Vapaa kuvaus

Kuka olen, on merkityksetöntä; tärkeämpää on, mitä kirjoitan. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

304

  1. Mikä on "Mattila-haiku"? Sujuvasti jätit vastaamatta itse asiaan ja turvauduit sen sijaan henkilöön käyvään solvaukseen. Viimeinen lauseesi osoittaa, että suhtautumisesi muihin ihmisiin ei ole aivan terveellä pohjalla.

    Missä tuomioistuimessa on päätetty viedä elämisen mahdollisuus joltain lajilta? On suorastaan suuruudenhullua kuvitella, että yksi kauraa kaatava eläkeläinen jotenkin pelastaisi esimerkiksi varpusen lajina. Sitä vastoin tämä sama eläkeläinen voi ahkeralla autoilullaan olla mukana edistämässä ilmastonmuutosta.
  2. Ja kolmas osa, taas syöttäjä aloittaa:
    - - - - - - -
    Haittalintuja ei ole

    Ei taida J (ES 5.12.09) tietää luonnon linnuista, niiden ruokinnasta ja hyvinvoinnista. Korostan vielä, että haittalintuja ei nykyisin ole olemassakaan.

    Olen lintujen ruokinnan lisäksi vuosikymmeniä hoitanut ja vienyt hoidettavaksi ihmisten vahingoittamia ja nälkiintyneitä lintuja. Yksityiset ihmiset, poliisi ja pelastuslaitos ja luontojärjestöt toimittavat minulle jatkuvasti loukkaantuneita lintuja.

    Meidän kokoajan vähenevä kaupunkilintumme varpunen, selviää täällä saastuneessa kaupungissa, kun sille on tarjolla riittävästi kauraa.

    Olen kotonani hoitanut kaksi loukkaantunutta valkoselkätikkaa terveiksi. Ne ja suurin osa muista hoitamistani linnuista ovat päässeet takaisin luontoon. Olen hyvin paljon myös tekemisissä Pyhtään ja Heinolan lintuhoitoloiden kanssa.

    Vien sinne isot linnut hoidettaviksi, kuten joutsenet, kurjet, pöllöt, haukat, varikset, harakat pulut ja naakat.

    Lintujen hoitopaikkaan otetaan kaikki linnut hoidettaviksi, oli sitten varis, pulu tai harakka. Suurin osa loukkaantuneista ja nälkiintyneistä linnusta selviää ja ne päästetään takaisin luontoon.

    Etkö näe, mihin maailma on menossa. Ihminen tuhoaa luonnon ja sen eläimet. Onneksi on vielä ihmisiä, jotka arvostavat luontoa ja sen eläimiä. Lakihan määrää että eläimiä on autettava.

    Ihminen, jonka itsekkyys kulminoituu kissanpissaan tai pulunpaskaan, voisi tepastella peilin ääreen ja kysyä itseltään itsekkyytensä syytä. Kunnioittava tervehdys kaikille niille, jotka ovat jaksaneet huolehtia lintujen ruokinnasta.

    Jokainen meistä kykenee katkaisemaan elämää ylläpitävät juuret, mutta kuka kykenee säilyttämään ne? Jokaisen tapetun luonnoneläimen kysymys kuuluu, miksi minulla ei ollut oikeutta jatkaa elämääni.

    Anteeksi vaan luonnon linnut ja muut eläimet, minua hävettää olla ihminen, kun näen mitä ihmiset ovat teille tekemässä.

    - - - - - - -
    Ajatus kateissa lintukeskustelussa

    Vaikka OS sitä ansiokkaasti yrittikin (ES 17.12.), en aio ryhtyä inttämään, onko haittalintuja olemassa vai ei. Toisin kuin S, esitin oman kantani tueksi myös perusteluja. Jos ne olivat huonoja, S kertonee, mikä vika niissä oli.

    Kirjoitusteni kärki on näemmä päässyt hukkumaan. Olennaista ei ole, kuinka monta lintua S on kuljettanut lintuhoitolaan tai kotiinsa. Olennaista ei ole myöskään, olenko minä päästäni vialla tai tekeekö S myös hyvää, kuten Estareissa 7.12. arveltiin.

    Kuten jo aiemmin on todettu, S:n menetelmät lintujen ruokkimisessa poikkeavat huomattavasti valtavirran menetelmistä, esim. Birdlife Suomen suosituksista. Näitä suosituksia on myös perusteltu. S sitä vastoin ei ole omia menetelmiään perustellut millään tavoin.

    Koska ristiriita on näin räikeä, on selvää, että molemmat eivät voi olla oikeassa. S ei omille menetelmilleen ole vielä minkäänlaisia perusteluja esittänyt, mutta koska hän vihjailee suuren luontojärjestön olevan väärässä, lukisin mielelläni, miksi S arvelee omien menetelmiensä olevan parempia.

    S väittää myös lain määräävän, että eläimiä on autettava. Sairaiden ja loukkaantuneiden eläinten ollessa kyseessä tämä on ymmärrettävää, mutta mikä lakipykälä mahtaakaan määrätä levittämään suuria jyvämääriä puistoon puluille?

    - - - - - - -
    (Estarit)
    J:lle tiedoksi, lintujen ruokinnasta, jokainen voi ruokkia lintuja siihen ei ole lakia kuinka paljon viet jyviä linnuille.
  3. Ja lisää arkistojen aarteita, taas ensimmäinen on lintujen syöttäjältä:

    - - - - - - -
    Turhaa hysteriaa lintujen ruokinnasta

    Vastaan J:n kirjoitukseen (ES 4.11.09) kirjoitukseen, koska minun lintujen ruokkiminen saa eräät tahot hysterian partaalle.

    Eikö enää nykymaailmassa ole muuta hämmästeltävää, kuin lintujen ruokinta. Niin sanottuja haittalintuja ei ole. Kaikilla linnuilla on oikeus olla täällä, ja suurin osa meillä olevista linnuista etsii ruokansa maasta, esimerkiksi keltasirkku, joka ei mene ruokinta-automaatille.

    Sellaista ruokinta-automaattia ei ole vielä keksitty, mistä jyviä ei tippuisi maahan. Linnut etsivät niistä makoisimmat ruuat, pähkinät, hirssit ja auringon kukan siemenet, kauran. Aina löytyy lintuja jotka syövät myös maahan tippuneet jyvät.

    J:n kirjoituksesta käy ilmi, että hän ei hyväksy variksia, harakoita, puluja ja naakkoja. Ne oleskelevat kaupungeissa, koska ihminen on tuhonnut niitten luontaiset pesimäpaikat.

    Oletko käynyt Keski-Euroopan kaupungeissa, joissa on tuhansittain puluja. Ihmiset ruokkivat niitä toreilla, joissa myös myydään jyviä linnuille. Sinä pelkäät että, että isot linnut syövät linnunpoikaset ja munat. Se on hyvin pieni määrä. Liikenne ja ihmiset tappavat vuosittain satojatuhansia lintuja ja muita eläimiä.

    Kuvasin jokin päivä sitten, kun varpushaukka otti kiinni ja söi talitiaisen. Sekin tarvitsi ruokaa. Haukat ja pöllöt eivät syö jyviä.

    Minulla on omat lintujen ruokintatapani, se on minulle kutsumus ja vakaumus. Motiivini ja tehtäväni on suojella elämää, ei tuhota sitä.

    - - - - - - -
    Haittalintuja on olemassa

    Harmillisen vähän todellisia asioita tarjoili OS puolustaessaan lintujenruokintapuuhiaan (ES 18.11.).

    Suurimittaista ruokintaa ei voi perustella sillä, että niin tehdään muuallakin. Haitallinen toiminta ei muutu vähemmän haitalliseksi, vaikka siihen olisi joku muukin erehtynyt.

    Jopa vähäisen suhteellisuudentajun pitäisi kertoa, että puistoon kaadetut jyvävuoret ja ruokinta-automaatista pihalle putoavat yksittäiset jyvät ovat aivan eri kertaluokan ilmiöitä.

    Haittalintuja on olemassa. Mikä tahansa eläin on haitallinen, jos sen yksilömäärä kasvaa liian suureksi, kuten vaikkapa kaniinit Australiassa.

    Varisten aiheuttamat tuhot on tässä lehdessä jo esitelty (Kasvo, ES 19.11.). Puluista ääriesimerkkinä kerrottakoon, että vuonna 2007 Yhdysvalloissa sortui Mississippi-joen ylittänyt silta, 13 kuoli ja 145 loukkaantui. Yksi syy tapahtuneelle oli rakenteiden haurastuminen mm. pulujen ulosteiden vuoksi.

    Hongkongissa lintujen ruokkimisesta voi saada jopa 1 500 sikäläisen dollarin eli noin 130 euron sakon, ja Chesterfieldissä, Englannissa ruoan heittäminen maahan on 50 punnan pikavoiton arvoinen.

    Venetsiassa lintujen ruokkiminen kiellettiin 2008, kun huomattiin, että kaupungin patsaat ja rakennusten julkisivut kärsivät sekä pulujen ulosteista että mekaanisesta kulutuksesta.

    S:n väitteet suurten lintuparvien haitattomuudesta ovat siis puutaheinää. Hänellä on todellakin omat menetelmänsä. Miksi yli 10 000 jäsenen Birdlife Suomi on suosituksineen väärässä ja S omine menetelmineen oikeassa? Miten Lappeenrannan pulukannan kasvattaminen auttaa vaikkapa valkoselkätikan suojelemisessa?

    Käytännössä S ruokkii puluja ja variksia - keltasirkut ovat mielikuvituksen tuotetta - ja nämä molemmat ovat suurina parvina tuhoisia pikkulinnuille. Vaatii melkoisen notkeaa logiikkaa väittää tällaista touhua ”elämän suojelemiseksi”.

    S:n köykäisistä argumenteista ei siis jäänyt jäljelle kuin hänen vakaumuksensa, joka kiistämättä on vahva, pystyyhän sen voimalla sulkemaan silmänsä suurelta joukolta todellisen maailman todellisia asioita.
  4. Haluatko kirjoituksia lehdistä? Minulla on arkistossani seuraava Etelä-Saimaan palstoilla käyty keskustelu vajaan kahden vuoden takaa; ensimmäinen kirjoitus on lintujen ystäväksi väitetyn, toinen vastine siihen, ja niin edelleen vuorovedolla:
    -----------------------
    Antakaa linnuille elintilaa

    EV kirjoitti (ES 23.10.09), kuinka linnut voivat aiheuttaa ihmisille salmonellatartuntoja ja ovat haitaksi. Linnuilla on vielä vapaa ilmatila, missä ne voivat lennellä.

    Miten monta luonnonvaraisten lintujen aiheuttamaa salmonellatapausta Lappeenrannassa on ollut? Mitä muita haittoja luonnon linnut ovat aiheuttaneet? Linnuilla on omat sairaudet, ne eivät tartu ihmisiin.

    Eiköhän nykymaailmassa ole isompia uhkia kuin linnut - liikenteen, ilman, vedensaasteiden, melu ja ympäristömyrkyt, joihin kuolee ihmisiä jatkuvasti. Kukaan ei ole vielä kuollut linnunpaskaan.

    Helsingin yliopiston eläinmuseon tutkimusten mukaan lintujen ruokinnalla on hyvin huomattava merkitys monien lintujemme selviytymisessä ihmisten huonontamassa ympäristössä. Tutkimusten mukaan Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka ruokkivat laajamittaisesti yli 50 eri lintulajia.

    Luonto ajetaan aina vaan ahtaammalle. Antakaamme lintujen elää omaa elämäänsä. Harvase päivä voimme lukea lehdistä, kuinka ihmiset ovat saaneet salmonellatartunnan ruuasta tai tuoneet sen ulkomailta. Itse käsittelen joka päivä lintuja. Jos olisin saanut niistä jotain tartuntoja, niin olisin sairastunut satoja kertoja ja kuollut kymmeniä kertoja.

    - - - - - - -
    Karhunpalvelus linnuille

    On suorastaan hämmästyttävää, kuinka paljon aivan perustavaa laatua olevia virheitä itseään lintujen ystäväksi luuleva OS tekeekään (ES 29.10.) arvioidessaan omien toimiensa vaikutuksia Lappeenrannan linnuille.

    Se pitää kyllä paikkansa, että ihmisen on erittäin epätodennäköistä saada salmonellatartunta luonnonvaraisista linnuista.

    Jostain syystä S unohtaa, että linnut voivat tartuttaa salmonellan ja muita ulosteiden kautta leviäviä tauteja ja loisia toisiin lintuihin. Tätä tartuttamista auttaa S:n käyttämä tapa kaataa ruokaa suoraan maahan, jolloin linnut pääsevät ulostamaan omaan ruokaansa.

    Lintuharrastajien järjestö Birdlife Suomi antaa nettisivuillaan seuraavanlaisia ohjeita lintujen ruokkimisesta: Kesällä ruokkiminen ei ole tarpeellista.

    Maaruokinta ei ole suositeltavaa, parempi olisi käyttää ruokinta-automaattia, jolloin ”kuokkavieraat”, kuten harakat ja varikset, eivät syrjäytä pikkulintuja. Ruokaa pitäisi estää kastumasta, koska vettyneenä se ei ole hyvää ravintoa linnuille.

    Ruokintaan oman pihan ulkopuolella pitäisi myös aina kysyä kysyä maanomistajan suostumus.

    S ei välitä näistä ohjeista vähääkään. Hänen toimintansa ei hyödytä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, vaan vähentää sitä, koska varikset ja harakat - jotka ovat kesykyyhkyjen eli pulujen ohella S:n ruokinnasta eniten hyötyviä - syövät myös pikkulintujen munia ja poikasia.

    Suomen linnuista on uhanalaisia 32 lajia, ja 37 lajia on silmälläpidettäviä. S:n ruokintamenetelmät eivät auta näistä lajeista yhtäkään. En osaa ryhtyä arvailemaan hänen motiivejaan, mutta luonnon ja lintujen auttaminen se selvästikään ei ole.