Olen liian kaunis ja älykäs

sinulla on liian lyhyt penis.

ironista sinänsä, että nimesi on Jorma

Et huomioinut että aloittaja haluaa älykkään SEKÄ komean miehen.

Mensa Hunk kirjoitti:

Et huomioinut että aloittaja haluaa älykkään SEKÄ komean miehen.

Totta kai huomioin senkin.

Ainahan voi haluta kaikkea. Minäkin haluan älykkään ja kauniin naisen.

Kauneus ja komeus (attractiveness) näyttäisi korreloivan älykkyysosamäärän kanssa, ja vielä voimakkaammin miehillä. Joten etu naisilla on siinä vieläkin, mikäli haluavat älykkään ja komean miehen. Tosin täytyy muistaa että kauneus ja komeus ovat jonkin verran subjektiivisia.

Joten:
1) älykkäitä miehiä on paljon enemmän kuin naisia
2) hyvä ulkonäkö (attractiveness) korreloi miehillä enemmän älykkyyden kanssa kuin naisilla

Lähde:
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1347651/Attractive-people-higher-IQs-Beauty-brains-DO-together.html

m36-intj kirjoitti:

Totta kai huomioin senkin.

Ainahan voi haluta kaikkea. Minäkin haluan älykkään ja kauniin naisen.

Kauneus ja komeus (attractiveness) näyttäisi korreloivan älykkyysosamäärän kanssa, ja vielä voimakkaammin miehillä. Joten etu naisilla on siinä vieläkin, mikäli haluavat älykkään ja komean miehen. Tosin täytyy muistaa että kauneus ja komeus ovat jonkin verran subjektiivisia.

Joten:
1) älykkäitä miehiä on paljon enemmän kuin naisia
2) hyvä ulkonäkö (attractiveness) korreloi miehillä enemmän älykkyyden kanssa kuin naisilla

Lähde:
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1347651/Attractive-people-higher-IQs-Beauty-brains-DO-together.html

Lue lisää

Älykkäitä miehiä ei ole paljon enemmän kuin naisia. Eikä muuten edes paljon enemmän kuin älykkäitä naisia.

m36-intj kirjoitti:

Totta kai huomioin senkin.

Ainahan voi haluta kaikkea. Minäkin haluan älykkään ja kauniin naisen.

Kauneus ja komeus (attractiveness) näyttäisi korreloivan älykkyysosamäärän kanssa, ja vielä voimakkaammin miehillä. Joten etu naisilla on siinä vieläkin, mikäli haluavat älykkään ja komean miehen. Tosin täytyy muistaa että kauneus ja komeus ovat jonkin verran subjektiivisia.

Joten:
1) älykkäitä miehiä on paljon enemmän kuin naisia
2) hyvä ulkonäkö (attractiveness) korreloi miehillä enemmän älykkyyden kanssa kuin naisilla

Lähde:
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1347651/Attractive-people-higher-IQs-Beauty-brains-DO-together.html

Lue lisää

Taas joku roskalehdessä julkaistu roskatutkimus.

Ja jos tutkimuksiin haluat uskoa, niin useimmissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää eroa miesten ja naisten ÄO:n välillä.

usko jo tämä kirjoitti:

Taas joku roskalehdessä julkaistu roskatutkimus.

Ja jos tutkimuksiin haluat uskoa, niin useimmissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää eroa miesten ja naisten ÄO:n välillä.

Lue lisää

"Ja jos tutkimuksiin haluat uskoa, niin useimmissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää eroa miesten ja naisten ÄO:n välillä."

Mutta ne aikaisemmat tutkimukset olivatkin väärin. Tähän tutkimukseen olen viitannut aikaisemminkin:

"Sex differences in means and variability on the progressive matrices in university students: A meta-analysis"
Paul Irwing and Richard Lynn

British Journal of Psychology (2005), 96, 505–524

Luin tutkimuksen, ja se oli huolellisesti tehty, eli otanta yli 20 000 ihmistä. Ero miesten ja naisten välillä oli 3.3-5 ÄO-pistettä. Siinä myös selvitettiin g-faktorin taustaa, ja käytiin läpi muita aikaisempia tutkimuksia älykkyysosamäärästä, ja miksi ne ovat ristitiidassa tämän tutkimuksen kanssa. Kukaan ei ole pystynyt tähän mennessä osoittamaan myöskään ylläolevaa tutkimusta vääräksi.

Tuloksena ÄO-erot eivät vaikuta olevan suuria, mutta kun mennään korkeimpiin älykkyysosamääriin, eli ÄO > 120, niin miehiä löytyy jo kaksi kertaa enemmän kuin naisia, joilla on ÄO > 120. Ja ÄO > 155, niin löytyy miehiä 5.5 kertaa enemmän kuin naisia. Tohtoreilla ja professoreilla on ÄO 125 ja 135 keskimäärin tutkimusten mukaan, ja ei ole sattumaa että suurin osa tohtoreista ja professoreista on miehiä. Eikä tämä liity välttämättä lapsiin, vaan älykkyyteen.

Tässä löytyy myös toinen tutkimus aiheesta, joka tulee ihan samaan lopputulokseen, ikäryhmä on tosin eri.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-405056/Men-intelligent-women-claims-new-study.html

Tässä oli otanta 100 000 17-18 vuotiaita, ja pojilla oli keskimäärin 3.63 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä.

m36-intj kirjoitti:

"Ja jos tutkimuksiin haluat uskoa, niin useimmissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää eroa miesten ja naisten ÄO:n välillä."

Mutta ne aikaisemmat tutkimukset olivatkin väärin. Tähän tutkimukseen olen viitannut aikaisemminkin:

"Sex differences in means and variability on the progressive matrices in university students: A meta-analysis"
Paul Irwing and Richard Lynn

British Journal of Psychology (2005), 96, 505–524

Luin tutkimuksen, ja se oli huolellisesti tehty, eli otanta yli 20 000 ihmistä. Ero miesten ja naisten välillä oli 3.3-5 ÄO-pistettä. Siinä myös selvitettiin g-faktorin taustaa, ja käytiin läpi muita aikaisempia tutkimuksia älykkyysosamäärästä, ja miksi ne ovat ristitiidassa tämän tutkimuksen kanssa. Kukaan ei ole pystynyt tähän mennessä osoittamaan myöskään ylläolevaa tutkimusta vääräksi.

Tuloksena ÄO-erot eivät vaikuta olevan suuria, mutta kun mennään korkeimpiin älykkyysosamääriin, eli ÄO > 120, niin miehiä löytyy jo kaksi kertaa enemmän kuin naisia, joilla on ÄO > 120. Ja ÄO > 155, niin löytyy miehiä 5.5 kertaa enemmän kuin naisia. Tohtoreilla ja professoreilla on ÄO 125 ja 135 keskimäärin tutkimusten mukaan, ja ei ole sattumaa että suurin osa tohtoreista ja professoreista on miehiä. Eikä tämä liity välttämättä lapsiin, vaan älykkyyteen.

Tässä löytyy myös toinen tutkimus aiheesta, joka tulee ihan samaan lopputulokseen, ikäryhmä on tosin eri.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-405056/Men-intelligent-women-claims-new-study.html

Tässä oli otanta 100 000 17-18 vuotiaita, ja pojilla oli keskimäärin 3.63 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä.

Lue lisää

Eivätkös naisten aivot ole suhteellisesti pienemmät kuin miesten? Ainakin solujen määrässä on suuria eroja. Tämä voi olla vaiettua tutkimustietoa joka on ennen ollut yleisesti tiedossa, kuten rotujen väliset erot aivojen koossa ja rakenteessa joita ei voi mitenkään selittää pois vaihtelulla ruumiin koossa.

m36-intj kirjoitti:

"Ja jos tutkimuksiin haluat uskoa, niin useimmissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää eroa miesten ja naisten ÄO:n välillä."

Mutta ne aikaisemmat tutkimukset olivatkin väärin. Tähän tutkimukseen olen viitannut aikaisemminkin:

"Sex differences in means and variability on the progressive matrices in university students: A meta-analysis"
Paul Irwing and Richard Lynn

British Journal of Psychology (2005), 96, 505–524

Luin tutkimuksen, ja se oli huolellisesti tehty, eli otanta yli 20 000 ihmistä. Ero miesten ja naisten välillä oli 3.3-5 ÄO-pistettä. Siinä myös selvitettiin g-faktorin taustaa, ja käytiin läpi muita aikaisempia tutkimuksia älykkyysosamäärästä, ja miksi ne ovat ristitiidassa tämän tutkimuksen kanssa. Kukaan ei ole pystynyt tähän mennessä osoittamaan myöskään ylläolevaa tutkimusta vääräksi.

Tuloksena ÄO-erot eivät vaikuta olevan suuria, mutta kun mennään korkeimpiin älykkyysosamääriin, eli ÄO > 120, niin miehiä löytyy jo kaksi kertaa enemmän kuin naisia, joilla on ÄO > 120. Ja ÄO > 155, niin löytyy miehiä 5.5 kertaa enemmän kuin naisia. Tohtoreilla ja professoreilla on ÄO 125 ja 135 keskimäärin tutkimusten mukaan, ja ei ole sattumaa että suurin osa tohtoreista ja professoreista on miehiä. Eikä tämä liity välttämättä lapsiin, vaan älykkyyteen.

Tässä löytyy myös toinen tutkimus aiheesta, joka tulee ihan samaan lopputulokseen, ikäryhmä on tosin eri.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-405056/Men-intelligent-women-claims-new-study.html

Tässä oli otanta 100 000 17-18 vuotiaita, ja pojilla oli keskimäärin 3.63 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä.

Lue lisää

Ai, olenkin sitten harvinaisempi poikkeus. Mukava tietää.

Onko tuo se sama tutkimus, jossa miehet olivat yliedustettuina myös siellä toisessa päässä, eli heikkolahjaisia miehiä löytyi kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna?

Sorry, mutta kirjoitti:

Älykkäitä miehiä ei ole paljon enemmän kuin naisia. Eikä muuten edes paljon enemmän kuin älykkäitä naisia.

Aika jännästi tilastojen mukaan tuo älykkyys jakautuu. Miesten ja naisten keskimääräinen älykkyys ei juuri poikkea, mutta radikaali ero tulee jakaumassa: miehet edustaa enemmän molempia ääripäitä, eli sekä huippuälykkäitä että täysiä tolloja.

Kyllähän älykkäitä miehiäkin on olemassa vaikka kuinka, mutta paluupallona se tuppaa yleensä tulemaan jossain toisessa asiassa. Älykkyys voi hyvinkin äkkiä olla kirous.

jaajaa! kirjoitti:

Ai, olenkin sitten harvinaisempi poikkeus. Mukava tietää.

Onko tuo se sama tutkimus, jossa miehet olivat yliedustettuina myös siellä toisessa päässä, eli heikkolahjaisia miehiä löytyi kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna?

Lue lisää

"Onko tuo se sama tutkimus, jossa miehet olivat yliedustettuina myös siellä toisessa päässä, eli heikkolahjaisia miehiä löytyi kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna?"

Tuo selittäisi ainakin miespuolisten palstaidioottien määrän.

jaajaa! kirjoitti:

Ai, olenkin sitten harvinaisempi poikkeus. Mukava tietää.

Onko tuo se sama tutkimus, jossa miehet olivat yliedustettuina myös siellä toisessa päässä, eli heikkolahjaisia miehiä löytyi kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna?

Lue lisää

Ei ollut. Mutta kai tuokin asia mainittiin jossakin.

jaajaa! kirjoitti:

Ai, olenkin sitten harvinaisempi poikkeus. Mukava tietää.

Onko tuo se sama tutkimus, jossa miehet olivat yliedustettuina myös siellä toisessa päässä, eli heikkolahjaisia miehiä löytyi kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna?

Lue lisää

Siis on. Mutta se on noissa provosoivissa artikkeleissa jätetty mainitsematta.

Kas kummaa kirjoitti:

Siis on. Mutta se on noissa provosoivissa artikkeleissa jätetty mainitsematta.

Onhan se muutamassakin tutkimuksissa saatu tulokseksi, että miehissä on enemmän erittäin älykkäitä ja erittäin tyhmiä. Keskiarvo on miehillä ja naisilla lähellä toisiaan.

Mies1985 kirjoitti:

Eivätkös naisten aivot ole suhteellisesti pienemmät kuin miesten? Ainakin solujen määrässä on suuria eroja. Tämä voi olla vaiettua tutkimustietoa joka on ennen ollut yleisesti tiedossa, kuten rotujen väliset erot aivojen koossa ja rakenteessa joita ei voi mitenkään selittää pois vaihtelulla ruumiin koossa.

Lue lisää

Käsittääkseni miehillä on aivoissaan moninkertainen määrä harmaata ainetta naisiin verrattuna, ja naisilla valkoista. Käytännössä tämä näkyy miesten parempana avaruudellisena hahmotuskykynä. Ei siis mikään ihme sinänsä, että miehiä kiinnostaa mekaniikka enemmän.

"Esim. oman tasoistani keskusteluseuraa on todella hankalaa löytää. "

Epäilemättä. Olkaamme siitä kiitollisia.

Mitenkäs se sijoitusvinkit kun kulta romahti juuri 10%?

Noin just!!!

Hyvin sanottu sieltä takaa! Itsekään en arvosta mitään syntymässä saadulla ominaisuudella brassailua.

Eiköhän Mensa perustettu tuomaan matemaattisesti (tämä älykkyyden osa-aluhan tässä lähinnä testataan) älykkäät henkilöt yhteen sen vuoksi, että löytäisivät helpommin samanhenkistä porukkaa? Samaan tapaan kuin esimerkiksi moottoripyöräkerhot.

Onhan Mensaa toki niin helppo pitää elitistisenä joukkona, joka varmaan osaltaan onkin totta, mutta yleensä ihmiset eivät vain millään tahdo käsittää, että millainen taakka huippuälykkäillä on kannettavinaan. Yleensä se näkyy monessa muussa luonteenpiirteessä, kuten esimerkiksi todella usein sosiaalisena kyvyttömyytenä.

Ei ihan niin riemukasta kuin voisi kuvitella.

enigmatica kirjoitti:

Eiköhän Mensa perustettu tuomaan matemaattisesti (tämä älykkyyden osa-aluhan tässä lähinnä testataan) älykkäät henkilöt yhteen sen vuoksi, että löytäisivät helpommin samanhenkistä porukkaa? Samaan tapaan kuin esimerkiksi moottoripyöräkerhot.

Onhan Mensaa toki niin helppo pitää elitistisenä joukkona, joka varmaan osaltaan onkin totta, mutta yleensä ihmiset eivät vain millään tahdo käsittää, että millainen taakka huippuälykkäillä on kannettavinaan. Yleensä se näkyy monessa muussa luonteenpiirteessä, kuten esimerkiksi todella usein sosiaalisena kyvyttömyytenä.

Ei ihan niin riemukasta kuin voisi kuvitella.

Lue lisää

"yleensä ihmiset eivät vain millään tahdo käsittää, että millainen taakka huippuälykkäillä on kannettavinaan"

Tarkoitatko tällä ehkä kuinka paljon rinta rottingilla totuuksina jauhettua p*skaa joutuu kuuntelemaan? Jos jonkin verran Mensa-rajan alapuolellakin tulee usein sellainen olo, niin mites sitten...

"Yhden piirteen olen todella älykkäistä ihmisistä havainnut",

Korj. todella älykkäinä itseään pitävät.
Oikeasti älykkäät ihmiset eivät nimittäin toimi noin kuten jäljessä ku vailet.

Tämä lausunto tuli neron suusta.

Mikäs sinun pointtisi oli?

Ettei ÄO merkitse mitään? Epäilen sitä. Korrelaatioita löytyy suuntaan jos toiseenkin. Se, että testit eivät ole täydellisiä on hyvin mahdollista. Kuitenkaan 20 pistettä ei kyllä kuka tahansa voi saada lisää harjoittelemalla. Tai sopii yrittää. Kahdessa viikossa Mensan jäseneksi, vaikka ÄO on vain noin 110 ensimmäisten testien perusteella.

Lisäksi kukaan ei ole väittänyt että korkea ÄO takaa sen että pärjää hyvin elämässä tai töissä. Myös Mensan sivuilla on maininta tästä.

"Yleensä eroja miesten eduksi löytävät herrat Irving ja Lynn."

Kyllä muutkin ovat niitä saaneet.

"More recently, however, especially since the turn of the millennium, there have been an increasing number of studies that cast doubt on this politically correct conclusion. Studies with large representative national samples from Spain, Denmark, and the United States, as well as meta-analyses of a large number of published studies throughout the world, all conclude that men on average are slightly but significantly more intelligent than women, by about 3-5 IQ points. So this has now become the new (albeit tentative) consensus in intelligence research."

Uusien laajojen tutkimusten tulokset puhuvat sen puolesta että miehet ovat naisia keskimäärin 3-5 ÄO pistettä älykkäämpiä. Kuitenkin pituus myös korreloi älykkyyden kanssa, joten voi olla että koska miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset, he ovat myös älykkäämpiä.

Teidän oma sankarinne Henry Laasanen puhuu myös älykkyydestä, ja listaa monta syytä siihen miksi miehet ovat naisia älykkäämpiä:

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/05/11/ovatko-miehet-alykkaampia-kuin-naiset

Tässä yksi kuvaava poiminta kommenteista:

"Jos miehet eivät olisi sellaisia kuin ovat, naiset istuisivat tänäkin päivänä luolissa/puunlatvassa keskustelemassa empaattisesti siitä, miltä tuntuu kun petoeläin järsii omaa jälkeläistä. Näinhän useimmat ihmisen sukuiset kädellislajit taitavat tehdäkin."

Mikä tarkoittaa että nykymaailma on pitkälti miesten rakentama. Sekin vaatii älykkyyttä. Jos naisilla on tosiaan samantasoista älykkyyttä, niin heidän olisi parasta osoittaa se teoillaan, eikä vain lässyttää jotakin tyhjänpäiväistä. Pitäisi perustaa erillinen siirtokunta, jossa olisi vain naisia, ja katsoa miten hyvin ne empaattiset neropatit pärjäävät ja kehittyvät. Suru siellä tulisi puseroon ennenpitkään varmaan =)

m36-intj kirjoitti:

Mikäs sinun pointtisi oli?

Ettei ÄO merkitse mitään? Epäilen sitä. Korrelaatioita löytyy suuntaan jos toiseenkin. Se, että testit eivät ole täydellisiä on hyvin mahdollista. Kuitenkaan 20 pistettä ei kyllä kuka tahansa voi saada lisää harjoittelemalla. Tai sopii yrittää. Kahdessa viikossa Mensan jäseneksi, vaikka ÄO on vain noin 110 ensimmäisten testien perusteella.

Lisäksi kukaan ei ole väittänyt että korkea ÄO takaa sen että pärjää hyvin elämässä tai töissä. Myös Mensan sivuilla on maininta tästä.

"Yleensä eroja miesten eduksi löytävät herrat Irving ja Lynn."

Kyllä muutkin ovat niitä saaneet.

"More recently, however, especially since the turn of the millennium, there have been an increasing number of studies that cast doubt on this politically correct conclusion. Studies with large representative national samples from Spain, Denmark, and the United States, as well as meta-analyses of a large number of published studies throughout the world, all conclude that men on average are slightly but significantly more intelligent than women, by about 3-5 IQ points. So this has now become the new (albeit tentative) consensus in intelligence research."

Uusien laajojen tutkimusten tulokset puhuvat sen puolesta että miehet ovat naisia keskimäärin 3-5 ÄO pistettä älykkäämpiä. Kuitenkin pituus myös korreloi älykkyyden kanssa, joten voi olla että koska miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset, he ovat myös älykkäämpiä.

Teidän oma sankarinne Henry Laasanen puhuu myös älykkyydestä, ja listaa monta syytä siihen miksi miehet ovat naisia älykkäämpiä:

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/05/11/ovatko-miehet-alykkaampia-kuin-naiset

Tässä yksi kuvaava poiminta kommenteista:

"Jos miehet eivät olisi sellaisia kuin ovat, naiset istuisivat tänäkin päivänä luolissa/puunlatvassa keskustelemassa empaattisesti siitä, miltä tuntuu kun petoeläin järsii omaa jälkeläistä. Näinhän useimmat ihmisen sukuiset kädellislajit taitavat tehdäkin."

Mikä tarkoittaa että nykymaailma on pitkälti miesten rakentama. Sekin vaatii älykkyyttä. Jos naisilla on tosiaan samantasoista älykkyyttä, niin heidän olisi parasta osoittaa se teoillaan, eikä vain lässyttää jotakin tyhjänpäiväistä. Pitäisi perustaa erillinen siirtokunta, jossa olisi vain naisia, ja katsoa miten hyvin ne empaattiset neropatit pärjäävät ja kehittyvät. Suru siellä tulisi puseroon ennenpitkään varmaan =)

Lue lisää

Laasanen tuskin on " meidän" sankari. Kuten jo todettua, useimmat tutkijat eivät siis löydä miesten ja naisten ÄO:ssa eroa, mutta etenkin tietyt samat tutkijat useissakin tutkimuksissaan löytävät. Ja tästä laitoin linkin.

Lisäisin vielä tähän, että ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä kun Suomessakin tytöt ja pojat opiskelivat omissa kouluissaan. Ja koska oli yleisesti hyväksytty asia ( tieteellisesti todistettu), että tytöt kehittyvät älyllisesti poikia hitaammin, niin tyttöjen koulu alkoi vuotta myöhemmin kuin poikien. Ja koska silloisen käsityksen mukaan tytöt vähemmän älykkyytensä vuoksi eivät myöskään voineet oppia asioita samaan tahtiin, kuin pojat, kesti tyttöjen koulutus vuoden kauemmin. Yliopistoihin ei tyttöjä edes huolittu, paitsi joskus vuosituhannen vaihteessa, kunhan ensin anoivat keisarilta vapautusta sukupuolestaan.

Edelleen ( tietyt ) miehet haluavat väen väkisin nostaa omaa sukupuoltaan historiallisista ja muista itsekkäistä seikoista johtuen naisia ylemmäksi. Mutta jos nostetaan kissa pöydälle ja otetaan asiat sellaisina kuin ne ovat, mikä tietysti on vaikeaa, koska sukupuolettomia ihmisiä ei ole, siis kyse on aina subjektiivisesta näkemyksestä, herää kuitenkin kysymys: Mikä on miehen arvo?
Kylmä tosiasiahan on se, että miehiä, ja sitä kautta miehisyyttä arvostetaan sitä enemmän mitä sotaisampi yhteisö on. Eli miehen arvostus pohjautuu väkivallan käyttöön: Miehiä tarvitaan puolustamaan toisia miehiä vastaan (kuten mafia). Pitkän rauhanjakson aikana nousevat arvostukseen feminiiniset, pehmeät arvot: hoiva, empatia, ja sitä kautta ihmisten yleinen hyvinvointi. Ei ole sattumaa, että maissa missä naisten asema on huono, on myös paljon enemmän konflikteja eri maiden välillä ja ihmisoikeudet on poljettu maan rakoon. Jopa apinaurosten on todettu aihettavan 80 prosenttia konflikteista keskenään ja naaraiden puolestaan " sovittelevan" niitä. Mutta koska miehen arvostus pohjautuu siis väkivallan uhkaan, on keinotekoisesti keksitty mitä erilaisimpia asioita miesten ylöspäin nostamiseksi ja samalla kielletty naisia edes näihin asioihin osallistumasta, kuten koulutukseen ja työntekoon. Yksi tärkeimmistä motiiveista on tietysti ollut se, että naisista saadaan miehistä riippuvaisia. Aivan kuten miehet ovat emotionaalisesti ja biologisesti naisista riippuvaisia, olivat naiset puolestaan miehistä taloudellisesti riippuvaisia. Ja tämähän on se tilanne, johon alempitasoiset miehet edelleen haikailevat.

m36-intj kirjoitti:

Mikäs sinun pointtisi oli?

Ettei ÄO merkitse mitään? Epäilen sitä. Korrelaatioita löytyy suuntaan jos toiseenkin. Se, että testit eivät ole täydellisiä on hyvin mahdollista. Kuitenkaan 20 pistettä ei kyllä kuka tahansa voi saada lisää harjoittelemalla. Tai sopii yrittää. Kahdessa viikossa Mensan jäseneksi, vaikka ÄO on vain noin 110 ensimmäisten testien perusteella.

Lisäksi kukaan ei ole väittänyt että korkea ÄO takaa sen että pärjää hyvin elämässä tai töissä. Myös Mensan sivuilla on maininta tästä.

"Yleensä eroja miesten eduksi löytävät herrat Irving ja Lynn."

Kyllä muutkin ovat niitä saaneet.

"More recently, however, especially since the turn of the millennium, there have been an increasing number of studies that cast doubt on this politically correct conclusion. Studies with large representative national samples from Spain, Denmark, and the United States, as well as meta-analyses of a large number of published studies throughout the world, all conclude that men on average are slightly but significantly more intelligent than women, by about 3-5 IQ points. So this has now become the new (albeit tentative) consensus in intelligence research."

Uusien laajojen tutkimusten tulokset puhuvat sen puolesta että miehet ovat naisia keskimäärin 3-5 ÄO pistettä älykkäämpiä. Kuitenkin pituus myös korreloi älykkyyden kanssa, joten voi olla että koska miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset, he ovat myös älykkäämpiä.

Teidän oma sankarinne Henry Laasanen puhuu myös älykkyydestä, ja listaa monta syytä siihen miksi miehet ovat naisia älykkäämpiä:

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/05/11/ovatko-miehet-alykkaampia-kuin-naiset

Tässä yksi kuvaava poiminta kommenteista:

"Jos miehet eivät olisi sellaisia kuin ovat, naiset istuisivat tänäkin päivänä luolissa/puunlatvassa keskustelemassa empaattisesti siitä, miltä tuntuu kun petoeläin järsii omaa jälkeläistä. Näinhän useimmat ihmisen sukuiset kädellislajit taitavat tehdäkin."

Mikä tarkoittaa että nykymaailma on pitkälti miesten rakentama. Sekin vaatii älykkyyttä. Jos naisilla on tosiaan samantasoista älykkyyttä, niin heidän olisi parasta osoittaa se teoillaan, eikä vain lässyttää jotakin tyhjänpäiväistä. Pitäisi perustaa erillinen siirtokunta, jossa olisi vain naisia, ja katsoa miten hyvin ne empaattiset neropatit pärjäävät ja kehittyvät. Suru siellä tulisi puseroon ennenpitkään varmaan =)

Lue lisää

Pituudesta vielä. En ole itse tällaista tutkimusta nähnyt että pituudella, ja ilmeisesti älykkyyden sijaan, tarkoititkin ÄO:ta, olisi jotain korrelaatiota. Mutta koska nostit asian esille, niin oletan sinun olevan keskipituista pidempi. Ei siksi, että ajattelisin sinun olevan keskivertoa älykkäämpi, vaan siksi että itse haluat niin ajatella.

Oletko kasvissyöjä? Tieteen kuvalehdessä oli taannoin tutkimus, jonka mukaan kasvissyöjien ÄO on muita korkeampi. Olen myös törmännyt tutkimukseen, jonka mukaan itsemurhan tekevien ÄO on muita alhaisempi. Ja tässä joku aika sitten oli tutkimus, jonka mukaan isopyllyiset naiset ovat muita älykkäämpiä. Helsingin yliopisto puolestaan suolsi ulos tutkimuksen, jonka mukaan miehet, joilla on pieni penis menestyvät taloudellisesti isopippelisiä miehiä paremmin. Miten on sinun talousasioidesi laita?

Mutta kuten sanottua ÄO ei siis korreloi älykkyyden kanssa ainakaan kokonaisuudessaan. Turhan harhaanjohtava nimitys koko testillä, kun loppujen lopuksi kyse on vain nopeudesta. Mitään uskottavia todisteita siitä että korkea ÄO tarkoittaisi erityisen älykästä ihmistä ei ole. Eikä sitä sellaiseksi ole edes
kehitelty. Jotain viitteitä siihen kuinka tulee menestymään opiskeluissaan voi olla , ja siitä kuka tulee tarvitsemaan erityisopetusta.

Pointti oli, jos et jostain syystä vieläkään ymmärtänyt, se, että ÄO ei ole = älykkyys. Ja mitä aivotutkimuksiin yleensä tulee, niin siellä astellaan vielä vauvatissuissa.

.... kirjoitti:

Pituudesta vielä. En ole itse tällaista tutkimusta nähnyt että pituudella, ja ilmeisesti älykkyyden sijaan, tarkoititkin ÄO:ta, olisi jotain korrelaatiota. Mutta koska nostit asian esille, niin oletan sinun olevan keskipituista pidempi. Ei siksi, että ajattelisin sinun olevan keskivertoa älykkäämpi, vaan siksi että itse haluat niin ajatella.

Oletko kasvissyöjä? Tieteen kuvalehdessä oli taannoin tutkimus, jonka mukaan kasvissyöjien ÄO on muita korkeampi. Olen myös törmännyt tutkimukseen, jonka mukaan itsemurhan tekevien ÄO on muita alhaisempi. Ja tässä joku aika sitten oli tutkimus, jonka mukaan isopyllyiset naiset ovat muita älykkäämpiä. Helsingin yliopisto puolestaan suolsi ulos tutkimuksen, jonka mukaan miehet, joilla on pieni penis menestyvät taloudellisesti isopippelisiä miehiä paremmin. Miten on sinun talousasioidesi laita?

Mutta kuten sanottua ÄO ei siis korreloi älykkyyden kanssa ainakaan kokonaisuudessaan. Turhan harhaanjohtava nimitys koko testillä, kun loppujen lopuksi kyse on vain nopeudesta. Mitään uskottavia todisteita siitä että korkea ÄO tarkoittaisi erityisen älykästä ihmistä ei ole. Eikä sitä sellaiseksi ole edes
kehitelty. Jotain viitteitä siihen kuinka tulee menestymään opiskeluissaan voi olla , ja siitä kuka tulee tarvitsemaan erityisopetusta.

Pointti oli, jos et jostain syystä vieläkään ymmärtänyt, se, että ÄO ei ole = älykkyys. Ja mitä aivotutkimuksiin yleensä tulee, niin siellä astellaan vielä vauvatissuissa.

Lue lisää

Olen kyllä aikaisemmin tästä maininnut, että Mensan ÄO-testissä mitataan g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten toimintojen taustalla. Niinpä voidaan sanoa että ÄO tosiaan tarkoittaa samaa asiaa kuin yleisälykkyys. Kyse ei siis ole pelkästään matemaattis-loogisesta älystä. Joka tapauksessa Mensan käyttämä ÄO-testi on paras tunnettu mitta g-faktorille, eli Ravenin matriisit ja muut vastaavat.

http://en.wikipedia.org/wiki/G_factor_(psychometrics)

Itse en ole erityisen pitkä, 180-181 cm, enkä ole kasvissyöjä. Taloudesta kyllä ymmärrän jotakin.

Teiltä löytyy innokkuutta upottaa tämä ÄO-teoria, jos toisaalta ÄO ei tarkoittaisi älykkyyttä, niin miten on mahdollista, että esim. duunareilla on keskimäärin ÄO 100-110, maistereilla 115, tohtoreilla 125, ja professoreilla 135 tutkimusten mukaan? Jos kyse ei olisi eroista älykkyydessä, jota ÄO ennustaa hyvin, niin olisin hämmästynyt. Jos poistettaisiin ÄO-testit, meillä ei olisi mitään tapaa myöskään arvioida objektiivisesti, onko joku älykäs.

Toisaalta teillä on myös kovin suuret käsitykset sosiaalisesta älykkyydestä ja muista epämääräisistä jutuista. Kuka sanoo että siinä edes on kyseessä mitään älykkyyttä? Se sosiaalinen älykkyys ei kyllä ole mitään rakettitiedettä ainakaan, varmaan ihan yksinkertaisia sääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin tilanteisiin. Ja tämän "älykkyyden" toimivuus taitaa riippua enemmänkin yleisestä mielialasta, kuin älykkyydestä.

m36-intj kirjoitti:

Olen kyllä aikaisemmin tästä maininnut, että Mensan ÄO-testissä mitataan g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten toimintojen taustalla. Niinpä voidaan sanoa että ÄO tosiaan tarkoittaa samaa asiaa kuin yleisälykkyys. Kyse ei siis ole pelkästään matemaattis-loogisesta älystä. Joka tapauksessa Mensan käyttämä ÄO-testi on paras tunnettu mitta g-faktorille, eli Ravenin matriisit ja muut vastaavat.

http://en.wikipedia.org/wiki/G_factor_(psychometrics)

Itse en ole erityisen pitkä, 180-181 cm, enkä ole kasvissyöjä. Taloudesta kyllä ymmärrän jotakin.

Teiltä löytyy innokkuutta upottaa tämä ÄO-teoria, jos toisaalta ÄO ei tarkoittaisi älykkyyttä, niin miten on mahdollista, että esim. duunareilla on keskimäärin ÄO 100-110, maistereilla 115, tohtoreilla 125, ja professoreilla 135 tutkimusten mukaan? Jos kyse ei olisi eroista älykkyydessä, jota ÄO ennustaa hyvin, niin olisin hämmästynyt. Jos poistettaisiin ÄO-testit, meillä ei olisi mitään tapaa myöskään arvioida objektiivisesti, onko joku älykäs.

Toisaalta teillä on myös kovin suuret käsitykset sosiaalisesta älykkyydestä ja muista epämääräisistä jutuista. Kuka sanoo että siinä edes on kyseessä mitään älykkyyttä? Se sosiaalinen älykkyys ei kyllä ole mitään rakettitiedettä ainakaan, varmaan ihan yksinkertaisia sääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin tilanteisiin. Ja tämän "älykkyyden" toimivuus taitaa riippua enemmänkin yleisestä mielialasta, kuin älykkyydestä.

Lue lisää

Kuten sanoin, ÄO voi antaa viitteitä siihen, miten tulevissa opinnoissaan menestyy. Mutta ÄO ei siis edelleenkään ole sama asia kuin älykkyys. Kuten jo edellä kirjoitin voi ÄO:ta harjoittelemalla nostaa, kysehän on nopeudesta.
Tottakai myös sosiaalista älykkyyttä voi oppia. Ilmeisesti olet vähä-älyinen sillä saralla, koska vähättelet sitä? Niin minäkin olen, mutta en koe silti tarvetta vähätellä asioita joissa olen heikko, vaan haluan parantaa tasoani niissä. Turhaa kukkoilua tuollainen, eikä johda mihinkään, ainakaan edistymiseen. Myös se, että ihminen on hauska, vaatii myös älykkyyttä. Ei voi sanoa älykkääksi ihmistä, joka on lahjakas vain jollain kapealla osa- alueella, mutta ei osaa sitoa
kengännauhoja. Itse kannatan moniälykkyysteoriaa.

....... kirjoitti:

Kuten sanoin, ÄO voi antaa viitteitä siihen, miten tulevissa opinnoissaan menestyy. Mutta ÄO ei siis edelleenkään ole sama asia kuin älykkyys. Kuten jo edellä kirjoitin voi ÄO:ta harjoittelemalla nostaa, kysehän on nopeudesta.
Tottakai myös sosiaalista älykkyyttä voi oppia. Ilmeisesti olet vähä-älyinen sillä saralla, koska vähättelet sitä? Niin minäkin olen, mutta en koe silti tarvetta vähätellä asioita joissa olen heikko, vaan haluan parantaa tasoani niissä. Turhaa kukkoilua tuollainen, eikä johda mihinkään, ainakaan edistymiseen. Myös se, että ihminen on hauska, vaatii myös älykkyyttä. Ei voi sanoa älykkääksi ihmistä, joka on lahjakas vain jollain kapealla osa- alueella, mutta ei osaa sitoa
kengännauhoja. Itse kannatan moniälykkyysteoriaa.

Lue lisää

"Kuten sanoin, ÄO voi antaa viitteitä siihen, miten tulevissa opinnoissaan menestyy. Mutta ÄO ei siis edelleenkään ole sama asia kuin älykkyys."

Tuo kuulostaa kyllä saivartelulta. Itse älykkyyden määritelmähän ei ole myöskään täsmällinen. Mutta monella on kuitenkin käsitys siitä mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Mensan testaama ÄO liittyy kuitenkin kaikkiin älykkyyden osa-alueisiin, ja sen vuoksi se testaa älykkyyttä yleisesti.

Moniälykkyysteorialla ei taas ole vakavasti otettavaa tieteellistä pohjaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria

"Gardnerin väite täysin erillisistä älykkyyksistä on torjuttu laajasti älykkyystutkijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Visserin et al:in tutkimuksen (2006) mukaan suurin osa Gardnerin erillisiksi väittämistä älykkyyksistä korreloi keskenään yleisälykkyysteorian mukaisesti."

"Waterhousen (2006) mukaan moniälykkyysteorian ennustevaliditeetista ei ole olemassa empiiristä todistusaineistoa. Hänen mukaansa teoria on myös ristiriidassa kognitiivisen neurotieteen tulosten kanssa."

Se siitä =)

m36-intj kirjoitti:

"Kuten sanoin, ÄO voi antaa viitteitä siihen, miten tulevissa opinnoissaan menestyy. Mutta ÄO ei siis edelleenkään ole sama asia kuin älykkyys."

Tuo kuulostaa kyllä saivartelulta. Itse älykkyyden määritelmähän ei ole myöskään täsmällinen. Mutta monella on kuitenkin käsitys siitä mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Mensan testaama ÄO liittyy kuitenkin kaikkiin älykkyyden osa-alueisiin, ja sen vuoksi se testaa älykkyyttä yleisesti.

Moniälykkyysteorialla ei taas ole vakavasti otettavaa tieteellistä pohjaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria

"Gardnerin väite täysin erillisistä älykkyyksistä on torjuttu laajasti älykkyystutkijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Visserin et al:in tutkimuksen (2006) mukaan suurin osa Gardnerin erillisiksi väittämistä älykkyyksistä korreloi keskenään yleisälykkyysteorian mukaisesti."

"Waterhousen (2006) mukaan moniälykkyysteorian ennustevaliditeetista ei ole olemassa empiiristä todistusaineistoa. Hänen mukaansa teoria on myös ristiriidassa kognitiivisen neurotieteen tulosten kanssa."

Se siitä =)

Lue lisää

Putkiaivo.

m36-intj kirjoitti:

Olen kyllä aikaisemmin tästä maininnut, että Mensan ÄO-testissä mitataan g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten toimintojen taustalla. Niinpä voidaan sanoa että ÄO tosiaan tarkoittaa samaa asiaa kuin yleisälykkyys. Kyse ei siis ole pelkästään matemaattis-loogisesta älystä. Joka tapauksessa Mensan käyttämä ÄO-testi on paras tunnettu mitta g-faktorille, eli Ravenin matriisit ja muut vastaavat.

http://en.wikipedia.org/wiki/G_factor_(psychometrics)

Itse en ole erityisen pitkä, 180-181 cm, enkä ole kasvissyöjä. Taloudesta kyllä ymmärrän jotakin.

Teiltä löytyy innokkuutta upottaa tämä ÄO-teoria, jos toisaalta ÄO ei tarkoittaisi älykkyyttä, niin miten on mahdollista, että esim. duunareilla on keskimäärin ÄO 100-110, maistereilla 115, tohtoreilla 125, ja professoreilla 135 tutkimusten mukaan? Jos kyse ei olisi eroista älykkyydessä, jota ÄO ennustaa hyvin, niin olisin hämmästynyt. Jos poistettaisiin ÄO-testit, meillä ei olisi mitään tapaa myöskään arvioida objektiivisesti, onko joku älykäs.

Toisaalta teillä on myös kovin suuret käsitykset sosiaalisesta älykkyydestä ja muista epämääräisistä jutuista. Kuka sanoo että siinä edes on kyseessä mitään älykkyyttä? Se sosiaalinen älykkyys ei kyllä ole mitään rakettitiedettä ainakaan, varmaan ihan yksinkertaisia sääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin tilanteisiin. Ja tämän "älykkyyden" toimivuus taitaa riippua enemmänkin yleisestä mielialasta, kuin älykkyydestä.

Lue lisää

"Se sosiaalinen älykkyys ei kyllä ole mitään rakettitiedettä ainakaan, varmaan ihan yksinkertaisia sääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin tilanteisiin. Ja tämän "älykkyyden" toimivuus taitaa riippua enemmänkin yleisestä mielialasta, kuin älykkyydestä."

Sinä olet kyllä elävä esimerkki sosiaalisesti tyhmästä ihmisestä.

,,,,,,,,,,,, kirjoitti:

"Se sosiaalinen älykkyys ei kyllä ole mitään rakettitiedettä ainakaan, varmaan ihan yksinkertaisia sääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin tilanteisiin. Ja tämän "älykkyyden" toimivuus taitaa riippua enemmänkin yleisestä mielialasta, kuin älykkyydestä."

Sinä olet kyllä elävä esimerkki sosiaalisesti tyhmästä ihmisestä.

Lue lisää

"Sinä olet kyllä elävä esimerkki sosiaalisesti tyhmästä ihmisestä. "

Aika rohkea väite, kun ottaa huomioon että sosiaalisen älykkyyden mittaaminen on hankalaa:

"http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_älykkyys"

"Sosiaalisen älykkyyden käsitettä on käytetty yleisen älykkyystutkimuksen rinnalla. Muun muassa älykkyystutkimukseen vahvasti vaikuttanut ruotsalaissyntyinen Yhdysvalloissa työskennellyt psykologi Thorndike kehitteli sosiaalisen älykkyyden käsitettä ja mittaustekniikoita jo älykkyystutkimuksen kulta-aikana 1920-luvulla, mutta osoittautui erittäin hankalaksi mitata sosiaalista älykkyyttä yleisestä älykkyydestä riippumatta. Määrittelyongelmista ei ole päästy myöhemminkään. Hall puhui karkeasti "lähettämisen ja vastaanottamisen taidoista". Täsmällisempinä ilmauksina on esitetty "vuorovaikutusongelmien ratkaisukykyä" ja roolinottokykyä. Thorndikella sosiaalinen älykkyys tarkoitti kykyä ymmärtää ja hallita ihmisiä."

m36-intj kirjoitti:

"Kuten sanoin, ÄO voi antaa viitteitä siihen, miten tulevissa opinnoissaan menestyy. Mutta ÄO ei siis edelleenkään ole sama asia kuin älykkyys."

Tuo kuulostaa kyllä saivartelulta. Itse älykkyyden määritelmähän ei ole myöskään täsmällinen. Mutta monella on kuitenkin käsitys siitä mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Mensan testaama ÄO liittyy kuitenkin kaikkiin älykkyyden osa-alueisiin, ja sen vuoksi se testaa älykkyyttä yleisesti.

Moniälykkyysteorialla ei taas ole vakavasti otettavaa tieteellistä pohjaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria

"Gardnerin väite täysin erillisistä älykkyyksistä on torjuttu laajasti älykkyystutkijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Visserin et al:in tutkimuksen (2006) mukaan suurin osa Gardnerin erillisiksi väittämistä älykkyyksistä korreloi keskenään yleisälykkyysteorian mukaisesti."

"Waterhousen (2006) mukaan moniälykkyysteorian ennustevaliditeetista ei ole olemassa empiiristä todistusaineistoa. Hänen mukaansa teoria on myös ristiriidassa kognitiivisen neurotieteen tulosten kanssa."

Se siitä =)

Lue lisää

Joo, olen kyllä lukenut tuon wikipedian jutun, mutta ei mitään " se siitä". Ainahan uusia teorioita kritisoidaan. Ja varmasti löytyy parantamisenkin varaa. Mutta jos älykkyysosamäärä ( sana ei tarkoita yhtään mitään)- testit korreloivat yleisen älykkyyden kanssa, niin silloin hyvät pisteet saanut pitäisi olla älykäs myös esim. interpsyykkisesti. ÄO-testithän alunperin kehiteltiin siksi, että saataisiin selville ketkä oppilaista tulevat mahdollisesti tarvitsemaan tukiopetusta.

Tiedän kyllä että älykkyyden määrittelystä ei ole yksimielisyyttä, mutta on vähintään puusilmäistä rajoittaa älykkyys koskemaan vain tiettyjä osa-alueita. Ja ihan vain siksi, koska se on yksinkertaisinta.

m36-intj kirjoitti:

"Sinä olet kyllä elävä esimerkki sosiaalisesti tyhmästä ihmisestä. "

Aika rohkea väite, kun ottaa huomioon että sosiaalisen älykkyyden mittaaminen on hankalaa:

"http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_älykkyys"

"Sosiaalisen älykkyyden käsitettä on käytetty yleisen älykkyystutkimuksen rinnalla. Muun muassa älykkyystutkimukseen vahvasti vaikuttanut ruotsalaissyntyinen Yhdysvalloissa työskennellyt psykologi Thorndike kehitteli sosiaalisen älykkyyden käsitettä ja mittaustekniikoita jo älykkyystutkimuksen kulta-aikana 1920-luvulla, mutta osoittautui erittäin hankalaksi mitata sosiaalista älykkyyttä yleisestä älykkyydestä riippumatta. Määrittelyongelmista ei ole päästy myöhemminkään. Hall puhui karkeasti "lähettämisen ja vastaanottamisen taidoista". Täsmällisempinä ilmauksina on esitetty "vuorovaikutusongelmien ratkaisukykyä" ja roolinottokykyä. Thorndikella sosiaalinen älykkyys tarkoitti kykyä ymmärtää ja hallita ihmisiä."

Lue lisää

Tuo wikipedian jatkuva copy-pastailu kyllä viittaa että kykyä omaperäiseen tai itsenäiseen ajatteluun sulta puuttuu tuon sosiaalisen älyn lisäksi myös.

m36-intj kirjoitti:

"Sinä olet kyllä elävä esimerkki sosiaalisesti tyhmästä ihmisestä. "

Aika rohkea väite, kun ottaa huomioon että sosiaalisen älykkyyden mittaaminen on hankalaa:

"http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_älykkyys"

"Sosiaalisen älykkyyden käsitettä on käytetty yleisen älykkyystutkimuksen rinnalla. Muun muassa älykkyystutkimukseen vahvasti vaikuttanut ruotsalaissyntyinen Yhdysvalloissa työskennellyt psykologi Thorndike kehitteli sosiaalisen älykkyyden käsitettä ja mittaustekniikoita jo älykkyystutkimuksen kulta-aikana 1920-luvulla, mutta osoittautui erittäin hankalaksi mitata sosiaalista älykkyyttä yleisestä älykkyydestä riippumatta. Määrittelyongelmista ei ole päästy myöhemminkään. Hall puhui karkeasti "lähettämisen ja vastaanottamisen taidoista". Täsmällisempinä ilmauksina on esitetty "vuorovaikutusongelmien ratkaisukykyä" ja roolinottokykyä. Thorndikella sosiaalinen älykkyys tarkoitti kykyä ymmärtää ja hallita ihmisiä."

Lue lisää

"Aika rohkea väite, kun ottaa huomioon että sosiaalisen älykkyyden mittaaminen on hankalaa:"

Olet kyllä varsinainen putkiaivo, jos et muuta.

Hyvä juttu. Minulle käy aina niin, että vain rumia naisia löytyy ympäristöstä. Eilenkin kun kävin eräällä fysiikan kurssin luennolla, niin löytyi yksi nuori ruma nainen, joka oli myös lihava, ja hän puhui Navier-Stokesin yhtälöstä (vinkki: virtausmekaniikka). Ja toinenkin, joka oli edes normaalivartaloinen, mutta myöskin aika ruma. Hihitteli myös omille jutuilleen, jotka eivät olleet lainkaan hauskoja. Tällaista se on luonontieteellisellä puolella naisten kanssa yleensä.