o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Ja mulle kans!
    Voisiko Kaulin vähän katsoa edellä olevan perään piirakkajonossa, ettei vahingossa katoaisi liian suurta palaa...

    Kiittäen sekä Merikukkaa että Kaulinta toivotan hyviä öitä ja kauniita unia.
  2. Olen kuullut sellaisen mielipiteen, että juutalaisilla on kaksinkertainen oikeus vallata Palestiina:
    Ensinnäkin jumala on luvannut Pyhän Maan heille ja toiseksi näin kostetaan keskitysleirit!
    #
    Yllä olevan "totuuden" kertoi pari vuosikymmentä itseäni nuorempi pariskunta, joka perusteli tietämystään sillä, että he olivat jo lapsesta olleet ahkeria pyhäkoululaisia ja myöhemmin käyneet ja käyvät edelleen kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa.
    Sen lisäksi he olivat olleet turistimatkalla Eilatissa.

    Kuuntelin aikani ja sanoin sitten, että kun saan suunvuoron, minulla on toisenlainen versio Palestiinasta ja Israelista.
    Ainakin toisen maailmansodan aikoihin ja sen päätyttyä se on historian osoittama totuus. Varmaan tekisi herrasväelle hyvää lukea muutakin kuin satuja jumalan valitusta kansasta.

    Kehotin pariskuntaa istumaan ja sanoin keittäväni kahvit, mutta rouva oli raamattunsa lukenut; ryhtiään oikaisten hän ilmoitti, etteivät he istu siellä, missä pilkkaajat istuvat!
    Tässä vaiheessa totesin Psalmissa 1:1 maininta koskee vain miestä. (Autuas se mies...)

    Rouva marssi ovelle ja ilmoitti mennessään, että minun saastaisia rahojani hän ei pyhän maan keräykseen edes huolisi. Ovi paukahti, avasin parvekkeen oven ja vedin muutaman syvän henkäyksen raitista ilmaa.
    #
    Olisi tähän voinut lyhyestikin kantaa ottaa, mutta en voinut välttää kiusausta, kunn olen tällainen sekalaisten juistojen kerääjä.
  3. Kyllä kai täällä saa mainostaa myös kissojen ja koirien keskustelua.
    Meidän Saksan demokraattinen paimenkoiramme oli usean vuoden ajan ystäviemme kissan kanssa kirjeenvaihdossa.
    Psykiatria ei kaivattu, vaikka kummassakin perheessä oli sekä työttömyyttä että vakavia sairauksia ihan riittämiin.
    Elikoittemme vaarit tuppasivat omimaan koko kirjeenvaihdon, mutta me sihteeriköt pidimme tiukasti puolemme, ja kummassakin perheessä yleensä päädyttiin kompromissiin:
    sihteerit lukivat kirjeet ääneen.

    Aina joskus tulee vastaan vanha kirje, ja sen luettuamme eksymme muistelemaan niin kirjeenvaihtajia kuin ystäviämme, jotka miltei peräkkäin muuttivat manan majoille.
    Siinä ovat itku ja nauru samassa nipussa, ja ikävä ei heti laannu.
    Ihanaa kuitenkin, että he ja ne ovat olleet olemassa.
    #############
    Täältä aidan takaa toivottelen teille kaikille oikein hyvää kesän jatkoa, ja terveisiä kaikille mahdollisille kotieläimille!
  4. Minä hairahduin ostamaan mokoman lätkän, ja kai se jotenkin toimi, koska meillä kärpäset livahtivat nurkan taakse nauramaan.
    Viimeiselle lennolle me lähetimme kaikki liian lähelle tunkeneet
    vanhan kunnon kärpäslätkän saattamana.
  5. Huomenia!
    Lehtipuuston rakoihin on pistelty pieniä kultasiruja, ja yksi auringon mahtuva reikäkin on osunut joukkoon. Siitä se kultainen aurinko kurkistaa suoraan minun silmiini.

    Keittelin päivän koittoa ihastellessani pannullisen kahvia, ja totesin juuri, että kello on vasta vähän päälle viisi.
    Ei taida löytyä kahvittelukumppania.
    Jos kuitenkin joku on menossa kinttupolkua Kahvipirtin ohi, sopii poiketa. Täällähän on tunnetusti paikkakunnan paras kahvi ja aina jotakin "topattavaa".

    Taidan lopettaa löpinät tällä erää. Jos asiaa ilmenee, poikkean raapustamassa Pirtin vieraskirjaan muutaman rivin.
    Voikaa hyuvin ja nauttikaa kesästä!
  6. Täällä kummittelee!
    Terveisteni jälkeen oli ilmestynyt ylimääräinen lause!
    Sama kuin edellä
  7. Oi, Meri-kukka, minkäs teit!
    Arvaa, oliko minulla jo ennestään hirveä hinku Pohjois-Karjalaan, mutta varmaan menee elokuun puolelle JOS pääsemme lähtemään.

    Kummallakin on enemmän tai vähemmän puuhastelua terveyskeskuksen kanssa, Oikein petipotilaana pääsin passauttamaan itseäni. Oli elämäni ensimmäinen keuhkokuume,
    Ja eikös se peijakas uusinut täällä kotona!
    Viimeistään lauantaina pitäisi olla sen verran kunnossa, että jaksaa muutaman tunnin pyöriä ja turista ihmisten kanssa.
    Etukäteen en kuntoani tai kunnottomuuttani aio surra.
    Turhia murheitahan ne ovat, eikä niissä sureminen auta.

    Siispä surut pois ja kukka rintaan!
    Terveiset kaikille!
    No, paraninhan s
  8. Kyllä vanha kansa oli oikeassa
  9. Huomentapäivää!

    Kyllä meillä on emäntä! Aamuhämärissä alkaa jo siivota ja laittaa kukkia vaasiin, ja sitten kehtaa Kaulinkin murjottaa!
    Mikäpä on kissojen kisaillessa, kun ne saavat heti aamusta kermaa ja silityksiä.
    Kaulin on varmaan unenpöppörössä ja kuvittelee, että sen pitää näyttää virkaintoiselta, ettei sitä laiteta ulos sateeseen turpoamaan.
    Kyllä sitä nolottaa, kunhan se herää kunnolla, ja varmasti se ymmärtää pyytää Skillanilta anteeksi aamuäkeyttään.

    Ajattelin ilmoittaa, että aurinko on tulossa jo meidän kohdalla, mutta ei se kauan naureskellut, kun naapurimaan lippu peitti sen. Kyllä mustat pilvet osaavatkin olla mustia!
    Onhan tässä vielä aikaa odotella heinäpoutia ja oikein kunnollisia ukonilmoja.
    Omituista, että se jyrähtely kammottaa minua, mutta salamoista nautin!

    Olin suunnitellut pikavisiittiä etelänaapuriin, mutta ukonkutale ei ole innostunut ajatuksesta, eikä hän yksin minua päästä.
    Hän leikkii jonkinlaista holhoojaa, ja olenhan minä huomattavasti eli kaksi vuotta ja kolmetoista päivää häntä nuorempi ja muutaman sentin lyhempikin kuin hän.
    Vain painossa hän jää toiseksi. Se on oikeastaan hyvä asia.
    Juuri toissapäivänä hän löysi vaatekomerostani aivan uudet farkut, jotka olivat kuin räätälin hänelle tekemät. Jalomielisesti lahjoitin ne hänelle, kun ne eivät enää minulle mahdu.

    Täällä oli äsken näkymä kuin edellisellä kotinurmikollamme:
    Siellä marssivat aikaisin aamulla rastaat kuin paraatissa, ja nyt ovat naakat vallanneet ruohikon, jota huoltomies juuri höyläsi leikkurillaan.
    Aurinkokin onnistui kurkistamaan mustan taivaan takaa lintujen aamumarssia. Ehkä kesä kuitenkin tulee jo ennen heinäpoutia...
    Odotellaan ja katsellaan...
  10. Kesäistä ehtoota täältä heinäpellon laidasta..
    Sää on ollut kaikkea muuta kuin yksitoikkoinen, ja nyt näyttää olevan suvi-illan vuoro.
    Nauramatta en kylläkään pysty tiirailemaan taivaalle. kun tulee mieleen se Eestin lippu. Todella selkeästi kuvattu otos tämänkin päiväisestä Suomen suvesta!
    Saapas nähdä mitä se puuttuva futuuri tuo tullessaan.

    Varmaan moni on kuunnellut Juha Jokisen urheiluselostuksia.
    Hän on se sama kaveri, joka sai kielitoimistolta luvan kokeilla lukusanojen uudistettua käyttöä::" kaksikymmentä ensimmäinen," j.n.e.
    Vaikka meillä oli aikoinaan oikein hyvä suomenmaikka, käytti Jusu silloin tällöin sitä futuuria, jota meillä ei ole.
    Kerran hän selosti jostakin ulkomailta hiihtoja, ja joku suomalainen oli hiihtänyt hyvän ajan. Sitten tuli selostajan näkökenttään joku ulkomaalainen hiihtäjä, ja selostaja säikähti pahan kerran, että onko se ulkomaan elävä nyt aikeissa viedä meiltä kultamitalin.
    Sitten alkoi varsinainen kaikkien aikojen selostus. Hiihtäjä tuli lähemmäksi, ja Jusun toivo heräsi uudelleen. Näytti siltä, ettei tulokas jaksanut hurjaa vauhtiaan loppuun asti.
    - Hän tulee häviämään! huusi Jokinen ja ainakin neljästi hän kerta kerralta huusi valoisampaan ääneen, että hän tulee häviämään.
    Minulle tuli sellainen olo, että Jusu lopuksi huutaa, että hiihtäjä tuli häviämään, ja niinhän siinä kävi!
    "HÄN TULI HÄVIÄMÄÄN!" huusi selostaja autuaalla äänellä.

    Minä taidan nyt ruveta häviämään makuuhuoneen suuntaan.
    Kun olen pakkovaltaa vastaan, olen taas tänäkin aamuna vapaaehtoisesti herännyt ennen kuutta.

    Terkiut kaikille!
  11. Aamua taas!
    Satamatonta ainakin täällä, joskaan ei hellettäkään voi kehua.
    Kahvi on valmista, mutta kukaan ei raitilla rallata.
    Yksinäni siis laulelen, vaikkei iltakaan tullut ole, eivätkä päivän työt ole päättyneet, kun eivät ole vielä alkaneetkaan.

    Pari pikkulintua syöksähtelee siivet väristen etsimässä aamiaista. Kova on pienillä urakka, ja yöllisen sateen jäljiltä ne saavat joka syöksynsä jälkeen vesiryöpyn

    Telkkari on auki, ja siellä molottaa jokin ammattipuhuja, joka ottaa osaa puhenopeuskilpailuun..
    Moni meistä muistaa varmaan sen ajan, kun oli vain radio, ja siinä esiintyviltä vaadittiin kaunis, selkeä ääntäminen, joka oli tarkoitettu kuulijoitten ymmärtämiseksi.
    Se oli silloin, mutta nyt on nyt.
    Se taas meriteeraa, että meikämuija on tv:ssä esiintyvien naisten pukeutumisetiketeistä niin paljon jälkeen jäänyt, että aikamuodostani taidan olla peräti pluskvamperfekti.
    Imperfektinä olen itseäni pitänyt, mutta se on turhaa itsekehua, kun en ole tv-toimittaja, kuuluttaja enkä edes poliitikko tai peräti ministeri. Viimeksi mainittujenkin joukossa on esiintynyt Amarin mannekiineja ihan vesirajaan asti.
    Vaikka eihän se sukkien vika ole, jos hame on liian lyhyt.

    On se tuo aurinkokin utelias! Sepelkyyhky ja mustarastas lehahtivat samalle oksalle, ja heti tuli aurinko katsomaan miten ne pärjäävät keskenään.
    Ei minulla mitään auringonpaistetta vastaan ole,
    Oikein aurinkoista päivää kaikille Kahvipirttiin poikkeaville.
  12. Päivää vaan!
    Nuukahdin nojatuoliin. Olin taas herännyt aamukuudelta. Kun puolisko heräsi seitsemältä, oli kahvi valmis ja minä nauttinut monipuolisen aamuateriani: kahdeksaa sorttia pillereitä, jauheita, näkymätöntä hengitettävää ison putken läpi j.n.e.

    Nyt pitäisi käydä vaatekomerot läpi toivoen, että jotakin päälle pantavaa löytyisi.
    Kortti pitäisi kirjoittaa saksalaiselle kesänaapurille, ja olenhan jo pari tekstiäkin saanut aikaseksi: Lieber Freund und viele Grüsse. Saisivat sakemannit poistaa tuplaässänsä, kuin läppäristäni ei sellaista löydy.

    Kummankin elämä on niin täyteen "buukattu", että saattaa jäädä pääsemättä mökkeilemään. Ei voi valittaa, että elämä on yksitoikkoista. Tosin pääosassa ovat terveyskeskuksen omalääkärit, omahoitajat, röntgenit ym. ym.
    Onneksi napani saa olla ihan rauhassa, mutta ukkorukkaa piikittelevät napaan kolmen kuukauden välein.
    Aikataulut eivät tietenkään sovi yhteen, mutta tällaisilla konsteilla ovat pitäneet meidät hengissä. Ruikuttaa ei siis passaa.
    Ei, mutta nyt on rymi9stettävä komeroihin.
    Pitäkää peukkuja!
    Niin ja tietysti voikaa oikein hyvin..
  13. Etteivät ne tölvimiset etupäässä ole muualla kuin meidän kahvipirtissämme...

    Täällä on ihan omasta takaa sellainen henki. että ulkona ulapalla myrskyt ne pauhaa; täällä on lämmintä ja täällä on lauhaa.
    Muun mukavuuden lisäksi täällä saa kuunnella ja keskustella ja tietysti paikkakunnan parasta kahvia. Teen juojiakaan ei unohdeta.
    Entäs sitten ne mukavat emännät, jotka tulevat junttapulla kainalossaan! Aina on jotakin hyvää tarjolla.
    Jotta kiitoksia vaan!
  14. Pakko oli tulla uudelleen.
    Puoliso lauleli olevansa onnellinen ettei ole jäänyt tiskin alle.
    Ilmoitti sitten tiskaavansa ne pois.
  15. Anu Komsi eksytti minut alkuperäisestä aiheesta. Upea laulaja! Kiitos vihjeestä!

    Se toi mieleeni mieheni 60-vuotispäivän.
    Oli lämmin heinäkuun yö. Istuimme terassilla kuunnellen kosken kohinaa ja vaihtaen sanan silloin, toisen tällöin.
    Sekä ulko-ovi että terassin ovi olivat selkosen selällään.
    Tasan syntymäpäivän puolella alkoi ulko-ovelta kuulua puolalainen partisaanivalssi.
    Unohtumaton ystävämme Riitta oli jostakin löytänyt sanat ja houkutellut mukaansa kirjastonhoitajan, mutta yksin hän lauloi, eikä niin upeaan mezzosopraanoon ollut tarviskaan muita ääniä sotkea.
    Parin-kolmen kilometrin matkalta rouvat olivat keränneet valtavat kimput luonnonkukkia, jotka he halausten kera ojensivat päivänsankarille.

    Se oli yksi elämämme ikimuistoisista kesäöistä.
    Kuohuviinipullon tyhjensimme kolmeen mennessä, jolloin vieraat ilmoittivat lähtevänsä nukkumaan, jotta jaksavat päivemmällä tulla ihan virallisesti puolisoittensa kera 60-vuotisjuhliin.

    Aamu alkoi jo sarastaa, kun kävimme sulkemassa ulko-oven ja menimme muutamaksi tunniksi nukkumaan.
    Voimille se juhliminen otti sen verran, että viimeisten vieraitten lähdettyä minulta pääsi poru!

    Ai niin!
    Olen tapani mukaan taas poikennut aiheesta, mutta totuus on, että tiedän olevani onnellinen. Toinen onnellinen laulelee vanhoja iskelmiä. ja myöntää kysyttäessä (hetken harkinnan jälkeen) ettei voi muuta sanoa kuin olevansa onnellinen.
  16. Säätiedotus:
    Vasemmalla ihan mustaa, kesakellä aivan valkoista, ja oikealla taivaansinistä.
    Aurinko paistaa pellolle ja puihin.

    Juhannus tuli, oli ja meni. Kuopus oli juhannussaunassa, ja me juopottelimme kolmisin. Meillä oli kokonainen sixpäkki tanskalaista Carlsbergin olutta, ja yksi tölkki on vielä jääkaapissa.
    Voihan vielä joskus tulla jokin juhlimisen aihe tai jopa helle.
    Tosin aika juhlavalta täällä tuntuu, kun on kukkia ja koivunoksia joka paikassa. Koivujen tuoksu on ihana, ja minulle se on merkki siitä, että satoi tai paistoi, johannus kuitenkin on.

    Nyt on käynyt niin, että koko taivas on musta. Tuuli riepottaa puita.Ei voi sanoa, että rubb och stubb - kaikki tyynni.
    TV:ssä tosin on yksi Stubb, ja aika paljon hän on ollut äänessä, vaikka kaveritkin ovat häntä vähän jeesanneet.
    Ikkunalaudoille rapisee suuria pisaroita, ja asfaltti kiiltää.

    No, onhan tässä aikaa. Jäädään odottamaan kunnon suvea!
  17. Tervehdys!

    Tuli Merihuiskun auringonpistosepäilyistä mieleeni, ettei taitaisi
    omakohtaisesti nykyisessä ruumiin ja sielun kunnossa meistä kumpikaan osapuoli uskaltaa tekeytyä lähempää tuttavuutta etsiväksi.
    Sen verran tässä matkan varrella olemme höperöityneet ja tartuttaneet vielä puolisollekin. Joskus tuntuu, että olemme niin
    bimboja ettemme voi nauramatta toinen toistamme katsella ja kuunnella.
    Onneksi oli nuoruus! Keskenkasvuisena sitä oltiin vain pihkassa, eikä tullut mieleenkään, että joskus olisimme höppänöitä mummoja ja vaareja.

    (Älkää kertoko kenellekään, mutta tarkasti miettien tämä olotila on ihan mukava.)
  18. Kiitos, Ynnämuu!
    Ihan riemastuneena lueskelin näkemystäsi uusimman hallituksemme oivalluksesta.
    Melkoisella varmuudella on laskettu sen varaan, että äänestäjät eivät huomaa sitä pikku jekkua, että tämä hallitus näillä tietämillä hallitsee vain vuoden.
    Onkos Suomessa aiemmin ollutkaan niin fiksua porukkaa että hallitusohjelma on laadittu hamaan tulevaisuuteen?

    Eipä nyt kuitenkaan anneta kunniaa yhdelle miehelle.
    Johan edellinen hallitus teki varsin omintakaisen päätöksen:
    sotaministeriksi valittiin svenska talande bettre fålk -puoleesta
    lutunen nössykkä, joka ei ollut suorittanut asevelvollisuuttaan.

    En missään tapauksessa halua loukata niitä nuorukaisia, jotka vakaumuksesta kieltäytyvät armeijasta tai siviilipalvelusta.
    Siitähän tässä tapauksessa ei lienekään kysymys.
    Ettei vain olisi ikään kuin kokeeksi jokin naaapuri, jonka kanssa passaisi puolustusvoimat yhdistää, kun ei kielivaikeuksiakaan ole.

    Niin että pitemmittä löpinöittä oikein suvista juhannusta!!!
  19. Päivää!
    Olen puoli kuudesta nautiskellut rauhaisasta aamusta ja yrittänyt piilottautua ikkunaverhojen taakse auringolta, joka ihan häikäilemättä paistaa suoraan silmiini.

    Onhan se tietysti ahkeroinut muutenkin kuin minua kiusaamalla: Heinäpeltoon on ilmestynyt uusia värejä.
    Aikamoinen tupas niittyleinikkejä yhdessä paikkaa, toisessa pelto-ohdakkeita, ja tien varteen on kasvanut kokonainen lupiinimetsä.
    Ulkomaan tulokkaitahan lupiinit ovat, ja niitä kuulemma pitäisi ihan vainota, mutta en minä ainakaan ala lupiinisotaan.
    Kun suvella ajellaan ympäri Suomen, ovat lupiinien koristamat tiet toinen toistaan kauniimpia. Seuraavan suoran perästä saattavatkin ojanpenkat kukkia kotimaista horsmaa.
    Kaikki on niin kaunista, että sanotuksi ei saa.

    Kaikkein kaunein kuitenkin on Pohjois-Karjalan autiotilan entinen perunamaa, joka pursuaa valkoisen vaahdon tai pitsin lailla koiranputkea,
    Näkymään kuuluu ehdottomasti ei nyt ikivanha mutta kuitenkin äärettömän vanha punainen hirsisauna, jossa saa maailman parhaat löylyt..
    .
    Saapa nähdä, pääsemmekö tänä kesänä sinne pihakeinuun istumaan ja perhosia ihailemaan,,,

    Sittenhän sen näkee, jos näkee.
    Terveisin Venlastiina.
  20. Aluksi kiitokset kaikille, jotka ovat lähettäneet
    terveiset.
    Liisalle sanon, että on se matkakuume paljon helpompi kuin keuhkokuume, joten hyvää matkaa sinulle.

    Olen riidellyt läppärin kanssa, enkä tiedä onnistuuko tämä mielialanpurkumasiina, vai onnistunko minä saamaan edes vähän tekstiä esiin.

    Eilen tuli rakeita ja tänään lunta. Tuuli on riehunut hullun lailla. Mitähän syytä sillä on raivariin, kun heinät ovat vihreitä ja niiden keskellä pörhistelevät koiranputkat seuranaan horsmat sekä niittynätkelmät.

    Olen kuunnellut - tai pikemminkin nauttinut - Somerjoen lauluista. Hänellä on todella ihana ääni.
    Parasta näissä läppäreissä on juuri musiikki, jota löytyy joka tunnelmaan.
    Meillä on levysoitin, mutta siihen ei löydy neulaa hakemallakaan.

    Pitäisittekö ystävällisesti peukkuja. Yritän lähettää tämän jonnekin muualle kuin bittiavaruuteen,
    Heippa!
    21. 21 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt