annkai

Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.risingshadow.net, http://www.eok.fi, http://www.genealogia.fi, http://www.esihistorianpauloissa.net, http://akas.imdb.com/ Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

8

Kommenttia

62

  1. Voi olla, että tiedän oikeasti anorexia nervosasta jotain. Voi olla, että podin sitä oikeasti kymmenkunta vuotta. Voi olla niinkin, että taudista on vieläkin kauheita muistoja, vaikka se on oikeasti parantunut aikoja sitten.
    Ja tietysti muuten vain laihoja ihmisiä on olemassa, onhan monenlaista ruumiinrakennetta ja aineenvaihduntaa.
    Sinä itse tiedät parhaiten, vaivaako sinua jokin. Jos siltä tuntuu, apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain - silloin voi säästyä monelta ylimääräiseltä vaivalta. Myös ne lääkärit.
  2. Nimittäin miksi pitäisi yleensä hankkia astianpesukonetta? Onhan mukava huljutella käsiään lämpimässä vedessä (tulevat samalla puhtaiksi, jos ei satu olemaan taikinan alustusta, jossa myös kädet puhdistuvat) mukavien pikku kupposten, lautasten ja syömäaseitten parissa. Kone mellastaa, ryskyy ja hyvässä lykyssä laskee vedet pitkin keittiön lattiaa. Entäs se latominen selkä koukussa - astioita koneeseen ja sieltä pois? Ovatpahan siellä piilossa vai? Ja tiskipöytä putipuhdas! Pelkkää silmänpalvontaa moinen!
  3. Voisit tosiaan mennä lääkäriin. Jos sinusta tuntuu, että podet anoreksiaa, voit hyvinkin olla oikeassa. Omat tuntemukset kannattaa kuunnella kunnolla. Myöhemmässä anoreksian vaiheessa sairauden tunto saattaa kadota ja se on kohtalokasta. Vaikka olisi kuin luuranko, peilistä näkee vain sen yhden gramman, joka on mahdollisesti tullut lisää - ja sehän on kauheaa!
  4. Cathy Kelly. Kirjoittaa kiltin ja sosiaalisen ihmisen tavoin : lukijan huonotuulisuus hellittää, mikäli sitä on.
  5. - Josephine Tey : Ajan tytär
    - Ellis Peters ; Pyhän Pietarin markkinat,
    Vaarallinen pyhimys, Yksi ruumis liikaa
  6. mutta muuten pidin siitä ehdottoman paljon : Connie Willisin Tuomiopäivän kirja. Muistaakseni se sai jonkin scifipalkinnonkin. Siinä liikuttiin sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa, enemmän kuitenkin tuolla 1300-luvulla. Kirja itketti ja joskus naurattikin - kirjailijan huumori on jotenkin yllättävää ja omalaatuista.
  7. En tosin pitänyt eniten juuri noista Davina sankarittarena -kirjoista. Kuoleman bulevardia en ole lukenut, mutta muutaman muun vielä noitten luettelemiesi lisäksi.
    Kiehtovia ovat ne Anthonyn kirjojen pahistyypit, jotka rakastuvat syvästi ja traagisesti sankarittariin ja pelastavat nämä pinteestä oman henkensä kaupalla. Sellainen sitten lämmittää sydäntä. Ei aina niitä tylsiä psykopaatteja.
  8. Eeva Tenhusen "Mustat kalat" on jo klassikko, ja muista kotimaisista naisdekkareista pidän esim. Sirpa Tabetin kirjoista - aiheuttavat kylmiä väristyksiä illan pimeydessä.
  9. On se vaan niin kummallista, että juuri Suomen maatalous saastuttaa ja tuhoaa luontoa, kun ei muualla maailmassa näin näytä käyvän. Mistähän tämä outo tilanne mahtaisi johtua? Ei mikään muu maa syytä maatalouttaan ja karjanhoitoaan luonnon tuhoamisesta tähän tyyliin. Olisikohan vikaa asennepolitiikassa, vai mitä?
  10. 50-luvulla, jolloin olin pieni, nautoja oli joka talossa pienimpiä töllejä myöten. Autoja oli vain isoimmissa kartanoissa. Ja kumma kyllä, luonto oli paljon puhtaampi kuin nykyisin!
    Suurimmista kaupungeista pitäisi lopettaa yksityisautoilu kokonaan. Tilalle bussit, raitiovaunut, metro, polkupyörät, kävely. Sanoisin, että moni ilmasto-, liikenne-, pöly-, melu- ja terveysongelma helpottuisi samantien.
  11. lämmitä Suomen oloja niin paljon, että soijanviljely onnistuu? Meinaan, kun öljykin loppuu. Mikä korvaisi lihan, kala kaiketi.
  12. ihan noin viime tippaan asti. Eläimen letkuruokinta tuskin enää on kovin järkevää. Terve vanhanaikainen maalaisjärki olisi kannatettava asia, mutta missä sitä vielä näet. No myönnettäköön, onhan sitä sentään vielä olemassa.
  13. Minusta tässä vallassa lopettaa toisen olennon elämä on jotain hyvin epäilyttävää, kun se vielä tehdään muka armeliaisuuden nimissä. Itse asiassa useimmiten kyse on pakkoeutanasiasta päättävän omasta mukavuudesta, eikä toimenpide voi olla mikään jalouden osoitus. Elämä on sentään kuolemaa parempi raihnaisenakin, äärimmäisen kovat tuskat poisluettuna, ja niitäkin voidaan toisinaan lievittää.
    Lihan- ja kalansyönti herättää ristiriitoja. Eläin pitää ensin tappaa, jotta voisi valmistaa sen lihat ruoaksi. Kasvissyönti pitemmän päälle ei tahdo ihmisiltä onnistua. No, esim. sudet ja kissaeläimet ovat vielä yksipuolisempia lihansyöjiä. Lihaa ja kalaa voi syödä todelliseen tarpeeseen, tuhlaamatta ja haaskaamatta.
    Minua kammoksuttaa huoleton suhtautuminen "kärsimysten lopettamiseen" - asenne, joka leviää kuin kulovalkea ilman että siihen suuremmin kiinnitettäisiin huomiota. Ennen kuin on liian myöhäistä.
    Elämää pitää kunnioittaa. Silti, vaikka monet muut tässä hirveässä maailmassa menettelisivät toisin.
  14. Tuosta tulee mieleen Sandra Scoppettonen Murhaleikki. En ole tosin lukenut.
  15. Karhuemo suojelee pentujaan voimallisesti ja ihmisemo varjelee omia lapsiaan yhtä rajusti. Karhulta nirri pois, jos se uhkaa ihmislapsia. Siinä ei ole mitään väärää, se on luonnonlaki. Joka toisin toimii on joko luonnosta vieraantunut tai erittäin epä-äidillinen. Sääli hänen lapsiaan.
  16. Nojuu, itse asiassa boikotin suurin syy oli ulkomaisuus, eli tämä on Ingmanin piilomainos.
    Toki ylikansallisia yhtiöitä kannattaa muutenkin välttää. Pieni on kaunista.
  17. Oikeudenkäynneissä on käytössä iso kirja, jonka päälle todistaja lykkää sormensa ja laususkelee tietyn valan (ilmeisesti pelkkä rituaali?).
    Kirjassa on kohta, jossa lukee "minkä teette yhdelle näistä pienimmistä"...jne. Olen käsittänyt, että eettiset ohjeet suojaavat juuri heikoimpia, mitä tulee iän vähäisyyteen, yhteiskunnallisen aseman epävarmuuteen, varattomuuteen, terveydentilaan yms.
    Kaipa Itä-Suomen hovioikeus tuomitsisi raskaasti, jos vääryys kohtaisi hyvän yhteiskunnallisen aseman ja kaveripiirin omaavaa kelpo miestä tai naista.
    Eettisyys ja Suomen oikeuslaitos ovat kaksi aivan eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa.
  18. Ja todenpuhujille ei yösijaa tässä maassa juuri anneta. Sotahaukat ovat maassamme paljon yleisempiä kuin rauhankyyhkyt, mikä bongaajille tiedoksi annettakoon. Jo rauhan puolesta puhumalla saa haukat niskaansa!
  19. Kuin myös Emilyn kirjoittama "Humiseva harju". Täyttä mielikuvitusta, mutta niin on rakkauskin!
  20. Onhan näitä aito kotimaisia itsetuntokirjoja, esim. Liisa Keltikangas-Järvisen tekemiä. Jonkinlainen selviytymistarina on Anu Myllärin "Adoptoitu". Nuori nainen on selviytynyt aasialaisyntyisenä Suomessa kasvattivanhempien kuolemasta, intistä, Pohojanmaasta jne.
    21. 1 / 4
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt