Vapaa kuvaus

Olen Yrjö Laatta, afäärimies ja perheenisä Laattajärveltä, Pohjanmaalta. Perheeseen kuuluvat vaimoni Tiana sekä lapset Riana ja George. Pyöritän yhdessä siskonpoikieni kanssa maahantuontiyritystä, Y.Laatta Ky, joka on erikoistunut kauko-idästä tuotaviin laatutuotteisiin. Lisäksi omistan vaimoni kanssa leipomon joka on nimeltään Laatan Limppu&Leivos. Tämän sivun omistan Zannalle, elämäni valolle, joka sammui liian aikaisin. Kuten myös Tianalle, jonka valo tuikahtelee aina kun alkaa hämärtää. Georgesta ja Rianasta nyt puhumattakaan. Lisäksi omistan tämän sivun kaikille ystävilleni jotka olen tavannut tällä foorumilla. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

7

Kommenttia

373

  1. Kas tässä nivaska papereita..
    - kauppasopimus
    - kiinteistön luovutuskirja
    - rasitustodistus
    - elinkeinoilmoitus
    - toiminimen muutosilmoitus
    - terveystarkastajan lausunto
    - työturvallisuustarkastuspöytäkirja
    - vakuutustodistus

    Sain kaiken kuntoon pitkällä kierroksella eri instansseissa.
    Mummeli oli tyytyväinen kun sai rahat käteen heti kun kauppakirja oli allekirjoitettu.
    En voinut olla kysymättä miten hän tyytyi puoleen alkuperäisestä pyyntihinnasta.
    No siihen hän selitti että koska tiesi minun tarjoavan vain puolet siitä mitä pyydetään niin hän pyysi aluksi kaksinkertaisen summan.
    Se on kuulemma liikemiesmaailmassa yleinen käytäntö, sanoi hän. Hyvin oli mummeli kirjansa lukenut.
    No pääasia on että meillä on nyt mustaa valkoisella ja päästään tosissaan tekemään niitä leipiä mahdollisimman pian.

    Ajattelin että hommaisimme jonkinlaisen leivontarobotin joka tekisi yksitoikkoiset ja toistuvat rutiinityöt.
    Minulla on Hälssingissä eräs afäärituttava joka tuo maahan kaikkea sentyylistä tavaraa.
    Jäähän sitä vielä käsityötäkin ihan tarpeeksi.
    Siihen palkataan myöhemmin joku sopiva henkilö kunhan saadaan firma ensin pyörimään.
    Merkitsin meidät kaikki toiminimen haltijoiksi joten ollaan nyt sitten pullamaakareita kaikki tyynni.
  2. Miten ne banaanit nyt sillä tavalla takertuivat?
    Toivottavasti kyläkauppias Reunanen ei sattunut katsomaan kun ne sinne tylliksen alle kipittivät hyllystä.

    Ihana päästä taas kotiin ja kahville.
    Minulle tulee aina tuskanhiki kun kiertelen isossa kaupassa ilman selvää ostosuunnitelmaa. Tuntuu kuin jossain olisi Big Brother-kamera joka kuvaa juuri minua ja hermostunutta tavarain hypistelyäni.
    Onneksi vaihtoivat ne housutkin vaikka joulusta oli jo yli kaksi viikkoa. Nyt ei napaseudulla tunnu ikävää puristusta.. ellen sitten sorru noihin herkullisen näköisiin munkkeihin joita tuotiin.
    Se leipurimummeli kertoi jäävänsä eläkkeelle ihan tässä lähiaikoina. Suri vaan sitä ettei kukaan ole jatkamassa hänen työtään. Laattajärven Mylly ja Leipomo sulkee ovet ja sitten joudutaan tuore leipä ja pulla tuomaan Turpaankoskelta saakka.
    No ehkä joku innokas nuori ihminen alkaa siihen yrittäjäksi, toivotaan ainakin niin.

    Mureaa munkkia..mmm.. mitä ihm.. YÖkS.. ptHui! -tuo punainen ei kyllä ollut hilloa...Härttinen sentään, sehän oli ketsuppia! Leipurimummolle on sattunut pikkuinen tösäys. No ei ihme jos jo lopettelee kun on noin dementoitunut.
    Ettekö te muut huomaa mitään makueroa vai oliko tämä vain yksi ja ainut maanantaikappale?
    George saa tutkia tämän pullamurun microskoopillaan josko siitä paljastuisi jotain muutakin outoa kuin täyte.

    Minä menen tästä kiskomaan ylös sen katiskan josta valitit aamusella. Se jäi ihan&tyystin unholaan syksyllä. Siinä voikin olla melkoinen kuhina sisällä..
  3. Silmä lepää noissa sukissa ja niiden sisällössä!
    Palko pelästyi kun tein yllätys-atakin sen lempipaikkaan eikä siis ihme että se sai raivarin.
    Onneksi lääkekaapissa oli tuota metrilaastaria.. leikkaa reilu pala että riittää.
    Kiitos kulta..* moisk!

    Kas niin.. Lemmenpesässä taas kaikki hyvin.
    Takkatuli palaa ja hyvin pöyhitty hernespehkupeti odottaa.
    Riana kirjoittelee tuolla jotain ja George viskoo joulupukin tuomia tarratikkoja.

    Hei.. ei tänneppäin KOPS.. äägh.