Vapaa kuvaus

"Älä saata minua eikä ketään meikäläistä viinan kiroihin äläkä naisen pauloihin, sillä viina vie jätkältä järjen, rahat ja vapauden. Nainen taasen ottaa kerralla kaikki ja lisäksi jatkaa jätkän sukua, mikä ei ole tarpeen." - jätkän rukous Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2

Kommenttia

725

  1. Epsilon. Joku aika sitten oli muistaakseni huhujen mukaan musta esittely-Volvo jossa oli sähköohjattu Epsilon. Saa kuulemma käydä kokeilemassa kun vain menee kysymään. Näin ainakin viidakkorumpu kertoi. Liekkö sama auto? Suht' paljon on kai ollu kyselijöitä ja tarjouksen ottajia.
  2. Juuri näinhän se on.
  3. Hyvin osasit irrottaa asian asiayhteydestä :D

    Tunnustan kyllä näin jälkeenpäin ajateltuna, että tuli käytettyä vääriä sanamuotoja muutamassa kohtaa. Esimerkiksi lause "Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot" olisi oikeammin kirjoitettu "VARMAAN tai MAHDOLLISESTI pistää helpommin..." En todellakaan yritä syyllistää veturikuskia, eihän hän ole voinut tehdä oikeastaan mitään siinä tilanteessa. Autothan ne kuitenkin menevät radan yli, ei päinvastoin.

    Mutta mutta: "Ihan samalla junan tarvitsee nähdä eteensä kuin autonkin. Ja itse asiassa ehkä vielä paremmin (=pidemmälle -> tehokkaammat valot)."

    En kyllä allekirjoita tuota lausetta kokonaan. Voi olla tyhmää sanoa, mutta junathan todellakin kulkevat KISKOILLA. Eivät maanteillä.

    Ajatellaan tilannetta, että olisit itse veturikuski ja olisi pimeää, sataisi vettä ja olisi mahdollisesti jopa sumua. Jos kiidät 140km/h:ssa kiskoilla, niin pistäisiko sinulle silmään radan yli pyrkivän kuorma-auton valot (esim. pitkät palaisi katolla ja alhaalla). Se kuorma-auto tulisi STOP-merkille, pysähtyisi (tai melkein pysähtyisi, vauhti kävisi kuitenkin 1-5 km/h:ssa). Sitten se kuorma-auto lähtisi varovasti ylittämään rataa. Tässä kaikessa menee kuitenkin monen monta sekuntia, voin jopa sanoa että yksi 10 sekuntia ei riitä. Tässä ajassa olisi jopa kumma, ellei kuorma-auton valokiilat pistäisi silmään. Vastaavasti, kun kuorma-autolla/rekalla tekee ratkaisun radan ylitykseen lähdöstä, niin eipä siitä pysty enää perääntymään (ei kuorma-autot niin sukkelia kuitenkaan ole). Tullaan tasoristeykseen, katsotaan ettei junaa tule ja lähdetään menemään yli. Jos tässä tilanteessa sattuu hassi, niin jälki voi olla tuon näköistä.

    Takaisin tähän onnettomuuteen. En tiedä siitä tasoylikäytävästä onko se kohtisuoraan vai vähän viistottain radan yli. Joka tapauksessa käsittääkseni juna on tullut kuskin puolelta. Ainahan voidaan jossitella, että onko se kuski miten tarkkaan tuijotellut junan tulosuuntaan. Todennäköistä onkin, että jonkinasteinen oikosulku on tullut. Valitettavasti. Tai sitten ei yksinkertaisesti ole nähnyt sitä junaa ennen radalle ajoaan.

    Tuossa edellisessä kirjoituksessani yritin perustella "Jarskille" "Kallonkutistajan" kirjoitusta. Eli sitä että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille, niin liikkeellelähtö ja radan ylitys vie kauan aikaa. Eli rivien välistä: todella huonon näkyvyyden vallitessa vaikka pysähtyisi STOP-merkille ja katsoisi näkyykö junan valokiilaa vai ei, niin tälläinen onnettomuus on mahdollinen.
  4. Edellinen varmaankin tarkoitti sitä, että kun kuorma-autolla/rekalla pysähtyy STOP-merkille ennen rataa ja lähtee siitä liikkeelle, niin siinä menee kyllä aika pitkään että auto kerkiää kokonaan yli. Junahan oli törmännyt auton takaosaan. Ja koska kyseessä on vielä eläintenkuljetusauto, niin ei sillä nykimällä/reuhtomalla kiihdytellä. Kuitenkin eläimiä kuljetetaan.

    Eli vaikka auto pysähtyisi ennen rataa huonon sään vallitessa (pimeää, vesisade ja sumu) ja vaikka tihrustaisikin näkyykö sitä junan valokiilaa vai ei, niin on mahdollista että näin ikävästi käy.

    Kun rataa lähdetään ylittämään "nollatilanteesta", siinä menee aikaa. Siitä Pendolinon nopeudesta en tiedä, mutta kyllä se varmasti on ollut pitkälti toista sataa (eli kerkiää tulla pitkän matkan vaikka 5 sekunnissa). Ja varmasti pistää helpommin veturikuskin silmään kuorma-auton valot (Huom! mahdollisesti jopa pitkät päällä, olihan kuitenkin pimeää) kuin radan ylittäjälle veturin valot. Ei nuo kaksisia tuikkuja ole ne junan valot.

    Kyllä tuolla syrjäpoluilla ajellessa näkee monia tasoristeyksiä joissa ei ole näkyväisyyttä kovinkaan paljon. Vielä monesti ylitys tehdään viistottain radan yli, eli toiseen suuntaan ei todellakaan näen. Mahdollisesti jopa pieni nousu radalle. Muistanpa aikoinaan kun eräs talvi oli savotta radan takana. Sillä polulla oli vielä kuorman kanssa tultaessa melkoinen lasku siihen radalle. Puut ajettiin sillä keinoin, että soitettiin VR:llä ja kysyttiin, että mihin aikaan junia kulkee. Kun aikataulut oli tiedossa, niin kulkemista pystyi ennakoimaan. Jos oli junan kulkeminen hilkulla, niin eikun soitto jommalle kummalle asemalle, että jokohan se juna on kulkenut. Itse olin silloin pikkupoika, mutta kyydissä tuli uutteraan istuttua :D

    Ei nyt syytellä ketään, valitettava onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa.
  5. Viime kesänä olin kuorman kanssa tulossa sivutieltä valtatielle. Näin että pakettiauto tulee vasemmalta, olin itse kääntymässä oikealle ja se siis oli menossa samaan suuntaan kuin minäkin. Ajattelin, että kun siinä kuitenkin on 100 rajoitus niin jäädäänpä kiltisti odottamaan. Se auto tuli ja tuli sieltä ja kerkesin jo mielessäni harmitella että olisi pitänyt sittenkin vetää tuon eteen. Se "pakettiauto" oli matkailuauto, ja sen matkanopeus ei ollut varmaan kuin 65-70km/h:ssa (varmaan ajoneuvokohtainen max. nopeus 80). Sen matkailuauton takana tuli muitakin autoja, joten jouduin napottamaan aika pitkään siinä risteyksessä. Lopulta löytyi tilaa ja vääntäydyin isolle tielle. Läksin ajelemaan ja jonkun ajan kuluttua se matkailuauton perä alkoi häämöttää horisontissa. 85:ttä ajelin ja yhytin lopulta sen matkailuauton, se todellakin ajeli semmosta 60-70km/h:ssa. Sen nopeus seilasi yllättävän paljon, välillä kävi peräti 80:ssä, sitten saattoi laskea 65:teen.

    Pitää tunnustaa, että vähän alkoi jo käydä hermoon se arpominen, mutta aattelin että eihän tässä nyt niin pitkä matka ole purkupaikalle etteikö kärsisi leipoa turistien jäljessä. Mentiin varmaan lähemmäs 20 kilometriä peräkkäin, nopeuden seilatessa 60 ja 80 välillä, pääasiassa kuitenkin 60-70km/h:ssa. Lopulta tultiinkin suoralle, jossa on mm. kahvila. Puolivälistä suoraa alkaa pitkä ja loiva nousu, ei nyt älytön mutta jossa vedättää aika paljon ja pitkään. Siinä taitaa vielä olla 60:n rajoituskin. Vai eiköhän ole? No kuitenkin.

    Noh, se matkailuauton kuljettaja laittoi vilkun vasemmalle hyvissä ajoin, ajattelin että siihen kahvilaan varmaan menossa. Jätin kuitenkin melko pitkän välin (siis myös ennakoin = että saan paremman vauhdin siihen nousuun), sen verran epävakaata oli meno siihen asti ollut. Siinä ei siis ole ryhmittymiskaistoja tai vastaavia, hieman leveämpi piennar ja melko tilava ja pitkä linja-auto pysäkki risteyksen jälkeen. Auto ryhmittyi AIVAN keskiviivan reunaan, itseasiassa jopa keskiviivan päälle ja meni aivan mateluvauhtia, siis niin kuin todellakin kääntyisi. Ajattelin nokkelana, että tuonnehan se todellakin kääntyy - lisäänpä jo vauhtia (eli niin kuin varmaan joku muukin tekisi). Vedin aivan oikeaan reunaa, vauhti oli kerennyt kohota ehkä 45-50km/h:ssa.

    Joitakin kymmeniä metrejä ennen sivuutuksen alkamista tämä turisti lähtikin kääntymään oikealle (siis ikään kuin koukkasi keskitielle päin) ja vasta sitten täräytti vilkun oikealle. Kerkesin jo ajatella että nythän tulee jännä tilanne, mutta liekkö sen turistin apukuski kerennyt huutaa jotain, tai sitten huomasi itse peilistä, että rekka pyrkii vierestä ohi. Se matkailuauton kuljettaja toppasi siihen paikkaan auton jäädessä lievästi viistottain keskelle kaistaa, onni oli että siinä "risteysalueen" jatkeena oli se bussipysäkki. Piennar riitti justiinsa ja kun oli vielä se bussipysäkki jatkeena niin pääsi sitä sivuten ilman äkkiliikkeitä takaisin "radalle".

    Äkkitilanteita syntyy, vaikka niitä yrittäisi ennakoida miten paljon. Vaikka en kyllä minäkään täydellisesti toiminut, mutta eipä toiminut se matkailuauton kuljettajakaan
  6. Ivecosta ei saa siistiä vaikka miten paljon tuunailisi :D

    Miten isot reviirit heillä lienee siellä pohojanmaalla, mitä mie oon siellä ajellu niin aika tasaista on, pärjää 480-Ivecollakin. Mutta eihän se Iveco mikään auto isolla A:lla ole, ei Suomen oloissa ainakaan. Ja huolto on mitä on.

    Ostavat sitäkin merkkiä tähän maahan kun saavat halvemmalla ja ainakin joku aika sitten oli se takuu aika hyvä. Ainakin kehuivat sitä. Mutta mitä olen Ivecolla ajavien kanssa jutellu, niin huonosti kestää.


    Avaajalle: jos todella olet suunnittelemassa Mannin tai Ivecon ostoa, niin älä ainakaan jälkimmäistä osta. Mannista en tiedä. Jos itse olisin autoilija, niin pohjoismaisen tai sitten EHKÄ MB:n ostaisin. En mitään muuta edes harkitsisi.
  7. Tietysti onhan siinä riskinsä jos joutuu vetämään vaikkapa 20t veturilla 40t painavaa kärriä. Metsässä painoeron huomaa parhaiten kun ajaa isojen mäkien takaa. Nuppi pitää lyödään niin täyteen kun vain pysyy ja perävaunu jätetään vajaaksi. Mäen päällä sitten vajuutetaan nuppia. Samahan se on maanteilläkin, vaikkapa liukkaalla. Ääritilanteissa painavampi kuitenkin ohjaa juuri ne kriittiset hetket. Mutta mielestäni Keski-Eurooppalaiseen suuntaan ei pidä missään nimessä mennä.

    Otin viime talvena puheeksi toisten automiesten kanssa, että miten helppo olisikaan tasata sitä painoeroa vetoauton ja perävaunun välillä talviajaksi. Sallitaisiin vain vetoautoon suuremmat painot. Jos ei kokonaispainoa lisäämällä, niin ainakin siten, että perävaunusta ottaisiin muutama tonni kantavuutta nuppiin. Nythän jotkut poliisit ovat aivan liian tarkkoja juuri VETOAUTON ylikuormasta. Jos kuormaa on vaikka 200kg liikaa niin sakko tulee, perävaunussa saa olla 200kg liikaa ja siinä ei ole välttämättä mitää huomautettavaa.

    Tietenkin kaikissa autoissa "tonneilla leikkiminen" ei onnistu niin helposti kuin joissain muissa vehkeissä, mutta ajatusta olisi mukava pohtia tarkemmin.
    Ajatellaan vaikkapa äärimmäisen liukasta keliä: nuppi painaa 25t ja kärri 35t. Olisipa mukava ottaa nuppiin 30t lasti ja jättää kärriä sen 5t vajaammaksi eli siihen 30t:in. Painosuhde olisi 30/30 tonnia. Puuautoissa, hake/turveautoissa, varmaan sora-autoissakin tämä olisi helppoa toteuttaa. Sahatavaran ajossa riippuu tietenkin siitä sahatavaran laadusta. Varmasti jossain rahtiliikenteessäkin olisi aika helppoa muutella painoja.

    Eihän tämä täydellinen ehdotus ole, mutta ottakaa ihmeessä kantaa