Kapin Stadin slangilla brassailu

Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen.
Joskus mä stygen niille tsungaan,
silloin kun mä muille tsungaa en.

Monen vuoden jälkeen mä Hesarilla luudaan
ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.
Snagarilla hodarin mä skruudaan,
ja rundaan kohti kulman kuppilaa.

Slurkit ohi bilikalla skujaa.
Näil kanteil ennen flindaa stikattiin.
Joka gubbel futas sillo vitun lujaa,
nyt futaa vähä iisimmin - päin helvettii.

Mä hiffaan Flemarilla Stigun, tutun dorgan.
Se pummaa huggen taikka febosen,
et se vois vetään boltsiin vaikka snadin borkan.
Mä biffaan sille stoben, bulin ja huurteisen.

Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen.
Joskus mä stygen niille tsungaan,
silloin kun mä muille tsungaa en.

Slade, vanha starbu, botskin alla bunkkaa.
Ei sil oo fyrkkaa luukkuun eikä skruudikseen.
Öögat valuu vodaa ja densalle se dunkkaa.
Ennen se tsombas dösaa duunikseen.

Mä dallaan Hagikseen ja venttaan sporaa.
Tää rundi pyörii niinku ennenkin.
Spurgujengi flänäpäissään joraa,
tai sit ne flaidaa, mä en maindaa - olkoon niin.

Ei täs kande paljo brassailla tai sniidaa.
Nyt on pakko panna tsigge flekkaamaan.
Mä griinaan, vaik mun tekis mieli spiidaa.
Tääl saa daijuun jos ei pysty gnekkaamaan.

Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen.
Joskus mä stygen niille tsungaan,
silloin kun mä muille tsungaa en.

_---

Kapin mukaanhan tuo menisi näin.

Klabbeissa on minulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnia paina, mutta ne bungaa sen.
Joskus minä stygen niille tsungaan,
silloin kun minä muille tsungaa en.

Monen vuoden jälkeen minä Hesarilla luudaan
ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.
Snagarilla hodarin minä skruudaan,
ja rundaan kohti kulman kuppilaa.

Slurkit ohi bilikalla skujaa.
Näil kanteil ennen flindaa stikattiin.
Joka gubbel futas silloon vitun lujaa,
nyt futaa vähän iisimmin - päin helvettiä.

Minä hiffaan Flemarilla Stigun, tutun dorgan.
Se pummaa huggen taikka febosen,
että se voisi vetään boltsiin vaikka snadin borkan.
Minä biffaan sille stoben, bulin ja huurteisen.

Klabbeissa on minulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnia paina, mutta ne bungaa sen.
Joskus minä stygen niille tsungaan,
silloin kun minä muille tsungaa en.

Slade, vanha starbu, botskin alla bunkkaa.
Ei sillä ole fyrkkaa luukkuun eikä skruudikseen.
Öögat valuu vodaa ja densalle se dunkkaa.
Ennen se tsombas dösaa duunikseen.

Minä dallaan Hagikseen ja venttaan sporaa.
Tämä rundi pyörii niin kuin ennenkin.
Spurgujengi flänäpäissään joraa,
tai sitten ne flaidaa, minä en maindaa - olkoon niin.

Ei tässä kande paljon brassailla tai sniidaa.
Nyt on pakko panna tsigge flekkaamaan.
Minä griinaan, vaikka minun tekisi mieli spiidaa.
Täällä saa daijuun jos ei pysty gnekkaamaan.

Klabbeissa on minulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnia paina, mutta ne bungaa sen.
Joskus minä stygen niille tsungaan,
silloin kun minä muille tsungaa en.


Sellainen olisikapiversio. Ei kuulostaisi hyvältä? Kapi ei osaa Stadin slangia?

Jäbä oli sentään paljasjalkainen Stadilainen. Tuo "Rautavaaran lahja maailmalle" on junan tuoma. Sitäpaitsi, missä Stadi loppuu? Missä kulkee raja? Entäs kumpi on oikein, Sörkka, vai Sörkkä?
IL uutisoi pedofiilin hakkaamisesta Sörnäisten vankilassa kirjoittaen Sörkan vankilasta.

Kapin "slangi" osoittaa sen, mitä syntyy kun "levveetä savvoo kotjkielennään huastellu alakkaa savolaesuuttaan kaekottoo". Naurettavan ja säälittävän rajamaille tuo Kapislangi meni. Vaan mitäpä Kapi loppujenlopuksi hyvin osaisi?

Slangi syntyi kaksikielisissä työläiskortteleissa, joissa koulujakäymättömät köyhät loivat oman kommunikaatiokielen, slangin. Sen sanasto oli sekoitus suomen ja ruotsin kielistä, muutamalla venäläisperäisellä sanalla höystettynä.

Alkuperäinen "vanha" slangi syntyi vuosisadan (1900) vaihteessa, ja kukoisti 1920- ja -30 luvuilla. Oppikouluissa opetettiin oikeaa suomenkieltä, ja vaadittiin sen käyttöä myös vapaalla, niinpä slangi jäi alaluokan kieleksi

Sota-aika ja sitä 1950-luvulla seurannut nuorisokulttuurin nousu muuttivat slangia merkittävästi. Tämä uudempi slangi on sitä, mitä Kapi kuuli kaupunkiin tullessaan. Kirjoituksessaan kaapo kuitenkin sotkee surutta tuon "vanhan" ja "uuden" slangin sanastoa. Vaikka niissä paljon samojakin sanoja on, oikeaa slangia taitava käyttää joko uutta tai vanhaa, ei sekaisin molempia kuten kaapo.

Sikäli kaaponen on kuitenkin jäljillä, että slangi oli käyhien kieli, ja sitä käyttäen (vaikkakin väärin) kapo sijoittaa itsensä oikeaan viitekehykseen, Helsingin köyhälistöön.

yksinkertainen tyhmä maalaisrupareikä suoraan Rautavaarasta.

Valitan, että pari oltuani päivää reissussa - evp-yhdistyksemme Tallinna matkalla - en ole voinut osallistua keskusteluunne tuosta tietystä äärimmäisen kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta.

Mutta ei kai minun mukana oloni ollut tarpeen, kun teissä näkyy olevan niin paljon parempaa asiantuntemusta tuosta siis äärettömän kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta. Stadin slangista siis. Minulla on kyllä paljonkin puutteita siinä, oli jo v. 2005, jolloin tuon äärettömän kiinnostavan ja teidän tunteitanne kuohuttaneen jutun kirjoitin. Ja pahoja puutteita minulla on myös savon murteessa. Sanoinhan noista asioista näin silloin, kun muutamia päiviä sitten asia oli täällä esillä:

>>Tuosta stadin slangista: Tulin Helsinkiin 16-vuotiaana, eikä siinä iässä tietenkään ollut kanttia puhua täällä lapsuusmurrettani, vaan piti nopeasti oppia ja ottaa käyttöön sama kieli, jota ikäisteni porukoissa täällä silloin puhuttiin. Mutta kun en enää vuosikymmeniin ole juurikaan slangia harrastanut, en tunne sen nykymuotoja. Slangihan on hyvin nopeasti muuttuva kieli. Laitapa sinä näytteeksi muutamia noista lauseistani nykyslangilla, kun annat ymmärtää sitä hallitsevasi.

Lapsuusmurteeni, lähinnä savoa, jossa oli kyllä pohjoiskarjalaisia ja kainuulaisia vaikutteita, on kyllä minulla pahasti taantunut, kun elämänkumppaneissakaan ei ole ollut ketään niiltä murrealueilta. Muutamia vuosia sitten Rautavaara-päivillä yritin eräille lapsuuskavereilleni näyttää, että kyllä sekin murre on vielä hallinnassani tarvittaessa, mutta silloin sanoi siellä aikuisikänsäkin viettänyt ikäiseni Eino: "Elä kehtoo, ei se kuullosta ennää luonnolliselta sinun suusta". Meniköhän tuo nyt oikein?<<

Lisään nyt vielä tuohon lapsuusmurteeni osalta: Kun poikani olivat vielä alle 10-vuotiaita siellä lapsuusmaisemissani käydessämme he kyselivät minulta, että olenko minäkin joskus puhunut niin kuin nuo puhuvat täällä. Kerroin, että olen, tottakai. Taisi tuo tieto poikiani hieman huvittaa.

Ja siitä stadin slangista: Kun annatte ymmärtää, että teillä olisi paremmin hallinnassa tuo äärettömän kiinnostava, tärkeä ja tunteita kuohuttava asia, stadin slangi, niin antakaapa nyt hyvää näyttöä siitä! Tietenkin turvautumatta Tuomari Nurmioon tai muihin slangilla kirjoitelleisiin. Mielenkiinnolla odotan näyttöänne, jospa minäkin sitä stadin oikeaa slangia vielä oppisin!