Taas mollataan kitkoja

oikeat talvirenkaat voisi opetella ajamaan, niin pärjäisi talvella ilman nastoja. Tosin mitään ihmeellisiä ajotaitoja ei edes tarvitse oppia, mutta nekin voi olla liikaa tälle kädettömälle.

Jos luistonesto/ajonvakautus? Ei tarvi mitään kirskuntaa ja sirityksiä kuunnella ja vaihtokaan ei "päivästä" kiini.

kumma apina! kirjoitti:

Jos luistonesto/ajonvakautus? Ei tarvi mitään kirskuntaa ja sirityksiä kuunnella ja vaihtokaan ei "päivästä" kiini.

Jos on sekä ABS että luistonesto, voi nastoja juuri ja juuri käyttää. Nastathan menettävät pitonsa hetkessä, jos pyörä sutii yhtään enempää.

Kitkoilla pito vaan paranee ajan kanssa... Noh, tiettyyn rajaan asti. :)

Aika moni kyllä ymmärsi, mistä on kysymys, valitettavasti Sinä et. Minä puhun 16-17 vuoden kokemuksesta kitkoilla. Tuolla aikaisemmassa kirjoituksessa moni oli tiedostanut sen tosiasian, että 4 mm:n urasyvyyteen kulutetut kitkat ovat kesällä huomattavasti paremmat kuin uudet. Pehmeämpi kumi pitää paremmin, esim. Formulat, ja piennemmän lamellisyvyyden vuoksi rengas on suuntavakaa ajettava, "harjan päällä" ilmiö on tipotiessään. Ei kukaan osta kitkoja keväällä kesärenkaaksi, vaan talvea vastaan. Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä.

Vestauksesi purukumista on hupaisaa, eikös sillä purukumilla ole 100 %:nen pito?

Liikenneasioissa poliisi on pomo, mutta teknisissä asioissa ovat heikolla jäällä nastoineen.

Korostan vielä, että puoliksi kulutettu kitka pärjää pelkille kesäkumeille kaikissa olosuhteissa ja eivät kulukkaan sen enempää.

Täpinä kirjoitti:

Aika moni kyllä ymmärsi, mistä on kysymys, valitettavasti Sinä et. Minä puhun 16-17 vuoden kokemuksesta kitkoilla. Tuolla aikaisemmassa kirjoituksessa moni oli tiedostanut sen tosiasian, että 4 mm:n urasyvyyteen kulutetut kitkat ovat kesällä huomattavasti paremmat kuin uudet. Pehmeämpi kumi pitää paremmin, esim. Formulat, ja piennemmän lamellisyvyyden vuoksi rengas on suuntavakaa ajettava, "harjan päällä" ilmiö on tipotiessään. Ei kukaan osta kitkoja keväällä kesärenkaaksi, vaan talvea vastaan. Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä.

Vestauksesi purukumista on hupaisaa, eikös sillä purukumilla ole 100 %:nen pito?

Liikenneasioissa poliisi on pomo, mutta teknisissä asioissa ovat heikolla jäällä nastoineen.

Korostan vielä, että puoliksi kulutettu kitka pärjää pelkille kesäkumeille kaikissa olosuhteissa ja eivät kulukkaan sen enempää.

Lue lisää

Kitkarengas kesäkäytössä
TM on painottanut, että kitkarengas ei ole kesärengas. Tämän kevään ja kesän aikana minulla on ollut tilaisuus ajaa samalla autolla kahdella erimerkkisellä ja eri kuluneisuusasteisella kitkarenkaalla. Olen aivan samaa mieltä,kitkarengas ei todellakaan ole kesärengas. Renkaat kokemuksineen:

Nokian Hakkapeliitta Q, urasyvyys n. 4 mm:
Kuivalla kelillä erinomaisen tarkka ja miellyttävä ohjaustuntuma. Kulkee nätisti suoraann ja täsmällisesti kaarteissa. Meluisa.
Märällä pinnalla pelottava. Pito romahtaa täysin. Varsinkin vetopito katoaa jo kevyessä kiihdytyksessä. Pito katoaa äkkinäisesti ja palaakin yhtä äkkinäisesti. Kaarteessa kylläkin varoittaa lähestyvästä pidon katoamisesta, mutta jo hyvin pienellä kaarrenopeudella. Kaarrepidon totaalista menetystä en uskaltanut kokeilla peläten äkkinäistä katoamista. Jarrutuspito yllättäen riitti hieman normaaliakin tiukempaan jarrutukseen. Kuinka äkkinäinen olisi ollut pidon menetys, en kokeillut. Vesiliirtoa noin kulunut rengas ei tietenkään hyvin vastusta.

Continental ContiViking 5, lähes uudet:
Kuivalla kelillä rauhaton ajettava. Ohjaukseen reagointi viiveellä. Suoraan ajettaessa pitää tehdä pieniä korjausliikkeitä koko ajan. Hieman auttoi rengaspaineiden lasku, mutta ei kokonaan poistanut ongelmaa. Erittäin hiljainen. Märällä kelillä pito tuntuu ihan hyvältä hieman reippaimallakin otteilla. Ääritilateita en ole kokeillut märälläkään.

Renkaiden eroissa on samoja eroja, joita TM rengastesteissäkin on näille renkailla havaittu. Esim. Nokian on meluisampi ja märällä huonommin pitävä kuin Continental. Varmaankin Nokialaisen kuluneisuus vielä korostaa näitä ominaisuuksia. Vastaavasti Continentaalissa paksu lamelloitu ja pehmeä kulutuspinta aiheuttaa rauhattomuutta.

The_Rat kirjoitti:

Jos on sekä ABS että luistonesto, voi nastoja juuri ja juuri käyttää. Nastathan menettävät pitonsa hetkessä, jos pyörä sutii yhtään enempää.

Kitkoilla pito vaan paranee ajan kanssa... Noh, tiettyyn rajaan asti. :)

Lue lisää

"Nastathan menettävät pitonsa hetkessä, jos pyörä sutii yhtään enempää."

Eiköhän tämä ole enemmänkin kuljettajan taidoista ja kokemuksesta kiinni kuin varsinaisesti nastoista.

Kitkat on hyvät talvella, mutta kyllä autoilijoiden kannattaa etsiä muita säästökeinoja kuin kitkarenkaat kesällä.

Täpinä kirjoitti:

Aika moni kyllä ymmärsi, mistä on kysymys, valitettavasti Sinä et. Minä puhun 16-17 vuoden kokemuksesta kitkoilla. Tuolla aikaisemmassa kirjoituksessa moni oli tiedostanut sen tosiasian, että 4 mm:n urasyvyyteen kulutetut kitkat ovat kesällä huomattavasti paremmat kuin uudet. Pehmeämpi kumi pitää paremmin, esim. Formulat, ja piennemmän lamellisyvyyden vuoksi rengas on suuntavakaa ajettava, "harjan päällä" ilmiö on tipotiessään. Ei kukaan osta kitkoja keväällä kesärenkaaksi, vaan talvea vastaan. Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä.

Vestauksesi purukumista on hupaisaa, eikös sillä purukumilla ole 100 %:nen pito?

Liikenneasioissa poliisi on pomo, mutta teknisissä asioissa ovat heikolla jäällä nastoineen.

Korostan vielä, että puoliksi kulutettu kitka pärjää pelkille kesäkumeille kaikissa olosuhteissa ja eivät kulukkaan sen enempää.

Lue lisää

"Ei kukaan osta kitkoja keväällä kesärenkaaksi, vaan talvea vastaan. Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä."

Tuttava ajoi autollaan n 4000 km vuodessa, josta suurimman osan kesäkeleillä. Näin ollen syksyllä ostetuilla kitkarenkailla oli keväällä ajettu alle 2000 km. Olisiko ne sinun mielestä olleet keväällä yhtä hyvät/huonot kuin uudet vai huonommat?

Milloinkas viimeksi olet ajanut hyvillä kesärenkailla kesällä? 16-17 vuotta sitten?

Ne, jotka tarvitsevat välttämättä nastoja, vaihtakoot talvisin joukkoliikenteen käyttäjiksi. Jätetään ajaminen niille, jotka sen osaavat.

Kallonkutistaja10 kirjoitti:

"Nastathan menettävät pitonsa hetkessä, jos pyörä sutii yhtään enempää."

Eiköhän tämä ole enemmänkin kuljettajan taidoista ja kokemuksesta kiinni kuin varsinaisesti nastoista.

Kitkat on hyvät talvella, mutta kyllä autoilijoiden kannattaa etsiä muita säästökeinoja kuin kitkarenkaat kesällä.

Lue lisää

> Eiköhän tämä ole enemmänkin kuljettajan taidoista ja kokemuksesta
> kiinni kuin varsinaisesti nastoista.

Ei? Jos nasta pääsee liukumaan, kuluu se pitävä terä siitä nopeasti pois. Ja kulunut nasta ei sitten pidä yhtään. Jos päästelee pelkästään tasanopeudella maantiellä ja kiihdyttää aina varovasti, voi nastakin kestää kauan. Kaupunkiajossa tuskin, tai sitten on kuski koko ajan muiden tiellä... :)

Olen itse ajanut kolmisen kesää kitkoilla. Ei mitään ongelmia, kunhan muistaa, ettei pysähtymismatka ole märällä se mikä kesäkumeilla (ei kuivallakaan, mutta siinä ero on pieni). Mitenkään alle nuo eivät sulaneet, kuluivat ehkä vähän nopeammin kuin kesäkumit. Syksyllä tietysti ajoissa uudet kitkat alle, muuten tulee ongelmia sohjon kanssa. :)

Kallonkutistaja10 kirjoitti:

"Ei kukaan osta kitkoja keväällä kesärenkaaksi, vaan talvea vastaan. Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä."

Tuttava ajoi autollaan n 4000 km vuodessa, josta suurimman osan kesäkeleillä. Näin ollen syksyllä ostetuilla kitkarenkailla oli keväällä ajettu alle 2000 km. Olisiko ne sinun mielestä olleet keväällä yhtä hyvät/huonot kuin uudet vai huonommat?

Milloinkas viimeksi olet ajanut hyvillä kesärenkailla kesällä? 16-17 vuotta sitten?

Lue lisää

Paremmathan nuo olisivat olleet kuin uudet. Ensimmäiset 500 kilsaa lamellit kuluvat oikeaan muotoon. Tietenkään noilla ei kannata vielä kesää ajella. Tuota vauhtia kestävät alla kymmenen talvea, joskin kumi kovettuu aiemmin.

Noin vähillä ajoilla suosittelen kyllä taksia. Tulee halvemmaksi.

Kallonkutistaja10 kirjoitti:

"Ei kukaan osta kitkoja keväällä kesärenkaaksi, vaan talvea vastaan. Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä."

Tuttava ajoi autollaan n 4000 km vuodessa, josta suurimman osan kesäkeleillä. Näin ollen syksyllä ostetuilla kitkarenkailla oli keväällä ajettu alle 2000 km. Olisiko ne sinun mielestä olleet keväällä yhtä hyvät/huonot kuin uudet vai huonommat?

Milloinkas viimeksi olet ajanut hyvillä kesärenkailla kesällä? 16-17 vuotta sitten?

Lue lisää

"Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä."

Tuo on totta, itse ajan myös kitkoilla ensin 2 talvea ja sen jälkeen jatkankin keväällä läpi koko kesän. Syksyllä sitten taas uudet kitkat alle ja seuraavanakin keväänä ne aikaisemmat kitkat kesäksi jne...

N. 4 mm on kitkoissa kahden kesän ajoihin ja hyvin riittää ihan laillisissa rajoissa. Aivan mainiot kesärenkaat kaikissa keleissä.

Firman Volvolla ajelen hyvillä nokialaisilla kesärenkailla sekä nastarenkailla ja omalla Outbackillani sitten näillä kitkoilla.

Ei tulisi mieleenikään vaihtaa pois kitkoista vaikka vähän maksettaisiinkin. Kesällä kuluneet kitkat ovat vain mukavammat ja hiljaisemmat, eikä mitään eroa kesärenkaisiin, ei sateella, eikä millään normaalilla ajotyylillä näissä suomalaisissa nopeuksissa,
Suosittelen kaikille - kokeilkaa, niin tiedätte.

The_Rat kirjoitti:

> Eiköhän tämä ole enemmänkin kuljettajan taidoista ja kokemuksesta
> kiinni kuin varsinaisesti nastoista.

Ei? Jos nasta pääsee liukumaan, kuluu se pitävä terä siitä nopeasti pois. Ja kulunut nasta ei sitten pidä yhtään. Jos päästelee pelkästään tasanopeudella maantiellä ja kiihdyttää aina varovasti, voi nastakin kestää kauan. Kaupunkiajossa tuskin, tai sitten on kuski koko ajan muiden tiellä... :)

Olen itse ajanut kolmisen kesää kitkoilla. Ei mitään ongelmia, kunhan muistaa, ettei pysähtymismatka ole märällä se mikä kesäkumeilla (ei kuivallakaan, mutta siinä ero on pieni). Mitenkään alle nuo eivät sulaneet, kuluivat ehkä vähän nopeammin kuin kesäkumit. Syksyllä tietysti ajoissa uudet kitkat alle, muuten tulee ongelmia sohjon kanssa. :)

Lue lisää

Olen käsityksessä, ettei sinulla ole kovinkaan kattavia ja laajoja kokemuksia nykyaikaisista nastarenkaista.

Nastarenkaalle riittää perinteinen sisänajo, eikä se ole kuin sadasosa koko renkaiden käyttömatkasta. Sen jälkeen nasta on, pitää ja pysyy. Ja kyllä, varmasti on poikkeuksia, ja erilaiset autotkin saattavat vaikuttaa.

Mutta ihan mielenkiinnosta kulumiskestävyyttä kohtaan olisi kait minunkin hyvä ajaa joskus kesä kitkoilla. Nykyaikaiset kesärenkaathan eivät kestä kuin n. 20tkm, kitkoilla pääsin kuitenkin talvikeleillä 35tkm.

Pysähtymismatka on tietty yksi tärkeä kriteeri renkaalle. Minulle yhtä tärkeää on kuitenkin renkaan toimivuus (ja (ajo)mukavuus)) mutkaisilla teillä.

Kitka = pito kirjoitti:

"Pari talvea ajettuna ne ovat sitten kesärenkaat parhaasta päästä."

Tuo on totta, itse ajan myös kitkoilla ensin 2 talvea ja sen jälkeen jatkankin keväällä läpi koko kesän. Syksyllä sitten taas uudet kitkat alle ja seuraavanakin keväänä ne aikaisemmat kitkat kesäksi jne...

N. 4 mm on kitkoissa kahden kesän ajoihin ja hyvin riittää ihan laillisissa rajoissa. Aivan mainiot kesärenkaat kaikissa keleissä.

Firman Volvolla ajelen hyvillä nokialaisilla kesärenkailla sekä nastarenkailla ja omalla Outbackillani sitten näillä kitkoilla.

Ei tulisi mieleenikään vaihtaa pois kitkoista vaikka vähän maksettaisiinkin. Kesällä kuluneet kitkat ovat vain mukavammat ja hiljaisemmat, eikä mitään eroa kesärenkaisiin, ei sateella, eikä millään normaalilla ajotyylillä näissä suomalaisissa nopeuksissa,
Suosittelen kaikille - kokeilkaa, niin tiedätte.

Lue lisää

Sen verran Sinunkin on "helpotettava", että kuulut etuoikeutettuun luokkaan saadessasi ajella Subarulla. Jatkuvalla nelivedolla selviää keskimääräistä paremmin, olipa alla mitkä kumit hyvänsä.

The_Rat kirjoitti:

> Eiköhän tämä ole enemmänkin kuljettajan taidoista ja kokemuksesta
> kiinni kuin varsinaisesti nastoista.

Ei? Jos nasta pääsee liukumaan, kuluu se pitävä terä siitä nopeasti pois. Ja kulunut nasta ei sitten pidä yhtään. Jos päästelee pelkästään tasanopeudella maantiellä ja kiihdyttää aina varovasti, voi nastakin kestää kauan. Kaupunkiajossa tuskin, tai sitten on kuski koko ajan muiden tiellä... :)

Olen itse ajanut kolmisen kesää kitkoilla. Ei mitään ongelmia, kunhan muistaa, ettei pysähtymismatka ole märällä se mikä kesäkumeilla (ei kuivallakaan, mutta siinä ero on pieni). Mitenkään alle nuo eivät sulaneet, kuluivat ehkä vähän nopeammin kuin kesäkumit. Syksyllä tietysti ajoissa uudet kitkat alle, muuten tulee ongelmia sohjon kanssa. :)

Lue lisää

>Olen itse ajanut kolmisen kesää kitkoilla.

Apua! Palstan raskasjalkaisimmalla ohittelijalla on keskimääräistä huonommat renkaat.

Miksi ajat talvirenkailla kesällä? Rahan säästäminen ei voi olla syynä koska ajotapasi on tuhlaava, eli käytännössä ajamistasi voisi kutsua taloudellisuusajamisen vastakohdaksi.

Älä aja päälle! kirjoitti:

>Olen itse ajanut kolmisen kesää kitkoilla.

Apua! Palstan raskasjalkaisimmalla ohittelijalla on keskimääräistä huonommat renkaat.

Miksi ajat talvirenkailla kesällä? Rahan säästäminen ei voi olla syynä koska ajotapasi on tuhlaava, eli käytännössä ajamistasi voisi kutsua taloudellisuusajamisen vastakohdaksi.

Lue lisää

> Miksi ajat talvirenkailla kesällä? Rahan säästäminen ei voi olla
> syynä koska ajotapasi on tuhlaava

Logiikkasi ei toimi. Ajotapani ei muuttuisi, vaikka tuhlaisinkin muutaman satasen renkaisiin, joita en tarvitse.

Tällä hetkellä alla on tosin uudet kesärenkaat, kun tuli syksyllä ostettua taas uudet kitkat. Ei niitä viitsi kesällä käyttää, ennen kuin ovat talvikäyttöön sopimattomat.

Ja mitä ohituksiin ja nopeuksiin tulee, minä en ole erityisen raskasjalkainen. Antsa vetelee kahtasataa jatkuvasti, minä harvoin yli 140 km/h mittarissa (navin mukaan noin 134 km/h todellista). Näillä nopeuksilla kelpaisi melkein rengas kuin rengas vielä. :)

Kallonkutistaja10 kirjoitti:

Olen käsityksessä, ettei sinulla ole kovinkaan kattavia ja laajoja kokemuksia nykyaikaisista nastarenkaista.

Nastarenkaalle riittää perinteinen sisänajo, eikä se ole kuin sadasosa koko renkaiden käyttömatkasta. Sen jälkeen nasta on, pitää ja pysyy. Ja kyllä, varmasti on poikkeuksia, ja erilaiset autotkin saattavat vaikuttaa.

Mutta ihan mielenkiinnosta kulumiskestävyyttä kohtaan olisi kait minunkin hyvä ajaa joskus kesä kitkoilla. Nykyaikaiset kesärenkaathan eivät kestä kuin n. 20tkm, kitkoilla pääsin kuitenkin talvikeleillä 35tkm.

Pysähtymismatka on tietty yksi tärkeä kriteeri renkaalle. Minulle yhtä tärkeää on kuitenkin renkaan toimivuus (ja (ajo)mukavuus)) mutkaisilla teillä.

Lue lisää

> Olen käsityksessä, ettei sinulla ole kovinkaan kattavia ja laajoja
> kokemuksia nykyaikaisista nastarenkaista.

Ei ole ei. Kuutisen vuotta siitä on aikaa, kun viimeksi omaan autoon nastarenkaat hankin. Silloin vielä kuvittelin, että ovat jotenkin paremmat kuin kitkat... Sitten tuli uuden auton mukana kitkat. :)

> Sen jälkeen nasta on, pitää ja pysyy

Voi olla. Minulla ei silloin Noksun Hakkanelosissa pysynyt, mutta saattoi olla maanantaikappale (kuten kaikki muutkin Noksun nastarenkaat, joilla olen ajanut).

Mitä väliä? En edes väittänyt, että nastat irtoilisivat.

> Mutta ihan mielenkiinnosta kulumiskestävyyttä kohtaan olisi kait
> minunkin hyvä ajaa joskus kesä kitkoilla.

Kokeile. Itse ajan noin 35 000 vuodessa, josta kesäkumeilla ehkä reilut puolet. Talvirenkaina sakkorajoilla olevilla kitkoilla ajaa hyvin yhden kesän, sen jälkeen joutavat minulla vaihtoon.

> Minulle yhtä tärkeää on kuitenkin renkaan toimivuus
> (ja (ajo)mukavuus)) mutkaisilla teillä.

Loppuunajettu kitka toimii kohtalaisesti. Ei kelpaa ralliin. Itse en aja hirveän nopeasti mutkateillä, kun en tykkää siitä että tavarat lentelevät ympäri autoa...

The_Rat kirjoitti:

> Miksi ajat talvirenkailla kesällä? Rahan säästäminen ei voi olla
> syynä koska ajotapasi on tuhlaava

Logiikkasi ei toimi. Ajotapani ei muuttuisi, vaikka tuhlaisinkin muutaman satasen renkaisiin, joita en tarvitse.

Tällä hetkellä alla on tosin uudet kesärenkaat, kun tuli syksyllä ostettua taas uudet kitkat. Ei niitä viitsi kesällä käyttää, ennen kuin ovat talvikäyttöön sopimattomat.

Ja mitä ohituksiin ja nopeuksiin tulee, minä en ole erityisen raskasjalkainen. Antsa vetelee kahtasataa jatkuvasti, minä harvoin yli 140 km/h mittarissa (navin mukaan noin 134 km/h todellista). Näillä nopeuksilla kelpaisi melkein rengas kuin rengas vielä. :)

Lue lisää

>Ja mitä ohituksiin ja nopeuksiin tulee, minä en ole erityisen raskasjalkainen.

Väitätkö siis ettet aja kuten neuvot muita ajamaan? Jos moottoritiellä nopeutesi on 134, niin maantiellä nopeutesi lienee 114 km/h, joten joudut ohittamaan usein.

Ajotapasi ei "tarvitse" muuttua vaikka ajaisit paremmilla renkailla, mutta se antaisi edes vähän asiantuntevamman kuvan sinusta. Nyt se toimii päinvastoin, eli ajat keskimääräistä nopeammin keskimääräistä huonommilla renkailla. Pysähtymismatkasi on pidempi ja mahdollinen törmäysnopeus (esim. hirveen) on siis kovempi. Myös väistötilanteissa talvirengas on vetelämpi.

Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta et vaan välitä. Miksi et välitä?

Älä aja päälle! kirjoitti:

>Ja mitä ohituksiin ja nopeuksiin tulee, minä en ole erityisen raskasjalkainen.

Väitätkö siis ettet aja kuten neuvot muita ajamaan? Jos moottoritiellä nopeutesi on 134, niin maantiellä nopeutesi lienee 114 km/h, joten joudut ohittamaan usein.

Ajotapasi ei "tarvitse" muuttua vaikka ajaisit paremmilla renkailla, mutta se antaisi edes vähän asiantuntevamman kuvan sinusta. Nyt se toimii päinvastoin, eli ajat keskimääräistä nopeammin keskimääräistä huonommilla renkailla. Pysähtymismatkasi on pidempi ja mahdollinen törmäysnopeus (esim. hirveen) on siis kovempi. Myös väistötilanteissa talvirengas on vetelämpi.

Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta et vaan välitä. Miksi et välitä?

Lue lisää

Ensinnäkin 14 km/h ylitys 120 km/h rajoitusalueella vastaa 8,6 km/h ylitystä 100 km/h rajoitusaluella eli nopeutta n.109 km/h. Tuolla nopeudella ei joudu kovin usein ohittelemaan muita maantiellä.
Mihin sitten sinun asiantuntemuksesi perustuu?
Talvirengas voi olla vetelämpi väistötilanteessa, mutta kitkarengas ei ole talvirengas edes lain mukaan vaan ympärivuotiseen käyttöön hyväksytty rengas. Kun sen kulutuspinta on ajettu talvikeleille enää riittämättömäksi se on edelleen erinomainen kesärengas, eikä ollenkaan sen vetelämpi kuin joku muukaan.
Mikä on se keskimääräisesti hyväksyttävä turvallisuuden taso ja mistä tekijöistä se muodostuu? Ethän vain itse aja jo yhden kesän ajetuilla kesärenkailla tai autolla, jota turvalliempiakin löytyy markkinoilta.
Aikamoisen turvallisuusriskin otat!

Älä aja päälle! kirjoitti:

>Ja mitä ohituksiin ja nopeuksiin tulee, minä en ole erityisen raskasjalkainen.

Väitätkö siis ettet aja kuten neuvot muita ajamaan? Jos moottoritiellä nopeutesi on 134, niin maantiellä nopeutesi lienee 114 km/h, joten joudut ohittamaan usein.

Ajotapasi ei "tarvitse" muuttua vaikka ajaisit paremmilla renkailla, mutta se antaisi edes vähän asiantuntevamman kuvan sinusta. Nyt se toimii päinvastoin, eli ajat keskimääräistä nopeammin keskimääräistä huonommilla renkailla. Pysähtymismatkasi on pidempi ja mahdollinen törmäysnopeus (esim. hirveen) on siis kovempi. Myös väistötilanteissa talvirengas on vetelämpi.

Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta et vaan välitä. Miksi et välitä?

Lue lisää

> Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta
> et vaan välitä. Miksi et välitä?

Hallittu riski. Riski pitää aina suhteuttaa saavutettuun hyötyyn. Kitkojen ajaminen loppuun kesällä, kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö (usko pois), on aika pieni riski. Saavutettu hyöty noin 200 euroa vuodessa....

The_Rat kirjoitti:

> Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta
> et vaan välitä. Miksi et välitä?

Hallittu riski. Riski pitää aina suhteuttaa saavutettuun hyötyyn. Kitkojen ajaminen loppuun kesällä, kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö (usko pois), on aika pieni riski. Saavutettu hyöty noin 200 euroa vuodessa....

Lue lisää

Olisiko rotan aika häippäistä harhoineen ja olettamuksineen sekä kuvitelmineen luulojen kera johonkin sellaiseen paikkaan missä ei aurinko paista ei kuu kumota.

The_Rat kirjoitti:

> Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta
> et vaan välitä. Miksi et välitä?

Hallittu riski. Riski pitää aina suhteuttaa saavutettuun hyötyyn. Kitkojen ajaminen loppuun kesällä, kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö (usko pois), on aika pieni riski. Saavutettu hyöty noin 200 euroa vuodessa....

Lue lisää

"Kitkojen ajaminen loppuun kesällä, kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö (usko pois), on aika pieni riski."

Tuossa on kyllä takana paljon ihan asiaa. Kitkarenkaita kesäkeleilläkin hyödyntävä autoilija yleensä hyvin tietoinen, mitä tekee ja osaa kokemusperäisesti suhteuttaa asiat, eikä usko vain huhupuheisiin ja legendoihin kitkarenkaiden "sulamisesta" kesällä, jossa ei ole mitään perää.

Enemmän minua holestuttaa maantiellä kanssa-autoilija, joka pelkää vesiliirtoa ja vaihtaa kesärenkaansa uusiin jo 4 millisinä, kuten rengaskauppiaat ja "viralliset" turvallisuusvahdit kehottavat.

Vesiliirtohan ei ole talviliukkautta kummempi ongelma, täytyy vain ymmärtää, mistä siinäkin on kysymys, ainakaan minua se ei ole koskaan yllättänyt. Mikään 4 milliä ei takaa turvallisuutta jos ei hallitse autollaan olosuhteita, vaan luottaa sokeasti ulkoisiin tekijöihin.

Suhteellista .. kirjoitti:

Ensinnäkin 14 km/h ylitys 120 km/h rajoitusalueella vastaa 8,6 km/h ylitystä 100 km/h rajoitusaluella eli nopeutta n.109 km/h. Tuolla nopeudella ei joudu kovin usein ohittelemaan muita maantiellä.
Mihin sitten sinun asiantuntemuksesi perustuu?
Talvirengas voi olla vetelämpi väistötilanteessa, mutta kitkarengas ei ole talvirengas edes lain mukaan vaan ympärivuotiseen käyttöön hyväksytty rengas. Kun sen kulutuspinta on ajettu talvikeleille enää riittämättömäksi se on edelleen erinomainen kesärengas, eikä ollenkaan sen vetelämpi kuin joku muukaan.
Mikä on se keskimääräisesti hyväksyttävä turvallisuuden taso ja mistä tekijöistä se muodostuu? Ethän vain itse aja jo yhden kesän ajetuilla kesärenkailla tai autolla, jota turvalliempiakin löytyy markkinoilta.
Aikamoisen turvallisuusriskin otat!

Lue lisää

>Ensinnäkin 14 km/h ylitys 120 km/h rajoitusalueella vastaa 8,6 km/h ylitystä 100 km/h rajoitusaluella eli nopeutta n.109 km/h.

Tarkoitat siis että tiedät että The_Rat ajaa 100 km/h rajoitusalueella 109 km/h? Miten laskit tai tiesit tuon?

>Mikä on se keskimääräisesti hyväksyttävä turvallisuuden taso ja mistä tekijöistä se muodostuu?

Tämä oli fiksua pohdintaa - mutta - jonka tärvelit jo heti seuraavassa lauseessa. Vastaan kuitenkin: Omassa autossani 5 euroncap tähteä on riittävä (5 on maksimi) turvallisuustaso, ja renkaissa on edelleen 5 mm kulutuspintaa. TM:n testin 5/2008 mukaan jarrutus märällä asfaltilla minun kesärenkaillani 80-5 km/h on 26,3 metriä, ja vertailussa tavallinen kitkarengas jarruttaa saman matkan 40,4 metriä.

Talvirenkaaksi hyväksytään M S (Mud Snow) merkitty, siinä ei tarvitse olla nastoja.

The_Rat kirjoitti:

> Mutta oletan että tiedät nämä kaikki, mutta
> et vaan välitä. Miksi et välitä?

Hallittu riski. Riski pitää aina suhteuttaa saavutettuun hyötyyn. Kitkojen ajaminen loppuun kesällä, kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö (usko pois), on aika pieni riski. Saavutettu hyöty noin 200 euroa vuodessa....

Lue lisää

>Saavutettu hyöty noin 200 euroa vuodessa....

Jos kesärengassarja maksaa 400 euroa, ja talvirengassarja 400 euroa, niin miten olet laskenut tuon? Ja onko se säästö sen arvoista - ja mikset säästä sitä kuluttamalla vähemmän 0,5 litraa vähemmän polttoainetta /100 km?

>kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö

Niin minäkin olen, mutta silti on mm. kaksi hirvikolaria ollut hyvinkin lähellä. Ei kai kukaan tahallaan kolaroi, ja hitaammalla nopeudella se tilastollisesti jollekulle sattuva kolari voikin jäädä pelkäksi läheltä piti-tilanteeksi. Kaikki ei ole itsestä kiinni, liikenteessä on muitakin tekijöitä. Ja joo, on minulla kaskovakuutus - kaiken varalta.

Älä aja päälle! kirjoitti:

>Ensinnäkin 14 km/h ylitys 120 km/h rajoitusalueella vastaa 8,6 km/h ylitystä 100 km/h rajoitusaluella eli nopeutta n.109 km/h.

Tarkoitat siis että tiedät että The_Rat ajaa 100 km/h rajoitusalueella 109 km/h? Miten laskit tai tiesit tuon?

>Mikä on se keskimääräisesti hyväksyttävä turvallisuuden taso ja mistä tekijöistä se muodostuu?

Tämä oli fiksua pohdintaa - mutta - jonka tärvelit jo heti seuraavassa lauseessa. Vastaan kuitenkin: Omassa autossani 5 euroncap tähteä on riittävä (5 on maksimi) turvallisuustaso, ja renkaissa on edelleen 5 mm kulutuspintaa. TM:n testin 5/2008 mukaan jarrutus märällä asfaltilla minun kesärenkaillani 80-5 km/h on 26,3 metriä, ja vertailussa tavallinen kitkarengas jarruttaa saman matkan 40,4 metriä.

Talvirenkaaksi hyväksytään M S (Mud Snow) merkitty, siinä ei tarvitse olla nastoja.

Lue lisää

"Jos moottoritiellä nopeutesi on 134, niin maantiellä nopeutesi lienee 114 km/h, joten joudut ohittamaan usein."
Joku neropatti päätteli Rotan käyttämän nopeuden noin, minä esitin vain loogisemman päätelmän.
Tuota minä pelkäsin, luotat siis johonkin tähtimääriin ja renkaiden kulutuspintaan (5 milliä muuten jo suuri turvallisuusriski, eikö vain!).
Turvallisuudesta 90% istuu kuitenkin ratin takana.
TM testaa jarrutustestit abs pois kytkettynä, joten noilla mittauksilla ei ole merkitystä tieolosuhteissa. Luuletko muutenkaan, että TM:n intressi olisi kertoa, että kitkat kannattaa ajaa loppuun kesäkeleillä? Siinä on suurista mainostuloista kysymys, joten sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.
Talvirenkaaksi hyväksytään M S, mutta ne hyväksytään myös kesäkäyttöön, joten kysymys ei ole talvirenkaista, vaan ympärivuotisista renkaista. Nastarenkaat ovat vain talvirenkaat, vaikka eivät kitkoille silloinkaan pärjää.

Älä aja päälle! kirjoitti:

>Saavutettu hyöty noin 200 euroa vuodessa....

Jos kesärengassarja maksaa 400 euroa, ja talvirengassarja 400 euroa, niin miten olet laskenut tuon? Ja onko se säästö sen arvoista - ja mikset säästä sitä kuluttamalla vähemmän 0,5 litraa vähemmän polttoainetta /100 km?

>kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö

Niin minäkin olen, mutta silti on mm. kaksi hirvikolaria ollut hyvinkin lähellä. Ei kai kukaan tahallaan kolaroi, ja hitaammalla nopeudella se tilastollisesti jollekulle sattuva kolari voikin jäädä pelkäksi läheltä piti-tilanteeksi. Kaikki ei ole itsestä kiinni, liikenteessä on muitakin tekijöitä. Ja joo, on minulla kaskovakuutus - kaiken varalta.

Lue lisää

"- ja mikset säästä sitä kuluttamalla vähemmän 0,5 litraa vähemmän polttoainetta /100 km?2

niin juuri, kitkarenkaiden vierintävastus on kesärenkasta pienempi, tuo 0,5 litran säästyminen on hyvinkin lähellä totuutta.

Ymmärsitkö mitään ?? kirjoitti:

"Jos moottoritiellä nopeutesi on 134, niin maantiellä nopeutesi lienee 114 km/h, joten joudut ohittamaan usein."
Joku neropatti päätteli Rotan käyttämän nopeuden noin, minä esitin vain loogisemman päätelmän.
Tuota minä pelkäsin, luotat siis johonkin tähtimääriin ja renkaiden kulutuspintaan (5 milliä muuten jo suuri turvallisuusriski, eikö vain!).
Turvallisuudesta 90% istuu kuitenkin ratin takana.
TM testaa jarrutustestit abs pois kytkettynä, joten noilla mittauksilla ei ole merkitystä tieolosuhteissa. Luuletko muutenkaan, että TM:n intressi olisi kertoa, että kitkat kannattaa ajaa loppuun kesäkeleillä? Siinä on suurista mainostuloista kysymys, joten sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.
Talvirenkaaksi hyväksytään M S, mutta ne hyväksytään myös kesäkäyttöön, joten kysymys ei ole talvirenkaista, vaan ympärivuotisista renkaista. Nastarenkaat ovat vain talvirenkaat, vaikka eivät kitkoille silloinkaan pärjää.

Lue lisää

"TM testaa jarrutustestit abs pois kytkettynä, joten noilla mittauksilla ei ole merkitystä tieolosuhteissa."

Kenties mittausten metrimäärät ei vastaa ihan todellista tilannetta, mutta silti ne kertovat hyvin renkaiden eroista.

"Luuletko muutenkaan, että TM:n intressi olisi kertoa, että kitkat kannattaa ajaa loppuun kesäkeleillä?"

Onko siis kyse kilpailun puutteesta vai siitä, että asiakkaat eivät vaadi parempia renkaita? Muistaakseni joskus jokin rengasvalmistaja esitteli "sekarenkaan". Siinä oli kitkarenkaat ominaisuudet tiettyyn kulumiseen asti, ja sen alla oli pinta, joka vastasi normaalia kesärengasta. Suomalaisethan noita ei ilmeisesti tarvitse, koska yllättävänkin moni on tyytyväinen siihenkin, että ajaa kesällä loppuun vanhat tavalliset kitka- tai nastarenkaansa.

Totuuden siemen kirjoitti:

"Kitkojen ajaminen loppuun kesällä, kun on muutenkin keskimääräistä paremmin liikennettä lukeva henkilö (usko pois), on aika pieni riski."

Tuossa on kyllä takana paljon ihan asiaa. Kitkarenkaita kesäkeleilläkin hyödyntävä autoilija yleensä hyvin tietoinen, mitä tekee ja osaa kokemusperäisesti suhteuttaa asiat, eikä usko vain huhupuheisiin ja legendoihin kitkarenkaiden "sulamisesta" kesällä, jossa ei ole mitään perää.

Enemmän minua holestuttaa maantiellä kanssa-autoilija, joka pelkää vesiliirtoa ja vaihtaa kesärenkaansa uusiin jo 4 millisinä, kuten rengaskauppiaat ja "viralliset" turvallisuusvahdit kehottavat.

Vesiliirtohan ei ole talviliukkautta kummempi ongelma, täytyy vain ymmärtää, mistä siinäkin on kysymys, ainakaan minua se ei ole koskaan yllättänyt. Mikään 4 milliä ei takaa turvallisuutta jos ei hallitse autollaan olosuhteita, vaan luottaa sokeasti ulkoisiin tekijöihin.

Lue lisää

"Vesiliirtohan ei ole talviliukkautta kummempi ongelma, täytyy vain ymmärtää, mistä siinäkin on kysymys, ainakaan minua se ei ole koskaan yllättänyt."

Ilmeisesti et koskaan ole ajanut vesiliirtoon (ainakaan niin, että olisit tunnistanut sen). Onhan se ihan eri asia kuin talviliukkaus. Vesiliirrossahan rengas menettää pitonsa pääasiassa nopeuden takia, eli vesiliirtoon voi joutua, vaikka ajaa ihan suoraankin.

Talviliukkautta on hyvinkin erilaista, kun puolestaan vesiliirto on käytännössä aina samanlaista. Talviliukkaallahan pito vähenee tasaisesti, ja vesiliirrossa pito menee kerralla (ja ennen kaikkea palaa myös kerralla). Vesiliirron "vastustus" on suoraan verranollinen renkaan kuviointiin ja kuvioinnin syvyyteen. Tuon lisäksi siihen vaikuttaa nopeus.

"...luottaa sokeasti ulkoisiin tekijöihin."

Aika paljon monet tuntuvat luottavan myös muiden autoilijoiden taitoihin ja tuuriin. No hirvistä ja muista yllättäjistä puhumattakaan.

Ymmärsitkö mitään ?? kirjoitti:

"Jos moottoritiellä nopeutesi on 134, niin maantiellä nopeutesi lienee 114 km/h, joten joudut ohittamaan usein."
Joku neropatti päätteli Rotan käyttämän nopeuden noin, minä esitin vain loogisemman päätelmän.
Tuota minä pelkäsin, luotat siis johonkin tähtimääriin ja renkaiden kulutuspintaan (5 milliä muuten jo suuri turvallisuusriski, eikö vain!).
Turvallisuudesta 90% istuu kuitenkin ratin takana.
TM testaa jarrutustestit abs pois kytkettynä, joten noilla mittauksilla ei ole merkitystä tieolosuhteissa. Luuletko muutenkaan, että TM:n intressi olisi kertoa, että kitkat kannattaa ajaa loppuun kesäkeleillä? Siinä on suurista mainostuloista kysymys, joten sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.
Talvirenkaaksi hyväksytään M S, mutta ne hyväksytään myös kesäkäyttöön, joten kysymys ei ole talvirenkaista, vaan ympärivuotisista renkaista. Nastarenkaat ovat vain talvirenkaat, vaikka eivät kitkoille silloinkaan pärjää.

Lue lisää

>Joku neropatti päätteli Rotan käyttämän nopeuden noin, minä esitin vain loogisemman päätelmän.

On sinulla ainakin itseluottamusta. Käykö koskaan mielessä että olisit itse "neropatti"?

Itse oletan että kyse on rikesakkorajasta 15 km/h, ei suhteellisuudesta.

>5 milliä muuten jo suuri turvallisuusriski

Uudessa pintaa on 8 mm, laki edellyttää 1,6 mm. Suositus on 3 mm.

>TM testaa jarrutustestit abs pois kytkettynä

Ko. testi oli ABS-testi. Etkö voisi ottaa selvää ennen kuin alat väittämään?
Mutta ajele ihmeessä kesällä talveen suunnitelluilla renkailla, pääasia on että nyt TIEDÄT että kun edelläajavan kesärenkaat ovat pysähtyneet on sinulla vielä 14 metriä jarrutettavaa. Se on kolme autonmittaa ja melkoinen määrä törmäysvoimaa.

Kallonkutistaja10 kirjoitti:

"Vesiliirtohan ei ole talviliukkautta kummempi ongelma, täytyy vain ymmärtää, mistä siinäkin on kysymys, ainakaan minua se ei ole koskaan yllättänyt."

Ilmeisesti et koskaan ole ajanut vesiliirtoon (ainakaan niin, että olisit tunnistanut sen). Onhan se ihan eri asia kuin talviliukkaus. Vesiliirrossahan rengas menettää pitonsa pääasiassa nopeuden takia, eli vesiliirtoon voi joutua, vaikka ajaa ihan suoraankin.

Talviliukkautta on hyvinkin erilaista, kun puolestaan vesiliirto on käytännössä aina samanlaista. Talviliukkaallahan pito vähenee tasaisesti, ja vesiliirrossa pito menee kerralla (ja ennen kaikkea palaa myös kerralla). Vesiliirron "vastustus" on suoraan verranollinen renkaan kuviointiin ja kuvioinnin syvyyteen. Tuon lisäksi siihen vaikuttaa nopeus.

"...luottaa sokeasti ulkoisiin tekijöihin."

Aika paljon monet tuntuvat luottavan myös muiden autoilijoiden taitoihin ja tuuriin. No hirvistä ja muista yllättäjistä puhumattakaan.

Lue lisää

Luepa tarkasti uudestaan tuo siteeraamasi kohta. Ei siinä sanota, että vesiliirto on identtinen talviliukkauden kanssa vaan, ettei se ole sen kummempi ongelma. Eikä olekaan, vaan pikemminkin paljon helpommin hallittavissa, vaikka suomalaiset pärjäävät talviliukkaillakin.
Analysoit ihan oikein vesiliirron olemuksen, mutta et ymmärrä kuinka helppo se on hallita.
Aivan oikein, suoralla se juuri tapahtuu ja oleellista siinä on sen äkillinen alku ja loppu. Kokematon kuski säikähtää äkillistä ohjauksen täydellistä tunnottomuutta ja keveyttä, tunnustellee ihmeissään ohjaustuntoa ja ... kun sitten liirto äkkiä päättyy, niin pyörät eivät osoitakaan kulkusuuntaan ja siinä sitä sitten mennään metsähallituksen puolelle.

Pääohje on erittäin helppo ja selkeä: Älä tee mitää, älä yhtään mitään.
Tuokin jo auttaa, mutta jos kapasiteettisi riittää niin:
Paina kytkin rauhallisesti pohjaan, koska vetävien pyörin kitka on olematon, niin ne helposti karkaavat ylikierroksille jos vähänkin jalka on kaasulla ja sitten se nykäys on entistä kovempi kun pito saavutetaan.
Älä myöskään jarruta, koska sekään ei ole hyvä pidon palautuessa äkkiä.
Pidä ennen kaikkea ohjaus juuri siinä asennossa, missä se oli liirron alkaessa.
Liirto syntyy yleensä urissa tai painanteissa, jolloin se äkkiloppu johtuu takareunan saavuttamisesta. Muuten liirto loppuu vauhdin hiljentymiseen, eikä nykäys ole niin voimakas, elleivät pyörät ole sitten poikittain. Kaarteessa liirto ei synny juuri koskaan, koska kallistus hoitaa veden virtaamisen vähemmäksi, jos hetkeksi syntyy, niin vain sisäkaarteessa, ei koskaan ulkokaarteessa.

Itselleni vesiliirron hallinta on opetettu ja parikymmentä vuotta sitten ja olen kokenut sen kymmeniä kertoja, joskus jopa harkitusti tyhjällä moottoritiellä hakenut sen rajaa.

Kun ei hämmästy liirron syntymistä ja varautuu sen loppumiseen tietäen koko ajan, mistä on kysymys, vesiliirto on varsin vaaraton ongelma. Ihmettelenkin, että vesiliirrosta varoitellaan, mutta ei systemaattisesti opeteta sen hallintaa. Joku 4 mm raja renkaissa on yhtä tyhjän kanssa jos ei liirtoa hallitse, vaan uskoo millimetreihin.
.

Lue uudestaan kirjoitti:

Luepa tarkasti uudestaan tuo siteeraamasi kohta. Ei siinä sanota, että vesiliirto on identtinen talviliukkauden kanssa vaan, ettei se ole sen kummempi ongelma. Eikä olekaan, vaan pikemminkin paljon helpommin hallittavissa, vaikka suomalaiset pärjäävät talviliukkaillakin.
Analysoit ihan oikein vesiliirron olemuksen, mutta et ymmärrä kuinka helppo se on hallita.
Aivan oikein, suoralla se juuri tapahtuu ja oleellista siinä on sen äkillinen alku ja loppu. Kokematon kuski säikähtää äkillistä ohjauksen täydellistä tunnottomuutta ja keveyttä, tunnustellee ihmeissään ohjaustuntoa ja ... kun sitten liirto äkkiä päättyy, niin pyörät eivät osoitakaan kulkusuuntaan ja siinä sitä sitten mennään metsähallituksen puolelle.

Pääohje on erittäin helppo ja selkeä: Älä tee mitää, älä yhtään mitään.
Tuokin jo auttaa, mutta jos kapasiteettisi riittää niin:
Paina kytkin rauhallisesti pohjaan, koska vetävien pyörin kitka on olematon, niin ne helposti karkaavat ylikierroksille jos vähänkin jalka on kaasulla ja sitten se nykäys on entistä kovempi kun pito saavutetaan.
Älä myöskään jarruta, koska sekään ei ole hyvä pidon palautuessa äkkiä.
Pidä ennen kaikkea ohjaus juuri siinä asennossa, missä se oli liirron alkaessa.
Liirto syntyy yleensä urissa tai painanteissa, jolloin se äkkiloppu johtuu takareunan saavuttamisesta. Muuten liirto loppuu vauhdin hiljentymiseen, eikä nykäys ole niin voimakas, elleivät pyörät ole sitten poikittain. Kaarteessa liirto ei synny juuri koskaan, koska kallistus hoitaa veden virtaamisen vähemmäksi, jos hetkeksi syntyy, niin vain sisäkaarteessa, ei koskaan ulkokaarteessa.

Itselleni vesiliirron hallinta on opetettu ja parikymmentä vuotta sitten ja olen kokenut sen kymmeniä kertoja, joskus jopa harkitusti tyhjällä moottoritiellä hakenut sen rajaa.

Kun ei hämmästy liirron syntymistä ja varautuu sen loppumiseen tietäen koko ajan, mistä on kysymys, vesiliirto on varsin vaaraton ongelma. Ihmettelenkin, että vesiliirrosta varoitellaan, mutta ei systemaattisesti opeteta sen hallintaa. Joku 4 mm raja renkaissa on yhtä tyhjän kanssa jos ei liirtoa hallitse, vaan uskoo millimetreihin.
.

Lue lisää

"Kaarteessa liirto ei synny juuri koskaan, koska kallistus hoitaa veden virtaamisen vähemmäksi, jos hetkeksi syntyy, niin vain sisäkaarteessa, ei koskaan ulkokaarteessa."
Kirjoittamasi lause on täysin hanurista, ainut paikka missä vesiliirtoon ei saata joutua on mäenharjanne, tasaisella, painanteissa, kaarteissa, myös ulkokaarteessa, ei ole aina kallistumia, mutta sen huomaat sitten kun pääset ajelemaan erilaisilla teillä.

Lue uudestaan kirjoitti:

Luepa tarkasti uudestaan tuo siteeraamasi kohta. Ei siinä sanota, että vesiliirto on identtinen talviliukkauden kanssa vaan, ettei se ole sen kummempi ongelma. Eikä olekaan, vaan pikemminkin paljon helpommin hallittavissa, vaikka suomalaiset pärjäävät talviliukkaillakin.
Analysoit ihan oikein vesiliirron olemuksen, mutta et ymmärrä kuinka helppo se on hallita.
Aivan oikein, suoralla se juuri tapahtuu ja oleellista siinä on sen äkillinen alku ja loppu. Kokematon kuski säikähtää äkillistä ohjauksen täydellistä tunnottomuutta ja keveyttä, tunnustellee ihmeissään ohjaustuntoa ja ... kun sitten liirto äkkiä päättyy, niin pyörät eivät osoitakaan kulkusuuntaan ja siinä sitä sitten mennään metsähallituksen puolelle.

Pääohje on erittäin helppo ja selkeä: Älä tee mitää, älä yhtään mitään.
Tuokin jo auttaa, mutta jos kapasiteettisi riittää niin:
Paina kytkin rauhallisesti pohjaan, koska vetävien pyörin kitka on olematon, niin ne helposti karkaavat ylikierroksille jos vähänkin jalka on kaasulla ja sitten se nykäys on entistä kovempi kun pito saavutetaan.
Älä myöskään jarruta, koska sekään ei ole hyvä pidon palautuessa äkkiä.
Pidä ennen kaikkea ohjaus juuri siinä asennossa, missä se oli liirron alkaessa.
Liirto syntyy yleensä urissa tai painanteissa, jolloin se äkkiloppu johtuu takareunan saavuttamisesta. Muuten liirto loppuu vauhdin hiljentymiseen, eikä nykäys ole niin voimakas, elleivät pyörät ole sitten poikittain. Kaarteessa liirto ei synny juuri koskaan, koska kallistus hoitaa veden virtaamisen vähemmäksi, jos hetkeksi syntyy, niin vain sisäkaarteessa, ei koskaan ulkokaarteessa.

Itselleni vesiliirron hallinta on opetettu ja parikymmentä vuotta sitten ja olen kokenut sen kymmeniä kertoja, joskus jopa harkitusti tyhjällä moottoritiellä hakenut sen rajaa.

Kun ei hämmästy liirron syntymistä ja varautuu sen loppumiseen tietäen koko ajan, mistä on kysymys, vesiliirto on varsin vaaraton ongelma. Ihmettelenkin, että vesiliirrosta varoitellaan, mutta ei systemaattisesti opeteta sen hallintaa. Joku 4 mm raja renkaissa on yhtä tyhjän kanssa jos ei liirtoa hallitse, vaan uskoo millimetreihin.
.

Lue lisää

"Analysoit ihan oikein vesiliirron olemuksen, mutta et ymmärrä kuinka helppo se on hallita.
.
.
.
Pääohje on erittäin helppo ja selkeä: Älä tee mitää, älä yhtään mitään. "

Tuota juuri tarkoitin, että vesiliirtoa ei varsinaisesti hallita vaan odotetaan sen loppuvan esim antamalla nopeuden laskea. Talviliukkaudessa tuota voisi verrata siis vain loskaliirtoon. Muu talviliukkaus on taas verrattavissa huonoon märkäpitoon, ja silloin voi ihan aiheellisesti puhua hallinnasta (jopa liukkaudella leikkimisestä).

"Paina kytkin rauhallisesti pohjaan, koska vetävien pyörin kitka on olematon, niin ne helposti karkaavat ylikierroksille jos vähänkin jalka on kaasulla ja sitten se nykäys on entistä kovempi kun pito saavutetaan."

Toiseksi esimerkiksi otan vaikka oman autoni, joka on takavetoinen automaatti. Kytkintähän siinä ei tarvitse painaa, ja normaaliajolla pito säilyy vetävillä pyörilllä, koska etupyörät ovat tehneet jonkinlaista uraa veteen, vaikka ovatkin liirrossa. Nykyisessä autossani on myös ESP, joka periaatteessa (oikeammin siihen kuuluva luistonrajoitin) tekisi tuon saman, minkä tuohon kirjoititkin. Ainut mitä voisin tehdä on nostaa jalkaa kaasulta ennen ESP:n toimintaa (tätäkään en voi suositella kaikille automaateille) .

Etuvetoisessa ja kytkimellä varustetussa autossa... Nopeushan putoaa yleensä itsestään, kun veto katkeaa jo pidon loppumisen vuoksi. Ilman hyvin toimivaa luistonrajoitusta tai kytkimen painallusta kierrokset tosiaan karkaavat, joka "liian lyhyessä" liirrossa tarkoittaa yleensä sitä, että pito ei valttämättä palaudu heti, vaikka varsinainen liirto loppuukin.

Joka tapauksessa vesiliirtoriskissä ei kannata ajaa, vaikka tietäisikin melkein kaiken vesiliirron "hallinnasta". Aina kun renkaan pito on nollassa, pienikin epätasaisuus tms voi aiheuttaa ison muutoksen auton liikkeessä, vaikkei kuljettaja siis siinä vaiheessa tekisi mitään (väärin). Mistä tiedät moottoritielläkään, ettei vesilätäkön pohjalla ole pientä palaa kuorma-auton räjähtäneestä renkaasta tai kiviä, jotka on irronnut sora-auton renkaista?

Eli kannattaa välttää vesiliirtoa ja helppoina keinoina on riittävän hyvät renkaat ja renkaiden ja olosuhteiden yhdessä määräämä turvallinen nopeus.

Miksi muuten kytkin pitäisi painaa pohjaan rauhallisesti? Niinä kertoina kun minun on tarvinnut painaa kytkintä pohjaan, ei siitä mahdollisimman reippaasta painamisesta ole ollut mitään haittaakaan. Mieluumminkin nosto olisi hyvä tehdä rauhallisesti. Tässä kytkimen nostossa moni on menettänyt mahdollisuutensa, vaikka varsinainen vaaratilanne olikin jo selvitetty.

Kallonkutistaja10 kirjoitti:

"Analysoit ihan oikein vesiliirron olemuksen, mutta et ymmärrä kuinka helppo se on hallita.
.
.
.
Pääohje on erittäin helppo ja selkeä: Älä tee mitää, älä yhtään mitään. "

Tuota juuri tarkoitin, että vesiliirtoa ei varsinaisesti hallita vaan odotetaan sen loppuvan esim antamalla nopeuden laskea. Talviliukkaudessa tuota voisi verrata siis vain loskaliirtoon. Muu talviliukkaus on taas verrattavissa huonoon märkäpitoon, ja silloin voi ihan aiheellisesti puhua hallinnasta (jopa liukkaudella leikkimisestä).

"Paina kytkin rauhallisesti pohjaan, koska vetävien pyörin kitka on olematon, niin ne helposti karkaavat ylikierroksille jos vähänkin jalka on kaasulla ja sitten se nykäys on entistä kovempi kun pito saavutetaan."

Toiseksi esimerkiksi otan vaikka oman autoni, joka on takavetoinen automaatti. Kytkintähän siinä ei tarvitse painaa, ja normaaliajolla pito säilyy vetävillä pyörilllä, koska etupyörät ovat tehneet jonkinlaista uraa veteen, vaikka ovatkin liirrossa. Nykyisessä autossani on myös ESP, joka periaatteessa (oikeammin siihen kuuluva luistonrajoitin) tekisi tuon saman, minkä tuohon kirjoititkin. Ainut mitä voisin tehdä on nostaa jalkaa kaasulta ennen ESP:n toimintaa (tätäkään en voi suositella kaikille automaateille) .

Etuvetoisessa ja kytkimellä varustetussa autossa... Nopeushan putoaa yleensä itsestään, kun veto katkeaa jo pidon loppumisen vuoksi. Ilman hyvin toimivaa luistonrajoitusta tai kytkimen painallusta kierrokset tosiaan karkaavat, joka "liian lyhyessä" liirrossa tarkoittaa yleensä sitä, että pito ei valttämättä palaudu heti, vaikka varsinainen liirto loppuukin.

Joka tapauksessa vesiliirtoriskissä ei kannata ajaa, vaikka tietäisikin melkein kaiken vesiliirron "hallinnasta". Aina kun renkaan pito on nollassa, pienikin epätasaisuus tms voi aiheuttaa ison muutoksen auton liikkeessä, vaikkei kuljettaja siis siinä vaiheessa tekisi mitään (väärin). Mistä tiedät moottoritielläkään, ettei vesilätäkön pohjalla ole pientä palaa kuorma-auton räjähtäneestä renkaasta tai kiviä, jotka on irronnut sora-auton renkaista?

Eli kannattaa välttää vesiliirtoa ja helppoina keinoina on riittävän hyvät renkaat ja renkaiden ja olosuhteiden yhdessä määräämä turvallinen nopeus.

Miksi muuten kytkin pitäisi painaa pohjaan rauhallisesti? Niinä kertoina kun minun on tarvinnut painaa kytkintä pohjaan, ei siitä mahdollisimman reippaasta painamisesta ole ollut mitään haittaakaan. Mieluumminkin nosto olisi hyvä tehdä rauhallisesti. Tässä kytkimen nostossa moni on menettänyt mahdollisuutensa, vaikka varsinainen vaaratilanne olikin jo selvitetty.

Lue lisää

Huomasit olleesi niin perusteellisesti väärässä, että luonnollinen reaktio on selitellä ihan asian vierestä. Tässä kaikkein surkuhupaisin saivartelusi:

"Mistä tiedät moottoritielläkään, ettei vesilätäkön pohjalla ole pientä palaa kuorma-auton räjähtäneestä renkaasta tai kiviä, jotka on irronnut sora-auton renkaista?"

Just joo!! Taivaskin voi pudota niskaan!

ei voi sanoa kumpi on parempi rengas,mutta jos ajattelis niin että jokainen ajaa niillä renkailla joilla pärjää,itse olen ajanut kitkoilla 13 vuotta ja niillä pärjään en tartte nastoja mutta jos toinen tarvii nastat niin se on ok.

kyllin selvä ohje kirjoitti:

Olisiko rotan aika häippäistä harhoineen ja olettamuksineen sekä kuvitelmineen luulojen kera johonkin sellaiseen paikkaan missä ei aurinko paista ei kuu kumota.

Ei missään tapauksessa! Jätkähän on Suomen suurin koomikko ehkä koskaan. Ei tuollaista soopaa pysty kukaan keksimällä keksimään, eli se on tosissaan noiden juttujensa kanssa, ja se tekee kierolla tavalla asiasta vain hauskemman.

Toki pitää muistaa, miten äärimmäisen surullinen ihmiskohtalo tuossa on kyseessä, mutta koska asian korjaaminen on ulottumattomissa, voi ihan hyvin vain ottaa mukavan asennon ja nauttia viihteestä!

Älä aja päälle! kirjoitti:

>Joku neropatti päätteli Rotan käyttämän nopeuden noin, minä esitin vain loogisemman päätelmän.

On sinulla ainakin itseluottamusta. Käykö koskaan mielessä että olisit itse "neropatti"?

Itse oletan että kyse on rikesakkorajasta 15 km/h, ei suhteellisuudesta.

>5 milliä muuten jo suuri turvallisuusriski

Uudessa pintaa on 8 mm, laki edellyttää 1,6 mm. Suositus on 3 mm.

>TM testaa jarrutustestit abs pois kytkettynä

Ko. testi oli ABS-testi. Etkö voisi ottaa selvää ennen kuin alat väittämään?
Mutta ajele ihmeessä kesällä talveen suunnitelluilla renkailla, pääasia on että nyt TIEDÄT että kun edelläajavan kesärenkaat ovat pysähtyneet on sinulla vielä 14 metriä jarrutettavaa. Se on kolme autonmittaa ja melkoinen määrä törmäysvoimaa.

Lue lisää

Rikesakkoraja on 20km/h, jonka jälkeen menee päiväsakoille.

äiti vai tytär kirjoitti:

ei voi sanoa kumpi on parempi rengas,mutta jos ajattelis niin että jokainen ajaa niillä renkailla joilla pärjää,itse olen ajanut kitkoilla 13 vuotta ja niillä pärjään en tartte nastoja mutta jos toinen tarvii nastat niin se on ok.

Lue lisää

kuitenkin, että 85% autoilijoista ei tarvitse nastoja talvella, mutta kuitenkin ajavat nastarenkailla. Kitkarenkaiden osuus voisi olla suurempi.

herra. kirjoitti:

oikeat talvirenkaat voisi opetella ajamaan, niin pärjäisi talvella ilman nastoja. Tosin mitään ihmeellisiä ajotaitoja ei edes tarvitse oppia, mutta nekin voi olla liikaa tälle kädettömälle.

Lue lisää

Peilijäällä on sama onko käsiä tai ei kun on kitkat alla. Kyllähän niillä sulalla tiellä ajelee, mutta ei tosiaankaan kesällä jos on vähänkin järkeä päässä.

Yritä nyt päättää kirjoitti:

"- ja mikset säästä sitä kuluttamalla vähemmän 0,5 litraa vähemmän polttoainetta /100 km?2

niin juuri, kitkarenkaiden vierintävastus on kesärenkasta pienempi, tuo 0,5 litran säästyminen on hyvinkin lähellä totuutta.

Lue lisää

Mistä se kitka sitten syntyy? Kyllä on taas kahjo ketju saatu aikaan.

Mard_ kirjoitti:

Rikesakkoraja on 20km/h, jonka jälkeen menee päiväsakoille.

totta, eli kirjoittajan muukin tieto on varmaan jostain 5 vuoden takaa... Vai milloin tuokin nyt muuttui jo ajat sitten kuitenkin.

Joo, oli kerran käyty Ivalossa ja sitten ajeltu utupäässä paljaalla asfaltilla. Tesyiryhmä ei yksinkertaisesti suostunut kuuntelemaan nastojen ropinaa.
Joten voi olettaa, niin kuin Sinäkin, kuskit joutuivat valitsemaan nastat tai
40 punnerrusta, kaikki valitsivat 40 punnerrusta.

Kokeile uutta fokusta nastoilla?

"Se, missä eivät toimi, on äkkinäinen jarrutus tai väistö asvaltilla."
Siis niissä tilanteissa, joissa renkailla on OIKEASTI tärkeä tehtävä.

kyllä jämpti on näin että kuluneelle kitkarenkaalla voi toki ajaa kesälläkin, mutta jos vähääkään yrittää ottaa renkaasta enempää irti niin ei niillä mitään kesällä tee.Itse testailin pari kesää sitten kuluneet continentalit ja eihän niillä mitään sateessa tehnyt, hyvä kun motarlla pysyi kaiteitten väissä. Oli pakko ostaa uudet kesäkiekot ja olipahan ajotuntumassa eroa kuin viiden lapsen äidillä ja neitsyeellä. Toki eihän sitä jollain traktorilla tai mopoautolla eroa niin huomaakaan.
Siksi ne kesikset kuluukin nopeammin kun niissä on parempi PITO !

v6turbo kirjoitti:

kyllä jämpti on näin että kuluneelle kitkarenkaalla voi toki ajaa kesälläkin, mutta jos vähääkään yrittää ottaa renkaasta enempää irti niin ei niillä mitään kesällä tee.Itse testailin pari kesää sitten kuluneet continentalit ja eihän niillä mitään sateessa tehnyt, hyvä kun motarlla pysyi kaiteitten väissä. Oli pakko ostaa uudet kesäkiekot ja olipahan ajotuntumassa eroa kuin viiden lapsen äidillä ja neitsyeellä. Toki eihän sitä jollain traktorilla tai mopoautolla eroa niin huomaakaan.
Siksi ne kesikset kuluukin nopeammin kun niissä on parempi PITO !

Lue lisää

Ai,että pitoko se kuluttaakin, eikä luisto tai sutiminen? Aina sitä oppii! ;-)

Itse juuri ajelin Porvoon moottoritiellä rankkasateessa 140 km/h mittarissa, enkä saanut Contin 3 mm kitkja edes vesiliirtoon. Hallittavuudessa ei ollut mitään ongelmia. Millä ihmeen leijoilla te ajelette?

H6 3.0R kirjoitti:

Ai,että pitoko se kuluttaakin, eikä luisto tai sutiminen? Aina sitä oppii! ;-)

Itse juuri ajelin Porvoon moottoritiellä rankkasateessa 140 km/h mittarissa, enkä saanut Contin 3 mm kitkja edes vesiliirtoon. Hallittavuudessa ei ollut mitään ongelmia. Millä ihmeen leijoilla te ajelette?

Lue lisää

Et taida oppia ennen kuin on myöhäistä.

H6 3.0R kirjoitti:

Ai,että pitoko se kuluttaakin, eikä luisto tai sutiminen? Aina sitä oppii! ;-)

Itse juuri ajelin Porvoon moottoritiellä rankkasateessa 140 km/h mittarissa, enkä saanut Contin 3 mm kitkja edes vesiliirtoon. Hallittavuudessa ei ollut mitään ongelmia. Millä ihmeen leijoilla te ajelette?

Lue lisää

kohtaa tänään tuli vettä Porvoon motarilla? Oli alla mikä auto tahansa ja millä renkailla tahansa, niin kaatosateella otetaan vauhtia pois.

missäs. kirjoitti:

kohtaa tänään tuli vettä Porvoon motarilla? Oli alla mikä auto tahansa ja millä renkailla tahansa, niin kaatosateella otetaan vauhtia pois.

Eikös sitä vettä tullut tuossa juuri viime viikolla?

H6 3.0R kirjoitti:

Ai,että pitoko se kuluttaakin, eikä luisto tai sutiminen? Aina sitä oppii! ;-)

Itse juuri ajelin Porvoon moottoritiellä rankkasateessa 140 km/h mittarissa, enkä saanut Contin 3 mm kitkja edes vesiliirtoon. Hallittavuudessa ei ollut mitään ongelmia. Millä ihmeen leijoilla te ajelette?

Lue lisää

niin eihän vormuloissakaan se pitävin rengas kulu nopeiten vai mitä häh?
sun kiesillä nyt ei saa niitä kitkoja edes sateella sutimaan...

peeenisrengas kirjoitti:

niin eihän vormuloissakaan se pitävin rengas kulu nopeiten vai mitä häh?
sun kiesillä nyt ei saa niitä kitkoja edes sateella sutimaan...

Jos formula kulkisi kaarteissa kuin raiteilla, kulumista ei tapahtuisi kovinkaan paljon. Pienessä sivuluisussa, kiihdytyksissä ja jarrutuksissa rengas kuluu.
Fysiikan lakien mukaan lepokitka on suurempi kuin liikekitka. Tästä se johtuu. Okei, et ymmärrä, tiedän sen!

Ei sudi mun kiesissä kitkat kun siinä on ESP.

myös huonoja renkaita ja silloin ei oikea tilannenopeuskaan auta.

on. kirjoitti:

myös huonoja renkaita ja silloin ei oikea tilannenopeuskaan auta.

Jos suistun liukkaalla ojaan, alla huonot renkaat, niin missä vika?

on. kirjoitti:

myös huonoja renkaita ja silloin ei oikea tilannenopeuskaan auta.

Totta, kannattaa käyttää laadukksita rengasmerkkejä, ne ovat hyvät kitkoina talvella ja kuluneempina myös kesällä. Itse olen suosinut kokemuksesta Continentalia ja Micheliniä.

ilekkik kirjoitti:

Jos suistun liukkaalla ojaan, alla huonot renkaat, niin missä vika?

Jos suistut tieltä liukkaalla ojaan, niin vika on sinussa. Ei se auto lähde millään renkailla varoittamatta käsistä. Toiset hallitsee, toiset ei,

peilissä näkyy kirjoitti:

Jos suistut tieltä liukkaalla ojaan, niin vika on sinussa. Ei se auto lähde millään renkailla varoittamatta käsistä. Toiset hallitsee, toiset ei,

Tarkalleen ottaen olisiko virheeni ollut liian suuri tilannenopeus? Mikä ihme on se tapahtuma liikenteessä, jossa vain renkaiden kunto merkitsee jotain?

...

Hetken jouduin miettimään mutta sitten keksin: rengasratsia!

aina hyvät kirjoitti:

Totta, kannattaa käyttää laadukksita rengasmerkkejä, ne ovat hyvät kitkoina talvella ja kuluneempina myös kesällä. Itse olen suosinut kokemuksesta Continentalia ja Micheliniä.

Lue lisää

lisäisin tuohon, laadukas kitkarengas on kesäkelissäkin varmasti toimivampi ja parempi rengas kuin näiden tämänkin ketjun jeesustelijoiden käyttämät nangangit sun muut kiinalaiset kesärenkaat......

rtjdbsrvgsrgs kirjoitti:

lisäisin tuohon, laadukas kitkarengas on kesäkelissäkin varmasti toimivampi ja parempi rengas kuin näiden tämänkin ketjun jeesustelijoiden käyttämät nangangit sun muut kiinalaiset kesärenkaat......

Lue lisää

ikinä ajanut kiinalaisilla kesärenkailla? Itse olen ja pito märällä ei ainakaan ole huonompi, kuin laadukkaalla kitkarenkaalla.

Opastamaan mitä?