pcb666

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

101

Kommenttia

419

  1. Oletan, että veli B. kommentoi 12.10.2015 20:21 lähettämääni viestiä silloin, kun hänellä on siihen sopivasti aikaa.

    Kiirettä ei ole. Kunhan nyt huomautin, kun viestini ei sijoittunut ketjun viimeiseksi.
  2. Minua kumminkin kiinnostaa.

    Bushmanni kirjoittaa hyvin ja perustelee mielipiteensä erinomaisesti.

    Tosin olen eri mieltä kuin hän useastakin asiasta, mutta uskoakseni pystyisimme rattoisasti keskustelemaan metsäpolulla tai takkatulen ääressä.

    Vaikka pienten jumalten problematiikasta. Jos Mr. (kaipa hän on urospuolinen?) B. vakuuttaa, ettei hän ole lukenut Terry Prachettin kirjaa "Pienet jumalat", toki uskon häntä tässä asiassa, muuten en.

    Saatetaanhan sama keksintö tehdä samanaikaisesti usemmassakin maassa ilman, etä keksijät ovat toisistaan tietoisia.

    Tiedoksi teille hämmentyneille, joita näyttää olevan epälukuinen määrä:

    Jos henkilön lähtökohta on, että mitään yliluonnollista ei ole ja että kaikkeen ihmeelliseltä vaikuttavaan löytyy luonnollinen selitys,

    kun asiaa aikansa todistelee, tulee aukottomasti osoitetuksi, ettei mitään yliluonnollista tosiaankaan ole.

    Minun nuoruudessani sitä nimitettiin kehäpäätelmäksi. Tavataan sitä runsaasti uskonnollisissakin piireissä, adventtikirkossakin.

    Esimerkiksi vaikkapa silloin, kun pyritään todistelemaan, ettei EGW ollut mikään huijari vaan kunniallinen profeetta.
  3. lyäntivirhe, p.o. lyöntivirhe.

    Jäi näköjään yöunet turhan lyhyiksi...
  4. Ei minuunkaan näköjään ole aina uskominen.

    Tuli kiireessä lyäntivirhe. Pahoittelen sitä.

    Kai täyttää siis 70 vuotta, ei 75. Mutta hyvä saavutus sekin.
  5. Kun emme varmuudella tiedä lähimmäisten unelmista, jos nämä eivät itse niistä kerro,

    jos olisin adventisti niin enemmän olisin huolissani niistä pastoreista, jotka ovat menettäneet unelmansa ja raahustavat päivästä päivään odottaen vain eläkkeelle pääsyä.
  6. Kiitos vaan toivotuksesta ja myötämielisyydestäsi.

    Siunausta sinullekin.

    Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan.

    Tässä viestissä ei ole taka-ajatuksia.
  7. Luetun ymmärtäminen näyttää olevan hakusessa eräillä keskustelijoilla, ainakin minun tekstieni suhteen.

    Minähän kehuin, että varmuudella ainakin yksi tapaus on tiedossani - vaikkakin 60-luvulta, niin kuitenkin - siitä, että kirkon johdolla on oll moraalista rohkeutta ja selkärankaa tehdä jotakin pitääkseen sooloilevan pastorinsa ruodussa.

    Samaa selkärankaa ei muuten ole löytynyt enää 80-luvulla. Esimerkkejäkin olisin voinut mainita, mutta asioista hyvin tietävät adventistit tietävät niistä ilman minun apuanikin.

    Se johtavien veljien selkärangattomuus muuten oli yksi tärkeä tekijä siina, miksi läksin adventtikirkosta.

    Oli pakko ajatella, että noilla löperöillä miehillä täytyi olla jotain pätevää syytä olla hoitamatta virkaansa asiallisella tavalla ja ajatella vain omaa virkauraansa.

    Enkä muuta syytä pystynyt keksimään kuin sen, että asianomaiset olivat menettäneet uskonsa adventismin tärkeyteen ja sen opilliseen erehtymättömyyteen.


    Vaikka en keksi mitään syytä, miksi liittyisin uudelleen adventtikirkon jäsenyyteen, ei sen tulevaisuus ole minulle yhdentekevä.

    Kun minut yleisesti tunnetaan (mahdollisesti entisenä) adventistina, joudun sen vuoksi kärsimään aiheetonta joukkohäpeää (termi "guilty by association") kaikista törttöilyistä, joita adventtikirkossa tehdään.

    Sen vuoksi toivoisin, nähtävästi turhaan, että adventismi nousisi edes helluntailaisuuden tai Suomen Vapaakirkon tasolle, opillisesti ja moraalisesti.

    Olen kyllä tietoinen siitä, että ongelmia on myös noissa kahdessa edellä mainitsemassani uskonsuunnassa. Ainakin moraalisia.
  8. Kyllä Suomen adventtikirkossa on vanhoina "hyvinä" aikoina yritetty asettaa sen palkollisille jotakin rajaa sen suhteen, mitä saa tehdä.

    Ja rajat ylittäneille on asetettu sanktioita.

    Ainakin yhden tapauksen tiedän aika tarkastikin. Se tapahtui 1960-luvulla. Tarkan vuodenkin tietäisin kertoa, mutta itsesuojeluvaistoni estää minua niin tekemästä.

    Oli miten oli, kirkko pani pastori X:n kolmen kuukauden pakkolomalle. Tämän pituiseksi herra X itse sen minulle kertoi.

    Ja loistava tarinankertoja kun oli, sai minutkin uskomaan, että kirkko oli tehnyt X:lle veristä vääryyttä ja että leipä uhkasi loppua X:n perheen pöydästä.

    Olin jo ohjaamassa kymmenyksiäni X:n tilille (arviolta kymmenet muut seurakuntalaiset olivat jo niin tehneet), kun kesken postisiirtolomakkeen täyttämisen (muistaakseni puolisoni kehotuksesta) soitin eräälle adventistipastorille ja kyselin, mikä niin dramaattisen rangaistuksen oli aiheuttanut.

    Aikani häntä kuunneltuani tulin siihen tulokseen, että kirkolla oli ollut riittävät syyt kurinpitoon. Tosin siitä en ollut varma, oliko 3 kuukautta sopivan pitkä rangaistus vai liian lievä tai liian ankara.

    Joka tapauksessa jätin aikomani rahasumman lähettämättä.

    Luulen, että siinä vaiheessa, kun kirkon johdolle valkeni se, kuinka paljon kymmenyksiä ohjautui pastori X:lle eikä kirkon kukkaroon, johto tajusi, että lääke taisi olla vaarallisempi kuin tauti ja että jokin muu kurinpitokeino pitäisi keksiä.

    Minulla on se luulo, että noita tukirahoja X sai tililleen vielä usean vuoden ajan.

    Mieleeni ei juuri nyt muistu, onko X:n tapauksen jälkeen ketään muuta suomalaista adventistipastoria pantu palkattomalle pakkolomalle.

    Jos on, asian salassapito on tainnut onnistua paremmin kuin X:n tapauksessa.
  9. Minun on helppo uskoa tämän keskustelun aloittajan kertomus.

    Olen näet läheltä seurannut erään testamentin kohtaloa. Siinä a-kirkolle oli testamentattu sievoinen summa tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi.

    Kun kyseisiä rahoja meni tahoille, joille testamentin tekijä ei ollut tarkoittanut niiden menevän,

    e.m. henkilön huomattavan varakas poika syvästi pahoitti mielensä. Hänkin oli suunnitellut jättävänsä osan omaisuudestaan a-kirkolle, vaikka ei adventisti ollutkaan.

    Huomattuaan, miten äitinsä testamenttaamia varoja oli käytetty, hän muutti suunnitelmiaan ja sanoi minullekin:

    Älkää ikinä puhuko minulle a-kirkosta ja testamentista.

    Jotenka a-kirkolta jäi saamatta moninkertainen määrä siihen nähden, mitä se oli saanut ja kelvottomasti käyttänyt.


    Ei toki adventtikirkko ole ainoa kirkko, jossa väärinkäytöksiä tapahtuu.

    Jotenkin tuntuu siltä, että ev.lut. kirkossa maallikkojen suorittama kontrolli olisi tehokkaampaa kuin ns. vapaissa suunnissa.


    BTW, joskus tekisi mieleni keskustella siitä, mitä olisi tehtävissä, jotta adventtikirkon numeerinen (jäsenmäärä, taloustilanne) ja hengellinen alamäki saataisiin Suomessa pysäytetyksi.

    Vai onko tilanne toivoton?
  10. typo:

    kuuluinen > kuuluminen
  11. Sen vähän perusteella, mitä viime vuosina olen adventistista kulttuuria seurannut, sapatissa tärkeintä ei ole sen pyhittäminen,

    vaan kuuluinen yhteisöön, joka uskoo, että lauantai on se päivä, joka kuuluu pyhittää, jos jonkin päivän pyhittää.

    Tärkeintä on siis se, että kuuluu siihen kirkkokuntaan, joka on oikeassa päivän suhteen, ei se, mitä sinä päivänä tekee vai tekeekö mitään.

    Järkyttävän suuri muutos siihen verrattuna, mitä adventistit esim. vuosina 1930 - 1975 olivat valmiit tekemään, jotta toimisivat kirkkonsa opetuksen mukaan.
  12. pyhpyhin mielestä siis apostoli Paavali ei voinut kuulua uskoviin.
    Paavali kun puhui kielillä.

    Sellaista tietoa on ollut liikkeellä, että joskus, ainakin 50-luvulla, jotkut adventistit olisivat puhuneet kielillä, ainakin satunnaisesti.

    Itse en ihan varmasti muista omin korvin kuulleeni adventistin puhuvan kielillä. Mahdollisesti poikkeuksena sellaiset yksilöt, jotka pian "puhumisensa" jälkeen savustettiin pois ilmaa pilaamasta.

    Jos Jumala jostain syystä näkisi tarpeelliseksi, että puhuisin kielillä, kaipa siihen pitäisi yrittää sopeutua?

    Elsa Luukkanen 60-luvulla pinnisteli noin 3 kuukauden ajan saadakseen kielillä puhumisen armolahjan, mutta yritys ei onnistunut.

    Onneksi puhui riittävän hyvin äidinkieltämme.
  13. Minä kuulun Kristuksen näkymättömään seurakuntaan.

    Sitä on turha etsiä mistään virallisesta rekisteristä.

    Herra tuntee omansa.

    Oletettavasti niitä on adventtikirkossakin. On ainakin joskus ollut.
  14. "No ei ole mikään uranuurtaja, eikä meitä ei-adventistien valheet kiinnosta."

    Näin siis pyhpyh.

    Adventistien valheet näyttävät häntä kyllä kiinnostavan.


    Toisaalta, onhan se vähän kohtuutonta edellyttää, että joku olisi kaikesta kiinnostunut.
    Minäkään en jaksa innostua enää ns. "adventtitotuudesta" vaan enemmänkin niistä tapauksista, joissa adventtikirkko on poikennut ja edelleenkin poikkeaa totuudesta.
  15. Joku kirjoitti:

    "Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra." Mark.2:27.28. Jeesus on Herra"

    Huomatkaa tuo tavu -"kin". Jeesus ei siis ole vain sapatin herra, vaan myös sunnuntain, maanantain, tiistain. keskiviikon, torstain ja perjantain Herra.

    Ja lukemattomien muidenkin asioiden ja aikojen Herra.

    Adventistien yritys rajoittaa Ihmisen Pojan herruutta on jumalatonta korskeutta.
    IMO.
  16. Osa adventistikirjoittajista näyttää sisäistäneen iskulauseen "hyökkäys on paras puolustus".

    Itse vierailen näillä sivuilla satunnaisesti, mutta silloin useinkin muutamana peräkkäisenä päivänä.

    Mutta näiden piipahdusten perusteella minulle on muodostunut se käsitys, että kyllä adventistit hallitsevat alatyylin ja herjaukset suunnilleen yhtä hyvin kuin ei-adventistit ja/tai ateistit.

    Minulla on ehdotus, vaikka tuskin se mihinkään johtaa.

    Nimittäin tämä:

    Puhukaa ja kirjoittakaa enemmän Jeesuksesta!

    Kun tätä ehdotin adventistivanhemmilleni, he totesivat, että "kaikkihan ne Jeesusta hokevat; jonkun täytyy pitää esillä adventtitotuutta,

    siis sapattia, kymmenyksiä, pedonmerkkiä, puhtaita ja saastaisia ruokia, Profetian Henkeä jne."

    Saattoi kulua vuosia, etten kuullut äitini mainitsevan nimeä Jeesus (paitsi jos se esiintyi jonkin laulun sanoissa),

    mutta kuuskuuskutosesta, sielun tilasta kuoleman jälkeen, EGW:stä ja sianlihan saastaisuudesta hän puhui enemmän kuin arkiasioista.

    Nämä adventismin erityisopetukset olivat hänelle henki ja elämä. Ei siinä Jeesuksella ollut kovin suurta roolia.

    Valitettavasti.
  17. Mistähän löytyy linkki tuohon puheeseen?

    Kaikkeen täältä lukemaansa kun ei voi luottaa...
  18. Kiitos kehumisesta! Sitä ei meikäläinen tässä ympäristössä saa kovin usein kokea...

    Jäsenyyden lopettaminen oli monivuotinen prosessi. Pastorit kun ovat haluttomia perkaamaan jäsenluetteloja ja mieluummin jättävät sen "likaisen" työn seuraajalleen ja nämä taas seuraajilleen.

    Joten ihan satavarmasti en tiedä, vaikka nimeni vieläkin kummittelisi SPA-kirkon jonkin paikallisseurakunnan jäsenluettelossa.

    Suurempiakin ihmeitä maailmassa on sattunut.

    Uskonnolliset tarpeeni tyydytän kotona:
    AlfaTV, TV7 (molemmat hyvin valikoiden katsoen), erilaiset kristinuskoon liittyvät nettisivustot, netistä ladatut mp3-saarnat ja -luennot.

    Ja hyvää kristillistä kirjallisuutta on pilvin pimein. Toki huonompaa vieläkin runsaammin.

    Olen minä kuunnellut audiopankki.cominkin saarnoja. Useimmat niistä mielestäni ovat lähinnä keskinkertaisia. Tuovat kuitenkin mieleen monia muistoja nuoruusvuosiltani.
  19. Jarilla on jo kauan näyttänyt olevan ongelmia lukemansa ymmärtämisessä.

    En ole koskaan väittänyt olevani teologian kandidaatti, maisteri, tohtori tai tuplatohtori.

    Mutta väitän, että ex-adventistien joukossa on parempia teologeja sekä koulutuksen että luontaisten lahjojen kannalta, kuin heidät adventtikirkosta erottaneiden henkilöiden joukossa.

    Ja tunnetusti on niin, että adventtikirko pääjohdon puheenjohtajaksi on viimeisten 50 vuoden aikana päässyt hyvinkin vaatimattomalla teologisella tietämyksellä.

    Suhteista on ollut enemmän apua. Vai kuka uskoo, että Ted Wilsonista olisi tullut pomo, jollei hän polveutuisi Neal Wilsonista?

    Ja mitä korkeammalla hierarkiassa teologian opiskelijan isä on, sitä helpommin poika adventistiyliopistossa selvittää tentit.

    Ja hyvässä lykyssä teologian tohtorin arvon saa ihan selvällä setelirahalla tai erinäisiä kirkollisia etuja tarjoamalla tai virasta erottamisella proffaa uhkailemalla.

    Mutta vastaavaahan tapahtuu maallisissa piireissäkin. Mitä korkeampi asema politiikassa henkilöllä on, sitä herkemmin hänen opinnäytteensä hyväksytään.

    Suomessa ainakin. Eikä se ole muissakaan maissa tuntematon ilmiö.

    Tuliko selväksi, Jari?
  20. Jos minun elinaikanani seitsemännen päivän adventismi jostakin syystä häviäisi organisaationa,
    kyllä minä siihen haikeudella suhtautuisin.

    Oli siinä kirkkokunnassa silloin, kun vielä olin jäsen in good standing, myös ihan aitojakin kristittyjä.
    Tosin oli joukossa myös susia lampaiden vaatteissa.

    Mutta tarpeettomana en tuota kirkkokuntaa ole pitänyt. Kyllä se joitakin ihmisessä yleisiä tarpeita on ruokkinut, vaikkapa oikeassa olemisen tarpeen, itsensä muita paremmaksi kokemisen tarpeen ja pätemisen tarpeen niillä, joihin kirkon hierarkia suhtautui myötäsukaisesti.

    Ja antoi se eräänlaista turvallisuuden tunnetta. Tosin senkin edestä myös turvattomuuden tunnetta.

    Ja vaikka adventtikirkko häviäisikin - mitä on turha odottaa lähitulevaisuudessa tapahtuvaksi - työllistäisi se vielä epälukuisen määrän väitöskirjojen ja muiden kirjojen tekijöitä.
    21. 5 / 21
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt