kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

428

Kommenttia

6558

  1. Eipä luottamukseni kepuun ole ollut kovin korkea minullakaan, ja hieman huolestunut olen nytkin noiden avauksessanikin esille tuomieni asioiden suhteen. En itseni vuoksi, vaan koko Suomen menestyksen kannalta tärkeimmän alueen, tämän pääkaupunkiseudun vuoksi.

    Mutta jospa sittenkin Sipilä olisi erilainen kepupoliitikko kuin ne perinteiset. Luulisi hänen menestyneenä yritysjohtajan ymmärtävän asioiden merkityksiä laajemminkin kuin vain oman nurkkakuntansa ja politrukkiensa edun kannalta. Ainakin hän on noita hallitusneuvotteluja vetäessään osoittanut määrätietoisuutta ja yhteistyökykyä.

    Uhkia tarvittavalle nousulle ovat kyllä nuo esille ottamasi asiat, joissa kepu ainakin näihin asti on osoittanut sellaista vanhakantaista jämähtäneisyyttä, joka olisi kyllä paha este välttämättä tarvittaville muutoksille. Mahdollinen byrokratian lisääminen veisi päinvastoin yhä huonompaan suuntaan. Eikä todellakaan ole realistista uskoa, että Suomi saataisiin nousuun sillä ”biotaloudella”.

    Tänäänhän saadaan kuulla se hallitusohjelma, jonka kuultuamme on paremmat edellytykset arvioida, onko siinä nousuun tarvittavia aikomuksia. Ilmeisesti kuullaan myös, keitä tulee ministereiksi. Niiden joukossa ei liene sentään Paavo Väyrystä, jonka tien Sipilä lienee tukkinut ihan itsesuojelusyistä, toivottavasti siinä on painanut myös Sipilän näkemys Suomen edusta.
  2. Joo, noin varmaan huomenna tapahtuu kuin sanot. Mutta niillä ei ole huolta henkilöllisyytensä paljastumisesta kuten tuolla, jolle vastaat. Minä en todellakaan ole hänen henkilöllisyyttään paljastanut, kun en sitä tiedä, enkä välitä tietääkään. Mutta en usko - en ainakaan halua uskoa - että tuo olisi hän, joksi joku on hänet täällä päätellyt. Ilmeisesti siksi, että tuo on vihjaillut tuntevansa tiettyjä henkilöitä, joiden joukkoon hän toivoisi hänet yhdistettävän.
  3. Normaalia elämää hyvinkin sinulle on tuollainen, että olet viettänyt tällä palstalla nekin kaksi päivää, jotka minä olen ollut reissussa. Niin aina.

    Ja puhut vitutuspurkauksesta. Minulla noiden evp-toverieni kanssa oli oikein mukavaa Tallinnassa, jossa yhdessä. mm. hyvin söimme Olde Hansassa. Ja laivallakin, kun joukossamme oli myös naisia, muutamat meistä olivat matkassa vaimojensa tai naisystäviensä kanssa. Niinpä minäkin pääsin myös vähän tanssahtelemaan, vaikka mukanani ei ollut nyt tuossakin joukossa jo tuttu naisystäväni, joka nyt on kiertämässä Ranskaa ja Saksaa omalla matkallaan. Sitä reissuamme ei todellakaan voida pitää vitutuspurkauksena.

    Sillä aikaa sinä palstaa päivystäessäsi olet turhautunut, kun et ole nähnyt minua palstalla - sepä ihme! Ja olet tehnyt tuollaisen avauksen, jolla olet sitten keskustellut itsesi kanssa. Tuollaista kyllä voidaan pitää vitutuspurkauksena;))
  4. En ole täällä koskaan tuloillani pröystäillyt, mutta muutama päivä sitten oli lehdissä - taisi olla täällä netissäkin - vedetty rajoja siihen, millaista nettotuloa saavat ovat pienituloisia, keskituloisia, hyvätuloisia jne.

    Hyvätuloisuuden raja siinä oli 2700 euroa kuussa puhtaaksi. Hämmästyin, että onko raja todellakin niin alhainen. Jos on, silloin olen minäkin hyvätuloinen. Lähinnä keskituloisena olen itseäni pitänyt. No, kyllä kai nuo nettotuloni ovat ihan riittävät yhden hengen taloudelle. Ja onhan minulla jonkin verran omistuksia, jotka tarvittaessa voisin rahaksi muuttaa, mutta niin ei ole tarvinnut tehdä.

    Mutta todella pienituloinen olin nuoruudessani. Juoksupojalla, myymäläapulaisella ja hotellin nissepojalla oli tosi pieni palkka, mutta silläkin oli itsensä elätettävä, kun silloin ei ollut mitään tukiakaan. Mutta ihan kivaa elämäni silloinkin oli, kun siihen alkoi tulla jo stadin friidujakin. Ja niissä porukoissa minä omaksuin sitä stadin slangia, jota hyvin vähän olen enää sen jälkeen käyttänyt.

    Eikä elämä ollut leveää kersantinkaan palkalla, jolla oli elätettävä perheensä, kun vaimokaan ei ollut aviomme ensimmäisinä vuosia töissä, kun oli kaksi pientä lasta. Kyllä silläkin uralla palkka sitten parani vuosien tuomien ikälisien ja ylennysten myötä, mutta ei se kovin suureksi koskaan tullut. Onneksi vaimo oli ihan kohtupalkkaisessa työssä.

    Mutta sittemmin tapahtui merkittävä muutos tuloissani, kun sain sotaväestä täyttä eläkettä ka siviilityöstäni palkkaa, joka oli suurempi kuin sotilaana koskaan saamani. Tosin siitä palkasta piti maksaa veroa 55 %, kun eläkkeestä perittiin vain sen mukainen vero. Mutta nythän nuo eläkkeeni on yhdistetty yhdessä verotettavaksi ja vaikka veroprosenttini on varsin korkea, kyllä siitä käteenkin jää. Vähän enemmän kuin tuo, jota pidetään hyvätuloisuuden rajana.

    Joten ole huoletta, kyllä minä pärjäilen niin, ettei tarvitse tulla pyytelemään sinulta lisätukea;))
  5. Valitan, että pari oltuani päivää reissussa - evp-yhdistyksemme Tallinna matkalla - en ole voinut osallistua keskusteluunne tuosta tietystä äärimmäisen kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta.

    Mutta ei kai minun mukana oloni ollut tarpeen, kun teissä näkyy olevan niin paljon parempaa asiantuntemusta tuosta siis äärettömän kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta. Stadin slangista siis. Minulla on kyllä paljonkin puutteita siinä, oli jo v. 2005, jolloin tuon äärettömän kiinnostavan ja teidän tunteitanne kuohuttaneen jutun kirjoitin. Ja pahoja puutteita minulla on myös savon murteessa. Sanoinhan noista asioista näin silloin, kun muutamia päiviä sitten asia oli täällä esillä:

    >>Tuosta stadin slangista: Tulin Helsinkiin 16-vuotiaana, eikä siinä iässä tietenkään ollut kanttia puhua täällä lapsuusmurrettani, vaan piti nopeasti oppia ja ottaa käyttöön sama kieli, jota ikäisteni porukoissa täällä silloin puhuttiin. Mutta kun en enää vuosikymmeniin ole juurikaan slangia harrastanut, en tunne sen nykymuotoja. Slangihan on hyvin nopeasti muuttuva kieli. Laitapa sinä näytteeksi muutamia noista lauseistani nykyslangilla, kun annat ymmärtää sitä hallitsevasi.

    Lapsuusmurteeni, lähinnä savoa, jossa oli kyllä pohjoiskarjalaisia ja kainuulaisia vaikutteita, on kyllä minulla pahasti taantunut, kun elämänkumppaneissakaan ei ole ollut ketään niiltä murrealueilta. Muutamia vuosia sitten Rautavaara-päivillä yritin eräille lapsuuskavereilleni näyttää, että kyllä sekin murre on vielä hallinnassani tarvittaessa, mutta silloin sanoi siellä aikuisikänsäkin viettänyt ikäiseni Eino: "Elä kehtoo, ei se kuullosta ennää luonnolliselta sinun suusta". Meniköhän tuo nyt oikein?<<

    Lisään nyt vielä tuohon lapsuusmurteeni osalta: Kun poikani olivat vielä alle 10-vuotiaita siellä lapsuusmaisemissani käydessämme he kyselivät minulta, että olenko minäkin joskus puhunut niin kuin nuo puhuvat täällä. Kerroin, että olen, tottakai. Taisi tuo tieto poikiani hieman huvittaa.

    Ja siitä stadin slangista: Kun annatte ymmärtää, että teillä olisi paremmin hallinnassa tuo äärettömän kiinnostava, tärkeä ja tunteita kuohuttava asia, stadin slangi, niin antakaapa nyt hyvää näyttöä siitä! Tietenkin turvautumatta Tuomari Nurmioon tai muihin slangilla kirjoitelleisiin. Mielenkiinnolla odotan näyttöänne, jospa minäkin sitä stadin oikeaa slangia vielä oppisin!
  6. Joku tuossa ylempänä ilmeisesti tarkoittaa vihjata, että minä en uskoisi sinun olleen koskaan kapiainen. Kyllä minä nyt uskon, kun noin hyvin tunnet nuo sotaväen käskyvaltasuhteet.

    Joo, kentältähän sitä esikuntaa käskytettiin, sieltä ne suunnitelmat ja ohjeet meille sinne esikuntaan tulivat, ja sitten parhaamme mukaan niitä yritimme toteuttaa. Ja sitten te sieltä kentältä kirjoititte meille arvosteluja suorituksistamme. Noin oli ainakin minun ammoisena palvelusaikanani ja niin kai on edelleen.

    Enpä tullut kysyneeksi asiasta keneltäkään tuolla evp-porukkamme Tallinnan matkalla, jossa yli 20-päisessä joukossa oli muutamia melko nuoriakin. Tosin varsin varttuneita enemmistömme oli, joukossa mm. yksi mestarikurssi- ja yksi luutnanttikurssitoverini, ja muutama entinen oppilaani Esikuntakoulun mestari- ja luutnanttikursseilta.

    Jospa nyt valistaisit meitä, sujuivatko ne käskyvaltasuhteet kentältä esikuntaan kitkatta, toteuttiko esikunta aina kiltisti teiltä sieltä kentältä saamansa suunnitelmat, ohjeet ja käskyt ja minkälaisin tuloksin, milliasia arvosteluja kirjoititte niille esikuntaluusereille!
  7. Täytyyhän minun vielä vastata sinulle, kun olet sitä yrittänyt saada tälläkin avauksellani jo muutaman kerran, ja varmaan samassa toivossa olet availlutkin vain minä aiheenasi.

    Vastaukseni ansaitset varsinkin siksi, kun tuossa jälleen haluat todistaa todeksi sen, mitä tuossa edellä sanoin:

    >>Jaa, mutta en minä ala ainakaan yksikköpäällikkö-johtajaksi, kun siinä asemassa pitäisi metsästää tiettyä henkilöä tällä palstalla ja nähdä hänet aina siellä, minne katseensa kääntää. Ja pitäisi tehdä avauksia siitä tietystä henkilöstä ja keskustella niillä avauksillaan itsensä kanssa. Ei, sellainen ei houkuta minua. Sitä paitsi minulta puuttuu sellaiseen tarvittava välttämätön edellytys: sairas, harhoja tuottava pää. <<

    Lienet nyt tyytyväinen.
  8. Jotteivät nykyiset rautavaaralaiset ja aliupseerit saisi vuokseni rasitetta päällensä, laitetaanpa nyt nuo ajat kohdaltani kuvien kera oikeaan aikaperspektiiviinsä:

    Tämä kuva on vuodelta 1938, ja siinä olen se rautavaaralainen äpärä:

    https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xpf1/v/t1.0-9/10982236_10153319772534182_8473916138667021889_n.jpg?oh=1dc8f68b644ddfb3522701c6c7463521&oe=55C34A3E

    Ihan kivoja muistoja sieltä Rautavaaraltakin jäi, ja viime vuosina olen käynyt niitä elvyttämässä sen pitäjän kauniissa maisemissa, muutaman lapsuustoverinikin tavaten. Mutta tässä kuvassa olen edellistä kuvaa 18 vuotta myöhemmin jo stadilainen aliupseeri kersantin natsoissa, en vielä sitä rottakouluakaan käyneenä:

    https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xtf1/v/t1.0-9/11265015_10153352988654182_2607226254978954684_n.jpg?oh=c281d1839e902d074b57066eba2f707f&oe=55FB210A

    Ja tässä v. 1979, edellistä kuvaa 23 vuotta myöhemmin, kokemusrikkaan uran loppuvaiheissa kapteenin ruusukkeissa:

    https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xta1/v/t1.0-9/11329833_10153352989529182_2053170279206523615_n.jpg?oh=614f072ae4e7ed6a0cf9c5556b8275c2&oe=55C6285D

    Mukavia muistoja ja aina tänne asti kestäneitä toveruussuhteita jäi sotilasurastani. Mutta noiden aikojen jälkeen elämässäni on ollut kovin paljon muuta. Kuten tällaistakin, 36 vuotta edellistä kuvaa myöhemmin:

    https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xft1/v/t1.0-9/10391428_10153174653189182_4370945624168990500_n.jpg?oh=f80bfa67d060fdfc98ba31d91525349e&oe=55C79EF4

    Rautavaaralaisuudestani on aikaa jo 64 vuotta. Ja aikaa sotilasuranikin päättymisestä on jo kohta 35 vuotta, siis yli tuplaten pitempi aika kuin aika ensimmäisen kuvani ottamisen ajasta sotilasurani alkamiseen. Kohta 20 vuoteen en ole enää kuulunut reserviinkään, kun kapteeni poistuu siitä 60-vuotiaana.

    Sotilasurani jälkeen minulla oli 18-vuotinen mielenkiintoinen ja antoisa siviilityöura, mutta siltäkin olen ollut eläkkeellä kohta 17 vuotta. Viimeisen avioliittonikin solmin vasta sotilasurani päättymisen jälkeen, siinä onnellisessa aviossa ehdin olla yli 20 vuotta, mutta jo yli 10 vuotta olen ollut leski. Hyvin paljon on siis tapahtunut elämässäni sotilasurani jälkeen.

    Ja paljon on tapahtunut sen jälkeen maailmassa ja Suomessakin! Sotilasurani päättyessä presidenttinämme oli Urho Kekkonen, ja nyt meillä on jo viides presidentti hänen jälkeensä. Mutta eräille olen yhä aliupseeri! Siis uralla, jonka aloitin 60 vuotta sitten! Olen minä sitten kova poika! Pitäisiköhän minun nyt alkaa yksikköpäällikkö-johtajaksi? Tai res. majuriksi? Täällä nähdyn perusteella noille ei ole korkeat kelpoisuusvaatimukset.

    Jaa, mutta en minä ala ainakaan yksikköpäällikkö-johtajaksi, kun siinä asemassa pitäisi metsästää tiettyä henkilöä tällä palstalla ja nähdä hänet aina siellä, minne katseensa kääntää. Ja pitäisi tehdä avauksia siitä tietystä henkilöstä ja keskustella niillä avauksillaan itsensä kanssa. Ei, sellainen ei houkuta minua. Sitä paitsi minulta puuttuu sellaiseen tarvittava välttämätön edellytys: sairas, harhoja tuottava pää.

    Joten jatkan vain satunnaisena maailmanmatkaajana ja eräissä muissa riennoissa. Ja seuraten mielenkiinnolla jo kolmessa polvessa olevan jälkikasvuni elämää ja koettamalla olla mahdollisimman huomaavainen myös naisystävälleni, kun sellaisenkin olen vielä saanut. Ja olla välillä eräiden mielenkiinnon suurimpana kohteena tällä palstalla. Vielä vähän aikaa, sillä kun ihan kohta täytän 80 vuotta, kai silloin minulla on oikeus jättää tuo tehtävä, niin tärkeä kuin se onkin;))
  9. Eipä tuo avaukseni aihe näy enää juuri kiinnostavan. Ymmärrän, sillä koskihan se vain tätä välivaihetta. Ei vielä tämäkään päivä antanut parempaa tietoa. Millähän kielellä ne tähänastiset ohjelmat on kirjoitettu, kun kuuden uutisissa Sipilä sanoi, että täytyy vielä varmistua, että muutkin - siis ne kaksi - ovat ymmärtäneet asian samalla tavalla.

    Ministeriöiden vähentämisessä nuo pääneuvottelijat lienevät saavuttaneet yksimielisyyden. Ympäristöministeriön ja maatalousministeriön yhdistämistä luonnonvaraministeriöksi ainakin kepu näkyy tavoittelevan. Kysyn vaan, että mitä luonnonvaraa nykyinen teholannoitettu maatalous on? Eikä luonnonvaraksi voi nimittää sitäkään, mikä maatalouden tuottamana valuu vesistöihimme.

    Palaan asiaan sitten, kun nuo vielä avoimina kysymyksinä olevat asiat ovat saaneet ratkaisujaan. Ehkäpä pian reissusta palattuani hallitusohjelma alkaa olla jo koossa ja ministeritkin paikoillaan. Siitä varmaan riittää jutun juurta niin minulle kuin muillekin. Nyt en jatka tätä enempää tällä avauksellani.

    Niin, huomenna puolilta päivin lähden Päällystöliiton evp-yhdistyksen (sen valtakunnallisen) kaksipäiväiselle Tallinnan matkalle. Eckerö Linen m/s Finlandialla menemme ja palaamme ja Viru-hotellissa yövymme ja yhtä ja toista ohjelmaakin matkallamme on. Tuskin kuitenkaan puhetta vanhoista tekemisistämme sotaväessä, eikä luultavasti politiikastakaan.

    Onhan muutama asiallinenkin viesti tullut ja niihin olen pyrkinyt vastailemaan. Eräille kuitenkin minä näyn olleen mielenkiintoisempi kuin avaukseni asia. Toissapäivänä tuolla palstalle väriä - siis Keristä - kaipailleen avauksella eräät veivät jutun vain minuun. Tarkemmin sanoen siihen, mitä olin tällä palstalla kirjoittanut joskus yli 10 vuotta sitten. Tällä avauksellani ilmeisesti nuo samat ovat osoittaneet kiinnostustaan vielä vanhempaan minua koskevaan historiaan. Rautavaaralaisuuteni ja aliupseeriaikaani. Pistänpä vielä tälle jatkoa noista aiheista, muutaman kuvan kanssa. Ehkäpä he kestävät poissaoloni niitä kuvia ihaillessaan ehkä heille riittää niistä keskustelevaakin minun tarvitsematta siihen osallistua;))

    Näkemiin!
  10. Toit tuota samaa myös tuonne minun avaukselleni. Esitin siellä sinulle kysymyksen, mutta kun et ole vastannut, toistan kysymykseni tässä:

    >>Onko nykyinen Venäjän suurlähettiläs täällä nimeltään Koroljov? Vai tulisiko tuo puheenvuoro dosentti Johan Bäckmanilta? En usko Paavo Väyrysenkään sentään ihan tuohon yltävän.<<
  11. Onko nykyinen Venäjän suurlähettiläs täällä nimeltään Koroljov? Vai tulisiko tuo puheenvuoro dosentti Johan Bäckmanilta? En usko Paavo Väyrysenkään sentään ihan tuohon yltävän.
  12. Enpä ole tiennytkään, että Sipilä on käynyt myös sen Rottakoulun. On kai käynyt, kun sanot, että hän on käynyt muitaKIN kouluja kuin rottakoulun;))

    Sinä olet varmaan valmistunut diplomi-insinööriksi siellä samassa korkeakoulussa, josta ovat valmistuneet myös palstan res.maj ja yksikköpäällikkö-johtaja;))
  13. ”Tulevan hallituksen ohjelma on jo liki valmis”, sanoo Juha Sipilä aamun Hesarissa. Ja kertoo, että sopuun on jo päästy isoissa kysymyksissä, kuten leikkauksissa, veroissa ja sote-uudistuksessa. Mutta jättää kuitenkin kertomatta, mitä noista isoista kysymyksistä on sovittu.

    Viimeistään keskiviikkona on luvattu kertoa noista asioista yksityiskohtaisesti. Huomenna lähden kahden päivän reissuun, jossa noista asioista ei varmaan kuulla eivätkä ne siellä kiinnostakaan, mutta palattuani varmaan saan pian noistakin asioista enemmän tietää.

    Kumpaankohan malliin siinä sote-uudistuksessa ollaan päätymässä: annetaanko terveydenhuolto kuntayhtymien tai jonkinlaisen muun itsehallintoalueen vastuulle. Enpä halua spekuloida, pian se tiedetään. Ja koskevatko veriratkaisut - mahdolliset verohelpotukset - kaikkia tuloluokkia vai vain pieni ja keskituloisia? Stubb on ollut ensiksi mainitun mallin kannalla, Soini toisen. Olisikohan Soini päässyt tuossa voitonpuolelle, kun sanoo sovun olevan suhteellisen oikeudenmukainen ja monipuolinen ja toteaa: ”se paperi oli kiva kuitata”. Sipilä pyörittelee asiaa toteamalla, että ”kokonaisveroaste ei karkeasti ottaen nouse, muttei laskekaan”.

    Melkeinpä eniten tässä kiinnostaa se, millaisia ne sovitut leikkaukset ovat ja mihin kaikkeen ne kohdistuvat. Omakohtaisesti tuo asia ei kiinnosta, sillä minulta voidaan leikata vain vähän eläkkeestäni, ja pieni se uhraus on Sipilän uhrauksen rinnalla.

    Toisaalla lehdessä Sipilä kertoo, että kun hänet valittiin kepun puheenjohtajaksi kesällä 2012, hän jääviysongelmat välttääkseen luopui osakeomistuksistaan ja eri yhtiöiden hallintopaikoistaan, ja myi syksyllä 2013 omistusoikeutensa Elektrobitistä 6,5 miljoonan euron hinnasta. Nyt tuo Sipilän potin arvo olisi 18,6 miljoonaa euroa. Eli hän on kärsinyt lähes 12 miljoonan euron tappion. No, ehkä hänelle vielä jotakin on jäänyt. Tulevan pääministerin palkan lisäksi.
  14. Noinhan sille väliaikaiselle sote-ratkaisulle taisi käydä. Ilman sitä perustuslakivaliokunnan väliintuloa kepukin olisi sen varmaan hyväksynyt;)) Se tarvittava välttämätön uudistus ei todellakaan synny vain kepun halusta, eikä Helsingin Sanomat ole omaa haluaan edes ilmoittanut, se on vain kertonut tietojaan hankkeen nykyvaiheista.

    Käsittääkseni ounastelet tulevaksi jokseenkin samanlaista ratkaisua kuin Hesarikin. Ilmeisesti sellainen väliportaan hallinto on tarpeen, mutta jos se tulee, silloin pitäisi vapautua kunnilta melkoinen määrä ihmisiä muihin töihin. Olkoonpa ratkaisu mikä tahansa, toivottavasti se osoittautuu toimivaksi, jottei taas tarvittaisi ruveta hankkimaan toisenlaista ratkaisua.

    En todellakaan ole kovinkaan paljon seurannut tuota sote-uudistusta, sen yrittämistä oikeammin sanoen. Kun olen käsityksessä, että minua se ei paljonkaan koske, ei ainakaan kovin kauan. Toivon vain, että säilyisi tuo Paloheinän terveysasema, kun sekin on ollut uhan alla suurempaan kokonaisuuteen - Maunulan jo nyt jättiasemaan - liitettäväksi. Järjetöntä, kun tällä Paloheinänkin asemalla lienee pitkälti toistakymmentätuhatta ihmistä piirissään (Paloheinä, Torpparinmäki ja osa Pakilaa). Siis enemmän kuin suurimmassa osassa Suomen kuntia.

    Enpä onneksi tuonkaan palveluja paljon tarvitse. Vuosittain käyn sieltä hakemassa jumppalähetteen, kun osan jumppamaksuistani saan takaisin Kelalta. Äsken hain ja sain sieltä lääkärintodistuksen ajokortin uusimista varten. Reseptien uusimisethan nykyisin pystyy hoitelemaan apteekista.
  15. Jaksoitpa kuitenkin lukea avaukseni loppuun asti, vaikka lujille se varmaan otti. Näköjään ymmärsitkin sanomani, ja koit ahaa-elämyksen, ”noin ne asiat ovatkin”. Mutta se kolahti kipeäsi sinuun, kun olit uskonut niiden olevan toisin, ja siksi tuollainen reaktio.

    Maanpuolustuksen asiasta voi kantaa huolta kuka tahansa vastuullinen kansalainen, jopa ilman sotilasuraakin, jota minulla sattuu olemaan. Ja pääkaupunkiseudun ja varsinkin tämän Stadin asioista minulla on oikeus kantaa huolta, kun tänne olen veroni yli 60 vuotta maksanut.

    Lienet muuten yhtä ”oikeasti” stadilainen kuin nuo johtaja-yksikköpäällikkö, res. maj ja evl evp ovat oikeasti sitä, mitä esittävät olevansa;))
  16. Enpä ole huomannut Stubbin mitenkään erityisesti uhonneen vaalien allakaan. Noissa neuvotteluissa ainakaan hänen ei ole tarvinnut uhota, kun on saanut ihan uhoamatta paljolti läpi puolueensa tavoitteita. Tuostahan esitän avauksessanikin muutaman esimerkin, ja lisää varmaan tullaan näkemään. Enemmän noissa neuvotteluissa ovat joutuneet perääntymään nuo kaksi muuta puoluetta, ja hyvä niin, sillä järjen voittoahan se on.
  17. Joo, yhtä kylmää kyytiä saavat Stubb ja Soini kuin minunkin sanotaan saavan täällä;)) Totta kai tahtipuikkoa pitää nyt pääministeriehdokas, mutta ei hän voi johtaa noita neuvottelujakaan eikä myöhemmin hallitusta samoin kuin kapellimestari johtaa orkesteria; jos yrittäisi, tuon ”orkesterin” soitto alkaisi olla samanlaista kuin on sillä torvisoittokunta Retuperän VPK:lla.

    ”Everstiluutnantti evp:llä” voi olla oikeakin näkemys orkesterin johtamisesta, mutta nyt ei johdeta orkesteria, joten ”tahtipuikon” liikkeiden tulee olla erilaisia kuin siinä puuhassa.
  18. Sote-uudistusta ei todellakaan perustettane se kepun mallin pohjalle. HS:n saamien tietojen mukaan se synnyttänee väliportaan hallinnon, jossa järjestämisvastuussa olisivat itsehallintoalueet, joita olisi vähemmän kuin nykyiset 18 maakuntaa. Kova vääntö asiasta tuntuu vielä olevan. Sipilä on hermostunut Rehulan vetämän työryhmän takkuiseen etenemiseen ja siksi torstaina perustettiin työryhmä setvimään kuntien säästöjä ja normeja. Enpä ole minäkään vakuuttunut siitä, että edellisen hallituksen uudistuspyrkimyksen tavoitteet saavutettaisiin tuotakaan kautta.

    Varmaan tulee muuttumaan paljonkin, yhdessä jos toisessa asiassa, sillä muutoksiin on pakko. Emme voi jatkaa entiseen tapaan, kun alamme olla EU:n kriisimaita. Sosiaalitoimen siirtyminen pois kuntien harteilta voi hyvinkin toteutua, mutta suoraan kansalaisdemokratiaan siirtyminen ei ole näköpiirissä. Usko siihen ei ole realismia, ja enemmänhän sitä ideaa ovat ylläpitäneetkin eräät pienryhmät kuin nuo hallituksen muodostamisesta neuvottelevat. Ne pakolliset muutokset tulevat kyllä olemaan paljolti sellaisia, joita kepu oppositiossa ja vielä vaaliohjelmissaankin vastusti.
  19. Tuo täytyy vielä kuitata:

    Aiheellisesti ihmettelemästäsi lauseestani näkyy tippuneen yksi sana pois. Näin sen piti kuulua: "Itse olin jo täysin unohtanut tuolloin tällä palstalla tapahtuneen, kun sen jälkeen elämässäni on ollut niin kovin paljon muuta ja muualla".

    Tuosta stadin slangista: Tulin Helsinkiin 16-vuotiaana, eikä siinä iässä tietenkään ollut kanttia puhua täällä lapsuusmurrettani, vaan piti nopeasti oppia ja ottaa käyttöön sama kieli, jota ikäisteni porukoissa täällä silloin puhuttiin. Mutta kun en enää vuosikymmeniin ole juurikaan slangia harrastanut, en tunne sen nykymuotoja. Slangihan on hyvin nopeasti muuttuva kieli. Laitapa sinä näytteeksi muutamia noista lauseistani nykyslangilla, kun annat ymmärtää sitä hallitsevasi.

    Lapsuusmurteeni, lähinnä savoa, jossa oli kyllä pohjoiskarjalaisia ja kainuulaisia vaikutteita, on kyllä minulla pahasti taantunut, kun elämänkumppaneissakaan ei ole ollut ketään niiltä murrealueilta. Muutamia vuosia sitten Rautavaara-päivillä yritin eräille lapsuuskavereilleni näyttää, että kyllä sekin murre on vielä hallinnassani tarvittaessa, mutta silloin sanoi siellä aikuisikänsäkin viettänyt ikäiseni Eino: "Elä kehtoo, ei se kuullosta ennee luonnolliselta sinun suusta". Meniköhän tuo nyt oikein?

    Toivottavasti olet nyt tyytyväinen kun vielä sait anomaasi huomiotani.
  20. Kesä tuli Stadiin!
    Stadinkundi.KKK
    23.5.2005 20:42

    Siellä jossain landella budjaaville kepulaisille frendeillenikin tiedoksi, että tänään tuli kesä stadiin! Klo 17.00 oli varjossa kotini idänpuoleisen fönsterin pielessä olevassa mittarissa + 26 Co – mutt miks sinne varjoon pitäis mennä.

    Olen tänään duunannut melkeinpä agraarihengessä. Laitoin blummorit lodjuihin fönstereiden ulkopenkeille, yhden bulin blummorin buliin ruukkuun patiolle ja pari amppeliblummoria räystäästä hengaamaan. Melkoinen duuni, eikä halpakaan, mutt kyllä kantsi tehdä. Sit gittasin kaffit tossa patiolla ja tsiigailin tyytyväisenä duunini tuloksia.

    En mä saisi bamlata kovin ylistävästi tästä Stadista, sillä kepulaiset alkavat heti vaahdota mun vihaavan landea. Se on skeidaa; skriinaisin, ellen olisi niin vihainen; minähän diggaan sitä. Sieltä munkin tieni aikanaan tänne stadiin förasi, melkein skidinä tosin jo tänne flyttasin. Rakastan koko Härmlandia. Olen hengaillut ja budjannutkin vuosia ulkomailla, mutta en ole bulissa maailmassa toista niin nastaa pleisiä hiffannut, kuin on tämä ”maa kunnasten ja laaksojen!”. Tään tsennaan läpikotaisin; Hämeet, Savot, Kainuut, Karjalat, Pohjanmaat; jokaisen takahikiän.

    Vaikka olen paljon tsöraillut fiudella baanoja pitkin, voin edelleen Stenun Aleksia londaten myös bamlata: ”metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston”. Paljon olen korpia dallannut suunistaen, sienestäen ja muuten vain. Lapin kairoilla ja jängillä olen skimbaillut ja patikoinut vuosittain. Etelä-Härmlandiassa olen polkenut fillarilla kymmenintuhansin kilometrein, tsimmannut sen järvissä ja meren lahdissa.

    Mutta rakkain pleisi tässä himamaassa mulle kuitenkin on tää stadi. Täällä olen yli 50 vuotta enimmäkseen budjannut, täällä ylemmät skoleni käynyt, täällä förstan sussuni hittannut, förstan stygini jorannut, förstan röökini röökannut – ja sistan myös jo kauan sitten – , förstan friiduni sekstannut, förstan…no, olkoon… Täällä olen enimmän duunini tehnyt ja fyrkkani ansainnut, täällä perustanut himan ja tullut itsekin fatsiksi ja isofatsiksikin, ja täällä nyt jo ikägubbena näitäkin skrivailen. Tätä stailimpaa ja muistorikkaampaa mestaa ei minulle ole.

    Niin, tänne Härmlandian eteläiselle palmurannikolle ja Stadiin on siis tullut kesä. On taas kliffaa hengailla täällä gartsoja dallaillen ja tsöraillen spåralla ja tsiigaillen fönsteristä tätä maailman ihaninta pleisiä. Raflojen terassit on jo avattu, ja niille voi silloin tällöin istahtaa skruudaamaan jotakin safkaa ja gittaamaan glasarin bisseä tai vinkkua, harvemmin brenkkua. Samalla voi glasarin reunan yli tsiigailla keveissä kesäkledjuissaan ohi keinuvia suloisia stadilaismisuja.

    Ja nyt pääsee taas tsiigaamaan futismatseja Brahikselle tai Tölikan uudelle futisstadionille! Ja elokuussa on ne yleisurheilun MM-kisat olympiastadionilla; pariksi päiväksi mulla on sinne biletit.

    Kuukauden kuluttua lähden kyllä taas landelle. Kliffaa sielläkin on dallailla skuugessa, haistella luonnon döfaamista ja kuunnella fågelien sjungaamista. Mun kesämestassani on myös hyvä rantsu tsimmata ja metskata fisuja. Mutt en mä siellä viihdy kuin pari viikkoo. Sillä jonkin aikaa siellä oltuani alkaa päässäni sjungata tämä biisi:

    NIIN GIMIS ON STADI

    Niin gimis on Stadi,
    ois toivomus snadi:
    et tsiigaa sais sen vielä kerran.
    Mieli Sörkkaan ois tsöraa,
    sinne skuru kyllä föraa
    tai vislaa vois issikan tsärran.

    Näkis Hagiksen platsit
    ja Brahiksen matsit
    ja Valgan, voi jebulis se stemmaa.
    Siel griinais ja steppais,
    vaik kohtalo kneppais,
    et fikkasta puuttuisi femmaa.

    Siel friidut ne sjungaa
    ja lanteet ne gungaa,
    globos sekoo ja sydämes studaa.
    Oman sussun siel hittais,
    onnen glasarista kittais
    ois elämä niin kivaa ja gutaa.

    Vaikka lintsillä oisin
    ja penkillä goisin
    ja aina ei ois mitä skruudaa.
    Niin silti gimis on Stadi,
    siks toivomus snadi,
    et gartsoillas saisin viel luudaa.

    Tämän sanoitti stadilaisen Ässärykmentin alikersantti Veikko Lehmuksela Karhumäessä 1941.
    21. 312 / 328
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt