Perintömaat on Pirjo Tuomisen 2010 ilmestyneen agraarieepolksen nimi. Aiemmin en ole Pirjo-tätiä lukenut, joten lievä epäluulo kangersi mieltä kirjaan tarttuessani. Mitä lie kartanoromantiikkaa, aattelin.
Erehtyväinen on Alvarikin, joskus. Tuomisen teksti on tiukkaa asiaa maaseudun muutoksesta ja EUn tuomista toimintatapojen muutoksista. Todellista arkirealismia vehnävainion laidalta.
Jos jotain suurta teemaa pitää etsiä tekstimassan takaa, niin kysessä on nimenomaan muutos, sen ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen. Tätä ei keskeinen henkilö, Ylhäisen suurtilan Paavo-isäntä ymmärrä. Ikää on jo 70, liikaa jotta saisi niitä tukiaisia. Selvää perijää ja sukupolvien työn jatkajaa ei ole, mutta ahne mieli hamuaa vain lisämaitten ostamista. Koska maaomaisuus on ainoa vakaa ja varma, Paavon mielestä.
Pellot Paavo on jo vuokrannut naapurille ja muut talon työt tekee hieman reppanamainen Kai. Hän on Paavon pätkävaimo Mirkun lapsi Mirkun edellisestä avioliitosta. Ei siis sukua lainkaan, kuten naapuritalossa elelevä pikkuserkku Raili muistaa Paavoa muistuttaa. Kai on aikoinaan lähtenyt opiskelemaan vastoin Paavon tahtoa (Turhaa vouhotusta!) , valmistunut koneinsinööriksi ja pyörittänyt kymmeniä henkilöitä työllistänyttä konepajaa yrittäjänä juuri ennen kohtalokasta 90-luvun lamaa. Valuuttalainat, iso investointi ja kysynnän pysähtyminen kuin seinään. Konkkahan siitä tuli, meni firma ja muija. Niin sanotusti häntä koipien välissä Kai palasi Ylhäisiin isäpuolen palkattomaksi rengiksi, ulosottotaakka niskassaan.
Kain sisar Pia on sinkku, menestyvä freelancer-toimittaja, jonka opintielle lähtö on myös Paavon suunnitelmien vastainen (Korkeintaan kauppakoulu ja pankkiin töihin ennen avioliittoa!).
Välillä kerronta hyppää kuin toiseen tyylilajiin, Herttasarja-Nyyrikkimaailmaan. Niin auvoista ja elganttia on kuvaus Pian salasuhteesta julkkisministerin puolisoon. Tai kuvaus Kain hapuilevasta kompuroinnista kohti naapurikylän mansikkafarmarin parivuodetta. Mansikankasvatus: Höpöhommaa, sanoo Paavo.
Pian ja Kain äiti Mirkku on aikoinaan lätkäissyt yllättäen Ylhäisten oven kiinni lopullisesti, jättänyt työnsä ja lapsensa lentääkseen Espanjaan uuden miehensä kanssa. Siinä sitä muutosta oikein kunnolla ja kertalaakista.
Toinen teema on tietenkin vanha kunnon syyllisyys. Jättämisestä, isättömyydestä, mustasukkaisuudesta, rakkauden piilottelusta. Sitä Mirkku, Kai ja Pia jaksavat pähkäillä liki kyllästymiseen asti.
Tuomisen henkilökuvat ovat kärjistettyjä uskottavuuden rajaa hipoen. Paavo esitetään äärikonservatiivisena maalaisliittolaisena, jonka tahto on laki ja sanat tylyjä. Kunnes kirjan loppupuolella lapsipuolet muistelevat Paavon herkempää puolta, jopa hetkellistä leikkisyyttä. Niin pitkään kunnes lasten oma tahto kasvoi ohjaamaan elämänvalintoja. Ylhäisten ovi aukesi herkästi poispäin menijälle sulkeutuakseen lopullisesti.
Paavon pikkuserkku Raili on lähes hirviö. Verisukulaisuuteen vetoava perinnönkärkkyjä, joka lämpimäispullillaan yrittää pehmittää Paavon mieltä. Jotta talo ei vaan luiskahtaisi konkurssi-Kaille ohi sukulaisen omasta mielestään oikeudenmukaisen toiveen. Olihan isoisä kolme sukupolvea aiemmin jäänyt hiemen vähemmälle maiden jaossa.
Nautittavin luonnekuva piirtyy tunnistetavasta julkkispoliitikosta, jolta ministerinpaikka meni 2007 lähinnä oman pyrkyryyden ja mokailun vuoksi, kansakunnan onneksi. Vähäkin akkainlehtiä seuranneet tunnistaa kenestä on kyse, niin lähellä reaalimaailmaa kirjailija liikkuu. Kaikkine vaatehuone- ja kesäparatiisiesitelyineen.
Ajankuvan Pirjo-täti hallitsee. Moderni kylvökone esitellään ihan Hankkijan myyntimiehen taidolla. Hyvää mainosta saavat niin Pyhän Olavin kirkko kuin Vanhan kirjallisuuden päivät. Mitä Arhippa on Naantalille sitä Tuominen on Vammalalle. Vai mikä hiton Satamala se Tyrvään seutu nykyisin on?
Kylän henkisen ilmapiirin ja kansanluonteen kuvaajana Tuominen on tarkka ja analyyttinen. Suorastaan säälimätön. Mistäkö muka tiedän? No, Tyrvääläinen isoäiti antaa pätevyyden tähänkin lausuntoon.
Rohkenen suositella, erityisesti oikein ajoitetusta yrityksen sukupolvenvaihdosta kiinnostuneille.
Tyrvään Niskavuori
alvari.raappavaara
0
93
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1881341Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221148- 70870
- 48864
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva49753- 53712
- 33692
- 60689
- 47670