Vapaa kuvaus

Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä. Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi

Aloituksia

14

Kommenttia

991

  1. Soltenkikin kartat ovat ihan 1:1 suomen Liikenneviraston kamaa, jopa reunoineen päivineen.

    Suomalaisten digitaalisten karttojen myyminen on ollut hieman haasteellista, kun nuo suomalaiset Meri CD:t on kiertänyt kädestä käteen jo vuosia, toki siellä on ollut tuo Tasku loisto ja myös Elmeri ohjelma, markkinoilla. Geneerisien avoimien karttojen liikkeelle laskeminen kun tuppaa sitten taas muuttumaan äkkiä kädestä käteen kopioimiseksi eikä siitä muodostu liiketoiminnallista bisnestä, ellei siihen sada jotain järkevää kopiosuojausta. Edelleenkin joka karttakopiosta pitää maksaa rojaltit ja digitaalisen aineiston irrotus tietokannastakin maksaa.
  2. Edelleenkin merikartta-aineisto ei ole vapaassa julkaisussa olevaa materiaalia, toisin kuin tiekartastot. Miksi, se pitää kysyä Liikennevirastolta. Niin kauan kun joka ainoasta kartasta maksetaan rojaltti valtiollisille liikennevirastoille, maksaa kartat, enemmän maltaita tai vähemmän maltaita.

    Lisäksi noissa kartta-aineistoissa hintaan vaikuttaa merikarttojen myyntimäärät. Autokarttoja menee kymmeniä tai satoja tuhansia, mutta merikarttoja tuhansia, ei kaikkia aineistoja edes sitäkään. Jokainen karttakorjaus ja jokainen aineiston päivitys maksaa.

    Huvittavinta hommassa on se, että karttajulkaisijat Garmin - C-map - Navionics ostavat aineistonsa, ainakin suomesta, paperisessa muodossa, josta ne sitten vektoroidaan käsin Intiassa digitaaliseksi. ilmaista ei ole sekään, mutta edullisempaa, kuin aineiston ostaminen valmiiksi digitaalisena.

    Tuossa olit yllä valinnut esimerkiksi kalleimman mahdollisen suomen vesialueiden karttakortin ja formaatin, Garmin Visionin. Euroopan alueen Navionics Silver kartat kuuluvat moneen navigaattoriin jo tänä päivänä samaan hintaan, esim Simrad NSS7

    http://www.merikartat.fi/simrad-nss7-monitoiminaytto-p-12015.html

    Toki silver aineisto ei vedä vertoja millekkään muulle digitaaliselle merikartalle, mutta sillä pärjäilee jo ihan hvyin myös vesillä.

    Vähän kyllä tuntuu siltä, että vaikka niitä karttoja saisi ilmaiseksi, löytyisi siitä silti joku itkun aihe, tai jaettiinhan ne ennen joka kotiin. Puhelinluettelot. Niissä oli kartat mukana.
  3. Järjestelmä on aika liki sama, mitä on omassa veneessäni.

    Ensinnäkin, jos ostat kaksi samanlaista hupiakkua yhtäaikaa, voit kytkeä ne ihan hyvin rinnan ja ne vanhenevat yhdessä, jolloin voit ladata niitä yhdellä laturilla.

    Joskin omassa olen tehnyt tuohon hupiakkupiiriin 1-2-both kytkennän, syystä että, voin tarvittaessa erottaa syystä tai toisesta toisen akun erilleen, joko häiriötilanteessa, tai halutessa hieman arvioida akkujen kulutusta.

    Latausjako kannattaa tehdä mahdollisimman automaattiseksi, niin, että ei tarvitse miettiä mitään asiassa. Latauksen jakamiseen on kaksi vaihtoehtoa, latausrele, joka vetää starttiakkupiirin ja hupiakut rinnan, kun kone käy tai erilinen latausjakaja.

    Latausrele on hieman edullisempi vaihtoehto, esim Pro regin laite maksaa noin 120€

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/latausrele-detail

    Tai sitten itselläni käytössä oleva Cristecin jakaja.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkujakaja-veneeseen-detail

    Cristecissä on kaksi sisäänmenoa joista toiseen voi kytkeä moottorin generaattorin ja toiseen vaikka sen perus Ctekin.

    Ctekin laturi on muuten hyvä, mutta mielestäni venekäyttöön hieman tyhmä. Ctekin laturit osaa ladata hyvin yksittäisiä akkuja, jos akkupiirejä on useampi tarvitaan useampia Ctekkejä. Veneissä ja usemman akkupiirin ratkaisuissa kannattaisi käyttää aina latureita, joissa on useampi lähtö. Esim Cristecin latureissa on yksi latauslähtö starttiakulle, jossa on hieman matalampi latausteho, ja kaksi lähtöä hupiakkupiireile. Tämä osaa jakaa latauksen fiksusti jokaiselle akkupiirille tarpeen mukaan.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkulaturi-veneeseen-25a-detail

    Syy miksi akkulaturia suositellaan aina "yli" on se, mitä tapahtuu siellä rannassa. Menet satamaan puolityhjillä akuilla ja kytket maasähkön kiinni. Silloinhan on taivas auki. Jääkaappi lähtee surraamaan (5A) lyötä pari lamppua päälle (1-2A) ja läppärin sekä kännykät laturiin (8A) Tällöin akkujen lataukseen jää enää 25 A laturilla 10A. 15A laturi huutaa tässä vaiheessa jo armoa. Kytketäämpä vielä lämmitin päälle, saadaan joku ampperi lisää kulutusta. Ei ole akut vielä pikkulaturilla täydet aamulla.

    Kyse ei ole pelkästä laturikauppiaiden salaliitosta, vaan ihan matematiikasta.
  4. En suosittele. Yllä tuli useampikin noita syitä, miksi kannattaa väistää tuollainen laite venekäytössä. Lisäksi venevakuutus kieltää yksiselitteisesti säteily ja katallyyttilämmittimen käyttämisen veneissä.