o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Susmorsian kuvaa niin tunteellisesti omaa maisemaansa, että olen ihan onnellinen tuosta ikkunan takana olevasta mustuudesta.
    Kun en näe mitään, voin uskotella itselleni, että vielä tuolta pimeydestä päivä sukeutuu vitivalkoisena esiin.
    Mahtaakohan olla ihan metri lunta ja kiljuvaa pakkasta?
    Jos ei olekaan, lainan ukkoni pipoa ja vedän sen silmille.
    Omaa pipoa minulla ei olekaan eikä ole koskaan ollut. Se on siitä hyvä, ettei kukaan voi väittää, että meikäläisellä pipo kiristäisi. Myöskään patteria pitkin minua ei tietojeni mukaan ole talutettu. Sukuvikoja molempien vanhempien puolelta olen kylläkin perinyt, mutta myöntää täytyy, että isän puolelta oli yksi fasteri, joka oli ihana ihminen samoin kuin hänen poikansa ja pojan perhe.
    Äidin suvusta sain kotikasvatusta ja joskus ihan Koivuniemen herran myötävaikutuksella. Äidin sisaret ja veljet olivat aikamoisia veijareita, ja heiltä sain ilokseni ja riesakseni tartunnan, joka on niin vakava, että alkujaan hillitty ja asiallinen miehenikin on villiintynyt.
    Nyt olen varmaan esitelmöinyt omasta persoonastani niin paljon, että vain kengännumero puuttuu.
    Se jääköön salaisuudeksi. Ilmoitan kyllä heti, kun Ainoni löytyvät.
  2. Huomenta!
    Tulkaapas kahville, ettei tarvitse yksin pannua tyhjentää.
    Aamupalaksi olisi tarjolla juustosämpylöitä ja ruisleipää kinkkuviipaleiden kera.
    Uskallan vakuuttaa, että myös tomaatit ovat raikkaita ja kurkut samoin.
    Käly ilahdutti eilen yllätysvierailulla ja toi kahvipaketin ja korvapuusteja. Toinen miniämme tulee myös aina pullapussi kainalossaan. Täytyy varmaan tekstata oveen ilmoitus, että sydämellisesti tervetuloa meille ILMAN omia eväitä! Tulkaa tekin, koko Kahvipirtin asiakaskunta. Jos ei muuta tarjottavaa kahvin kanssa satu olemaan, paistetaan plättyjä.
    Se on muuten kotitaloustuote, joka todistaa oikeaksi väittämän, että rakkaalla lapsella on monta nimeä: meillä syödään plättyjä, mutta yhtä maukkaita ovat lätyt, letut, präiskäleet, räiskäleet, ohukaiset ja kaikilla on taikinasta riippuen mahdollisuus olla makea herkku tai suolainen haukkapala.
    Kumpia haluatte? Tai mitäs minä turhia kyselen; teen molempia.
    Osoitteen tiedättekin. Meidän ovemme on se ensimmäisen kerroksen ovi, joka on toisessa kerroksessa ja josta puuttuu joulukoriste, kun kumpikaan ei muistanut sitä ripustaa, vaikka ovessa on naulakin valmiina.

    Siis: tervetuloa koko porukka ja ehdottomasti ilman omia eväitä!
  3. Ja oikein hyvää loppuvuotta Paulalle ja Kallelle!
    Tuosta rouva Ylikypsän äidinkiellä kirjoitetusta tulee aina hyvälle tuulelle.
    Olisi mukava, jos isäntäkin kerran jaksaisi antaa näytteen omasta murteestaan.

    Minä kaipailen murteellisia ja stadin slangilla kirjoitettuja viestejä.
    Jos Suomessa järjestettäisiin murrekursseja, niin änkeäisin heti savon kurssille.
    Turkulainenkin kiinnostaisi, mutta se saattalsl olla sen verran vaikea, ettei näin laiska mummeli ainakaan ensihätään mukaan tunkeutuisi.

    Meän kieli, joka on siellä pohjoisempana asustavien ikioma, siis se teän kieli, olisi myös esittelyn arvoinen.

    Niin että rakkaat terveiset kaikille kielitaitoisille.
    Vaikka kielitaitoinenhan minäkin olin silloin, kun penskat olivat pieniä. He kehuivat aina ja kaikkialla, että äiti osaa kieliä. Se kielii isälle aina, kun me olemme olleet tuhmia.
  4. Jos on yliherkkä pähkinöille, ei passaa pureskella pähkinöitä.
    Jos on allerginen musiikille, ei kannata kuunnella musiikkia.
    Linkeistä ja vinkeistä on helppo hypätä yli.
  5. Onnellista uutta vuotta 2014!
    Terveyttä, iloa ja paljon mukavia ihmisiä, joiden kanssa voi harrastaa monenmoista mielenkiintoista.
    Tietysti olisi hyvä asia, että rahatkin riittäisivät.
    Omalta osaltani huimaava eläkekorotus (olisiko peräti vähän päälle 1%) ja sen mukaan määräytyvä verotus vievät nettotuloni aavistuksen verran miinusmerkkiseksi.
    Kyllä nyt valtio ja kunta varmasti ovat kiitollisia ja käyttävät
    verorahani hyvään tarkoitukseen. Mitähän tapahtuisi, jos ilmoittaisin, ettei tarvitse maksaa eläkekorotusta, koska silloin tappioni olisi euron ja muutaman sentin pienempi?
    Ehkä myös eläkefirma olisi syvästi kiitollinen...

    On se ihanaa, kun tällainen tavallinen pulliainen pystyy tuottamaan iloa isoille instansseille. Täytyy vähän röyhistellä rintoja, ja kun seuraavan kerran menen lähikauppaan. laitan
    varmasti huulipunaa ja ehkä peräti retuliinia luomiväriäkin.
    Jätän harkintaan, voisinko lainata joulukuusesta hopealankoja.
    Jos teitä vastaan linkuttaa joulukuusi, moikatkaa reippaasti!
    Jos se moikkaa takaisin, se olen minä.

    Niin että kai me hymyilemme, kun/jos tapaamme?
    Siis iloista uutta vuotta!
  6. Osaisin minäkin kehua kirjailijan ja ohjaajan saumattomalta vaikuttavaa yhteistyötä, jonka seurauksena on sellaisia nautinnon ja realismin hetkiä, että kyllä niitä aina silloin tällöin uudelleenkin katselisi.
    Susmorsiamen näpeistä tulee sen verran sulavampaa ja asiallisempaa tekstiä, että tyydyn peesaamaan.

    Olen todella pitänyt sekä kirjoista että elokuvista, eikä se johdu Pohjois-Karjalaa kohtaan tuntemastani lukkarinrakkaudesta.
  7. Hohhoijaa!
    Pitkästä aikaa meni helpolla läpi ja tietysti virheineen päivineen.
  8. Aamun pimeys on vaihtunut aamuhämäräksi lueskellessani Sini Saarela -kommentteja.
    Ehdoton enemmistö paheksui. Muutama hyvä kysymys esitettiin, ja minä olen kyllä samaa mieltä niiden kanssa, jotka kyselivät, miksei GP puolusta sademetsiä. Nehän ovat maailman keuhkot, ja suomalaisetkin ovat surutta tuhoamassa niitä niin Etelä-Amerikassa kuin kaukoidässäkin.

    Aiheesta voisi kirjoittaa sivukaupalla, mutta pysyttelen nyt vain kotinurkissa ja kiitän lämpimästi kaikkia, jotka toivottelivat meille jouluja ja uusia vuosia. Itsekin olin samassa touhussa, mutta tietokoneeni ryhtyi viettämään joulurauhaa parin-kolmen tervehdyksen jälkeen.
    Siispä nyt myöhästyneet hyvän joulun toivotukset sekä Puskasuleimalta että minulta ja maailman onnellisimmat uudet vuodet kaikille, jotka selailevat Kahvipirtin vieraskirjaan. Jälkikasvulleni ajattelin osoittaa muutaman kauniin kiitossanan, mutta tämä temppuilee taas!
    Tulkoon nyt kuitenkin mainituksi, etten ole ollenkaan niin oman arvon tuntoinen että häpeäisin pyytää apua 11-vuotiaalta.

    Eipä muuta kjuin mukavaa loppuvuotta!
  9. Joulurauhaa kaikille.
  10. Meillä se on vihta. Se vasta taitaa olla jonkin sortin elintarvike, kun kerran sanotaan, että ensin käydään saunassa ja sitten syödään vasta.
    Itse en ole vastaa syönyt, mutta tuoreita koivunlehtiä pureskelen alkukesästä varsin himokkaasti.
    Joku neuvoi keräämään kerppuja, niin olisi ruokaa koko talveksi. Olisi pitänyt päästä edes vihtametsään, niin olisi millä joulusaunassa vihtoo.
    No, pääasia on, että saunotaan kaikessa rauhassa ja hiljennytään ottamaan joulu vastaan.
    Hautausmaalla käydään sytyttämässä kynttilät kummankin vanhempien haudoille, mieheni kummisedälle ja muutamille läheisille ystäville.
    Kun on näin mustaa ja pimeää, täytynee kaivaa esiin vanha myrskylyhty, että tulisi edes vähän tunnelmaa...

    En vielä toivottele jouluja, mutta nauttikaa joulun odotuksesta.
  11. No jopas jotakin! Lokari X on pitkästä aikaa käynyt pirtissä kiehauttamassa kahvit. Ihan mukavaa, ettet ole meitä kokonaan unohtanut.
    Jos olisi luvassa valkea joulu, houkuttelisin sinut Kahvipirttiin joulun viettoon. Nyt vain lähetän lämpimät jouluterveiseni sinne, missä käsitykseni mukaan on jouluna vielä lämpimämpää kuin täällä.

    Meillä näyttääkin olevan tulossa mitä ihanin kevätpäivä. Pitäisiköhän lähteä nuorison tontille katsomaan, joko on sinivuokkoja?
    Olkoon nyt kuitenkin lähtemättä. Tässä on suklaarasioita paperoitavina ja edessä pikavisiitti serkun luo. Hänen kaikki kaksi lastaan ovat lähdössä maailmalle.
    Tyttären määränpää on Thaimaa, ja poika lähtee vaimonsa kera viettämään 50-vuotispäiväänsä Portugalissa.
    Niin vauhdikkaasti ne lapset vanhenevat että saattavat pian porhaltaa ohi meistä, jotka olemme tulossa lapsiksi jälleen.

    Olen kuukauden päivät pohtinut, olenko tulossa höperöksi.
    Mielestäni pelottavan varmoja merkkejä on ollut näkyvillä.
    Taitaa olla sukuvika, koska serkkuni kertoi heränneensä keskellä yötä siihen, että olohuoneen sohvalta joku karjui, että herää ja mene keittämään kahvit!
    Serkku oli kiukkuisena karjaissut takaisin, että keitä itse, minä nukun!

    Herranen aika! Nyt aurinko suorastaan räjähti paistamaan, ja melkein samoin tein se peittyi pilveen.
    Muuten onkin tilanne valoisa. Joulusiivous on tehty, laatikot laitettu, ja vain kinkku on paistamatta ja kuusi tuomatta sisälle.

    Iloista joulunodotusta tässä toivottelen!
  12. En muista lukeneeni Pilmarin kirjoituksia, mutta saahan tänne kirjoittaa vaikka koko ikäluokka.
    On jokaisen omassa valinnassa, mitä haluaa lukea.

    *******
    Leppoisaa joulunalusaikaa koko 70 plus-porukalle!
  13. Onkohan joku uskontotietäjä informoinut minua siitä, että ihmiset keksivät jumalat koska eivät osanneet selittää outoja ja erityisesti pelottavia ilmiöitä.
    Olisinko onnistunut ihan itse saamaan päähäni moisen ajatuksen. Koulussa sitä ei ainakaan opetettu. Siellä juntattiin
    enemmän tai vähemmän koviin kalloihimme lähinnä ev.lut-aatetta. Jonkin verran tietämystämme rikastutettiin roomalais-katolisen kirkon opeille, mutta ortodoksisuudella meitä ei rasitettu. Muista uskonnoista puhumattakaan. Myöskään siveysoppia meille ei opetettu, vaikka koulun mainostettiin
    toimivan kristillis-siveellisessä hengessä.

    Ja sitten terveisiä: Aloittajalle kiitokset mielenkiintoisesta aiheesta ja Lahden taakse asiallisesta mielipiteestä. En tajunnut sitä mitenkään junttaukseksi. Niin minäkin ajattelen,
    mutta kyllä meillä lahkolaissaarnaaja sisään päästetään ja hänen kanssaan keskustellaan joskus pitkäänkin.
    Olemme tulleet siihen tulokseen, että välillämme on molemmin puolin lähinnä ystävyyttä.
    Samanlaisia ihmisiähän me kaikki olemme.
  14. Jo valkenee kaukainen ranta...
    Voi kyllä jättää valkenemattakin, kun valkeutta ympäröivät synkät pilvenlonkareet.
    Hyvää huomenta joka tapauksessa.

    Vesi kielellä tässä kirjoittelen, kun muuan keittiömestari on ilahduttanut ihanalla sienisalaattireseptillä.
    Tule kylään ja tuo tuliaisena lusikallinen salaattiasi, niin saat läksiäislahjaksi kymmenen joulutorttua. Eilen levottuja.
    Mutta tule pian! Kyökissä on jokju jo maistanut, mutta hän aikoo maistaa tarkemmin.
    Joka tapauksessa eilen päätimme, että tänään tehdään yksi satsi lisää, joten tässä on pirttiin niitä eilenehtoolla leivottiuja tähtitorttuja. Olkaapa hyvät ja ottakaa, pankaa sekaan ja kastakaa.

    Jestas! ne mustat pilvimöhkäleet ovat kadonneet, ja taivaan-
    rannan kirkkaus on levinnyt jo tosi korkealle.
    Ans´ kattoo, mitä tuosta sukeutuu päivän mittaan.

    Eikä tässä muuta kuin onnellista päivää.
    Minä lähden rulettia pyörittämään. Pitäkää peukkuja.
  15. Aamua!
    Ei näytä talvelta.
    Olen lueskellut keskustelua aiheesta aito kuusi vai muovikuusi. Pitihän minun tietysti ilmoittautua aidon kuusen kannattajaksi. Siinä sivussa otin vähän kantaa ekologiaankin. kun joku sen perään kyseli.
    Kerrankin asia, johon keskustelijat ainakin tähän mennessä ovat ottaneet kantaa arvostelematta toisia kirjoittajia.
    Olisikohan siinä porukassa jo päässyt joulurauha valloilleen?

    Minäkin melkein rupesin odottamaan joulua. Aito kuusikin odottaa jo parvekkeella.
    Petikaverikin heräsi ja koikkelehti viereeni sen näköisenä, että ilmoitusasiaa olisi. Ei maininnut mies, että hyvää huomenta, kulta. Asia oli paljon tärkeämpi: -- Et ollut eiliseen salaattiisi laittanut ollenkaan sipulia.
    Minä ihmettelin, ettei hän lähes 57 vuodessa ole havainnut, etten milloinkaan laita vihannes- ym. rehusalaatteja ilman sipulia.
    Oli kylläkin asiasta tietoinen, mutta epäili, etteivät Kahvipirtissä mahdolliset lukijat arvaa, että sipulia pitää olla.

    Siis: SIPULIA PITÄÄ OLLA SALAATISSA KUIN SALAATISSA!
    Ennen kuin aiemmin mainittu mieshenkilö tulee täydentämään yllä olevan lisäykseni, ilmoitan itse, etten sentään hedelmäsalaatteihin sipulia laita.

    Nyt lähden inventoimaan jääkaapin. Jos jotakin ostettavaa on, kannattaa se tehdä vaikka tänään. Ensi viikolla taitavat olla kaupat pullollaan asiakkaita. Varmaan näkisi tuttujakin, mutta kaikki ovat kiireisiä, joten keskustelu taitaa olla seuraavanlainen: -- Hei, hei! Mitä kuuluu? Hyvää joulua!

    Niin että: -- Hei, hei! Toivottavasti kuuluu hyvää teille kaikille.
    Jouluja toivotan myöhemmin.
  16. Kun koko vuoden ottaa asioihin ekologisen kannan, lajittelee jätteet, huuhtelee maito-, piimä- ja jugurttipurkit ennen kuin vie ne keräysastiaan, tulee mieleen, että kuinkahan ekologista on huuhtelutouhu, jos vertaa sitä käytettyyn vesimäärään?

    Olen ehdottomasti aidon kuusen kannattaja. Muoviroskaa on maailma täynnä, enkä ymmärrä, miksi muovikuusi olisi luonnon kuusta ekologisempi vaihtoehto.
    Onhan siinä se hyvä puoli, että ihmiset saavat muovitehtaissa töitä. Tosin suurelta osin joissakin itäisissä maissa riistopalkalla.

    Kotimaassamme monet hankkivat elantonsa kasvattamalla ja myymällä joulukuusia. Monin paikoin on mahdollista itse valita kasvava kuusi ja itse kaataa se. Varsinkin lapsiperheet voivat kokea joululaulun tunnelman, kun taatto lähtee innoissaan joulukuusen hankintaan ja ottaa jälkikasvun mukaansa.
    Ja ihan hyvällä omallatunnolla! "Sepän metsään" ei ole tarvis
    mennä isäntää tai poliisia peläten.

    Aito kotimainen kuusi tuo kotiin raikkaan joulun tuoksun, ja joulun jälkeen ainakin omakotitaloissa ja rivareissa asuvat voivat hyödyntää havut rappujen edessä.
    Eikä kuusen rankakaan jää käyttöä vaille: sen voi sahata pätkiksi ja polttaa ne vaikka juhannuskokossa.

    Oikein nostalgista joulua kaikille -- toivottavasti valkoista!
  17. Perunalaatikko on sitten valmista.
    Toin yhden maistiaisiksi tänne pirtin pöydälle.
    Älkää polttako suutanne. Laatikko on suoraan uunista otettu.

    Kastiketta en ole tehnyt, mutta kokeilkaapa tätä salaattia, joka on tehty herne-maissi-paprikasta, tomaateista, tuoreesta kurkusta ja maustettu kartano-salaattikastikkeella.

    Eikä muuta kuin terveisiä vaan, terveisiä.
  18. Pimeää on ulkosalla.
    Aamulla oli kyllä mannaryynejä tai jotakin muuta valkoista kylvetty maahan, mutta
    autojen valoissa tie näyttää uima-altaalta. En kuitenkaan mene uimaan, sillä lämpö-
    asteita on vain neljä. Tavallisen taksan mukaan vesi on jonkin verran kylmempää. Mitäpä sitä ehdoin tahdoin jouluksi itsensä vilustuttaisi.

    Tosin edessäni on kohta hikinen homma: perunalaatikon valmistus, joka alkaa potaattien muusaamisella. Muutama kaitaliinakin pitäisi silittää.
    Vaikka olenkin lähettänyt joulukortit kaikille, joilta viime vuonna olen saanut joulutervehdyksen, olen muutamalle ihmiselle velkaa vähintään kaksi arkillista mieheni suvun kuulumisia ja vähän omiakin.
    Onneksi huusholli on kohta siinä mallissa, että voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön aiempien vuosien perinne: tehtiin jousiivous, lähdettiin Tallinnaan muutamaksi päiväksi, ja kun tultiin kotiin, olivat paikat siistit ja kuusi tuoksui. Kukaan ei ollut sotkenut jouluista kotiamme.

    Taitaa tosin joulunalusmatkailu olla muisto vain. Epäilen, että jompikumpi tai molemmat meistä on tullut tai ainakin tulossa vanhaksi...

    Reipasta joulunalusaikaa teille ikiu!utterille
  19. Oliko se nyt Copernicus vai Kepler, joka sanoi, että se pyörii sittenkin?
    Oli kuka oli, mutta oikeassa oli. Mistä se ymmärsikin, että 2000-luvulla tulee sellainen hyrrä, joka temppuilee mutta pyörii sittenkin!

    Mietin, mihin kulutin eilisen päiväni, mutta tämän pahuksen rakkineen kanssa tapellessahan se meni. Niin ja joulukorttien kirjoittamisessa ja postittamisessa.
    Täkäläisessä itellassa olivat halvat joulukorttimerkit loppuneet.
    Jos olisi odottanut asiakasjonon lyhenevän, olisi varmasti saatu kaupan pihalle puhekuoro lausumaan kauneimpia suomalaisia sivistyssanoja. Kyllä lappasi kiukkuista väkeä pihalle.

    Puolisko kävi eläkeläisten myyjäisissä ja aloitti arpojen ostamisella. Ensimmäisellä arvalla tuli suuri säkkikankainen kassi, joka olikin tarpeen. Se oli täpösen täynnä arpavoittoja ja ostoksia. Kakkua maistettiin iltapäiväkahvin kanssa ja miltei loput aamukahvilla. Hyvää oli! Pieni pala sitä vieläkin on jäljellä. Saapa nähdä, kumpi meistä ohimennessä sen suupalan hotkaisee.
    Oikeastaan se kuuluu puolisolleni, joka on kiltisti pyyhkinyt kyökin kaapit.
    Minä olen ahkeroinut kirjahyllyjen kanssa ja häätänyt epäuskoisen avun tarjoajan
    ainakin kahdesti pois jaloistani. Kolmannella kerralla ei tarvinnut muuta kuin mulkaista
    kiukkuisesti, ja kandidaatti häipyi olohuoneen ovelta tosi liukkaasti.

    Taidan päästää puoliskoni läppäriämme naputtelemaan ja lähden tyhjentämään kristalli- ja keramiikkakaapin. Se vie enemmän aikaa kuin kirjahyllyjen siivous, kun pitää olla varovainen, ettei riko niitä turhan kalliita astioita, joilla meitä on lahjottu.

    Toivotan itselleni työn iloa ja teille kaikille rauhaisaa iltaa.
  20. Hyvää päivää!

    Kävin eilen yrittämässä muutaman kerran, mutta sisäänpääsy taisi olla vain kutsukortilla. Kun sisukkaasti kirjoittelin joulunaluskuulumisiani taivaan tuuliin, tulin siihen tulokseen, että presidentin itsepäisyyspäivän vastaanotollekin on helpompi päästä ilman kusukorttia, jos sattuu olemaan Venäjän suosituin suomalainen näyttelijä tai joku toinen kuuluisuus.

    Nyt lähtee koe. Saapa nähdä, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään...
    21. 27 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt