mikkinnu

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

261

Kommenttia

2108

  1. Pelottaako vellipersettä?

    Minä olen aina toivottanut karhut ja sudet tervetulleiksi tontilleni. Kohtelen niitä kuin arvovieraita. Katsos kun mulla ei pelota, olenhan karhun ja suden ystävä. Karhu on mahtava eläin.
  2. erämetsä haluta tehtävää, heh heh.

    Tehtäväsi ukko saa rahoillaan hevosen, 39 lehmää ja 60 kanaa.
  3. Jos haluat kansankynttilältä pikku laskutehtävän, niin voin räätälöidä sinulle sellaisen. Siis sellaisen matemaattispsykologisen tehtävän, joka liittyy metsästämisen vastustukseen ja yleensäkin luonnontieteelliseen ajatteluun. Haluatko vaiko et tehtävän?
  4. jotta niin syvällistä ja ajatuksia herättävää kuin analyysini harvemmin on tarjolla näillä palstoilla.
  5. se vaan minulle kuuluu!

    Olen useinkin maininnut harjoittavani kansalaisten sivistämisoperaatiota. Tähän kuuluvat esim. toimintani "kansankynttilänä" ja Susianalyysin tyrkyttäjänä petopelkääjille. Sivistykseen ei kuulu ahneen ihmisporsaan taikka paskahousupelkääjän ajatusmaailma.
  6. ahne ihmisporsas marketin lihaosastolle katsomaan, kuinka paljon lampaanviuluja ihmisille on tarjolla. Näin vähistä susien raatelemista lampaista ei ole mihinkään. Niitä pitäisi olla paljon enemmän.

    Jos luulet, että raadeltu lammas näyttää iljettävälle luonnon ystävän kannalta, niin erehdyt pahemman kerran. Se suorastaan kiihottaa ruokahalua. Luuletko tosiaan, jotta susi syö ateriansa veitsen ja haarukan kanssa? heh heh
  7. apina vingut ja uikutat jos vaikkapa karhu raatelee isoäitisi syödäkseen vähän eltaantunutta lihaa? Et vissiin olekaan niin luonnon ystävätä kuin esität? Turhalta provoilijalta haiset.
  8. jokaista maalaistalon pihaa syrjäkylillä voitaisiin kutsua ampumaradaksi. Siellähän einarit yleensä ratkovat perheriitojaan asein taikka sitten virittelevät kännissä metsästysaseitaan. Luodit ja haulit lentelevät eikä minkäänlaisia suojavalleja ole.
  9. oletko jokin pöljä höröttäjä? Tai siis hullu, kenties susihullu? Vai pelkäätkö sutta hysteerisesti?
  10. seuraavan kerran mökille parin viikon kuluttua. En suinkaan lähde karkuun, vaan mieltäni virvoittamaan, kuten aiemmin olen maininnut. Ja sudet ja karhut toivotan tervetulleiksi mökkini pihapiiriin. Ei pelota yhtään.
  11. Tärkeämpää on pohtia sitä, miten opetat lastasi ymmärtämään ja hyväksymään luonnon mahtavuutta ja voimaa. Kyse on siitä, haluatko lapsestasi hysteerikon vaiko ymmärtäväisen ja ajattelevan kansalaisen.
  12. 3. Olenko susihullu, kenties ihmissusi?


    Otsikko saattaa äkkiseltään tuntua hieman paksulta ja huvittavalta, mutta jo pienellä ajattelulla huomaa sen olevan hyvinkin ajankohtainen ja huomattavaa osaa väestöstämme koskettava.

    3.1. Ahdistava yksinäisyys

    Elämä maaseudulla voi olla auvoista ja mukavaa, ainakin mielikuvissa. Todellisuus on kuitenkin useimmiten karua katseltavaa. Kaupunkien ulkopuolella asuvat juntturat välittävät kaikkein vähiten luonnon hyvinvoinnista, vaikka se on hyvin oleellinen osa heidän elämäänsä. Elämä ahdasmielisessä kasvatusympäristössä, turha pelottelu susilla ja karhuilla, luonnon raiskaaminen helpon elämän tieltä jne. vaikuttavat lapsen kehitykseen. Vaikka lapsi luonnostaan ymmärtäisi esim. suden ajatusmaailmaa, niin vanhemmilta saatava aivopesu tuhoaa tällaisen yhteyden.

    Ajatellaan, että järjetöntä aivopesua jatkuu vuosikausia. (Todetaan tässä nyt, että maaseutujen oloja ei tässä kuvata kuin siltä osin, kuin se koskettaa tätä analyysisarjaa. Toki siellä tapahtuu hyvin paljon vaikka mitä muitakin, hyviä ja huonoja asioita). Pitkä oleskelu tällaisten vanhempien vaikutuspiirissä, vähäinen tieto ja kokemus ulkomaailmasta jne. alkavat vihdoin vaikuttaa aivotoimintaan hyvin negatiivisella tavalla. Ihminen tuntee itsensä hyvin yksinäiseksi. Kun ihmisellä olisi luontainen tarve käyttää aivojansa pohdiskeluun, niin nyt kärpäset ovat syöneet kasvualustan ajattelulta. Jäljellä on vain hedelmättömiä kärpästen jättämiä jätekasoja. Surina ja epätietoisuuden tunne voimistuvat koko ajan. Nyt ihminen tuntee olonsa niin turvattomaksi, että turvaa haetaan muista samankaltaisista ihmisistä. Josko meitä olisi niin paljon, että saataisiin lauma muodostettua? Laumassahan on aina turvallisempaa. Juuri tämänkaltaiset asiat alkavat pyöriä mielessä. Järki alkaa pikkuhiljaa sumentua.

    Edellisen kappaleen teksti oli ehkä hieman liian voimallista tässä vaiheessa. Hengähdetään jälleen hieman ja luetaan edellinen kappale uudelleen, jotta seuraava kappale ei tuntuisi niin älyttömältä. Vielä yksi hengenveto ja sitten vain luetaan rauhallisesti.


    3.2. YES, minä olen ihmissusi

    Seuraava lainaus on suora ote sarjan ensimmäisessä osassa määrittelemäni ihmissuden pääkopasta:

    ””Minulla on jotenkin omituinen olo. Vaikka kuljen pitäjäni raitilla kenenkään kiinnittämättä minuun suuremmin huomiota, en jotenkin tunne kuuluvani tänne. Tunnen oloni yksinäiseksi ja minulla on jokin outo intohimo. Tämän himon toteuttamiseksi tosin tarvitsen seuraa. Luulen, että haluan olla lauman jäsen. Tiedän, että kaupungeissa olevat ihmiset eivät ole toivomani lauman jäseniä. En enää ole edes varma, olenko ihminen. Mikä minä olen? Haluaisin kuitenkin sisimmissäni olla ihminen ja siksi minua huolestuttaa. Jokin riivaa minua. Muistan hämärästi vanhemmilta oppimani kauhuskenariot verenhimoisten susien vaarallisuudesta. Sudet ovat raatelevia hirviöitä, jotka kulkevat suurissa laumoissa upottaen torahampaansa ihmisen lihaan kuten sääsket upottavat kärsänsä imeäkseen verta. Minulla on selvästi jokin pakkohimo kuulua tällaiseen laumaan. Minä haluan tuntea vihdoin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tappaa laumassa. En halua enää olla yksinäinen. Haluan olla SUSI. Kuitenkin tämä asia pelottaa minua. Haluaisin siltikin olla ihminen. En enää oikeasti tiedä, mikä minä olen. Olenko ihmissusi, susi-ihminen vaiko susihullu, kenties Hullu Susi. Kun aamulla katson peiliin, näen peilistä suden. Jotain tekemistä minulla siis on suden kanssa. Tällöin minulle tulee hirveä pakkomielle päästä tappamaan jotakin. Haluaisin tappaa susia ja vieläpä laumassa. Jos meitä tappajia olisi tarpeeksi suuri lauma, niin silloin kaikki sudet saataisiin varmasti tapettua. Jos yhtäkään sutta ei olisi olemassa, niin silloinhan voisin katsoa peiliin pelkäämättä. Peilistä ei voisi tällöin heijastua suden kuvaa. Koska kuitenkin haluaisin olla ihminen, niin vihdoin minulla voisi olla levollinen mieli””



    4. Valinta on sinun

    Kuinka hyvin sinä ymmärrät luonnon moninaisuutta? Ehkäpä kuulut näihin laumassa kulkeviin metsästäjiin, jotka etsivät sielulleen rauhaa tuhoamalla luontoa. Toisaalta, käsittääkseni suurin osa ihmisistä ei kuulu tähän joukkoon. Siksipä toivonkin, että juuri sinä olisit tätä fiksumpaa porukkaa.

    Entäpä miten sinä haluaisit kasvattaa lastasi tämän analyysisarjan kannalta olennaisten asioiden kannalta katsottuna. En siis nyt ole kiinnostunut siitä, minkä merkkisiä vaippoja ostat lapsellesi.
  13. Susianalyysi II


    1. Aluksi

    Analyysisarjan ensimmäisessä osassa luokiteltiin susivihaajat erilaisiin ryhmiin ja todettiin, että sama ihminen voi kuulua useampaan eri ryhmään. Sarjan tässä osassa annetaan vastaus siihen, miksi ja miten ihminen voi ajautua elämässään tällaisten järjettömien ryhmien jäseneksi. Lisäksi pohditaan ja annetaan pari esimerkkiä siitä, miten jotkut ns. luontoihmiset eivät ollenkaan ymmärrä luonnon moninaisuutta ja ovat itse hyvin häikäilemättömiä luontoa kohtaan. Pääasiallisesti tässä analyysissa tarkastellaan lähemmin ihmisen kehittymistä ensimmäisessä osassa määritellyiksi susihulluksi ja ihmissudeksi.


    2. Askelmia kohti susihulluutta

    2.1. Sontakärpäset kiinnostuvat ihmismielestä

    Ihminen on syntyessään mitä ainutkertaisin ja täysin ”puhdas” , viaton olento. Tosin, jos jotain fyysisiä vajavaisuuksia onkin, niin lääketieteen avulla niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan. Tähän puhtauteen kuitenkin ilmaantuu elämän saatossa koko ajan likatahroja. Näillä tahroilla tarkoitan lähinnä ihmisen mielessä olevia vaikeita likapesäkkeitä, joiden poistaminen ei onnistukaan lääketieteellisin keinoin, ainakaan kovin helposti. Miksi sitten tätä moskaa alkaa kertyä lapsen niin puhtoiseen mieleen. Annetaan tähän heti vastaus ja pohditaan asiaa jälkeenpäin: VANHEMPIEN KASVATUS.

    Kukaan ei ole täydellinen kasvattaja ja siksi puhdasta aikuista ei voi olla olemassa. Kuitenkin on oleellista ymmärtää, että vanhempien vastuulla on heidän lastensa mielen likaisuusaste. Lisäksi todetaan, jotta nyt ei ole tarkoitus kirjoittaa mitään kasvatusopasta, vaan sivutaan asiaa siltä osin kuin se on tarpeellista analyysisarjan kannalta. Siis nyt tarkastellaan kasvatuksen, susikauhun ja luonnon kunnioittamisen välistä kolmiyhteyttä.

    Otetaan tähän yksittäinen (ääri)esimerkki siitä, jolloin ihmisen mieli on saastutettu jo pienestä pitäen täydellisesti, kaatopaikkaa muistuttavaksi röykkiöksi: Tiukkoihin ja ääriuskonlahkoihin kuuluvat lapset on kasvatettu usein mielivaltaa ja järjettömän kovaa kuria käyttäen. Heidät on voitu eristää muusta maailmasta kokonaan ja heille tuleva oppi maailman ihmeellisyyksistä koostuu pelkästään vanhempien harjoittamasta aivopesusta. Nyt on selvää, että mitä enemmän tällaista pesua ja jynssäystä harjoitetaan, niin sitä enemmän mainitsemaani likaantumista tapahtuu.

    Jos ajatellaan mainitsemiani kolmiyhteyttä ja yksittäistä esimerkkiä, niin voidaan todeta näiden seikkojen yhdistelmän olevan arkipäiväistä toimintaa nykyajan Suomessa. Hengähdetään tässä välissä hieman, jotta seuraavan kappaleen omaksuminen olisi helpompaa. Tarkoituksena on siis selittää kolmiyhteyden ja esimerkin välinen yhteys. Huomautetaan vielä kerran, että nyt keskitytään vain analyysisarjan kannalta olennaisiin seikkoihin muuten niin laajalla alueella.
  14. "Näin meillä yliopistossa..."

    Onko vähä pätemisen tarvetta? Yliopistoajattelu vaatii omaa ajattelua ja mielipiteitä. Sinä et ole esittänyt mitään muuta kuin yleisiä "latteuksia". Minä taas olen ihan eri maata.
  15. on jostain syystä poistettu tältä palstalta. Vaikka minulla ne on tallella, niin ne eivät nykysääntöjen mukaan (5000 merkkiä) mahdu tähän haluamieni lisäselvitysten kanssa. Olishan ne mahtuneet, jos olisi voinut linkittää niihin. SAII voisi juuri sopia, jos vähän lyhennän sitä. Siitähän Mikki Hiiri voisit etsiä asiavirheitä. Laitanko tulemaan? SAI:stä pitäisi todennäköisesti hieman siistiä (jos ehtisi), jotta se pysyisi täällä. Sullakin pitää malttaa odottaa. SUSIANALYYSI III on tulossa ja jatko-osien kanssa olen jo aiemmin esittänyt toimintasuunnitelmani.

    SUSIANALYYSIIN voit perehtyä lukemalla "Suden ystävän" viestejä lähihistoriasta. Huomaa kuitenkin, jotta OLIN kopioiduin nimimerkki täällä. Fiksu kyllä erottaa jyvät akanoista.
  16. Näkee tosiaan, ettet ole lukenut Susianalyysiani läpi tai sitten et ole ymmärtänyt lukemaasi. Olenhan perustellut juurta jaksain useimmat huuli pyöreänä ihmettelemäsi asiat. En viitsi toistaa tähän jo sanomaani.

    Kaikista huvittavinta on osaltasi tuo pelko susien laumahyökkäyksistä, vaikka näitä hyökkäyksiä ei yksinkertaisesti vaan näytä tulevan, ei sitten millään. Koirat kyllä raatelevat jatkuvasti ihmisiä.

    Kettuja sanot olevan paljon (heh heh). Niin, sinun mielestä. Myös minkkejä ja supikoiria on liikaa mielestäsi. Koita käsittää, jotta tämä on vain sinun, yksinkertaisen apinan mielipide. Oikean luonnonystävän kannalta niitä ei ole yhtään liikaa. Selitänpä hieman, mitä tarkoitan:

    Sinä vain "jeesustelet", kun yrität esittää luonnonystävää mm. pien- ja suurpetokantoja säätelemällä. Tottakai haluat maksimoida vaikkapa riistalintujen lukumäärää. Miksikö? Siksi, kun itse jahtaat lihanhimon sokaisemana samaa lihaa kuin petoeläimet. Vihasi petoja kohtaan johtuu siis omasta lihanhimostasi. Toki pelollakin on suuri vaikutus. Pelkäät hysteerisesti joutuvasi petojen raatelemaksi, kuten olet jo maininnutkin (susilaumat). Fiksu ajattelee, jotta luonto tietää oikean peto ja riistaeläinten lukumäärän. Siksipä pedot säädelkööt riistakantoja. Olen usein todennut, jotta nykyajan ihmiselle pitäisi välttää teollisesti tuotettu liha. Ei tarvi olla liian ahne, riistaeläimet kuuluvat siis petoeläimille.

    Totta on, että Suomi on verrattuna muuhun maailmaan harvaan asuttua seutua. Täällä kuitenkin itketään petojen paljoudesta kaikkein eniten. Susien ulvonta peittyy einareitten valitusvirteen ja voivotteluun saloillamme. On järjetöntä, kun näitten pelkureitten annetaan asustella syrjäkylillä vieden mahtavilta petoeläimiltämme elintilaa. Fiksu luonnonystävä kyllä mahtuu karhujen ja susilaumojen (heh heh) kanssa samaan metsään, jopa samaan pihapiiriin.
  17. olet saanut päähäsi, jotta vihaisin ihmisiä? Älytön ja vähäjärkisen väite. Päinvastoin, minähän autan petoa pelkäävää ihmistä pääsemään eroon turhasta kammostaan. Ei ihmisvihaaja tarjoa auttavaa kättään sitä tarvitsevalle. Susianalyysi auttaa ja minä tarjoan mielelläni apua.
  18. "häirikköpeto"

    Eihän tuollasia ole oikeasti edes olemassa. Heti jos peto vähän tonkii roskapönttöä niin se leimataan häiriköksi. Vaikka peto raatelisi jonkun tollon, niin ei se siltikään olisi mikään häirikkö. Pedolle on ihan luonnollista vähän raadella.

    Sen sijaan häiriköitä ovat sellaiset paskahousuihmiset, jotka jaksavat itkeä petojen vaarallisuudesta.
  19. vingut, jos susi tai karhu syö vaikkapa isoäitisi? Turhan märisijä siinä penää oikeuttaan metsästää ja on sitten paskat housuissa jos pedotkin vähän metsästävät. Tuommoset vinkuapinat joutavat ensimmäisten joukossa petojen raatelemiksi. Tällöin olisi pikkusen vähemmän turhaa ininää ja uikutusta tässä maailmassa.
  20. Onhan se huvittavaa, mikä haloo syntyy jos karhu pikkusen pureskelee. Jos koiralauma raatelee pikkulapsia, niin hyvä että uutiskynnys ylittyy.
    21. 104 / 106
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt