Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. Taas kävi Jukkikselle vanhanaikaisesti. OneStupidPrinciplen kanssa ristiriitaisen havainnon selittämiseksi Stetson-menetelmällä (=vedetään hatusta) laadittu hätäselitys tuottikin uusia paljon suurempia ristiriitoja, kuin mitä alkuperäinen ristiriita oli.

    Vuorovesilukittumiselle olisi mielenkiintoista saada myös selitys, jos vaan Jukkis jotenkin pystyisi käsittämään, mistä kyseisessä ilmiössä on edes kyse. Taitaa olla liian monimutkainen ymmärrettäväksi, jos Cavendishin koekin oli sellainen.
  2. Kouluista on ehkä tullut enemmän "viihdekeskusmaisia", mutta mielestäni aivan eri syistä kuin herra Musakka tuossa kirjoittaa. Opetuksen ohelle on ainakin omassa koulussani lykätty kohtuuton määrä oheisohjelmaa. On retkiä, teemapäiviä, juhlia, pidennettyjä liikunta- ja musiikkivälitunteja, konsertteja jne jne... Jatkuvien teemapäivien vuoksi sellaista viikkoa ei ole vielä tullut vastaan, että olisi oikeasti tullut pidetyksi kaikki lukujärjestykseen merkityt tunnit. Toki moiset teemäpäivät ovat kasvatuksellisesti tärkeitä, mutta joku kohtuus pitäisi niissäkin olla. Tarvitseeko näitä viihdyttäviä tapahtumia olla välttämättä useampi viikossa? Lisäksi oppilaita ja opiskelijoita on poissa tunneilta mitä erikoisemmista syistä ja siis ihan huoltajien pyynnöstä. Joku lähtee kesken koulupäivän äitinsä kanssa shoppailemaan tai on perheensä kanssa sukuloimassa tai huvipuistossa. Edes huoltajat eivät aina priorisoi lapsensa opiskelua vapaa-ajan toiminnan edelle, mikä vaikuttaa vähän kummalliselta asenteelta. Sitten ruinataan tukiopetusta ja moititaan opettajaa, kun lapsi, joka ei käy koulussa, ei ole oppinut mitään.

    Ongelma nuo teemapäivät ovat erityisesti lukion puolella, jossa oppisisällöt ovat valtavia kokonaisuuksia ja alue pitää käydä hirvittävällä kiireellä jo muutenkin, vaikka kaikki tunnit olisivat käytettävissä. Hyvänä esimerkkinä tämän kevään viimeinen lukiokemian kurssi. Lukiokurssin pituushan on 38 oppituntia. Todellisuudessa meillä oli käytettävissä 23 oppituntia, kun teemapäivien ja muiden karkeloiden vuoksi tunteja jäi niin paljon pois. Tuntien vähyys näkyy väistämättä opiskelijoiden osaamisessa. Kurssin sisältöä ei ehditty käsitellä kokonaan ja loppuosakin piti käydä pintapuolisesti hirvittävällä kiireellä kahlaten. Onnea vain yo-kirjoituksiin.
  3. <<< Kun omistaja kuvittelee antavansa eläimelle tehokasta lääkettä, hänen oma hätääntymisensä (tai kyky reagoida eläimen tilaan) lievenee. Ei tarvitse huijata eläintä, riittää että huijaa sitä, joka maksaa. >>>

    Juuri näin. Tämänkin palstan johtava uskomushoitaja toteaa, ettei hoito toimi, jos siihen ei usko. Skeptikot ovat jollain tavalla "sokeita" hoidon toimivuudelle. Tämä on aivan totta. Hoito näyttää toimivan vain jos siihen uskoo.

    Psykologiassa ilmiötä kutsutaan valikoivaksi tarkkaavaisuudeksi. Ihminen noteeraa sellaisia havaintoja herkemmin, joita hän olettaa tapahtuvan. Käänteisesti hän jättää sellaisia havaintoja noteeraamatta ihan tiedostamattaan, joita hän ei odota tapahtuvaksi.

    Kun vaikkapa homeopaatti uskottelee potilaalleen, että koiran lonkkaniveldysplasiakivut lievittyvät sokeripillerillä ja asiakas uskoo, hän alkaa tiedostamattaan tarkkailla havaintoja lemmikin tilan parantumisesta. Kun eräänä päivänä sairas koira hyppääkin itse reippaasti auton takakontiin, niin se tulkitaan sokeripillerin ansioksi. Jos koira ei pääse aamulla ylös pedistään, niin tämä jää noteeraamatta.

    Samasta syystä uskomushoidot "toimivat" parhaiten oireisiin, joiden voimakkuudessa on luontaisesti jaksottaista vaihtelua mm. erilaiset krooniset kiputilat. Kun oireet silloin tällöin ihan itsestään helpottavat, julistetaan uskomushoidon toimivan. Kun oireet silloin tällöin itsestään pahenevat, niin tätä ei huomata.

    Siis tavallaan erittäin nerokas tapa nyhtää hyväuskoisilta ihmisiltä rahaa.