Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

14

Kommenttia

92

  1. Kyllä ainakin minä hakeuduin laivastoon nimenomaan siksi, että pääsisin mahdollisimman vähällä metsässä ryynäämisellä. Ja se onnistuikin. Puolisotilaallinen pursiseura oli ainakin silloin tämän kyseenalaisen lempinimensä veroinen, tositilanteessa suurin osa suomalaisista merisotilaista pitäisikin varmaan jättää maihin, ettei syntyisi isompaa vahinkoa...

    Ja kuten useimmille matruuseille, niin eipä minullekaan ole kutsua kertauksiin tullut, joten luultavasti merivoimat on kohdallani, monien muiden lailla, todennut tapauksen toivottomuuden ja lyönyt naulat hanskoihin.
  2. Yleinen lehdistön menovinkkien julkaisuperiaate on, että tilaisuudet, joihin ei ole pääsymaksua, sijoitetaan julkaisuhierarkiassa maksullisten edelle. Useimmiten arvioidaan myös tapahtuman kiinnostavuus ja lehden menovinkkisivun lopullinen graafinen ulkonäkö, jonka tietysti on oltava mahdollisimman esteettinen. Eri alaotsikoiden alle sijoitettujen tapahtumien määrän on oltava suunnilleen sama tai ainakaan määrässä ei saa esiintyä hirvittävän suuria heittoja. Eli jos paikkakunnalla on samalle päivälle tarjolla vaikka viisi konserttia, kolme kesäteatteriesitystä, kuusi rock-tai jazz-tapahtumaa ja yhdeksän alaotsikon "muut" alle kuuluvaa juttua, on todennäköistä, että ainakin 1-2 viimemainittua jätetään julkaisematta. Päätomittajalla on oikeus valita julkaisemansa aineisto ja tilaamatta jätetyn materiaalin julkaisematta jättämisestä ei voi valittaa.
    Sähköisellä puolella vallitsee samantyyppinen käytäntö sillä erotuksella, että suoraan toimitukseen lähetetyt menovinkkijutut voidaan lukea eetteriin sellaisenaan eikä niiden määrää välttämättä säätele muu, kuin käytettävissä oleva aika.

    Aamulehden Moro-liitettä selailtuani en ole sieltä PKSN:n tapahtuman ilmoitusta löytänyt. Voi toki olla, että sellainen on ollut. Ripahan voisi skannata tuon ilmoituksen ja linkittää sitten tänne faktan kuvaan, joka todistaa, että sellainen on ollut. Toisaalta kun huomioidaan, että tapahtumaa ei ennakkoon puffattu tyyliin "silloin ja silloin siellä ja siellä" vaan tyyliin "soita, niin kerromme missä ja milloin" en ollenkaan ihmettele kollegoideni nuivaa suhtautumista aiheesta tiedottamiseen -en itsekään olisi pannut sitä lehteen.
  3. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin perustuu Rauni Mollbergin maine hyvänä elokuvantekijänä? Ainakaan minulle ei yksikään teos professorin tuotannosta ole kolissut mitenkään. Mukka-versioinnit ovat puuduttavan tylsiä ja Tuntematon ei tee oikeutta alkuperäisromaanin henkilögallerialle.
    Mollbergin versio ei täytä minusta niitä vaatimuksia, joita Väinö Linnan elävä ja lennokas, henkilöille runsaasti inhimillisiä piirteitä antava teksti asettaa. Laineen leffakaan ei ehkä ole sotaelokuvana paras mahdollinen, mutta se tekee oikeutta Linnan tekstille.

    Hyviä sotafilmejä on toki tehty. Esim.Pekka Parikan Talvisota tai Olli Saarelan Rukajärven tie ovat huomattavasti molempia Tuntemattomia ansiokkaampia leffoja juuri siksi, että niissä on keskitytty henkilöihin ja kuvattu silti myös ympäröivä todellisuus uskottavasti.

    Ehkäpä paras Tuntematon tehdään sitten, kun sota on kaikille osapuolille korkeintaan vaarien puheista lapsena kuultua historiaa. Silloin tekstiin saadaan sen vaatima etäisyys, joka mahdollistaa yhtä ja toista.
  4. Matkustaja-autolautta Viking Sally oli rakennettu Turun ja Tukholman väliselle linjalle, eli enimmäkseen saaristo-olosuhteissa operoitavaksi. Se oli varsin onnistunut aluskonsepti (tarkoitan puhtaasti merenkulullisessa mielessä, hyttien äänieristyksestä tai ruokalistan tasosta saa itse kukin olla mitä mieltä haluaa) tuohon liikenteeseen ja vältti vielä Vaasan ja Uumajankin välillä, jossa liikennöi 1990-92 Wasa King-nimisenä.
    Virolais-ruotsalaisen N&T Estlinen liikenteeseen siirryttyään vuonna 1993 alus sai paitsi uuden nimen, myös perusteellisesti toisenlaisen toimenkuvan. Se alkoi ajaa toistakymmentä tuntia kestäviä avomeriosuuksia Tallinnan ja Tukholman välillä. Kun huomioidaan, ettei alus enää ollut uusi, visiiriä oli käytetty jatkuvasti ja sen takana ollut ramppi oli avomeriolosuhteisiin nähden sijoitettu liian eteen, oli jo tässä osatekijöitä, jotka mahdollistivat katastrofin. Kun visiirin metallinväsymistilaa ei jatkuvasti tarkastettu ja myräkässä ajettiin vasta-aallokkoon huomattavasti ohjeellisia nopeuksia lujempaa, oli kyseessä oikeastaan järjestelmä, joka haki onnettomuutta.

    Rabe on vainoharhainen, mutta oikeus hänelläkin näkemykseensä on. Mutta jokainen laivoista jotain ymmärtävä tietää, että ainoa, mitä tutkintakomissio jätti sanomatta, oli virolaisen työmoraalin kyseenalaistaminen sekä laivatöiden tekemiseen että myrskyssä ajamiseen liittyen. Päällystö on kylläkin postuumisti saanut kuulla kunniansa...