Täydellinen katoaminen ??

Ei tarvi muuttaa edes nimeä. Moni kadonneeksi julistettu on löydetty jostain elämässä uutta elämää ja jos kadonnut on täysi-ikäinen ei viranomaisilla ole mitään oikeutta ilmoittaa olinpaikkaa omaisille jos "kadonnut" niin haluaa.

Ei sitä itseään pakoon pääse, edes lomalla! Kaikkialla minne menet on omat tulkinnat asioista vastassa, jotka joissa joku toinen näkisi ihan eri merkityksiä.

mene vaan mutta jo ennen vuoden loppua silmäsi täyttyvät kaipuun kyynelistä ja tulet äitisi huoneeseen kuin kahlaajapoika !


( Elokuvasta tuhlaajapojan paluu osa 1 )

turhan utopista toi et lähtisit tosta vaan maailmalle seikkaileen, onnistuu jos sul on tarpeeks rahaa.

Voi tietty lähteä, mutta voihan sen sanoakin perheelle, että nyt lähdin, että eivät turhaan etsi, jos etsisivät. Sehän taitaisi olla aikamoinen pettymys jos kukaan ei edes kaipaisi. Mutta jos ei edes sen lähtemisen sanomiseen ole kanttia niin ehkä kannattaa vaan jäädä mamman helmoihin.

Missä voi kieltää omien tietojen jakamisen?

Joskus katoamishalun takana on mielenterveysongelma

kymmeneksi vuodeksi eikä kukaan tietänyt edes oikeaa nimeäni, tapahtui 90 luvulla nykyään voi olla vaikeampaa tietokoneiden takia mutta heti kun siirsin kirjat niin Suomen verottaja lähetti arvioveroa 100000 euroa perään.

Teoriassa voit kieltää tietojesi luovutuksen, mutta käytännössä et. EU:n alueella kaikilla on saatavissa kaikki tiedot kaikista, niin se vain menee.

Suomessakaan esim. salaisen osoitteen pitäminen, ei näytä onnistuvan, vaan tieto vuotaa, ennen kuin olet ehtinyt kahvipannusi liedelle laittaa.

Toinen asia on sitten, haluatko todella katkaista välisi lähiomaisiisi ? Mieti monta kertaa, vaikka he kohtelisivat sinua, kuin roskaa, niin elämällä, kuten ihmisilläkin on tapana muuttua. Kukaan ei jaksa olla paha jatkuvasti. Sovunrakentaja on aina se viisain, sitä kautta pääsee parhaaseen lopputulokseen, niin itsen, kuin muiden kannalta.

Mitä alikehittyneempään maahan menet, sitä helpompaa katoaminen on. Kun käytät vain käteistä rahaa ja ylität valtion rajoja laittomasti, niin ei taatusti pääse omaisesi sinun perääsi. Toki laittomasta rajanylityksestä saatat joutua paikalliseen vankilaan. Valitse siis maa, jossa ei ole takaisinluovutussopimusta Suomen ja ko. valtion välillä, niin ei tarvitse tulla lusimaan Suomeen, vaikka jäisitkin kiinni.

Jos lähdet USA:han, niin sinulla pitää olla viisumi. Jos äitisi ilmoittaisi sinut kadonneeksi, niin jäljillesi päästäisi heti, koska viranomaiset näkevät sinun hakeneen viisumia ja matkustaneen lentokoneella sinne. Siksi olisi järkevämpää, että vain jätät viestin, että haluat aloittaa elämäsi alusta, älkää yrittäkö tavoittaa, hyvästi! Sillä tavoin jos äitisi menee poliisin luokse, niin poliisi ei tee mitään auttaakseen äitiäsi, koska mitään rikosta ei ole tapahtunut. Aikuinen ihminen kun saa matkustaa vapaasti, kun siihenkään ei liity rikosta. Parhaan tuskan aiheutat äidillesi, kun siis ilmoitat kirjoittamalla, että haluat katkaista häneen yhteydet pysyvästi. Sitä paitsi, jos joskus saat esim. perintöä, niin koska et ole kuolleeksi julistettu, niin saat oman osuutesi.

Toki piilossa pysyttely vaatii sitten sitä, että tosiaan välttelet korttien käyttöä ja ylipäätään mitään, missä pitää passiaan vilautella. Jos vielä vaihdat asuinpaikkaa alussa 1-2 vuoden välein, niin jäljillesi on tosi vaikeaa päästä. Muista kuitenkin, että jollakin pitää elää, joten kun menet töihin, niin luulisin, että Euroopassakin vaaditaan jonkinlaista passia tai ajokorttia, jotta saat esim. pankkitilin avattua palkan saamista varten. Pankkitilin tarvitset myös esim. sähkölaskun maksamista varten.

Maailmassa on liki 8 miljardia ihmistä? kun laskee mukaan nekin jotka ovat kadottaneet itsensä:) Onnekas on hän jota joku siinä sekamelskassa muistaa ja kaipaa

Aikoinaan eräs tuttu oli joutunut suuriin talousvaikeuksiin ja teki tempun näin: hän ajoi moottoriveneensä keskelle laivaväylää, kiipesi ohiajavaan, tuttuun laivaan ja jätti moottoriveneen väylälle kulkemaan ympyrää, peruutusvaihde päällä. Aikanaan kadonnut julistettiin kuolleeksi, mutta todellisuudessa hän oli matkannut uuteen maahan ja ottanut uuden henkilöllisyyden.

Olen tätä joskus nuorempana miettinyt todella paljon, kaikki oli niin sekaisin, että lopulta ihan kuvitteellinen fantasiani katoamisesta alkoi muuttua puolivakavaksi, kuten taitaa sinullakin käyneen.

Kuitenkin itseään pakoon lähteminen on sellainen juttu, ettei se kasvata.. Sillä voi välttyä kokemasta tarvittavia asioita vahvuuden kasvattamiseen ja itsensä tuntemiseen. En oikein tiedä miten muuten sen sanoa. Kun joudut kohtaamaan maailman sellaisenaan, se joskus sattuu pahasti, riippuen tilanteesta. Itse tunsin joskus olevani täysin loppu ja poikki. Mutta kaikki tämä johtui vain siitä, etten ollut valmis liikkumaan eteenpäin ja päästämään irti. VIeläkin painin usean asian kanssa, mutta otan sen vakavasti, koska haluan olla parempi ihminen, ja haluan osata olla itseni ennen kuin lähden hakemaan minulle sopivaa maailmaa jostain muualta.

En voi sanoa mitään kenenkään muun elämästä, joskus voi jopa olla parempaa paeta ja lähteä. Ainakin ymmärrän miltä kyseinen tunne tuntuu aivan täysin. Mutta täältä voit jo löytää sen mitä tarvitset, vaikka se ei siltä ehkä tunnu. Voit löytää ihmisiä kenen kanssa "kadota" maailmalle matkailemaan. Ja sitten aina palata jos siltä tuntuu.

Mutta tee niinkuin parhaiten näet, ehdottaisin, että lähdet maailmalle ilman draamaa ja vaatimuskia, koska silloin pelkokin aina seuraa paikasta toiseen. Anna ihmisten kiusata sinua olemassaolollaan, mieti tarkkaan miksi sinusta tuntuu tältä, ja sano itsellesi, että olet valmis päästämään irti asioista, jotka hidastavat sinua, niin ehkä hyvällä säkällä vuoden parin sisään alkaa asiat näyttämään erilaiselta. Itse en ole uudelleen ystävystynyt ihmisten, kuten perheeni kanssa, tällä tavalla, olen vain tajunnut kuinka vähän he minulle merkitsevät. Ja tällä tavalla he evät enää seuraa minua maailmalle vaikka sinne lähtisinkin.

Tulee erittäin paha olo jos alkaa päästämään irti "demoneistaan", aivan hirveä, itse tasitelen juuri yhden suurimman kanssa nyt. Koko ajan tulee olo, että pitää juosta, pitää kikkailla, pitää tehdä jotain, koska muuten käy huonosti, mutta mitä enemmän pakenen ja mitä enemmän rimpuilen, sitä vähemmän saan. Ja taas jos annan maailman mennä ja itse olen avoin osa sitä, tiedän, että maailma kohtelee minua jokseenkin rehellisemmin ja paremmin. Ei aina, mutta yleensä. Kokeile olla itsellesi avoin ensin, ja sitten maailmakin ehkä avautuu, jos vain pystyt. Se ei ole helppoa varmaankaan, mutta ihan kannattavaa mielestäni. Kokeile välillä välttää sitä pakenemisen refleksiä ja kohtdata maailma jotenkin.

Jos lähdet niin onnea matkaan vaan, tunnen ihmisiä jotka viettävät suurimman osan elämästään esimerkiksi taimaassa, eivätkä ole minua paljoa vanhempia, joten unelmasi on täysin mahdollista jos siihen tartut,eikä kenekään tarvitse tietää missä sinä menet tai olet, eikä mitään sen suurempia vaaroja siitä koidu. Itselle se maailma ei vain enää ole jotenkin mahdollinen, koska en halua enää paeta, haluan välillä olla aloillani, ja haluan katsoa maailmaa. Jos elämäni menee jotenkin pilalle, lähden kanssasi minne vaan :p

Mihin sitä pers 'aukinen menisi ja katoaisi muutakuin metsään ja narunjatkoksi.

Miten voisit tehdä sen läheisillesi? Vanhempasi varmasti huolestuisivat ja etsisivät sinua! Itse en ikinä voisi tuottaa niin suurta surua vanhemmilleni, että joutuisivat elämään epätietoisuudessa, olenko elossa vai en. Ja vaikka julistettaisiin kuolleeksi, ei ole mitä haudata.
Mikä lähimmäisissäsi tai ylipäätään on niin kamalaa että pitää lähteä sitä karkuun?
Eikö sinulla ole ketään ketä jäisit ikävöimään? Ystäviä?

Jokainen tietysti tekee mitä itse haluaa, mutta kyllä sinuna miettisin ainakin vanhempiasi. Jätä edes heille viesti, että lähdit, etteivät lähde sinua turhaan etsimään. Ja minä ainakin välillä ilmoittaisin olevani kunnossa.

Mutta mitä ikinä päätätkin. Onnea elämään!

Ja hyvää loppukesää kaikille! :)

Lähdön aikaan helpottaa jos se, että lähdet laivalla Ruotsin puolelle, ja hankit interrail -lipun. Näin pääset jo pohjoismaissa eteenpäin. Ja tietenkin ostat risteilylipun, etkä pelkkää menoa. Joten oletus on, että olet tullut takaisin.
Interrail -lippu tarkistetaan junassa ja yleensä vaaditaan passia, mutta sitä ei rekisteröidä mihinkään, sen katsoo vain konduktööri.

Pian olet jo halkomassa junalla Saksan läpi kohti Ranskaa ja Espanjaa. Espanjassakin voit viihtyä melko hyvin. Turkkiin ei kannata lähteä, ylität schengen-alueen ja se rajanylitys jää hyvinkin viranomaisten kirjoihin. Eli Espanjaan siis.
Työpaikka kannattaa tietenkin hankkia, ellei ole miljoonaperintöä tukena.
Ibizalle pääsee helposti pimeästi töihin - suht helposti siis.


Tosin Espanjasta pääsee pimeästi seuraavalle mantereelle; Afrikkaan. Mutta siellä on toki paljon miinuksia monen asian suhteen. Halpaa, mutta yleinen turvallisuus heikkoa.

Kuinka toteuttaa se rahankäyttö? Suomalaista pankkikorttiahan ei kannata käyttää; hanki jo Suomessa ollessasi moneybookersin mastecard; sen saa jokainen 18-vuotias. Se on englantilaisen yhtiön tarjoama luototon kortti. Omalta tililtä älä tee varojen siirtoa suoraan, vaan menet pankkiin ja siirrät rahat kyseiselle tilille, ikäänkuin laskun maksaisit.
Hyvin hankalaa päästä jäljille.

Puhelin kannattaa vaihtaa ja hankkia uusi, jossa käytät prepaid-liittymää. Tosin ethän sitä kauaa tarvitse; lähdet kohta maasta pois.

Näillä eväillä itse lähdin taannoin matkaan, eikä kenestäkään ole mitään kuulunut.

Katoamisen onnistuminen riippuu varmasti paljon siitä, että millaista elintasoa havittelet. Jos tulevaan elämääsi kuuluu omistusasunto, auto ja matkustelua, niin et pysty pysymään salassa, jos todella joku haluaa perääsi. Luottokortin seuraaminen on helpoin tapa löytää, että missä olet.

Edellä olevien kirjoituksissa on paljon hyviä puolia. Jos lähdet reissuun siksi, että pakenet, niin se on huono vaihtoehto, koska silloin et kohtaa elämässäsi olevia ongelmia. Käsittelmättömät ongelmat vain kuormittavat sinua. Jos kuitenkin lähdet reissuun siksi, että a) huonot suhteet vanhempiisi ja muihin läheisiin b) kaipaat uutta alkua ja c) haluat matkustella ja kokea jotain uutta, niin silloin niissä on riittävää syytä lähteä ja aloittaa alusta.

Kannattaa muistaa asioita myös pidemmällä tähtäimellä. Jos haluat kadota kuin ns. pieru Saharaan, niin se tarkoittaa, ettet voi käyttää vanhoja koulu- ja työtodistuksiasi, jos ne oikeuttavat johonkin tiettyyn ammattiin. Esimerkiksi luvanvaraisissa ammateissa (esim. sähköasentaja) olisi aika kova homma lähteä uudestaan kohdemaassa opiskelemaan jo osaamaansa alaa vain siksi, ettei uskalla käyttää alkuperäistä lopputodistusta ammattikoulusta.

Toinen seikka, joka uuden elämän aloittamisesta voi aiheutua on sosiaaliturvan ulkopuolelle jääminen. Esimerkiksi oman kuoleman lavastaminen aiheuttaa myös sen, että kertyneet eläkkeet jää huomioimatta. Jos sinulla ei ole virallista henkilötodistusta, niin et voi tehdä tiskarin hommaa kummoisempaa ja vastaavasti jäät esim. työttömyyskorvauksen ja sairaanhoidon ulkopuolelle. Isokin summa (esim. myy omistusasunnon tai ottaa pikavippejä) hupenee hetkessä, jos ei ole tuloja.

Toki eläminen Euroopassakin jossakin köyhässä maassa esim. Romaniassa ja Kreikassa ei välttämättä vaadi paljon, jotta elää, mutta taivasalla ei sielläkään voi asua. Onko sekään sitten vapautta, jota on lähtenyt etsimään?

Et vastaa puhelimeen etkä pullopostiin ja luet vitsikirjaa

Määkin haluan kadota, maailmani on niin paha....

Tässä nyt yksi vaihtoehto...

http://www.uusielama.net/pages/lehti.php?page=1110

Ihminen voi kadota jos niin haluaa. Se vaatii mm kaikkien tavanomaisten ajattelutapojen ja ennenkaikkea menneisyyden hylkäämistä. Tässä pari prinsiippiä, joita kannattaa harkita jos meinaa kadota:

1. Jos mahdollista älä tee katoamisesta kauheaa haloota. Ei siis mitään vene-järvelle-pyörimään-rinkiä tai jotain onnettomuuslavastuksia vaan häivyt hiljaa, ennenkaikkea pikkuhiljaa. Siten, ettei poliisi lähde perääsi. Jos vanhempasi elävät niin viilennät välisi heihin ja "katoamisen" jälkeen lähetät kerran vuodesa kortin "sieltä jostain". Katko kavereihisi välit niin, että he alkavat vihaamaan sua ja parin vuoden päästä kukaan ei enää muista edes kuka olit. Tärkeintä kuitenkin on, että katoaminen ei ole poliisi-tv:ssä.

2. Sen jälkeen häivyt esim Tanskaan, joka on hyvä välietappimaa. Tosin voi se olla lopullinenkin. Kun saavut Tanskaan teet sinne maahanmuuttoilmoituksen kuten pitääkin ja saat paikallisen henkilötunnuksen. Haet paikallisen henkilökortin ja hävität kaikki Suomeen viittaavat paperit. Niitä ei tarvi enää. Sitten vaan käyt töissä ja elät nuhteetonta elämää. Ei mitään rikkeitä eikä luottohäiriömerkintöjä.
Pohjoismaalaisena saat parin vuoden päästä tanskan kansalaisuuden. Se on lähinnä hakemus, joka hyväksytään automaattisesti nuhteettomalle ihmiselle.

Homman juju piilee siinä, että pohjoismaiden välillä ei ole mitään viranomaisyhteistyötä tällaisissa pikkuasioissa varsinkin kun kuvioissa ei ole mitään rikoksia. Tanskasta ei siis ilmoitella Suomeen saamastasi kansalaisuudesta vaan asia on kokonaan omilla niskoillasi. Fiksuna tyyppinä sinähän et olekaan enää pariin vuoteen ollut Suomeen minkäänlaisessa yhteydessä varsinkaan viranomaisiin ja nyt vielä vähemmän.

Kikkakakkonen tulee tässä: Nyt olet siis täysivaltainen Tanskan kansalainen ja voit vaihtaa nimesi Nils Holgersoniksi. Saat Tanskan passin ja ajokortin uudella nimelläsi ja kukaan ei tiedä menneisyyttäsi jos itse et sitä kerro. Varsinkaan Suomessa kukaan ei voi saada sitä enää selville. Toisaalta noudattamalla kohtaa 1 kukaan ei edes kaipaa sinua.

Yhtä kaikki olet nyt kadottanut jäljet Suomeen ja voit uuden passisi avulla häipyä vaikka Jenkkeihin ja kuukaan ei koskaan enää löydä sinua sieltä.

Muutama vihje: kannattaa lopettaa alkoholin käyttö kokonaan katoamisen jälkeen. Humalapäissään tulee kenties tarve avautua ja muutenkin saattaa humalassa joutua omituisiin tilanteisiin.
Homman hyvä puoli on se, ettei se ole mitenkään laitonta. Mitään rikosta et tee.

Ihminen voi kadota jos niin haluaa. Se vaatii mm kaikkien tavanomaisten ajattelutapojen ja ennenkaikkea menneisyyden hylkäämistä. Tässä pari prinsiippiä, joita kannattaa harkita jos meinaa kadota:

1. Jos mahdollista älä tee katoamisesta kauheaa haloota. Ei siis mitään vene-järvelle-pyörimään-rinkiä tai jotain onnettomuuslavastuksia vaan häivyt hiljaa, ennenkaikkea pikkuhiljaa. Siten, ettei poliisi lähde perääsi. Jos vanhempasi elävät niin viilennät välisi heihin ja "katoamisen" jälkeen lähetät kerran vuodesa kortin "sieltä jostain". Katko kavereihisi välit niin, että he alkavat vihaamaan sua ja parin vuoden päästä kukaan ei enää muista edes kuka olit. Tärkeintä kuitenkin on, että katoaminen ei ole poliisi-tv:ssä.

2. Sen jälkeen häivyt esim Tanskaan, joka on hyvä välietappimaa. Tosin voi se olla lopullinenkin. Kun saavut Tanskaan teet sinne maahanmuuttoilmoituksen kuten pitääkin ja saat paikallisen henkilötunnuksen. Haet paikallisen henkilökortin ja hävität kaikki Suomeen viittaavat paperit. Niitä ei tarvi enää. Sitten vaan käyt töissä ja elät nuhteetonta elämää. Ei mitään rikkeitä eikä luottohäiriömerkintöjä.
Pohjoismaalaisena saat parin vuoden päästä tanskan kansalaisuuden. Se on lähinnä hakemus, joka hyväksytään automaattisesti nuhteettomalle ihmiselle.

Homman juju piilee siinä, että pohjoismaiden välillä ei ole mitään viranomaisyhteistyötä tällaisissa pikkuasioissa varsinkin kun kuvioissa ei ole mitään rikoksia. Tanskasta ei siis ilmoitella Suomeen saamastasi kansalaisuudesta vaan asia on kokonaan omilla niskoillasi. Fiksuna tyyppinä sinähän et olekaan enää pariin vuoteen ollut Suomeen minkäänlaisessa yhteydessä varsinkaan viranomaisiin ja nyt vielä vähemmän.

Kikkakakkonen tulee tässä: Nyt olet siis täysivaltainen Tanskan kansalainen ja voit vaihtaa nimesi Nils Holgersoniksi. Saat Tanskan passin ja ajokortin uudella nimelläsi ja kukaan ei tiedä menneisyyttäsi jos itse et sitä kerro. Varsinkaan Suomessa kukaan ei voi saada sitä enää selville. Toisaalta noudattamalla kohtaa 1 kukaan ei edes kaipaa sinua.

Yhtä kaikki olet nyt kadottanut jäljet Suomeen ja voit uuden passisi avulla häipyä vaikka Jenkkeihin ja kuukaan ei koskaan enää löydä sinua sieltä.

Muutama vihje: kannattaa lopettaa alkoholin käyttö kokonaan katoamisen jälkeen. Humalapäissään tulee kenties tarve avautua ja muutenkin saattaa humalassa joutua omituisiin tilanteisiin.
Homman hyvä puoli on se, ettei se ole mitenkään laitonta. Mitään rikosta et tee.

Miksipä se ei onnistuisi, mutta mikä huoli, ahdistus ja kallis ja turha projeksti tuosta aiheutuisi vanhemmilesi ja alsku yhteiskunnalle.

Hankkiudut Norjaan nuorten kesäleirille (saaressa), jonne yksi sairas hemmo tekee ättäckin. Sitten uit sieltä saaresta pois ja katoat kirjoista (hukkuneena) sen siliän tien :)

Muita vastauksia lukematta vastaan että kyllä, voit kadota. Sukulaiset saattavat vuosien päästä hakea sinua kuolleeksi jolloin joudut ilmoittamaan edes sen että elossa ollaan, mutta ihmisellä on täysi oikeus olla omissa oloissaan. Eikä ole pakko mennä mihinkään ulkomaille asti, voit muuttaa vaikka toiselle puolelle suomea ja ilmoittaa viranomaisille että mahdolliset peräänkyselyt ilmoitetaan sinulle ja ettei tietoja saa antaa. Poliisit osaavat varmaankin opastaa että kenelle muulle voit vaitiolovelvollisuuden antaa.. Tämänjälkeen luultavasti vain yksityisetsivä voi sinua etsiä.

Onneks on niin ihana suku ettei tarvitse koskaan moista murehtia. :)

Ja kuinka se tehdään...Osta nroa tai paria liian iso huppari ja harmaat college verkkarit,anna tukan kasvaa ja jätä vaatteet pesemättä,näin et erotu massasta,eikä kukaan enään kiinnitä sinuun minkäänlaista huomiota. Kulje laitakatuja iltaisin,niin sinua tuskin kukaan huomaa. Toki jätä kännykkä asuntoosi ja siitä akku pois,niin kukaan ei edes saa sinuun yhteyttä. Näin kun olet muutaman vuoden,olet muuttunut lähes näkymättömäksi.

Raakkuna antaa sinulle vastauksen, olet todella nuori 18 vuotias henkilö, ja sinulla on varsin helppo ajatella lähteväsi kokonaan poies suomesta. Mutta oletkos ajatellut että sinun vanhempasi eivät tahtoisi päästää sinua vielä yksin ulkomaille. Ja minun ajatukseni kohdallasi on todella parhaaksesi, sillä ulkomailla sinä et tule löytämään onneasi, vaan sinä ajautuisit varsin ikäviin ja kohtalokkaisiin tilanteisiin, jotka suistaisivat sinun nuoren elämäsi kokonaan poies raiteiltaan.

Ota siis äitisi neuvo huomioon, ja jätä tuollainen identiteetin vaihtaminen mielestäsi. Raakkuna antaa sinulle nyt ohjelman (Implantin) jonka avulla kykenet keskustelemaan elämäsi tärkeistä päätöksistä ja toimenpiteistä jotka todella auttavat sinua elämässäsi eteenpäin.

Heitä puhelin järveen ja vedä ovi kiinni. Käy kaupassa pimeään vuorokaudenaikaan. Saat muumioitua siellä ihan rauhassa. Naapurit soittavat poliisit sitten kun alat haisemaan.

AIKA säälittävä typerys olet,mene hakee apua ongelmiisi! Et ymmärrä,
minkä tuskan aiheutat äidillesi,mieti !!

Vastaus on muukalaislegioona. Jos sotilaskoulutus sekä sotilaalliset tehtävät sopivat? Sieltä saat uuden identiteetin, uusia ystäviä sekä helpon integroitumisen uuteen "kasvualustaan".

Väärää tietoa. Muukalaislegioonassa ei saa uutta identiteettiä, mutta ranskan kansalaisuuden kylläkin, jolloin voi vaihtaa nimeksesi vaikka Pierre Lemuaa.

To: tupauunox:

Identiteetin määritelmä yhteiskuntatieteissä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Identiteetti_(yhteiskuntatieteet)

muuta savukoskele tai hellesinkiin.sama errä maa.

Haluamme varmistaa ettet ole roskapostirobotti. Kirjoita kenttään numeroilla oheisen laskun tulos. Jos numerot vaikuttavat epäselviltä, saat kuvaa klikkaamalla näkyviin uuden laskutoimituksen. Varmistuskuva.
6 13=?

aina löytyy lentokenttä jossa ei passeja tarkisteta koneella, vaan käsipelillä. pääoma on valttia, mutta täytyy kaiken lisäksi muistaa, että olet turisti jota kusetetaan. ideoita on, häivytään porukalla ja viedään huippukoulutetut soumalaiset näyttöpäätteemme maailmalle ihmetystä ja ihailua poikimaan.

Kyllähän Elviskin onnistu

et mitenkään voi kadota, mutta olomuotoasi voit muuttaa, katsos kun mitään ei voi hävittää (ainetta) se vaan muuttaa olomuotoaan jne..