miehet ja keskustelu

Tätä ihmettelin itsekin juuri miehelle jota olen tapaillut kolmisen kuukautta. Hän totesi asiaan, että hän kyllä haluaa. Jäin miettimään, että miksi ihmeessä hän olisi erilainen kun ei ne aiemmatkaan ole halunneet. Mutta olen kuullut miehistä jotka haluavat ja näin tekevät.

Ärsyttää muuten kun terapiassa usein sanotaan että jutelkaa asioista. No, mites juttelet jos olet yksin juttelemassa, kun mietä ei kiinnosta! Ihan vaan tällainen pieni diiteil...

Mitä tarkoitat "parisuhteen tärkeillä asioilla"?

Minulla on mies, joka haluaa keskustella parisuhdetta koskevista tärkeistä asioista. Puhumme kaikesta avoimesti toistemme kanssa.

Mutta edellisistä voin sanoa etteivät he ainakaan suostuneet puhumaan vaan ennemmin karkasivat kavereiden kanssa kaljalle. Se oli exille sitä asioiden selvittämistä omalla tavallaan ja yksin sain sit miettiä että mitähän miehen päässä liikkuu..

voi olla että käytte sen naisen ehdoilla ja vain naisen mielestä tärkeistä asioista. lisäksi ei se ainakaan ole keskustelua että nainen kertoo mielipiteensä johon ei saa antaa muuta palautetta kuin "selvä tehdään niin". tai muuten nainen lukittuu kylpyhuoneeseen ja ALKAA ITKEMÄÄN "en pääse koskaan naimisiin!".

siinä sitä elävästä elämästä!!!

Vaikea sanoa....ehkäpä sinun kokemus miehistä on suppea. Minä keskustelen ja olen parisuhteessa oleva mies.

Joskus yleistäminen ja väheksyvä asenne tappaa keskustelun......

Miehet ja naiset keskustelee eri tavoilla:
Nainen avautuu tuntemuksistaan ja haluaa myötäilyä.
Mies tutkii ongelmaa ja etsii ratkaisua.

Usein nainen alkaa kertoa huonoista tuntemuksistaan, jonka mies kokee helposti sisäisenä epävarmuutena. Siihen mies sitten ehdottaa jotain ratkaisua, jonka nainen taas kokee vähättelynä. Siinä sitä sitten ollaan.

Kummankin tulisi ymmärtää toista ja olla vetämättä hernettä nenään näennäisesti sopimattomista kommenteista. Siis hyväksyä tämä erilaisuus.

Joo no siis aivan sama juttu meillä :-/ !
Olen sanonut miehelleni , että ei tää oo riitelyä vaan keskustelua näistä hankalista asioista, joista mun mielestä pitää myös jutella. Ei parisuhde vaan toimi jos ei pystytä juttelmaan myös niistä ei kovin kivoista- asioista. Tuntuu vaan siltä et aina kun haluun ottaa puheeks jonkun minua mietityttävän asian joka ei ole mikään kovin mukava niin aina sellanen tunne, että uskallanko avata suutani ollenkaan ettei mieheni vain hermostuisi? Oon sanonut sille, että pitäiskö mun puhua ongelmistani täällä netissä, jossa sanottaisiin että puhukaa, niin asia selviää. Tämän tiedän itsekin, joten siksi ensimmäisenä puhun miehelleni asioista, mutta tuntuu et siitä ei tuu koskaan mitään. Joko siitä tulee riita, väärinymmärrys tai ei kiinnostusta jutella asiasta. mietin vain , että onko miehet tosiaan ihan pääsejä? Että jos minun mieheni ajattelee että riitelee kanssani joka kerta kun otan jonkun vähän ei kivemman jutun esille niin ettei tälläsitä välttämättä olisi jonkun toisen muijan kanssa? Koska kaikissa parisuhteissa joudutaan ennemmin tai myöhemmin juttelemaan niistä asioita mietityttävistäkin jutuista.

Yksi oleellinen ero miehissä ja naisissa noin yleisesti ottaen on se, että naiset haluavat vaihtaa mielipiteitä, keskustella, heittää ilmaan ajatuksia ja kehitellä sitä asiaa. Miehet taas oletttavat, että tässä on kyseessä iso ongelma, johon pitää heti löytää joku ratkaisu. Nainen taas suuttuu, kun hän kaipaa enemmän kuuntelijaa, lohduttajaa ja keskustelukumppania kuin sitä, että heti pitää tehdä joku sääntö. Mies taas ei ymmärrä sitä, että parisuhdeasiasta keskustellaan, jos ei ole joku selkeä ongelma.

Minusta parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan ainakin näistä parisuhdeasioista:
- seksi. Mitä kumpikin haluaa, mitä haaveita, mitä fantasioita.
- ehkäisy
- lisääntyminen: kyllä vai ei. Jos kyllä, montako lasta ja millaisten arvojen mukaan haluaa lapset kasvattaa ja millainen vanhempi haluaisi olla. Mitä haluaa tuoda omasta lapsuudestaan jaettavaksi ja mille huonoille asioille haluaa laittaa stopin.
- naimisiinmeno: kyllä vai ei
- hellyys. Millaisia hellyydenosoituksia haluaa ja kuinka paljon
- rakastaminen. Millaisia rakkaudenosoituksia haluaa ja kuinka paljon
- yhteinen ajankäyttö, omat menot
- raha-asiat. Yhteiset ja omat rahat
- yhteydenpito omaan sukuun ja omiin kavereihin. Kuinka paljon nähdään heitä yksin/yhdessä
- kotitöiden jako
- toisen kunnioittaminen ja arvostus. Miten osoitat sen?
- Minä rakastan sinua: Kuinka paljon vaikeuksia tuottaa sanoa se ääneen?
- kuinka paljon juttelette toistenne päivästä? Osaatteko ylipäätään olla enää kiinnostuneita toisistanne? Onko toinen jo itsestäänselvyys?

Itse olen huomannut aiemmissa suhteissani, että helposti miehet tulkitsevat hellyydenosoitukset kehoitukseksi seksiin. Minulle taas on tärkeää, että voidaan halata ja suukotella ilman, että heti talutetaan makuuhuoneeseen. Sen jälkeen mies katsoo usein oikeudekseen vetäytyä taas telkkarin ääreen. Sellainen loukkaa, kun tulee hyväksikäytetty olo: halusin halauksen, mies sai seksiä ja jäin yksin.

Kaikki suhteeni ovat päättyneet siihen, että miehen arvostus minua kohtaan on vähentynyt niin paljon, että hän on alkanut pitää minua itsestäänselvyytenä. Ei ole kovin kivaa, kun saa vain haukkuja ("Etkö sä oo sen vertaa saanut sairaslomallasi aikaiseksi, että olisit pessyt tiskit ja laittanut ruoan?") eikä enää ollenkaan saa kuulla olevansa ihana, kaunis ja rakas.

Tiedän, että monella miehellä on se periaate, että kaikki on hyvin joten ei tarvitse puhua asiasta. Toisaalta nämä samat jurot miehet ovat niitä, jotka eivät sitten osaa avata suutaan, kun todella olisi ongelmaa. He eivät uskalla sanoa, että ovat kyllästyneet suhteeseen ja kaipaavat vähän vipinää ja piristystä, vaan menevät ja pettävät. Kuinkakohan moni suhde on päättynyt siten, että työpaikan pikkujouluista löytyykin uusi raikas ihastus, jolloin vanha toimimaton (?) suhde päättyy äkkiä, vaikka ihminen itse ei ole pistänyt tikkua ristiin sen eteen, että suhde olisi säilynyt tuoreena ja raikkaana ja päässyt kehittymään alkuhimon jälkeen rakastumisesta rakastamiseksi.

Varmin tapa saada mies sulkeutumaan on aloittaa "voitaisko me jutella" ja sitten heittää ilmaan juuri joku epämääräinen kohde kuten "meidän parisuhteesta". Jos mies on täysin tyytyväinen parisuhteeseen niin ei hän ymmärrä miksi siitä pitäisi jutella.

Eli ilmaise asia sopivalla hetkellä selkeästi: "Olen miettinyt xx-asiaa".Ja vain yksi asia per keskustelu! Sen jälkeen jatka avoimilla kysymyksillä (mitä, miten, milloin.. sellaisia, joihin ei voi vastata vain 'joo' tai 'ei'). Ja kun keskustelu on käyty loppuun niin siitä asiasta ei jankata uudestaan hetken kuluttua.

Nainen haluaa kuulla jostain asiasta miehen mielipiteen, ja kun se ei sitten olekaan sellainen kun nainen odotti, on seurauksena pettymys, riita ja/tai mökötys.

Fiksu mies oppii nopeasti, että parempi pitää mielipiteet ja käsitykset omana tietonaan mikäli ne vähänkään liittyvät parisuhteen tilaan, naisen ulkonäköön, painoon, yhteiseen tulevaisuuteen, naapurin eukon perän leveyteen, jne. mikäli on pienikin aavistus siitä, että naisella voi olla toisenlaisia ajatuksia.

Ja etenkin silloin on syytä pitää kieli keskellä suua kun nainen kysyy viattomasti, että olenko mielestäsi ... Vastaus on aina väärä.

Kylläpä on masentavan seksististä keskustelua.

Mielestäni nämä stereotyypit, joita tässä tarjotaan miehille ja naisille, ovat oikeasti sukupuoliriippumattomia. On totta, että niitä on totuttu pitämään sukupuolisidonnaisina, mutta jos unohdettaisiin stereotyyppiset käsitykset miehekkyydestä ja naisellisuudesta ja annettaisiin ihmisten olla sitä mitä he todella ovat luonteeltaan, kummastakin sukupolvesta löytyisi aivan yhtälailla kummankinlaisia keskustelijoita.


Nimim. Avoin ja keskusteleva mies, joka löytää naisseuraa, mutta ei seurusteluseuraa

Täällä on yksi parisuhteessa elävä 30 v mies joka osaa keskustella puolison kanssa taivaan ja maan väliltä. Kommunikaatio on meidän suhteessa ihan huippua. Ei ole hiljaisia hetkiä suhteessa ellei halua ottaa aikaa itselleen yksin. Muuten keskustellaan päivässä kaikista asioista.

Voisin sanoa, että olen onnellinen tässä suhteessa:)

Usein taitaa näissä keskustelemattomissa parisuhteissa olla niin, että toinen osapuoli, mies tai nainen, dominoi tavalla tai toisella niin että puoliso tulee jyrättyä hiljaiseksi jyrääjän sitä huomaamatta.

Hyvä keskustelu ilmapiiri on sellainen,että kummallakin on tilaa olla oma itsensä, siinä vallitsee luottamus ja avoimuus ja kunnioitus puolison ajatuksia, tuntemuksia ja sitä kohtaan, miten toinen kokee asiat ( esim. parisuhteen).

Hyväksi keskustelijapariksi voi opetella. Se ei vaadi itseltä muuta kuin itsetuntemusta, kykyä kuunnella toista ja ilmaista itseään. Ripaus itsehillintää ei pilaa keskurtelua :)

Osaatko itse luoda turvallisen keskusteluilmapiirin?

Samaa ihmettelen itsekin mutta olen mies ja esittäisin edellä mainitun kysymyksen myös naisille! Suhteita takana vaikka kuinka paljon mutta aina sama ongelma. Naiset ei puhu!!

Taas tätä lässynpaskaa katkeralta eukolta. Kyllä minä haluan keskustella mutta suurin osa NAISISTA ei kykene keskustelemaan!

Valitettavan usein asia on niin että jos toisella on jotain keskusteltavaa mielessä, niin hänellä on mielessä myös tavoite sille keskustelulle. Luulen että monia miehiä kiinnostaisikin sellainen keskustelu joka voi edetä eri suuntiin, mutta tavoitehakuinen juttutuokio, jonka päämäärä on valmiiksi asetettu, ei oikein inspiroi. Tämä päämäärä on valitettavan usein se että miehen pitää ymmärtää tehneensä tai ajatelleensa väärin.

Tuskin naisetkaan haluisivat keskustella esim. siitä miksi he eivät huomioi miestään riittävästi - vai haluaisivatko?

Näin se menee:
Akka on kun riivinrauta:
Akka:MINÄ jäkäjäkäjäkäjäkäjäkä...........jäkäjäkäjäkä.
Äijä:Aha.
Akka:MINÄ jäkäjäkäjäkä...jäkäjäkä.
Äijä:Oliko muuta?
Akka:MINÄ JÄKÄJÄKÄJÄKÄ....ETKÖ KUUNTELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Äijä:Ei tartte huutaa,en ole kuuro.
Akka:Minä en huuda,KUUNTELE SENKIN SIKA!!!!!
Äijä:LEHMÄ EMAKKO!!!!
Akka:Yhyyy,miks oot noin ilkee?
Äijä:Itse aloitit,sitä saa mitä tilaa!

Naisen vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset,siksipä keskustelut puolison kanssa epäonnistuvat. Aloittajan kannattaa katsoa ensin itse peiliin,eikä etsiä syytä miehestään. Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta.

...ja miksi naiset valitsevat parisuhteeseen yhä uudelleen miehiä, jotka eivät osaa keskustella?

Itse olen erinomainen, moneen kertaan kehuttu ja kiitelty keskustelija, sekä parisuhteessa että parisuhteen ulkopuolella. Mutta kun nyt satun olemaan sinkkuna, niin eipä ole paljon keskustelutaidosta apua. Tämmöiset saavat jäädä rannalle ruikuttamaan kun ns. kunnon miehet, jotka eivät osaa puhua ja pussatakin vain seksin yhteydessä, vievät naiset meidän edestä. En ole katkera mutta kuitenkin... :)

Miehet väsyvät naisten 24/7 väittelyyn ja vänkäämiseen.

Helpommalla pääsee kun vain istuu nurkassa ja pitää turpansa kiinni ja katsoo seinää.

Ei sitä voi yleistää pelkästään miehiin,myös naiset sylistvät siihen
Kälätetään kaikesta yhdetekevästä mutta vaikeiden henkökontaisten
asoiden puhuminen ei onnistu
Minul pari hyvää esimerkki muija ja tytär myös tyttärentytär osin samassa
muotissa

On myytti, että juuri miehet eivät puhuisi. Se on ihan yksilöllistä, niin miehillä kuin naisillakin. Naurettavaa yleistystä!

Koska ne tärkeät asiat tarkoittavat miehelle usein eri asioita kuin naisille. Me naiset voisimme joskus kysyä, mitkä asiat mies kokee tärkeiksi. Ja olipa vastaus mikä tahansa, meidän ei pidä niitä mitätöidä vaan hyväksyä vastaus. Ehkä sitten vastavuoroisesti meitäkin kuunnellaan.

Miehet ja naiset ovat erilaisia. AInakin minä haluan hyvin perinteisen miehen. Jos haluan parisuhdettani analysoida, keskustelen hyvien ystävieni kanssa. Meillä tämä jako toimii ja sekä mies että minä olemme tyytyväisiä.

Toiset ei halua näyttää tunteita.ovat salaisia jotekin.Minä itsekin miehenä olen huomannut sen.omasta nais kaverista!.Mutta kun nautimme viiniä.enim.Pikkaksen avantuu.Jää kuitenkin asiat ratkomatta.Minusta on erittäin rasittavaa.kun ei voi puhua..Kaikkea asiota.Onhan jokaisella henkilö kohtaisia asiota.Mitkä halutaan salaata.se on ihan ymmärtettävää.Mutta jos yhdessä ollaan.Vois olla vähän enemmän avompia toisellemme.On varmaan usealla tällaisia onelmia.

Let's talk.

Olen huomannut, että kun haluan keskustella miehen kanssa, kysymykseni ovat joskus oikeasti aika isoja ja abstrakteja. En tiedä, haluaisinko itsekään lähteä vastaamaan sellaisiin! Olenkin todennut, että minunkin on hyvä tietää, mistä haluan keskustella ja esittää konkreettisempia kysymyksiä. Suosittelen.

Siksi, koska eri näkemyksistä seuraa aina riita ja loppujen lopuksi itku, poru ja suru =(

Keskustelu on veren kaivamista nenästä. Sitäkö haluat?

ei vaan jaksa määräänsä enempää. Muutaman vuoden jaksoin mutta silloinkin tuli kommentteja, että olen huono moisessa.

Eivätkö naiset ole koskaan väärässä????!!!!

Miksi naiset eivät halua puhua miehelleen, vaan hyppäävät toisen kainaloon avautumaan?

kuuluisaa naisen järjenjuoksua.
Vetovoimaa testaavat sillä, että pettävät miehiään.
Onhan se kiva saada hyväksyntää, tavalla tai toisella...

7,5 vuoden yhteiselo pantu tänä iltana `pulkkaan´ja sormukset pöydälle!!
Syynä tähän se ettei tuona aikana puolisoni ole suostunut omatoimisesti KOSKAAN puhumaan MISTÄÄN. NYT hän kyllästyi minun puhumisiini! Vain ja MINÄ olen yrittänyt puhua esim. suhteessamme ilmenneistä ongelmista jne.
Revi siitä

Eronyt,se olikin sun viisain teko,erota riippakivi akasta!
Kai sulla on se avioehto??
Ettei se akka vie sun omaisuuttasi,nykyisin akka saa puolet omaisuudestasi vaikka ette olisi naimisissakaan.
Pidä varasi,akat osaa olla käärmeitä,mikäli rahasta on kyse!

Meillä sama ongelma, mutta vaikeneva osapuoli on nainen. Täysin keskustelukyvytön on... Ainoa asia mikä kiinnostaa on juhliminen, meikkaus ja kynnet.

Onko joskus akoilla järki juossut?
Ainakin se on juossut kauas,akan päästä!

ei kiinnosta keskustella niin se kertoo vain siitä, ettei toinen pahemmin arvosta parisuhteen osapuolta: vetää siitä sitten johtopäätökset.

Ei naisten "tärkeitä" asioita yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Kaikista asioista pitää tehdä niin hemmetin vaikeita ettei normaali mies tajua mitä nainen hakee takaa.Naisten päänsisältö on niin erilainen ku meillä miehillä.Se on varmaan joku luonnon luoma mekanismi ettei nainen ja mies kiintyisi toisiinsa liikaa.Ihminen ei ole yksiavioinen vaan omaa geeniperimää tulisi levittää mahdollisimman laajalle.Niin kauan yhdessäolo on järkevää että jälkikasvu ei enään tarvi kummankin vanhemman välitöntä läheisyyttä.

EI ÄMMIEN KANSSA TARVITSE KESKUSTELLA, ÄMMIEN KANSSA PITÄÄ NUSSSIA!
Keskustelukerhot ovat asia erikseen, silloin kun mies ja nainen ovat kahdestaan, silloin miehen pitää panna muijaa! Ei siinä kaivata suunsoittoa!

Kyllä parisuhteessa olevat miehet haluavat keskustella (haluavat usein paljon muutakin). Toisaalta, jos mies kokee, että asiat ovat kunnossa, ei mies oma-aloitteisesti aloita "parisuhdekeskusteluita". Jos taas sinä tunnet tarvetta keskustella, paras lähestymistapa voisi olla esim. "Kuule Pekka, mua vähän vaivaa tämä yksi asia X, mitä mieltä sinä tästä olet...?". Sitten, kun Pekka (lyhyesti) vastaa, niin vastausta ei kannata alkaa tulkitsemaan, vaan Pekka kyllä tarkoittaa mitä sanoo. Tarvittaessa toistat tämän jokaisen asian kohdalla.

Tohtori-T

Juu, nähty. Silti mies hokee "Rakastan sinua" koska luulee, että se pitää sanoa ja suhde pysyy näin kunnossa. Vastaan siihen että niin varmaan rakastat, muttet ARVOSTA. Mies on meillä henkisesti paljon dominoivampi. Nykyään en enää kykene aloittamaan keskusteluja, koska minut on jyrätty jo valmiiksi ja menen henkisesti "lukkoon". Ei lähde enää sanaa suusta. Mielikin vaeltelee komeassa uroksessa, joka on joskus kuunnellut...

Nyt onneksi seksiin tuli piristystä, sitä on joka päivä mutta olisin kaivannut mieheltä kunnon miehen otteita. Jos ottaa kiinni lantiosta, niin ottaa kunnolla kiinni eikä hipaise. Tiedä mistä sitten on oppia ottanut, mutta eilen ekaa kertaa huusin seksin aikana! Itse mies on valitellut ja kysellyt että miksei meillä voisi olla äänekästä seksiä. Paljonpa siitä naisesta ääntä lähtee jos selittelee tyhmiä, eikä osaa edes kosketella oikeen.

ymmärtämistä halua, vaan omistautumista ja sitä että heitä pannaan.
Sitä he pohjimmiltaan haluavat.
Se on ainoa keino karsia heidän feministihömpötykset.

naisten kanssa pärjäävät, ovat homot.
Homothan tunnetusti lärpättää kuin naiset ja käyttäytyvät
muutenkin naismaisesti.

tarve teillä naisilla on jatkuvasti keskustella?
Ei miestä kiinnosta lässyttää tyhjänpäiväisiä joka asiasta.
Luojalle kiitos, että en syntynyt naiseksi.

lapsuudessa opittu tietty käytösmalli? kaikki eivät osaa ilmaista itseään sanallisesti, teoilla ehkä. Näytä silti mallia, puhu toiselle rauhallisena hetkenä, rakentavaan sävyyn. Ei se ole turhaa lässytystä, on hyvä välillä tietää missä mennään, kukaan ei ole ajatustenlukija. uskon ,että suurin osa eroista johtuu puhumattomuudesta...ja muistetaan kehua toista. Ei riitelykään ole ongelma vaan oleellista on arvostaa ja kunnioittaa toista erimielisyyksistä huolimatta. ja jos ei ilmaise mitä haluaa ei sitä saakaan.

Nainen loukkaantuu liian helposti ellei ole kokenut elämänkoulua.

Naiselle ei voi puhua kuin toiselle aikuiselle, vaan pitää puhua kuin lapselle. Parempi siis toimia perheen päänä ja miehen itse kantaa vastuu sen sijaan että alkaisi jakamaan murheitaan.

miehet ovat tolloja

ei voi keskustella luontevasti ja rakentavasti.
Lopputulos on aina sama; nainen äksyilee ja murjottaa ja syyttää miestä.
Nainen ei tule toimeen muiden paitsi itsensä kanssa, jos edes silloinkaan.
Naisille pieni vinkki, keskustelu ei ole sitä, että toinen osapuoli on kilpailija, joka
pitäisi voittaa.

Koska naiset eivät halua kuunnella.

Tässäpä naisen näkökulmaa:
1. Miksi muut naiset haluaa aina keskustella ?
2. Miksi useat naiset analysoi miesten puheita ?
3. Miksi pitää koko ajan keskustella ?

Kesällä tuli tutkimus jossa selvisi, että avioeroja tulee juuri siksi kun keskustellaan liikaa. Itse en todellakaan ymmärrä, pitääkö sitten kaikki pilata keskustelutarpeen takia ?