wanha_lieksalainen

Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Muinoin käytetiin paikkakunnalla sanontaa "kahtoo kuin hohtimista", jolla minun mielestäni tarkoitettiin jonkinlaista tiukkailmeistä tuijottamista.
  2. Lieksan kaupunki on tehnyt vesilain vastaisia toimia mm. täyttämällä Varasjoen alkupään kirkon edessä. Tuskin vesiviranomainen olisi antanut lupaa tuollaiselle hankkeelle, jos lupaa olisi haettu. Tuskin myöskään missään muulla paikkakunnalla olisi tällaista tekoa edes harkittu.

    Varasjoki on Lieksanjoen sivuhaara ja se on täydellisesti pilattu täyttämällä uoma pysäköintialueeksi. Vesilain mukaan vesistöstä ei saa poistaa rakennetta, joka muuttaa vesistön virtaamaa. Toisaalta vesistössä oleva rakenne on pidettävä kunnossa. Pysäköintialuetta olisi ollut riittävästi Varasjoen varrella vaikka rautatiehen saakka.

    Varasjoen virtaama on täyttämisellä estetty kokonaan, joka on edesauttanut joen rehevöitymiseen. Ehkä ympäristörikos on jo vanhentunut, mutta joki pitäisi laittaa ennen tuhoamista edeltävään kuntoon ja avata uoma Lieksanjokeen. Joen varrelle sopisivat luontopolut levähdyspaikkoineen ja valaistuksineen.

    Lieksan nykyisetkin päättäjät joutuvat asiassa syntipukeiksi suojellessaan edelleen vuosia sitten tärveltyä jokea ja sen tureikkoista ympäristöä.
  3. Viime vuosisadalla tehtiin kanavia tai ojia esimerkiksi lampien kuivattamiseksi viljelysmaaksi. Eräs 1940-luvulla kuivatettu lampi oli Kinahmolampi, josta kaivettiin kanava Juurikkalahteen. Paikka näkyy satelliittikuvassa Sarkkilan lenkin varrella Pielisen puolella. Kuivatustyön sunnitteli ja toteutti alueella asunut insinööri Niiranen.
  4. Tuskinpa on lapioitu. Tuohon aikaan ja paljon aikaisemminkin oli käytössä "Hullu-Jussiksi" nimitettyjä kaivinkoneita. 1950-luvulla ne olivat jo polttomoottorikäyttöisiä. Viime vuosisadan alun rautatieden rakennustöissä olleet hullujussit olivat höyryvoimalla toimivia.
  5. Alaniemen uittokanava Ruunaassa on rakennettu 1950-luvun alussa. Aiheesta kuva oheisessa linkissä:

    https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-47393
  6. Hunsvotti on ruotsalaista perua ja se tulee sanasta "hunds fitta". Tuskin tarvitsee kääntää suomeksi.
  7. Tuosta korpeemisesta tuli mieleeni sanonata: "kyllä tuas minnuu pistää älälle". Merkitys on hieman saman suuntainen.
  8. Venäjän kielessä on шкаф (skaf), joka tarkoittaa komeroa eli kahveria. Lienee kuitenkin Ruotsista peräisin, siellähän se on skafferi.
  9. Kuten tiedät lainasanoja on kulkeutunut suomen kieleen todella paljon. Venäjän kielessä on paljon myös saksan kielestä lainattuja sanoja ja viime aikoina englantilaisperäiset sanat ovat voimakkaasti lisääntyneet Venäjällä. Vihje: kun opettelee venäläiset aakkoset, venäjän kieliset sanat avautuvatkin ihan suomen ja aiemmin opittujen kielten avulla.
  10. Aloituksessa mainitsin, että suomen kieli on saanut sanoja sekä Venäjän suunnalta että Ruotsista. Seuraavat sanat ovat venäläistä perua:

    -matrassi, ven. mатрас [matras], patja
    -kartiini, ven. kардина [kardina], verho
    -tampuuri, ven. tамбур [tambur], eteinen
    -tassi, ven. таз [tas], vati.

    Venäjän kielessä on satoja sanoja, joilla on hyvin samanlainen ja samaa merkitsevä suomenkielinen vastine. Kaikille tuttuja ovat esimerkiksi seuraavat venäläisperäiset sanat: kapakka, putka, tyrmä, remontti, revohka, saapas, samovaari, kolpakko, kasakka, kassara, kauhtana, kiisseli, majakka, murju, kiipeli, pohatta, rokuli, rusakko, sapiska, sepeli, savotta, tavara, torakka, porukka, koni, kutrit, lavitsa, leipä, kanava, tuska, urakka, voro, tuuma. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

    Muut mainitsemani vanhat sanat ovat peräisin ruotsin kielen sanoista suomalaiseen muotoon johdettuina.
  11. Meillä "kommuutti" oli sisällä tuvassa heti ulko-oven vieressä. Se oli pieni, matala, pariovellinen kaappi. Se päällä oli usein pesuvati ja saippua käsien ja kasvojen pesua varten. Komuutin kohdalla seinällä oli koristeellinen pyyhenaulakko, jossa pyyhkeet olivat kuviollisen verhon takana. Naulakon päällä voitiin pitää pieni esineitä, samoin kuin komuutin ovien takana.
  12. MInä olen tavannut navetassa taekon, mutta annan nuorempien selittää mikä se on.
  13. Bertta Jäntin Muotiliike oli Sarkalan vieressä Pielisenkadun (silloinen nimi) varrella Vilkalan talon kohdalla. Näyteikkunassa oli todellakin näytillä naisten lakkeja.

    Liitteen kuvan talossa on ollut myös kemikaalikeskus ja autoliike Muotiliikkeen lisäksi.

    https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-50530
  14. Tilley olikin oiva valaisin ennen vanhaan. Se oli hieman työläs sytyttää, mutta kirkas valoltaan. Kaasuputkea piti lämmittää spriihin kostutetulla pihdillä muutama minuutti, jotta valopetrooli saatiin kaasuuntumaan. Säiliöön pumpattiin painetta ja kun sukka saatiin hehkumaan, avattiin venttiili ja sukan hehku kirkastui. Valaisin piti melkoista kohinaa ja antoi kovasti lämpöä ympäristöön. Aika ajoin piti pumpata säiliöön lisää painetta.
  15. Suomessa nämä ovat varsin vaatimattoman näköisiä ja värittömiä, kun taas ulkomailla tapaa hyvinkin kirkkaan värisiä ja monivärisiä yksilöitä.
  16. Vaikka keikkalääkäreillä on paksut tautikirjat edessään, ei niistä löydy paikallisten potilaiden vaivoja. Eivät onnistu aina lieksalaisetkaan lääkärit.

    Eränen kysyi potilaalta jotta "mikäpä teitä vaivaa", johon potilas vastaa, jotta "sinunhan se pitäs tietee mikä minnuu vaevovvaa kun out kerran liäkäriksi lukenna".
  17. Kyllä ossoo liätee kun ampiainen pistää niskaan. Siihen aattaa vaen illotiini.
  18. "Sarvena" on kummallakin puolella kehoa lonkan kohdalla. Alueelle on lääketieteellinen nimi sarvennoinen, jolla se löytyy kirjallisuudesta.
  19. Selekkee kolotti ja sarvennoo juili.
  20. Paahan kaalaliina kaallaasi ja lankapaeta peällesi jotta ei tule kulukku kippeeksi!
    21. 95 / 108
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt