Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

101

Kommenttia

419

  1. Minulta kysyttiin,
    "Kysyn ihan tässä sivullisena että mistä ne lapset maksoivat kymmenykset jos 7 vuotiaana, eiväthän he kai olleet viellä töissä..."

    Joskus saattoi saada syntymäpäiväksi rahaa, jos aikuinen ei ollut keksinyt mitään lahjaesinettä. Sitä en muista, löysinkö koskaan kaduilta tai puistoista kolikoita.

    En tiedä koskaan näpistelleeni rahaa, mutta kai sellaisestakin tuloerästä olisi pitänyt maksaa kymmenykset, jos ei ollut tilaisuutta maksaa koko näpistämäänsä rahaerää sen oikealle omistajalle.

    Tuloksi katsottiin sekin raha, jonka lahjaksi saamansa esineen myymisestä sai.

    Eli näin ainakin isäni olisi menetellyt:
    1) lahjaksi saadun tavaran rahallisen arvon arviointi.
    2) siitä summasta 10% kirkolle.
    3) jos tavaran sitten joskus myi, myös myyntihinta katsottiin kymmenysten maksuvelvollisuuden alaiseksi tuloksi.

    Toki jokainen älykäs lukija huomaa, että kuvaamassani systeemissä saattoi tulla maksetuksi kymmenyksiä osittain kahteenkin kertaan.

    Mutta täydet kymmenykset olivat täysiä, kukkuramittaisia kymmenyksiä.

    Viis siitä, mitä VT kymmenysten maksamisesta opetti. EGW ja kirkon johto tiesivät nämä asiat paremmin kuin Mooses.

    Lopun aikana kun tieto Danielin mukaan lisääntyy
  2. Tämän ketjun eka viesti on käsitykseni mukaan lähinnä provoilua.

    Kaappijuoppo: "henkilö, joka juo muilta salaa, pitää pullonsa piilossa kaapissa"
    Näin siis urbaani sanakirja määrittelee.

    Kuinka ravintolassa voi juoda salaa, ellei ole ravintolan omistaja tai työntekijä?

    Ja jos juominen tapahtuu salaa, millä keinoin Tiukka-valvonta on saanut salaisuuden paljastetuksi?

    Ettei vain Tiukka-valvonta olisi itse juonut aivojaan tärviölle?
    Se tässä nyt ensiksi tulee mieleen.


    Toki mieleeni tulee yksi pastori, joka 60-luvulla erosi adventtikirkon palveluksesta, oman selityksensä mukaan opillisista syistä, mutta takanapäin tuota selitystä ei noteerattu vaan syyksi arveltiin liiallista mieltymystä oluen juontiin.

    Ja toinen pastori, joka ainakin muodollisesti itse haki eroa virasta viinan takia.
    En tosin varmuudella tiedä, olisiko hänet erotettu, jos ei olisi ollut valmis eroamaan hommistaan.
    Tämäkin siis sattui viime vuosituhannella.

    Tuoreempia juttuja ei tule mieleeni. Tosin uutiset saavuttavat minut toisinaan pitkälläkin viipeellä.