Miksi haluat jatkaa elämääsi puolison kanssa, joka on pettänyt?

ihme ja kumma

ja kaiken lisäksi rakastunut toiseen? Lapset eivät ole riittävä syy. Miksi haluat jatkaa yhteiseloa ihmisen kanssa, joka ei halua sinua, eikä yhteistä tulevaisuutta kanssasi? Näetkö uuden niin pelottavana?

Eikö hyvä ero ole parempi kuin huono liitto? Puuttuuko sinulta selkäranka ja itsekunnioitus? Ja rakkaus ei ole sokea, epätoivo ilmeisesti on...

26

539

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aattelen näin

      Sinuna kyllä miettisin, miksi se pettävä puoliso ei itse eroa, miksi hän odottaa toisen osapuolen ratkaisua? Häneltä se selkäranka ja kunnioitus puolisoa kohtaan puuttuu, kun pettämään lähtee. Rakastaa vain itseään.

      Sä olet kai se kakkonen, joka jäi lehdelle soittelemaan? Kysy siltä mieheltä, miksi ei itse lähde? Munaton luuserihan mies on. Ja kysy itseltäsi, miksi et miehelle oikeasti kelvannut? Rakastiko sua kuitenkaan? Ei varmasti. Rakasti sitä jännitystä ja kiihkoa, mitä salasuhde aiheuttaa. Kun käry kävi, ei ollutkaan enää mukavaa...

      Mun mielestä ero on kaikkein helpoin ratkaisu. Vaatii vahvuutta jäädä liittoon, erittäin hyvää itseluottamustakin. Kun rakastaa oikeasti, antaa paljon anteeksi.

      • Ei h-i !

        Missä kohdassa aloittajan textiä sanotaan, että kyseessä on mies ?

        Tällaiset juttusi laiset kommentit ovat yksinkertaisuuden ylistyksiä. Selitä, mitä on "oikea" 'rakkaus'. Tyhmyyttä, yksinkertaisuutta, 'sinisilmäisyyttä', luopumista omasta itsestään, alistumista ... ? Eli vääränlaista välittämistä, oikeasta ei tiedä kukaan mitään.


      • sonjaO

        Jos molemmat puolisot roikkuvat toisissaan, he eivät eroa, vaikka mitä tapahtuisi. Ero on silloin mahdoton ratkaisu. Puhe rakkaudesta on tällöin höpöhöpöä.


    • ei ihme_ei kumma

      Katsos kun se solmittu liitto on jatkamisen arvoinen.

      Kun on rakastava avarakatseinen sydän, selkäranka terästä ja itsetunto kohdallaan eikä pelotkaan pahemmin vaivaa, ei tarvitse pitkään miettiä tuollaisia kysymyksiä.

      Onkohan mieleesi koskaan tullut vaikka sellaista seikkaa, että ihminen voi aidosti rakastaa kahta henkilöä yhtä aikaa? Ja että se on täysin käsitettävää.

      Jk. Kerrohan AP hyvä, mikä on hyvä ero. :)

    • Eteenpäin,

      sanoi mummo lumihangessa!

      Uusi ei pelota (ja pappa seuraa peesissä)!

      • Pettämisen jälkeen ero on minunkin mielestäni helpoin ratkaisu, mutta jos molemmilla vielä on kuitenkin tahtoa jatkaa, pitäisi antaa anteeksi, eihän tosiaan kukaan meistä ole täydellinen. Joku kirjoitti, että voi antaa anteeksi, mutta ei unohtaa. Se on totta. Ja jos todella rakastat, voit antaa anteeksi...mutta ei pettämistä koskaan unohda. Se kuitenkin on vienyt pois jotain lopullisesti suhteesta, mikä on surullista.
        Ja vaatii kyllä petetyltä suuren sydämen, rakkautta ja itsensä arvostamista antaa anteeksi. Onneksi oma itsetuntoni on kuitenkin niin hyvä että pystyn antamaan tälläkin kerralla anteeksi ja yrittää taas eteenpäin mieheni kanssa. Kuka on sanonut että elämä ja avioliitto olisi helppoa. Niinkauan kuin jatkamisen plussia on enemmän kuin eroamisen miinuksia, jatkan tätä liittoa.


      • sonjaO
        Mummeli55 kirjoitti:

        Pettämisen jälkeen ero on minunkin mielestäni helpoin ratkaisu, mutta jos molemmilla vielä on kuitenkin tahtoa jatkaa, pitäisi antaa anteeksi, eihän tosiaan kukaan meistä ole täydellinen. Joku kirjoitti, että voi antaa anteeksi, mutta ei unohtaa. Se on totta. Ja jos todella rakastat, voit antaa anteeksi...mutta ei pettämistä koskaan unohda. Se kuitenkin on vienyt pois jotain lopullisesti suhteesta, mikä on surullista.
        Ja vaatii kyllä petetyltä suuren sydämen, rakkautta ja itsensä arvostamista antaa anteeksi. Onneksi oma itsetuntoni on kuitenkin niin hyvä että pystyn antamaan tälläkin kerralla anteeksi ja yrittää taas eteenpäin mieheni kanssa. Kuka on sanonut että elämä ja avioliitto olisi helppoa. Niinkauan kuin jatkamisen plussia on enemmän kuin eroamisen miinuksia, jatkan tätä liittoa.

        Ero ei suinkaan ole helpoin ratkaisu! Helpointa on jäädä paikoilleen ja uskotella itselleen antavansa anteeksi, koska pelkää eron mukanaan tuomaa muutosta. Rakkaudella selitellään kaikenlaista. Tosiasiassa sinä et rakasta edes itseäsi, arvostamisesta puhumattakaan. Jos rakastaisit ja arvostaisit, uskaltaisit erota. Avioliittosi on enemmän yrittämistä kuin elämistä. Se mikä saa sinut yrittämään yrittämästä päästyäsi, on riippuvuus. Ei rakkaus.


    • _____________

      Entä jos miehesi sanoo rakastavansa tätä toista, mutta ei enää jaksa erota. On omaisuus ja yhteinen menneisyys, mutta sydän on tämän toisen naisen luona. Tuntuu pahalta, mieluummin yksin kuin puolison kanssa joka ajattelee ja kaipaa toista. Oli plussia miten paljon tahansa, mutta jos toisella puolella on raskas miinus, joka ei kuittaa niitä plussia.

      • samassa jamassa

        Minulle on käynyt juuri edellisellä tavalla. Mies sanoo rakastavansa toista ja tapailee tätä. Ei vaan halua vielä erota, vaan katsoa, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
        Minua taidetaan vedättää pahasti, sillä oletan miehen pohjustavan uuden suhteen niin varmaksi, että uskaltaa lähteä pois.
        En kuitenkaan saa millään eroa tehdyksi. Jotain riippumista tämä on. Mies on pettänyt useita kertoja yli 20 vuotisen taipaleemme aikana. Hän sanoo, ettei ole koskaan minua rakastanut. Itselleni tämä on kuitenkin ollut rakkausavioliitto. Toisinaan sanoo kuitenkin tykkäävänsä.

        Olen keskustellut tämän uuden naisen kanssa ja ihmetellyt, miksi hän on lähtenyt tähän, vaikka hän on ollut itse joskus asemassani eli yllättänyt miehensä toisen kanssa. Hänellä ei taida olla omaatuntoa.

        Jotenkin tiedän, että mieheni on kiinni minussa ja me olemme toistemme kohtalot ja epäilen, ettei tämä uusi suhde kanna pitkään. Ainakaan siltä pohjalta, jolta mieheni tunnen. Minun pitäisi saada jonkinlainen viha miestä kohtaan, mutta sekään ei onnistu.

        Nyt on kuitenkin ratkaisun hetket käsillä, en jaksa enää itkeä yksikseni, kun mies viettää viikonloppuja muualla. Aion hakea apua ulkopuolelta, jotta pystyn tekemään lopullisen ratkaisun.

        Ihmismieli vaan on niin outo, ettei itseäänkään tunnista. Tietää mikä olisi parasta, muttei tee niin vaan kärsii kokoajan. Yksinjäämisen pelkoa tai jotain muuta.


      • Joo, jos tosiaan mies sanoo rakastavansa tätä "kakkosta", niin kyllä sitten on tosi kamala tilanne...Minulla mies sanoo rakastavansa minua, ja yritän sen uskoa vaikka kyllä se vaikeaa välillä on. Jos kerran rakastaa toista, ei halua toista loukata, ja pettämällä minua hän on loukannut minua - taas. Keskustelun aloittaja kysyi miksi haluaa jatkaa avioliittoa pettäjän kanssa. Sitä minäkin olen itseltäni tuhat kertaa kysynyt, enkä ole muuta vastausta löytänyt kuin omat tunteeni, jotka eivät kaikesta huolimatta ole kuolleet. Välillä toivoisin että ne olisivat kuolleet, silloin päätös erosta olisi helppo.


      • mää vaan täällä ihme
        samassa jamassa kirjoitti:

        Minulle on käynyt juuri edellisellä tavalla. Mies sanoo rakastavansa toista ja tapailee tätä. Ei vaan halua vielä erota, vaan katsoa, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
        Minua taidetaan vedättää pahasti, sillä oletan miehen pohjustavan uuden suhteen niin varmaksi, että uskaltaa lähteä pois.
        En kuitenkaan saa millään eroa tehdyksi. Jotain riippumista tämä on. Mies on pettänyt useita kertoja yli 20 vuotisen taipaleemme aikana. Hän sanoo, ettei ole koskaan minua rakastanut. Itselleni tämä on kuitenkin ollut rakkausavioliitto. Toisinaan sanoo kuitenkin tykkäävänsä.

        Olen keskustellut tämän uuden naisen kanssa ja ihmetellyt, miksi hän on lähtenyt tähän, vaikka hän on ollut itse joskus asemassani eli yllättänyt miehensä toisen kanssa. Hänellä ei taida olla omaatuntoa.

        Jotenkin tiedän, että mieheni on kiinni minussa ja me olemme toistemme kohtalot ja epäilen, ettei tämä uusi suhde kanna pitkään. Ainakaan siltä pohjalta, jolta mieheni tunnen. Minun pitäisi saada jonkinlainen viha miestä kohtaan, mutta sekään ei onnistu.

        Nyt on kuitenkin ratkaisun hetket käsillä, en jaksa enää itkeä yksikseni, kun mies viettää viikonloppuja muualla. Aion hakea apua ulkopuolelta, jotta pystyn tekemään lopullisen ratkaisun.

        Ihmismieli vaan on niin outo, ettei itseäänkään tunnista. Tietää mikä olisi parasta, muttei tee niin vaan kärsii kokoajan. Yksinjäämisen pelkoa tai jotain muuta.

        Yhden hairahduksen pystyn käsittelemään, mutta tuo oma tarinasi on aivan järkyttävä. Jos minulle mies sanoisi ettei rakasta, niin se olisi siinä. Toki minunkin mies meni ja ihastui/rakastui toiseen mitä kesti reilun kuukauden,, kunnes jäi kiinni. Annoin vaihtoehdot hänelle, joko minä tai se toinen nainen. Olisi kanssa halunnut katsoa pikku hiljaa, mutta sitä vaihtoehtoa en suonut vaan peli kerrasta poikki jompaan kumpaan suuntaan! Aina sanonut rakastavansa mua kaikesta huolimatta, eikä oikein vieläkään osaa selittää miksi hyppäsi toisen matkaan... sitä vastausta odotellessa olemme rakentaneet yli 20 vuotisen suhteemme aivan uuteen uskoon ja voimme puhua aidosta rakkaudesta!
        Sinun tarinastasi puuttuu se jokin oleellisin mikä viittaisi pyytettömään molemmin puoliseen rakkauteen...


    • Rakkaus ei satuta---

      "Mun mielestä ero on kaikkein helpoin ratkaisu. Vaatii vahvuutta jäädä liittoon, erittäin hyvää itseluottamustakin. Kun rakastaa oikeasti, antaa paljon anteeksi."

      Ero on harvoin helppo ratkaisu. Päinvastoin. Tuttu ja turvallinen, vaikka samalla huono ja kamala, on helpompi valita kuin uusi ja pelottava (vaikka tämä osoittautuisi joskus paremmaksi, silti sitä ei mielellään valitse, kun tulevaisuus on epävarma). Tuttu on helpompi valita, koska tietää mitä on tulossa. Erossa et tiedä, vaan joudut aloittamaan alusta. Kyllä ero on rohkeutta. Minulla ei tuota rohkeutta olisi ollut. Eikä halua, vaikka tyytyväinen en ollut. Mieheni teki rohkean siirron ja halusi eron. En tiedä vielä oliko palvelus minulle, pikku hiljaa alkaa näyttää siltä, että oli. Vaikka aluksi pelotti niin pirusti, että mitäs nyt.

      Liittoon jääminen ei ole vahvuutta, jos tulee kaltoin kohdelluksi. Se kuvastaa nimenomaan itseluottamuksen puutetta, jos tuollaiseen tilanteeseen jää. Ei missään nimessä hyvää itseluottamusta. Miettikäähän nyt vähän! Rakkaus ei ole sitä, että täytyy antaa paljon anteeksi, kun tulee jatkuvasti pahaa oloa ja kohtelua toiselta. Rakkaus on sitä, että elää niin, että toisella osapuolella on hyvä olla. Mikä hemmetti teitä vaivaa. Minusta "aattelen näin" on todella pahassa tilanteessa, jos ajattelee, että toinen saa pettää ja satuttaa, mutta petetyllä kun on vaan hyvä itseluottamus ja antaa anteeksi niin ei tässä mitään. Uskomatonta!

      • "Liittoon jääminen

        ei ole vahvuutta, jos tulee kaltoin kohdelluksi."
        Mikä saa sinut olettamaan, että kun on tehty päätös jatkaa liitoa,
        kaltoin kohtelu jatkuu.


    • pälljeff

      Siksi, että rakastan edelleen, ja voin antaa anteeksikkin, mutta vain siten, että vanha paska suhde haudataan ja poljetaan suohon mistä se ei pääse enään kummittelemaan ja rakennetaan yhdessä uusi ja parempi.

      Mutta se vaatii myös sinun nöyrtymistä ja halua muutokseen. Jos sitä ei löydy, niin häivyn niin että et edes kissa ehdi sanoa. :-)

    • vain 1 elämä sinuna

      Vai että ero on helpompi ratkaisu?! Voi taivaan vallat! Kenelle on heippoa
      luopua kaikesta tutusta ja turvallisesta, huonostakin? Ja valita ero. Ero on rohkea repäisy ja hyppy tuntemattomaan. Aloitat kaiken alusta ja et tiedä mitä elämä tuo tullessaan.

      Helppoa on jäädä vanhaan ja lyödä päätänsä seinään umpikujassa. Mutta minkäs elämän pelolle ja itsekunnioituksen puutteelle voi...

    • Todellakin!!!!

      samaa mieltä edellisen kanssa!!!! Ero vaatii hirveästi rohkeutta!!!

      • Erotilastot

        huomioiden suomalaiset ovatkin siis erinomaisen rohkeita!
        Eläköön me!


    • toisissa naimisissa

      Mieti asiaa kolmelta kannalta: mikä muuttuu omassa elmässäsi, mikä muuttuu lastesi elämässä, mikä muuttuu miehesi elämässä. Omassa elämässäsi joudut toki tuttujen silmätikuksi, mutta se ei kestä kauaa. Vaikeinta lienee selvitä taloudellisesti ja todeta, että elintasosi voi pudota. On hankittava oma asunto, omat huonekalut, sillä vanhat muistuttavat liiaksi menneestä. Henkisesti saat ensin vapauden ja sen jälkeen yksinäisyyden. Sitä ei pidä pelätä. Se on tarpeen, että löydät, mihin päin mennä. Tunnelin päässä on kuitenkin valoa. Sinusta tulee erilainen ihminen. itsenäinen ja voimakas, jota ei enää mikään voi pelottaa.
      Toiseksi on ajateltava, mitä lapsillenne tapahtuu. Heidän on vaikea sulattaa, ettei yhteistä kotia enää ole. He voivat kokea syyllisyyttäkin. (Entä jos me olemme syyllisiä? Miksi emme tehneet mitään?) Mitä äitivanha nyt hupsuttelee? on toinen asenne, joka voi olla mahdollinen. Älä syyttele tai moiti puolisoasi heille. Kirjoita paha olosi vaikka paperille ja vedä roskat vessapöntöstä alas. Yritä antaa heille vapaus omasta isosta murheestasi.

      Kolmas on suhde puolisoon. Etäytä. Kaikkien kanssa tulee toimeen, on vain kyse etäisyydestä. Hän ei ole enää sinun tuttu puolisosi, mutta lastesi isä on. Vapaudu hänestä. Mene eteenpäin. Etsi itsellesi oma elämä. On niin paljon, mihin sinulla on (mahdollisen eronkin jälkeen) mahdollisuus. Naisten ystävyys voi olla iso vertaistuki.

      Jos jokin edellä olevista on vielä vaikea hyväksyä, odota. Jonain päivänä olet varma, oletko kypsä eroon vai muuttuiko jokin elämässänne paremmaksi.
      Sinulla on nyt elämäsi kasvun paikka. Onnea ja voimia!

    • selvisin

      Sehän se tässä pettämisessä usein onkin, että se toistuu!

      Itse annoin anteeksi ja sanoin toisella kertaa en anna anteeksi, se toistui 20 vuoden jälkeen, joten pidin puheeni ja erosin.
      Olen nyt kuin eri ihminen, en enää pelkää lähteä yksin, kun olin aviossa, olin riippuvainen toisesta ja elin kuin hänen varjossa.

      Mutta, pitää olla rohkeutta ja todella ei ollut helppo eron jälkeinen aika, mutta nyt kun erosta jo vuosia, en kadu eroa sillä, oma terveyteni oli se tärkein juttu lopulta.

    • minä alistun en eroa

      En voi myöntää, että mun kohdalle voisi tulla ero, joten kärsin ja alistun. Vetoon siihen, et ei voida erota lasten takia.

      • ????

        Kuinka pitkään aiot kärsiä ja alistua??
        Siihen ei varmaan ole minkäänlaista "aikajanaa", tiedän sen omalta kohdaltani!
        Minä olen "kärvistellyt" pettävän puolison kanssa nyt 3 kuukautta ja nyt alkaa itse- ja omanarvontunto vähitellen nostaa päätään.
        Tosin minulla ja pettäjämiehelläni ei (onneksi) ole yhteisiä lapsia.
        Lapsetkin kyllä ovat niin fiksuja kapistuksia että vaistoavat kuitenkin jos äidillä ja isällä ei kaikki ole kunnossa. Hekin varmasti kärsivät tilanteesta.


      • jopas sattui

        yritäsit edes keksiä terhakampia lööperikommentteja.


      • MiNuN TaRiNa

        Erosin, koska halusin rakastamalleni miehelle (hän ei enää rakastanut minua, meillä ei ollut muuta yhteistä kuin lapset, kaveruus) paremman tulevaisuuden rakastamansa naisen rinnalla ja ettei minusta tulisi katkeroitunutta kyttääjää joka pilaisi myös lasten elämän. ollaan nykyään läheisempiä kuin viimeisinä vuosina avioliitossa. Ero oli vaikea kaikille, ero ei ole koskaan helppo. Rakastaessaan tekee toisen puolesta kaikkensa että toinen olisi onnellinen. Ex-mieheni ei olisi hakenut eroa, koska pelkäsi tulisiko arjesta kakkosen kanssa mitään, kun oli eletty vain juhlaa salailun keskellä. Lapset nykyään nuoria aikuisia, ovat tasapainoisia, elävät omaa elämäänsä johon kuuluvat eronneet vanhemmat puolisoineen tai ilman.


    • Aapee hyvä

      Voisitko kertoa, miksi olet kiinnostunut saamaan vastauksia noihin kysymyksiin?

      Jos sinulla on omalla kohdalla selvät pasmat parisuhteessa tehtävien valintojen suhteen, muiden tekemillä ratkaisuilla ei luulisi olevan sinulle merkitystä. Eikä sinun tarvitse siis niistä huolta kanta.

      Vai onko niin, että etsitkin vertaistukea itsellesi.

    • Rakkautta jäljellä

      Vaikuttaa siltä että ap on ollut se toinen ja kenen kanssa on ollut sutinaa, niin hän palasikin puolisonsa luo, ja sekös kismittää. Hävisit, yritä vaan kestää.

      • Jep...

        Oli niin tai näin, kitkerä myrkynkylväjä on asialla.
        Ja niitähän täällä näyttää riittävän.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      49
      6415
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      655
      2709
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      83
      1229
    4. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      84
      1155
    5. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      85
      1144
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      60
      1098
    7. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      281
      1083
    8. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      89
      1080
    9. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      70
      971
    10. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      864
    Aihe