Eli ongelma tämä: aina kun tapailen jotain vakavaa haluavaa miestä, käy pian ilmi että hän haluaisi muutaman vuoden sisään perustaa perheen.
Itse en vihaa lapsia, mutta en ole yhtä innostunutkaan niistä kuin suurin osa naisista tuntuu olevan - minulle ei tule koskaan pieniä lapsia nähdessäni samanlaista tunnetta rynnätä lässyttelemään heille ja halailemaan heitä. Minulta ei myöskään spontaanisti tule: "Voiiii miten söpö!" jos joku tuttava esittelee sukulaislapsensa kuvia, kuten muilta kavereiltani heti tulee.
Sinänsä tulen paljon surullisemmaksi lukiessani uutisen jossa jollekin pienelle lapselle on tehty jotain, kuin lukiessani uutisen jossa aikuinen on esim. murhattu tai hakattu, eli sympatiaa viattomia lapsia kohtaan kyllä löytyy ja toivon heidän säästyvän elämässään tuskalta ja kidutukselta.
Mutta tosiaan, muuten suhtautumiseni lapsiin on neutraali ja ignooraava, jos kyse on siitä että heillä on kaikki hyvin. Paitsi etten ole innostunut lapsista, niin en koe myöskään olevani valmis äidiksi.
Minusta lapsen hankinta on niin iso ja elämää muuttava asia, että siihen täytyy oikeasti olla valmis ennen lapsen hankkimista. Se myös vaatii sellaista vastuuta että pitää olla valmis sitoutumaan lapsen hoitamiseen tilanteessa kuin tilanteessa.
Tiedän että tulen tuskin koskaan haluamaan lasta niin kovasti tai olemaan valmis äidiksi että voisin asiaa sen kummemmin harkita. Mutta nyt tullaan siihen ongelmaan: yksikään kiltti mies ei tunnu haluavan jäädä lapsettomaksi.
Ja tapailen nimenomaan kilttejä miehiä siksi että rentun kanssa ei suhteella olisi tulevaisuutta, hän harvemmin kykenee rakastamaan ja vielä harvemmin olemaan uskollinen eivätkä rentut ainakaan minusta ole hakemassa kuin pelkkää panopatjaa ja sitä taas en halua, koska olen hyvin rakkaudenkaipuinen ihminen ja nimenomaan rakkaus on minulle suhteessa tärkeintä.
Mutta onko nyt niin että ainoastaan rentut eivät halua lapsia, mutta kiltit miehet jossain vaiheessa elämäänsä ehdottomasti haluavat? Itse tapaamani miehet ovat vieläpä halunneet niitä huolestuttavan pian.
Esim. tähän mennessä ainoa ex-poikaystäväni (muut jääneet tapailuasteelle) sanoi että "en halua tulla isäksi vasta 28-vuotiaana kun se on liian myöhään, mieluiten 23-25-vuotiaana". Olimme siis samanikäisiä, eli käytännössä minunkin olisi pitänyt opiskelujeni keskelle mukamas alkaa pykäämään lapsia tuossa iässä, eli jo siinä vuoden - parin sisään tapaamisestamme!
Joten kertokaas mistä löytäisi sen verran kiltin miehen että kykenee rakastamaan ja olemaan uskollinen, mutta ei kuitenkaan halua lapsia? Täytän ihan kohtapuoleen 23, eli haeskelen kuitenkin nuorta siinä 20-23-vuotiasta miestä, eli vastaukset tyyliin "sellainen joka on jo lapset jonkun muun kanssa hankkinut ja kertaalleen eronnut" eivät kiinnosta.
Ja se miksi haen mieluiten hieman itseäni nuorempaa tai samanikäistä enkä vanhempaa johtuu siitä että minulta jäi nuoruus kokonaan elämättä aiemman rankan kiusaamisen ja siitä johtuneiden masennuksen (nyt jo kaukana takana) ja sosiaalisten tilanteiden pelon (vielä vähän jäljellä) vuoksi, ja sen vuoksi tuo tähän mennessä ainoa poikaystävänikin tuli hankittua vasta tämän vuoden tammikuussa 22-vuotiaana.
Eli toisin sanoen, itseäni vanhemmista suurin osa on aivan liian kokeneita, sillä kokemattomana (yhden kanssa olleena) haluaisin mieluiten itsekin siinä 0-3 aiemman kanssa olleen miehen.
Tietty joustoa löytyy jos muuten on ihannetapaus, mutta en silti halua mitään yli 10 aiemman kanssa ympäriinsä ollutta miestä, kuten eksäni oli: ulospäin oli ensipäivinä aika ujona miehenä vaikuttanut suht kokemattomalta, mutta olikin paljastunut mm. reilusti yhden yön keikkoja harrastelleeksi ja paljon minua kokeneemmaksi.
Mistä mies joka ei halua lapsia
60
564
Vastaukset
- miiiissssunn
Oot kyllä hienosti laatinut "laatuvaatimukset" :)
Onnea etsintään!(tuo oli vilpitön)
On kai hieman erilainen vaatimus jos pystyy 23-vuotiaana sanomaan varmaksi ettei tahdo lapsia. Mut tämä ei välttämättä ole paha asia, tiedän miehiä jotka eivät vaan tahdo lasta. Kumpa nämä vaan löytäisi toisensa..- ap
Niin no, itse en osaa tarkkaan kuvailla millainen miehen pitäisi esim. ulkonäöllisesti olla. Minä vain ihastun johonkuhun jos olen ihastuakseni, eivätkä kaikki entiset kiinnostuksen kohteetkaan ole näyttäneet samoilta saati sitten edustaneet ollenkaan samaa tyyliä. Niin sini- kuin ruskeasilmäisetkin ovat saaneet minut hullaantumaan, samoin niin blondit kuin tummahiuksisetkin.
Enemmän se tunne minulle merkitsee kuin jokin tietty ulkonäkö, ja sitä en osaa etukäteen tarkkaan määritellä mitkä piirteet omaava mies sen seuraavaksi tulee herättämään, kun en vielä ole häntä edes tavannut. Jokin vain hurmaa sen tarkemmin voimatta sitä sanoiksi pukea, ja sitten kuin vain kolahtaa sen huomaa.
- Mies32veeeilapsia
Aloittajana olisin vielä varovainen sanomaan, ettet koskaan halua lapsia. Olet kuitenkin vielä todella nuori. Seurailepa omia tuntemuksiasi vielä kymmenisen vuotta. Kun nainen lähestyy kolmeakymppiä niin kello saattaa alkaa tikittämään. Ota elämä rennosti, äläkä aseta miehiäsi liian ahtaaseen muottiin. Seurustele ja pidä hauskaa. Ei sinulla ole vielä vuosiin mitään kiirettä päättää lapsiasiaasi.
Ja tässä on yksi mies, joka ei välttämättä halua lapsia. Juurikin nuo samat tuntemukset on, kuin aloittajalla. Ei minulla ole koskaan ollut mitään taipumusta mennä lässyttämään toisten lapsille. Enkä ota koko asiasta mitään stressiä. Kun sopiva nainen sattuu kohdalle, niin sitten ollaan yhdessä. Lapsi saa minun puolestani tulla, JOS on tullakseen, jos siinä tilanteessa molemmat sitä haluamme.
Ja mitä tuohon bailaukseen tulee, niin tiedän täsmälleen mistä puhut. Kiusaamiset ym. on koettu rankimman kautta. Vasta nyt, yli kolmekymppisenä, innostuin bailaamaan kunnolla. Toisaalta nyt on hiukan elämänkokemusta ja rahaakin, joten mikäs tässä on sinkkuillessa. Pissikset sun muut puoliaikuisprinsessaleikit on nähty ja voin keskittyä oikeisiin nuoriin naisiin :)- Ei aina tuota samaa
Minä tiesin jo teininä, etten halua yhtään lasta. Olen yhtä varmasti samaa mieltä näin 30 vuoden jälkeen. Ja yhä nelivitosena joudun kuuntelemaan tuota samaa, että kyllä sinunkin mielesi vielä muuttuu.
- ap
Ei aina tuota samaa kirjoitti:
Minä tiesin jo teininä, etten halua yhtään lasta. Olen yhtä varmasti samaa mieltä näin 30 vuoden jälkeen. Ja yhä nelivitosena joudun kuuntelemaan tuota samaa, että kyllä sinunkin mielesi vielä muuttuu.
Juu, itsekin olen jo vuosia tuntenut olevani aika varma asiasta ja silti kuulen kanssa tuota että "mieli muuttuu" jatkuvasti. :) Toki joidenkin mieli muuttuu, kuten entisen työkaverini joka vielä pari vuotta sitten sanoi ettei halua missään nimessä lapsia mutta nyt on pienen pojan äiti, vasta esim. 35-vuotiaana mutta osa taas tietää varmuudella jo parikymppisestä.
"Mutta onko nyt niin että ainoastaan rentut eivät halua lapsia, mutta kiltit miehet jossain vaiheessa elämäänsä ehdottomasti haluavat?"
Ei, ei ainakaan minun kohdallani. Pidän itseäni kilttinä, mutta lapsia en halua.- ap
Kiva kuulla. :) Toivottavasti ette vain ole kovin harvinaisia, siltä vähän on alkanut tuntumaan koska en tosiaan ole vielä onnistunut teidänlaisianne tapaamaan. Ehkä ajan kanssa sitten vielä joskus...
Tosin onhan sekin totta että harva minun iässäni osaa vielä täysin varmasti sanoa haluaako lapsia vai ei. Tuo eksän ehdottomuus tyyliin "haluan 5 lasta tässä ja ensimmäisen tässä parin vuoden sisään" on varmaan harvinaista 23-vuotiaalle.
Liekö ollut se osatekijänä että eksä oli uskovainen, ja näin ateistina voin kokemuksesta sanoa ettei ikinä enää kiitos (vaikka itse olin juuri oppinut hyväksymään poikaystävän erilaisen ajatusmaailman, niin sitten alkoi hänen puoleltaan tulla suoranaista painostusta uskoon kääntymisestä).
Nuo muut aiemmin tapailemani jotka tiesivät haluavansa lapsia olivatkin sitten jo vähän vanhempia, n. 28-vuotiaita. Ongelma on etten oikein kovin helpolla tapaa miehiä tuosta minulle sopivimmaksi kokemastani ikäluokasta vaan vastaan tulee lähinnä 6-10 vuotta vanhempia. Ja siinä iässä niin moni on jo paljon varmempi siitä haluaako lapsen, ja valitettavasti moni on sitä mieltä että haluaa.
Teini-iässä ympärillä kyllä jostain syystä pyöri ainoastaan 2-3 vuotta itseäni nuorempia, mutta siihen aikaan sitä ei osannut miettiä voivansa ajatella ikäeroa niinkin päin. Nyt kun tajuaa heidän voivan olla elämäntilanteeltaan itselleni jopa parempiakin, heitä ei sitten tule enää ollenkaan vastaan.
- sama juttu
Sama ongelma on minullakin. Yhden löysin, menin sen kanssa naimisiin vain erotakseni parin vuoden päästä, tosin aivan muista syistä.
Minä kyllä tapaan todella paljon miehiä ulkona ollessani ja sieltä possujen massasta löytyy välillä joku suoraselkäisen itsevarma kiltti mieskin (se mulle sopiva ihmistyyppi), mutta aina nämä suhteet vain kaatuvat tuohon lapsiasiaan.
En nyt yhtään halua masentaa, mutta minä olen jo 38, enkä vieläkään ole sitä miestä onnistunut löytämään, jonka kanssa rakentaa elämää. Ihan vain tämän takia. Tosin itse en edes voisi saada lapsia, joten minulla mielen muuttaminen ei edes olisi mahdollisuus.
Yhden löysin, mutta silloisen elämäntilanteen takia juttu jotenkin kuivui kokoon omasta syystäni. Harmillista näin jälkikäteen. - zzzzzz...
En minäkään halua lisääntyä. Lapset ei kiinnosta pätkääkään.
Ne on ne koirat, ja se että mies pitää niistä tai omistaa jo ennestään lemmikin, on plussa! D- ap
Itsekin olen koiraihmisiä. :) Siinä tietty toinen juttu jonka vuoksi voi olla hankala haeskella kumppania, mutta täytyy vaan toivoa että eteen tupsahtaisi vielä joku päivä kaikin puolin samanhenkinen ihminen.
- Jep ,jep
niistä kuolanaamoista miehet varsinkin tykkää ja vaihtaa lapset niihin.
- ap
Jep ,jep kirjoitti:
niistä kuolanaamoista miehet varsinkin tykkää ja vaihtaa lapset niihin.
Kyllä jotkut tykkää. Monella erämiehellä esim. on metsästyskoira apurinaan. Tosin itse olen enemmän seurakoirien ihminen, en kestä sitä saksanpaimenkoirien ja muiden työkoirien jatkuvaa innokasta keuhkoamista ja häsläämistä.
- ...m79
Minäkään en ole koskaan erityisemmin pitänyt lapsista. Joskus nuorena sitä ehkä vielä ajatteli, että joskus lapsia tulee, kun niitä nyt on vain tapana tehdä, mutta näin vanhemmiten olen alkanut tulemaan varmemmaksi ja varmemmaksi siitä, että en halua jälkikasvua. Naisen löytäminen jo muutenkin aivan riittävän haastavaa ja vielä pitäisi löytää sellainen, joka ei myöskään halua lapsia. Ei ole helppoa.
Ei kai me NIIN harvinaisia sentään olla? No joo, saman probleeman kanssa tässä on tullut painittua, vaikka jäpikkä olenkin. Kolmenkymppiä lähestyttäessä tuntuvat lapsia haluamattomat sinkkunaiset olevan kiven alla (ihan kuin koko homma ei olisi muutenkin tarpeeksi kinkkistä, heh), ja ehkä jopa samoin ajattelevia miehiä harvinaisempia. Muistaakseni yhden tällaisen olen elämäni aikana kohdannut, joten ei tämä mikään mahdottomuus ole. Siis jos on... tuota noin, kärsivällinen. Tai jotain.
En varsinaisesti ehdoton ole tämän asian kanssa koskaan ollut (varsinkaan ennen 25 ikävuotta), mutta jos jokin kanta täytyy ottaa, niin se on sitten se “ei”.- eltsulainen
Noo, täällä vm79 nainen joka ei halua lapsia. Tai noh, osaltaan vaikuttaa yksi terveydellinen juttu, joka tulee vaikeuttamaan mun laastensaantia aika paljon ... eli ainakaan en helposti tule raskaaksi jos ikinä.
Itse ole tietänyt asista jo 9 vuotiaasta lähtien, ja olen asian kanssa sujut. En kuitenkaan kokisi reiluna ruveta seurustelemaan miehen kanssa, joka ehdottomasti haluaisi lapsia ja olisi helpottavaa jos toinen ei edes haluaisi.
Noo, mun iässä rupee monilla jo olemaan lapsia edellisistä suhteista, joten se ehkä lisää mahdollisuuksiani :)
Mutta siis, kyllä meitä 30 naisia, jotka eivät halua/saa lapsia on :) Ja niin, muistakaa ihmiset että ihmisen kanssa seurustelllaan, ei sen mahdollisesti tulevan isän/äidin. Itse toivoisin kuitenkin suhteen olevan se tärkein asia, ja lapsia saa sitten jos niitä suodaan ja niitä kumpikin haluaa! - julmaa, niin julmaa
eltsulainen kirjoitti:
Noo, täällä vm79 nainen joka ei halua lapsia. Tai noh, osaltaan vaikuttaa yksi terveydellinen juttu, joka tulee vaikeuttamaan mun laastensaantia aika paljon ... eli ainakaan en helposti tule raskaaksi jos ikinä.
Itse ole tietänyt asista jo 9 vuotiaasta lähtien, ja olen asian kanssa sujut. En kuitenkaan kokisi reiluna ruveta seurustelemaan miehen kanssa, joka ehdottomasti haluaisi lapsia ja olisi helpottavaa jos toinen ei edes haluaisi.
Noo, mun iässä rupee monilla jo olemaan lapsia edellisistä suhteista, joten se ehkä lisää mahdollisuuksiani :)
Mutta siis, kyllä meitä 30 naisia, jotka eivät halua/saa lapsia on :) Ja niin, muistakaa ihmiset että ihmisen kanssa seurustelllaan, ei sen mahdollisesti tulevan isän/äidin. Itse toivoisin kuitenkin suhteen olevan se tärkein asia, ja lapsia saa sitten jos niitä suodaan ja niitä kumpikin haluaa!"Itse toivoisin kuitenkin suhteen olevan se tärkein asia, ja lapsia saa sitten jos niitä suodaan ja niitä kumpikin haluaa!"
Aivan samat ajatukset on minullakin. Itse tiesin tulevasta lapsettomuudesta 14-vuotiaana.
Välillä on tosiaankin fiilis, että miehille nainen on vain lähinnä lisääntymiskone. Kehnoakin parisuhdetta siedetään todella pitkään, kun lapsettomuus ei ole ongelma. Lapsien tekemisen vuoksi ollaan taas välittömästi valmiita heivaamaan upea parisuhde roskikseen (minkä jälkeen miehet "itkevät" säännöllisen epäsäännöllisesti perääni, kun meillä oli niin ihanaa - eikä sitä lapsien tekijää ole vielä(kään) löytynyt).
- ei lapsia mulle
Hitto kun olisit vanhempi. Mä en haluu lapsia. Ja olsiin just sellanen kiltti luonteeltani.
- ap
Jaa no kuinka vanha olet? Eihän se ikähaarukka niin ehdoton ole, koska sen perusteena oli lähinnä ettei mies olisi ehtinyt olla vähän kenen tahansa kanssa. Tärkeämpää että elämäntilanne suht sama ja ettei kummallakaan liikaa niitä aiempia siellä taustalla pyöri, yhdistettynä sitten siihen yleiseen yhteen sopivuuteen. Jos nyt siihen ehdottomaan rajaan mennään niin yli 10 aiemman kanssa ollut mies ei enää itselleni voisi tuntua vaihtoehdolta, koska elämänarvot olisivat pakostikin niin kaukana omistani.
Tietty sille iällekin on se varsinainen takaraja myös, yli 5 vuotta vanhempaa miestä en ehkä kovin helposti pysty rinnalleni kuvittelemaan.
- Odotappas vaan.
Sie oot vielä niin nuori. Kyllä se biologinen kello alkaa sinullakin tikittämään. :)
Minkäköhän ikäisenä tästäkin pääsee....
Vähän sama kuin hihhuleitten viljelemä: Kyllä sinäkin vielä tulet uskoon.
Kaikki on mahdollista joo mutta kaikki ihmiset eivät ole hormooniensa ja pelkojensa ohjailemia nukkeja, vaan säilyttävät edes hitusen rationaalisuutta vanhempanakin.- sillitrooli
gloriana_demeter kirjoitti:
Minkäköhän ikäisenä tästäkin pääsee....
Vähän sama kuin hihhuleitten viljelemä: Kyllä sinäkin vielä tulet uskoon.
Kaikki on mahdollista joo mutta kaikki ihmiset eivät ole hormooniensa ja pelkojensa ohjailemia nukkeja, vaan säilyttävät edes hitusen rationaalisuutta vanhempanakin.Vähänkö olisi hauska tehdä jäynä jollekin sun tyyppiselle naiselle, joka vihaa pillereitä melkein yhtä paljon kuin lapsia. Ottaisin kortsun vain salaa pois jossain vaiheessa, ja sitten kun on tullut ja halitaan, niin näyttäisin sitä kädessä olevaa kortsua. Tämä olisi testaamisen arvoinen ihan pelkästään, jotta näkisin naisen ilmeen ja saisin nähdä millaiset itkikset se ottaa.
sillitrooli kirjoitti:
Vähänkö olisi hauska tehdä jäynä jollekin sun tyyppiselle naiselle, joka vihaa pillereitä melkein yhtä paljon kuin lapsia. Ottaisin kortsun vain salaa pois jossain vaiheessa, ja sitten kun on tullut ja halitaan, niin näyttäisin sitä kädessä olevaa kortsua. Tämä olisi testaamisen arvoinen ihan pelkästään, jotta näkisin naisen ilmeen ja saisin nähdä millaiset itkikset se ottaa.
Turpiin tulisi, sen jälkeen jälkiehkäisy ja sukupuolitauti klinikalle. Sen jälkeen mahdollisesti poliisille tekemään rikosilmoitusta....siis jos levitit tautejasi tahallaan.
sillitrooli kirjoitti:
Vähänkö olisi hauska tehdä jäynä jollekin sun tyyppiselle naiselle, joka vihaa pillereitä melkein yhtä paljon kuin lapsia. Ottaisin kortsun vain salaa pois jossain vaiheessa, ja sitten kun on tullut ja halitaan, niin näyttäisin sitä kädessä olevaa kortsua. Tämä olisi testaamisen arvoinen ihan pelkästään, jotta näkisin naisen ilmeen ja saisin nähdä millaiset itkikset se ottaa.
Minä en ole koskaan harrastanut suojaamatonta seksiä mutta aika monen naisen suusta kuultuna, niin turpiin olisi tässä täysin hypoteettisessa tilanteessa tullut jo aiemmin. Sen kun kuulemma tuntee onko paljaalla vai ei.
- sillitrooli
gloriana_demeter kirjoitti:
Turpiin tulisi, sen jälkeen jälkiehkäisy ja sukupuolitauti klinikalle. Sen jälkeen mahdollisesti poliisille tekemään rikosilmoitusta....siis jos levitit tautejasi tahallaan.
Ei minulla mitään tauteja ole. Ja ei kai siementen leivttäminen mikään rikos ole?
sillitrooli kirjoitti:
Ei minulla mitään tauteja ole. Ja ei kai siementen leivttäminen mikään rikos ole?
En tiiä voisiko tuollaisesta petoksesta vetää oikeuteen....ainakin jos olisimme Amerikassa.
Kyllä sinulla tauteja on jos tuollaista enemmänkin harrastat.- Badasss!
sillitrooli kirjoitti:
Vähänkö olisi hauska tehdä jäynä jollekin sun tyyppiselle naiselle, joka vihaa pillereitä melkein yhtä paljon kuin lapsia. Ottaisin kortsun vain salaa pois jossain vaiheessa, ja sitten kun on tullut ja halitaan, niin näyttäisin sitä kädessä olevaa kortsua. Tämä olisi testaamisen arvoinen ihan pelkästään, jotta näkisin naisen ilmeen ja saisin nähdä millaiset itkikset se ottaa.
Sillitrooli:lle taas voisi tehdä hauska jekun, että käy abortoimassa hänen alkuun panemansa sikiön :D Siinähän menee myös sillitrooli:n jälkeläinen roskikseen.
Minä en halua lapsia, ja olen muutenkin täysin kokematon, mutta toisaalta en myöskään ole enää alle 23-vuotias kun ajan kulumiselle ei mahda mitään.
Minultakin jäi se nuoruus elämättä vähän noista samoista syistä, paitsi että minulla masennus ei ole kadonnut mihinkään eikä katoa. Ja mitä vanhempi on, sitä turhemmalta kaikki tuntuu.
Lisäksi olen muutenkin yhteiskuntakelvoton yksilö. Työkyvyttömyyseläkkeellä ja ilman ammattia.- Miksi-.
Yleensä haluat miehen? Jos on seksuaalisessa suhteessa niin lapsen mahdollisuus on aina olemassa,parempi olla yksin.
Viimeistään 5kymppisenä joka miehelle iskee lisääntymisen kaipuu,se on sellainen luonnonlaki jolle ei voi mitään.- Mirenawoman
Onpa noita miehiäkin jotka eivät vaan pysty syystä tai toisesta niitä omia lapsia koskaan saamaan. Sellaisen miehen kun löytäisi. Olisi varsinainen aarre tällaiselle naiselle joka tiesi jo pienenä tyttönä ettei koskaan halua lapsia tehdä eikä tunnista itsessään mitään äidinvaistoja. Jos tulisin raskaaksi esim. kierukan pettäessä, antaisin lapsen adoptoitavaksi koska aborttia en voisi tehdä. Haluaisin sellaisen synnytystapahtuman (keisarileikkauksella) etten koskaan joutuisi edes näkemään sitä synnytettyä eliötä enkä kuulemaan sen rääkimistä.
- ....................
Miksi ylipäänsä mennään parisuhteeseen? Luuletko että esim. nuoruuden ensisuhteet ovat etupäässä lapsien hankkimista varten? Pitäisikö ne siis jättää kokonaan kokematta vain sen takia koska niiden kohdalla ei vielä olla tarpeeksi vanhoja edes ajattelemaan mahdollisia lapsia?
Minulle se syy ainakin on rakkauden kaipuu. Ja rakkauden kaipuu löytyy niiltäkin jotka eivät halua lapsia. Niin ja onhan se seksikin ihan kivaa, mutta itse en usko saavani siitä kovin paljoa irti kuin vain luotettavan vakituisen kumppanin kanssa = en voi harkita irtosuhdetta täyttämään sitä tarvetta. - Siksiniin
Mirenawoman kirjoitti:
Onpa noita miehiäkin jotka eivät vaan pysty syystä tai toisesta niitä omia lapsia koskaan saamaan. Sellaisen miehen kun löytäisi. Olisi varsinainen aarre tällaiselle naiselle joka tiesi jo pienenä tyttönä ettei koskaan halua lapsia tehdä eikä tunnista itsessään mitään äidinvaistoja. Jos tulisin raskaaksi esim. kierukan pettäessä, antaisin lapsen adoptoitavaksi koska aborttia en voisi tehdä. Haluaisin sellaisen synnytystapahtuman (keisarileikkauksella) etten koskaan joutuisi edes näkemään sitä synnytettyä eliötä enkä kuulemaan sen rääkimistä.
Itse taas tekisin abortin, koska en jaksaisi että joku vahinkolapsi soittelisi 18 vuotta myöhemmin ja häiritsisi yöunia "koska haluaa ottaa yhteyttä oikeaan äippäänsä". Aargh.
- Nainen 34
Mirenawoman kirjoitti:
Onpa noita miehiäkin jotka eivät vaan pysty syystä tai toisesta niitä omia lapsia koskaan saamaan. Sellaisen miehen kun löytäisi. Olisi varsinainen aarre tällaiselle naiselle joka tiesi jo pienenä tyttönä ettei koskaan halua lapsia tehdä eikä tunnista itsessään mitään äidinvaistoja. Jos tulisin raskaaksi esim. kierukan pettäessä, antaisin lapsen adoptoitavaksi koska aborttia en voisi tehdä. Haluaisin sellaisen synnytystapahtuman (keisarileikkauksella) etten koskaan joutuisi edes näkemään sitä synnytettyä eliötä enkä kuulemaan sen rääkimistä.
Missä? Tänne sellainen mies! Viimeisin pitkä parisuhteeni päättyi osaksi tämän vuoksi, että olen tahtomattani lapseton ja mies halusi saada lapsen. Avioliittoon en usko, mikä on tietääkseni yksi adoption kriteereistä?...
Ei ole siis helppoa aina, vaikka lapsettomuus sinänsä on mulle jo loppuunkäsitelty aihe. - Ei Suomesta
Siksiniin kirjoitti:
Itse taas tekisin abortin, koska en jaksaisi että joku vahinkolapsi soittelisi 18 vuotta myöhemmin ja häiritsisi yöunia "koska haluaa ottaa yhteyttä oikeaan äippäänsä". Aargh.
näköjään idiootit aivan heti lopu.
- kelpaako sulle
Nainen 34 kirjoitti:
Missä? Tänne sellainen mies! Viimeisin pitkä parisuhteeni päättyi osaksi tämän vuoksi, että olen tahtomattani lapseton ja mies halusi saada lapsen. Avioliittoon en usko, mikä on tietääkseni yksi adoption kriteereistä?...
Ei ole siis helppoa aina, vaikka lapsettomuus sinänsä on mulle jo loppuunkäsitelty aihe.Noo täällähän minä olen. mies 36 v ja en haluu lapsia. mr.special@suomi24.fi
- vinkiksXX
Miksi etsit miestä baarista? Baarissa on hankalaa mennä heti ekassa lauseessa sanomaan, että haluatko lapsia vai et?
Kun olet nyt nuori ja lapseton, niin varmasti löydät kymmenittäin ellei jopa sadoittain sinusta kiinnostuneita miehiä ikähaitarissa 16-60 vuotta:) Valinnanvaraa siis riittää, mutta sinun pitäisi etsiä miestä netistä.
Mainitse ilmoituksessasi heti selvästi (jo mieluiten nimimerkissä), että et halua nyt etkä koskaan lapsia etkä halua myöskään sellaista miestä, jolla on edellisestä suhteesta lapsia. Jos vielä sanot, että et halua mitään seksiseuraa, vaan että etsit miestä tositarkoituksella, niin saat karsittua pahimmat lukutaidottomat pois joukosta. - huoh***
Täälläkin yksi nainen joka ei halua lapsia mutta tuntuu että tuo lasten hankkiminen on nykyään oikein kansalaisvelvollisuus. Ja jos ei niitä halua eikä tee, ei ole oikea aito kunnon nainen. Huoh. Minäkin olen saanut haukkumisia ja ties mitä monilta läheisiltä kun olen sanonut että en lapsia halua enkä niistä piittaa ollenkaan. Siskoillani on kaikilla lapsia ja eivät oikein pidä minusta sen takia koska minä en pidä enkä välitä heidän lapsistansa ollenkaan. Todella lapsellista ja tympeetä.
Ja koittaappa ettiä mies joka ei haluaisi lapsia.. Se se vasta hankalaa onkin.- 7+13
"Siskoillani on kaikilla lapsia ja eivät oikein pidä minusta sen takia koska minä en pidä enkä välitä heidän lapsistansa ollenkaan. Todella lapsellista ja tympeetä."
No tuota noin. Minäkin olen lapseton nainen enkä piittaa lapsista ollenkaan, mutta osaan minäkin sentään edes teeskennellä välittäväni siskon lapsista... - Vela-71
7+13 kirjoitti:
"Siskoillani on kaikilla lapsia ja eivät oikein pidä minusta sen takia koska minä en pidä enkä välitä heidän lapsistansa ollenkaan. Todella lapsellista ja tympeetä."
No tuota noin. Minäkin olen lapseton nainen enkä piittaa lapsista ollenkaan, mutta osaan minäkin sentään edes teeskennellä välittäväni siskon lapsista...**No tuota noin. Minäkin olen lapseton nainen enkä piittaa lapsista ollenkaan, mutta osaan minäkin sentään edes teeskennellä välittäväni siskon lapsista... **
Sinänsä off-topic mutta muistampa kauheimpina täteinäni juuri ne, jotka teeskentelivät pitävänsä ja kiinnostunutta. Ilkeä ei saa lapsille olla mutta mikään pakko ei ole esittää muuta kuin on. - 2+7
Vela-71 kirjoitti:
**No tuota noin. Minäkin olen lapseton nainen enkä piittaa lapsista ollenkaan, mutta osaan minäkin sentään edes teeskennellä välittäväni siskon lapsista... **
Sinänsä off-topic mutta muistampa kauheimpina täteinäni juuri ne, jotka teeskentelivät pitävänsä ja kiinnostunutta. Ilkeä ei saa lapsille olla mutta mikään pakko ei ole esittää muuta kuin on.Kummallista. Minä en lapsena saanut mitään traumoja teennäisyydestä, vaan lähinnä ilkeistä ihmisistä...
Mutta en minä teennäisyyttä edes tarkoittanut. Ei sitä vauvaa tarvitse ottaa syliin ja teeskennellen lällytellä vauvakieltä, mutta ei vaadi suurta ponnistusta esim. ostaa lapsillekin ajatuksella valittuja lahjoja ja kysyä vanhemmilta, mitä Niko-Petterille kuuluu. Kyllä minun sukulaiseni ja kaverini ymmärtävät, etten ole lapsi-ihmisiä enkä osaa niiden kanssa peuhata, mutta silti "kiinnostaa" lasten kuulumiset ja silti haluan niitäkin omalla tavallani ilahduttaa. En tietty tiedä muiden sukulaisista ja kavereista.
- waf123gse
Olen 29v mies jota ei ole ikinä lapsen teko kiinnostanut. Pikkulapset kyllä näyttävät ihan söpöiltä mutta en nyt tolla perusteella lähtis omia tekemään... Aikaisempia seksikokemuksia on .. noh sanotaan vaikka että ihan muutama. En tiedä olenko kiltti vai renttu, mutta kyllä on semmoisiakin miehiä joita ei lapset kiinnosta mutta eivät myöskään ihan panopukkeja ole.
- täti äiti tytär vaim
Minusta on vähän erikoista, jos aikuinen ihminen ilmoittaa VIHAAVANSA lapsia. On täysin ymmärrettävää, että kaikki eivät halua lapsia siksi, että niistä on liikaa vaivaa ja vastuuta eikä koe, että haluaisi lasta niin paljoa, että jaksaisi sitoutua siihen 20 vuodeksi, mutta että joku VIHAA lapsia. Sitä en ymmärrä.
Jos vihaa lapsia, niin eikö samalla sitten vihaa myös ihmisiä ylipäätään? Onko vihaamisen taustalla joku oma trauma esim. hyväksikäyttö lapsena, oma vanhempi kuollut yllättäen tms? Itselläni lapsuudessa on ollut paljon hyvääkin muisteltavaa ja lapsuuden huonoja asioita olen yrittänyt työstää, jotta en siirrä niitä omille lapsilleni.
En edelleenkään väitä, ettäkö kaikkien pitäisi rakastaa lapsia puhumattakaan, että niitä hankkisi. Minusta vihan tunne on niin kuluttavaa, että jotakin kannattaisi ihan itsensä takia tehdä, jotta raskasta vihaa saisi käsiteltyä ja tunne vaihtuisi vihasta neutraalimmaksi. - Näinkin päin.
Itse olen jo yli neljäkymppinen mies, mutta tosi vaikeaa on tämän ikäisistäkään lapsettomista naisista löytää sellaista, joka ei haluaisi lapsia. Tuntuu, että kaikilla fiksuilla(kin) naisilla on lapsia tai he haluaisivat tehdä niitä jopa nelikymppisinä.
(kuvittelisi että ensisynnyttäminen tuon ikäisenä on vaarallistakin)
30 naisilla tuntuu kaikilla olevan hirveä vauvakuume, joten heitä olen lakannut katselemasta.
Itsekään en mitenkään vihaa lapsia, mutta en halua heitä omaan elämääni.- On ihan luonnollista
haluta lapsia. Jokainen NORMAALI ihminen haluaa jatkaa sukuaan. Ne jotka haluavat pysyä lapsettomina vapaaehtoisesti ovat outoja friikkejä ja itsekeskeisiä ihmisiä, jotka eivät halua tehdä velvollisuuttaan. Kuka esim. maksaa eläkkeet, jos tähän maahan ei tehdä lapsia? Kuka puolustaa rajojamme hyökkääjää vastaan, jos väestö radikaalisti häviää?
On ihan luonnollista kirjoitti:
haluta lapsia. Jokainen NORMAALI ihminen haluaa jatkaa sukuaan. Ne jotka haluavat pysyä lapsettomina vapaaehtoisesti ovat outoja friikkejä ja itsekeskeisiä ihmisiä, jotka eivät halua tehdä velvollisuuttaan. Kuka esim. maksaa eläkkeet, jos tähän maahan ei tehdä lapsia? Kuka puolustaa rajojamme hyökkääjää vastaan, jos väestö radikaalisti häviää?
Eli on itsekeskeistä, ettei halua tuoda lisää ihmisiä kärsimään ja tuhoamaan maailmaa?
Eikös tuo nimenomaan ole sitä itsekeskeisyyttä, että sikiää vain jotta lapset pitäisivät sinusta huolta kun vanhenet?- Nainen 34
Täällä on yksi tällainen tahtomattaan lapseton nainen. Vink, vink... :) Pidän lapsista kyllä, mutta kohtalo vaan määrännyt niin, ettei omia lapsia tule.
- 38nokids
Kuinkahan paljon yli nelikymppinen?
Olen 44-v. nainen jolla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta eikä tule. Jos lapsia haluaa, ne kannattaa hommata nuorena kun niiden kanssa jaksaa vielä touhuta.
En silti inhoa lapsia, en vaan halua omia! Mutta fiksu mies kyllä kelpaisi kumppaniksi. Lapseton elämä voi olla myös täyttä elämää!- trollllll
On ihan luonnollista kirjoitti:
haluta lapsia. Jokainen NORMAALI ihminen haluaa jatkaa sukuaan. Ne jotka haluavat pysyä lapsettomina vapaaehtoisesti ovat outoja friikkejä ja itsekeskeisiä ihmisiä, jotka eivät halua tehdä velvollisuuttaan. Kuka esim. maksaa eläkkeet, jos tähän maahan ei tehdä lapsia? Kuka puolustaa rajojamme hyökkääjää vastaan, jos väestö radikaalisti häviää?
Yleensä ihmiset taitavat niitä lapsia hankkia, koska niitä itsekkäästi haluavat. Kukaan ystävistäni ei ainakaan ole hankkinut lapsia sen takia, että on ollut polttava tarve synnyttää Suomelle pikkusotilaita rajoja puolustamaan.
Ihmisellä on oma tahto ja voin myöntää, että olen kuvailemasi "friikki" koska tahdon nauttia elämästäni ilman vastuuta kirkuvasta nilkkakuulasta. En koe, että minulla olisi mikään velvollisuus uhrata oma tahtoni sen takia, että kaiken maailman kukkahattutädit ovat ottaneet huolekseen tulevien veronmaksajien pienilukuisuuden. Ennemmin olisin huolissani niistä lapsista, jotka jo tässä maailmassa ovat.
En halua kommentillani loukata heitä joilla on lapsia, koska oma valintahan se useimmille on. Itse vain koen lisääntymisen ahdistavana ja kahlitsevana ajatuksena, enkä näe mitään syytä sille, miksi minun pitäisi tietoisesti rynnätä kohti pahinta painajaistani, koska "lapsia nyt vaan kuuluu tehdä".
En pysty ymmärtämään, miksi vapaaehtoisesti lapsettomiin suhtaudutaan noinkin tylysti. Emmehän me vapaaehtoisesti lapsettomatkaan mene niitä mammoja sinne hiekkalaatikolle torumaan, että ovat itsekkäitä, koska halusivat jatkaa sukuaan ajattelematta mitä kaikkea paskaa se lapsi tulevaisuudessa joutuu mahdollisesti kärsimään.
Ymmärrettäköön tämän kerran se, että ihmiset pelkäävät tuntematonta. Vapaaehtoisesti lapsettomat poikkeavat valtaväestöstä, mutta miksi heitä pitäisi syyllistää sen takia, että ovat valinneet toisin? - duunarityttö
On ihan luonnollista kirjoitti:
haluta lapsia. Jokainen NORMAALI ihminen haluaa jatkaa sukuaan. Ne jotka haluavat pysyä lapsettomina vapaaehtoisesti ovat outoja friikkejä ja itsekeskeisiä ihmisiä, jotka eivät halua tehdä velvollisuuttaan. Kuka esim. maksaa eläkkeet, jos tähän maahan ei tehdä lapsia? Kuka puolustaa rajojamme hyökkääjää vastaan, jos väestö radikaalisti häviää?
Mitä velvollisuutta?Olen ollut työssäkäyvä ihminen joka on maksanut veronsa ja tehnyt pitkää työpäivää ja varmaan kovemman työpanoksen tälle yhteiskunnalle kuin moni nainen jolla on lapsia.
En ole halunnut lapsia,kuljen henkisesti normaalin ja terveen kirjoissa.
Olen elänyt pitkän ja ihanan avioliiton ja tiedän että parisuhde voi olla ihana ja kestävä myös ilman lapsia.Nyt olen leski.Parisuhde ei kaatunut lapsettomuuteen vaan puolison kuolemaan.
Mitä velvollisuutta????Maailmassa on tällä hetkellä liikakin lapsia kun mietitään maapallon ekologista kestävyyttä.Maapallo ei yksinkertaisesti kestä tämänkaltaista väestönräjähdystä.
Joskus toivoisin että joskus ihmiset sivistyisivät sen verran että tämänkaltaisia kommentteja ei tarvitsisi kirjoittaa.Ahdistavaa ajatella että jotkut käsittävät parisuhteen vain lisääntymistä varten.Lehtien treffipalstoilla kolmasosa ilmoituksista on tyyliin: ei -vapaa kulisseissa viihtyvä mies etsii salaista seuraa..Kyllä minusta tämä kertoo kieroutuneesta parisuhteesta jossa nimen omaan avioliitto on lisääntymistä varten,mutta siitä avioliiton varsinsisesta olemuksesta,rakkaudesta ja kumppanuudesta ei ole jäljellä häivääkään.
Mitä itsekeskeisyyteen tulee niin olen työskennellyt naisvaltaisella alalla ja tiedättekö mitä kuka on aina joutunut joustamaan työ ajoissa ja olemaan ylitöissä,lapseton nainen.Sen päälle on saanut kuulla vaikka mitä törkyä itsekkyydestä ja lapsettomuudesta joka muuten ei kuulu kenellekään.
- mämämämä
Mukavaa huomata, etten ole ainoa, jolla ei ole pakonomaista tarvetta monistaa omia geenejään. Itse olen 28-vuotias mies enkä ole koskaan oikein omia lapsia halunnut. Nuorempana ajatuksiani ohjasi juuri tuo "kyllä sinäkin sitten vanhempana..." -lausahdus. No minä se odottelin ja odottelin, mutta mitään tarvetta ole koskaan ilmennyt, lähinnä päinvastoin. Minua siis huijattiin. Kai tuo lausahdus menee samaan "kyllä sinä sitten aikuisena ymmärrät" -kategoriaan, jolla sanoja peittelee omaa tietämättömyyttään tai muuten vain yrittää järkeillä itselleen ilmiötä, joka tuntuu epämiellyttävältä.
Ja jos nyt ihmislajia uhkaisi sukupuutto, niin kai minä voisin yhteisen hyvän vuoksi voisin ruveta sikiämään ja yrittäisin parhaani mukaan olla isähahmona. Kuitenkin 7 miljardia (and still counting..) todistekappaletta vihjaa, ettei tällaista pelkoa ole lähitulevaisuudessa.
Todellista itsekkyyttä on se, että puskee lisää mukuloita maailmaan, vaikka tietää ettei länsimaalaista elintapaa voi monistaa loputtomiin. Aivan naurettavaa ajatella tämä lisääntymistouhu jonkinlaiseksi kansojen väliseksi kilpailuksi. Aika nopeasti ollaan pulassa sillä ajattelutavalla, kun kuitenkin samassa veneessä ollaan. Ehkä tuo olisi toiminut joskus kivikaudella, kun oli oikeasti kyse selviytymisestä.
Turha vedota siis mihinkään kansalaisvelvollisuuteen, ihan niin kuin ihmiset lisääntyisivät sen takia, että olisivat huolissaan valtiosta. Kuulostaa lähinnä tekosyyltä. Ihmiset sikiävät pääasiassa siksi, että se tuottaa heille suurta mielihyvää. On hienoa kun on joku ihminen, joka kunnioittaa, kuuntelee, haluaa huomiotasi ja tottelee (ainakin teoriassa) sinua pyyteettömästi, vaikka et olisi ansainnut muuta kuin pakkosterilisaation.
En tarkoita, etteikö tämä itse valittu lapsettomuus olisi osittain itsekkäistä lähtökohdista johtuvaa, mutta ihan turha on lapsellisten ruveta vetoamaan mihinkään altruismiin saati kertomaan jotain sankaritarinoita suurperheen arjesta.
Siis hieno homma, jos suoridutte siitä loistavasti, mutte ei se automaattisesti nosta teitä muiden yläpuolelle.
Huh, tästä tuli melkoinen palopuhe, mutta turhauttaa, kun nämä asenteet toistavat iitseään myös oikeassa elämässä. Ja varmaan saan kuulla tästä valinnasta vielä vuosikymmeniä. Varsinkin jos olen muuten kunnon kansalainen. Pääsisi helpommalla, kun rupeaisi käyttämään suonensiäsiä ja muuttaisi kadulle. Ei tulisi kukaan kysymään, että millos teiltä kuuluu pienten jalkojen töminää? - mssawo
Jos treffipalstalta löytyy joku muuten mielenkiintoinen mies niin aika varmasti siellä on ruksi kohdassa "haluan lapsia". Itse katson melkeinpä ensimmäisenä sen kohdan treffi-ilmoista etten turhaan ala elätellä mitään toivoa.
- ElefanttiKerhoreppu
Oi, kuulostat ihan loistavalta kumppanilta.
Itselläni on varsin sama tilanne. Tällä hetkellä en ikimaailmassa voisi kuvitellakaan haluavani lapsia. Ymmärrän kuitenkin sen, että mieli voi joskus muuttua, joten en julista ympäriinsä kovaan ääneen etten tule ikinä haluamaan lapsia. Kuitenkin jos suhteessa olisin jonkun kanssa, ja selviäisi sitten että toinen haluaa lapsia muutaman vuoden sisään, niin suhde hyvin todennäköisesti päättyisi siihen. En vain todellakaan halua lapsia, ainakaan niin pian, ehken koskaan, enkä halua pilata toisen unelmia.
Itse vielä täyttäisin aika hyvin nuo sinun kriteerisikin.. Olen tällainen no ehkä aika pitkälti kiltti, mutta ainakin täydellinen vastakohta rentulle, 22-vuotias ja yksi muutaman kuukauden suhde takana reilu vuosi sitten. Tämän kokemuksen myötä ainakin opin sen, että en ymmärrä mitä ihmiset saavat noista yhden yön jutuistaan. Ei todellakaan ole minun juttuni. Haluaisin vain ihan normaalin, turvallisen ja uskollisen suhteen, missä ei tarvitsisi pelätä, että koska toinen alkaa haluta lapsia tai pettää tjsp.
Muutenkin tuntuu jotenkin mahdottomalta löytää sopivaa tyttöä, kun nykyään useimmilla on tosiaan takana lukuisia suhteita, pitemmistä (nykynuorten mielestä varmaan kuukausi on jo pitkä suhde =) "normaaleista" suhteista kaiken maailman virityksiin ja yhden yön säätöihin. Jotenkin tuntuu, että näiden mielestä elämän tarkoitus on, että on koko ajan pakko olla jonkun kanssa jossain suhteessa. Tai jossei ole, niin sitte pitää viettää "villiä sinkkuelämää". Tai sitten kyse on jostain ehdottamasti kaikessa Raamatun mukaan toimivasta kiihkouskovaisesta, joka haluaa täyttää maan lapsilla niin pian kuin mahdollista. Ei, tämäkään ei ole ihan minun juttuni.
Ja palataan vielä aloituksen kysymykseen: täältä löytyisi 1 kpl mies joka ei halua lapsia.- ap
Joo, itsekään en yhden yön juttuja halua, mutta aika harvinaista törmätä mieheen joka ei niitä halua. :) Hienoa että teitäkin on, välillä näyttää siltä ettei maailmassa olisi miestä joka ei sinkkuna ollessaan naiskentelisi ympäriinsä kenen kanssa tahansa. Joku 95 % miehistähän joko tekee noin, tai sitten tekisi jos vain saisi tilaisuuden mutta ei satu saamaan.
Ja tosiaan tuo sama ongelma uskontohörhöjen suhteen on sen tähän mennessä ainoan eksäni kanssa tullut koettua! Se mainisemani kiire lasten hankinnan kanssa muutaman vuoden sisään ja vielä se ehdottomuus hemmetin isosta lukumäärästä (5) olivat todella painostavia...
Juuri sinunlaiseltasi kuulostavaan mieheen olisi upea törmätä koska harvassa olette (viimeistään tuo ettei tavoittele liikaa irtosuhteita karsii suurimman osan miehiä pois).
Eikä tuo oma ainokainen suhteeni paljoa pidempi ollut, virallisesti sen puoli vuotta, mutta käytännössä päätin erosta jo 4. kuukauden kohdalla jätkän viimeisen pisaran (eli jätettyä kokonaan tulematta sovittuun aikaan, myös ilmoittamatta siitä ollenkaan ettei ollutkaan tulossa eikä edes silloin antanut selitystä asiaan kun tekstiviestillä koitin kysyä mitä tapahtui) jälkeen.
Ns. virallistaminen vain lykkääntyi 2 kk päähän koska juuri tuon hänen temppunsa jälkeen jouduin lähtemään kuukaudeksi toiselle puolelle maata työharjoitteluun, enkä pidä tekstarilla tai puhelimitse jättämistä reiluna, vaan ihan että kasvokkain jutellen setvitään asiat ja annetaan toiselle selkeä selitys sille miksi suhde on parempi lopettaa. Teinien lyhyitä "meidän juttu on ohi nyt, piste" ilmoitusluontoisia tekstareita en ole koskaan ymmärtänyt...
- *cinderella*
Mä taisin olla 18, ku sanoin äidille etten halua koskaan lapsia. Ja se vaan sano tän tutun lorun: noin sä sanot nyt, mut vartoos viä muutama vuosi ni on mieli muuttunu. No, nyt mä oon 28 enkä edelleenkä halua lapsia. Mä en pidä lapsista, multa puuttuu äidinvaisto täysin enkä halua pilata elämääni kersojen takia. Mä haluan elää omilla ehdoillani, en lasten. Ehkä oon itsekäs, mut parempi kai olla hankkimatta lapsia jollei niihin halua sitoutuakaan.
Ja näin sinkkuna se on mullekin yks kriteeri miesten suhteen, että mieskään ei saa haluta lapsia, eikä sillä saa olla lapsia jo ennestään. Mut vähän vaikeeta se alkaa olla, mitä enemmän mulle tulee ikää. Mun ikäsillä ja vanhemmilla miehillä kun kaikilla tuppaa jo olemaan takanaan se perinteinen stoori: mentiin naimisiiin, tehtiin pari kersaa ja nyt on erottu.
Mut eipä sen puolesta, en mä mitään miestä oo epätoivosesti hakemassakaan. Oon todella tyytyväinen elämääni näinkin, ja kun ei oo miestä elämässä tai etsinnän alla, ni ei tarvii stressata siitä lapsiasiastakaan.
Ja nyt moni kersojaan passaava kotiäiti ottaa varmaan nokkiinsa mun kirjotuksesta. Mut vetäkää vaan se herne nenäänne ihan rauhassa, älkää vaivautuko haukkumaan mua. Suomi on vapaa maa, ja kaikilla on oikeus olla tykkäämättä niistä teidän pilalle lellityistä räkänokka-kauhukakaroista. - ollakko vai eikö ol
No mä voi olla tekemättä lapsia ihan hyvin. Haluutko alkaa seurustelemaan mun kanssa. ? Asun satakunnassa. Olen mies ja 36 vuotias jo
- :(
30-vuotias mies, en halua lapsia. Parisuhteen saaminen tuntuu vain mahdottomalta, kun on vain vähän kokemusta naisista ja puutteelliset sosiaaliset taidot. En osaa tutustua edes miehiin. Vielä kun lisätään se, ettei halua lapsia, on todennäköisyys löytää seurustelukumppani erittäin lähellä nollaa.
- ap
Omat sosiaaliset taitoni olivat koko teini-ikäni ja täysi-ikäisyyden jälkeenkin aina 21-vuotiaaksi asti nolla, kiitos sen kiusaamisen tuoman sosiaalisten tilanteiden pelon. Vieläkin jännitys näkyy todella herkästi päällepäin vähänkin vieraampien ihmisten seurassa, mutta ainakin sen verran olen saanut petrattua että ensikertaa eläissäni minulla on viimein kaveripiiri eikä pelkästään 1-2 yksittäistä kaveria ihan eri porukoista. :)
Eli vaikka omat taitoni ovat myös puutteelliset ja varsinkin se traumoja seurannut varautuneisuus antaa toisille väärän kuvan ettenkö haluaisi tutustua ihmisiin, niin joten kuten elämä on viimein alkanut rullaamaan tälläisenä skolioosin vuoksi vinoselkäisenä ja aiempien kokemusten vuoksi vähän surumielisen oloisena friikkinäkin. Vaikka edelleen tosiaan miehiin on hyvin vaikea tutustua, mutta tyttökavereiden kanssa olen alkanut viimein pikkuhiljaa avautua. - :(
ap kirjoitti:
Omat sosiaaliset taitoni olivat koko teini-ikäni ja täysi-ikäisyyden jälkeenkin aina 21-vuotiaaksi asti nolla, kiitos sen kiusaamisen tuoman sosiaalisten tilanteiden pelon. Vieläkin jännitys näkyy todella herkästi päällepäin vähänkin vieraampien ihmisten seurassa, mutta ainakin sen verran olen saanut petrattua että ensikertaa eläissäni minulla on viimein kaveripiiri eikä pelkästään 1-2 yksittäistä kaveria ihan eri porukoista. :)
Eli vaikka omat taitoni ovat myös puutteelliset ja varsinkin se traumoja seurannut varautuneisuus antaa toisille väärän kuvan ettenkö haluaisi tutustua ihmisiin, niin joten kuten elämä on viimein alkanut rullaamaan tälläisenä skolioosin vuoksi vinoselkäisenä ja aiempien kokemusten vuoksi vähän surumielisen oloisena friikkinäkin. Vaikka edelleen tosiaan miehiin on hyvin vaikea tutustua, mutta tyttökavereiden kanssa olen alkanut viimein pikkuhiljaa avautua.Mukava kuulla, että olet onnistunut löytämään kaveripiirin. En itse tiedä yhtään, mistä edes aloittaa... Miehillä tuntuisi olevan sitä, että mennään vaan vanhojen tuttujen kanssa baariin. Tässä iässä monilla on jo perhe ja vakiintuneet ympyrät muutenkin, homma on mennyt eri vaikeaksi.
- ap
:( kirjoitti:
Mukava kuulla, että olet onnistunut löytämään kaveripiirin. En itse tiedä yhtään, mistä edes aloittaa... Miehillä tuntuisi olevan sitä, että mennään vaan vanhojen tuttujen kanssa baariin. Tässä iässä monilla on jo perhe ja vakiintuneet ympyrät muutenkin, homma on mennyt eri vaikeaksi.
Jos jonkin uuden harrastuksen aloittaminen kiinnostaa niin sitä kautta voisi löytyä? Tapahtumien kuten urheiluotteluiden tai konserttien kautta mahdollisesti myös, mutta voisin kuvitella sen olevan jo vähän vaikeampaa koska moni ihminen tulee sinne jo valmiin kaveriporukan kanssa eikä ole kiinnostunut tutustumaan siellä oleviin vieraisiin porukoihin.
Vaikea sanoa kun itse onnistuin haalimaan tuon kaveripiirini puhtaan onnen kantamoisen kautta:
Esim. ensimmäinen tyttö jonka kanssa aloin nykyisestä koulustani kaveerata oltuani ensimmäiset puoli vuotta se koulun yksinäinen hissukka sanoi ettei olisi ikinä tullut tutustuneeksi minuun, jos ei yksi hänen kaverinsa jonka kanssa olin parina ekana koulupäivänä tullut muutaman kerran pintapuolisemmin jutelleeksi olisi kehunut minua mukavaksi.
Nykyisin tuokaan tyttö ei kuulu kaveripiiriini kun on muuttanut kauas pois, mutta tämänhetkisestä kaveripiiristäni se ensimmäinen tyttö johon tutustuin (hänen kauttaan opin sitten pikkuhiljaa tuntemaan muun porukan) sanoi vastaavaa, että ei olisi ikinä alkanut kaveerata kanssani ellen olisi ensin ollut sen nyt jo muualle muuttaneen kaveri, koska olin kuulemma niin oudon hiljainen.
Hän on kyllä itsekin erittäin ujo ja nykyisin suhtautuu paljon epäilevämmin tuntemattomiin ihmisiin kuin minä eikä esim. mene koulun muiden oppilaiden järjestämiin bileisiin vaikka hänet olisi sinne kutsuttu jos hän ei tunne ko. tyyppejä muuten kuin koulun kautta (itse menen koska haluan edelleen kehittää itseäni sosiaalisemmaksi), mutta tuo hänen sanomisensa viittaa siis ihan alkuaikoihin kun traumani olivat nykyistä näkyvämpiä.
Eli todellakin useammankin onnekkaan sattuman summa, niin siihen jo pois muuttaneeseen tutustuminen kuin myös nykyisen kaveripiirini ensimmäiseen ihmiseen tutustuminen... Joskus se on pienestä kiinni pääseekö araksi ja ihmispelkoiseksi rankasti kiusattu ihminen koskaan traumojen aiheuttamasta sosiaalisten ongelmien kierteestä pois.
- Mistä
Mistä nainen joka ei halua lapsia eikä myöskään mitään eläimiä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih516926Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6803008Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831290Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.981281- 841265
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä611164- 891150
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2371130- 721022
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.203955