Realismista todistajuuspalstalla

"Kun Järjestön jäsen perustelluista syistä menettää luottamuksensa tuon Järjestön väittämään asemaan ja eroaa tai erotetaan, niin Järjestö pyrkii ryöstämään myös tuon henkilön henkilökohtaisen uskon ja suhteen Jumalaan. .."

Tähän törmää jokainen, joka jättää todistajien uskon selkänsä taakse. Henkilö voi olla huolestunut siitä, että Jehova ei enää välitä jolloin on ns. oman onnensa nojassa. Myös alttius ikäville sattumuksille voi kasvaa kun poistuu jumalan suojeluksesta.

helel kirjoitti:

"Kun Järjestön jäsen perustelluista syistä menettää luottamuksensa tuon Järjestön väittämään asemaan ja eroaa tai erotetaan, niin Järjestö pyrkii ryöstämään myös tuon henkilön henkilökohtaisen uskon ja suhteen Jumalaan. .."

Tähän törmää jokainen, joka jättää todistajien uskon selkänsä taakse. Henkilö voi olla huolestunut siitä, että Jehova ei enää välitä jolloin on ns. oman onnensa nojassa. Myös alttius ikäville sattumuksille voi kasvaa kun poistuu jumalan suojeluksesta.

Lue lisää

>> Tähän törmää jokainen, joka jättää todistajien uskon selkänsä taakse.

Imeisemminkin kaikista AOT-tyyppisistä uskonnollista yhteisöistä erotette tai eronnut saa suuren henkilökohtaisen murroksen lisäksi yhteisön 'kuolemantuomion', kadotuksen omaksi joutumisen lisätaakakseen.

Ps. Tuo HS:n linkin artikkeli oli varsin kiintoisa tiivistelmä.

Ymmärsit vähemmän yllättäen väärin. Kyse oli Vt-seurasta.

"uskonnot ja vähiten jehovan todistajien lahko täyttää vähiten ihmisten toiveita."

Miten perustelisit tätä? Mielestäni se täyttää ihmisten toiveita aivan samalla tavalla kuin helluntailaisuuskin.

helel kirjoitti:

"uskonnot ja vähiten jehovan todistajien lahko täyttää vähiten ihmisten toiveita."

Miten perustelisit tätä? Mielestäni se täyttää ihmisten toiveita aivan samalla tavalla kuin helluntailaisuuskin.

Lue lisää

perustelen sitä sillä että jehovan todistajien kultti on ennustellut niin monta kertaa loppua ja aiheuttanut toistamiseen pettymyksiä kun ovat olleet väärässä.

sairaita ja vaarallisia lahkoja on muitakin että jehovan todistajat on yksi suurimmista haitallisesta lahkoista joiden metodit ovat tuomittavat.

siksi kyseinen lahko tuottaa paljon pettymyksiä

eryeyrt kirjoitti:

perustelen sitä sillä että jehovan todistajien kultti on ennustellut niin monta kertaa loppua ja aiheuttanut toistamiseen pettymyksiä kun ovat olleet väärässä.

sairaita ja vaarallisia lahkoja on muitakin että jehovan todistajat on yksi suurimmista haitallisesta lahkoista joiden metodit ovat tuomittavat.

siksi kyseinen lahko tuottaa paljon pettymyksiä

Lue lisää

*siksi kyseinen lahko tuottaa paljon pettymyksiä*

Onkos pakko uskoa kaikenlaisia mainoksia?

Tyhmät ihmiset uskoo mainoksiin ja ostaa ties mitä tuotteita,
jotka on lopulta heille hengenmenoksi...
Vrt. alkoholi/tupakkamainokset ennen...

Kannattas olla kriittinen hengellisenkin ruokansa suhteen,
kun on tarkka ruokansa kalorimäärän ja rasvan laadun ja E-koodienkin suhteen..
Hei HALOO, millaista hengellistä ruokaa annattekaan kehollenne?

eryeyrt kirjoitti:

perustelen sitä sillä että jehovan todistajien kultti on ennustellut niin monta kertaa loppua ja aiheuttanut toistamiseen pettymyksiä kun ovat olleet väärässä.

sairaita ja vaarallisia lahkoja on muitakin että jehovan todistajat on yksi suurimmista haitallisesta lahkoista joiden metodit ovat tuomittavat.

siksi kyseinen lahko tuottaa paljon pettymyksiä

Lue lisää

"perustelen sitä sillä että jehovan todistajien kultti on ennustellut niin monta kertaa loppua ja aiheuttanut toistamiseen pettymyksiä kun ovat olleet väärässä."

Kyllä näitä vääriä ennustuksia tempauksista on ollut helluntailaisillakin ja muillakin uskonnolloilla /lahkoilla. Itse asiassa erilaiset tempaukset ovat yliedustettuina tuolla:
http://www.ilmatar.net/~np/misc/maailmanloppu.html

Tuolla on maailmanlopun ennustepäivä, joista hyvin huomaa sitä odotetun kovalla kiireellä jo pidemmän aikaa. Todistajatkin sieltä löytyvät useammasta kohdin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailmanlopun_tapahtumiksi_ennustetuista_päivämääristä

""Ja ottaako hän vastuun siitä mitä seuraa, jos uskovainen näin tekee?"

Tätä en oikein ymmärrä; viitannet että uskonnon jättäminen voi muuttaa ihmistä jotenkin huonompaan suuntaan? "

En tarkoita sitä, että ihminen menettää hallinnan itseensä. Totta kai jos on elänyt tiukassa kurissa ja herran nuhteessa, saattaa hetken aikaa viettää vauhdikasta elämää kurista vapauduttuaan.

Sen sijaan ajattelen tilannetta, jossa ulkopuolinen taho onnistuu vakuuttamaan toisen tämän uskon virheelisyydestä. Jo sellainen tilanne saattaa aiheuttaa järkytyksen tai mielipahaa.

Toinen mitä tulee mieleen, on tilanne jossa henkilö joutuu jatkuvasti häpeämään omaa uskoaan esim. muiden pilkan vuoksi. Tämä voi johtaa jatkuvaan oman häpeän tunteen käsittelyyn ja syyllisyyteen omien heikkouksien vuoksi. On väistämättä tie kohti jotain ongelmia.
Tällaisessa kohdassa sellainen henkilö, joka katsoo oikeudekseen sanoa mitä mieleen tulee ja halveksia toista tämän uskon vuoksi, on itsekäs eikä kanna vastuuta omista tekemisistään, vaan siirtää vastuun jollekin toiselle.

Kolmas seikka on se, että uskonnoton mainostaa helposti uskonnottomuuden vapautta ja hienouksia. Tämä on kuitenkin suhteellinen ja subjektiivinen käsitys.
Uskonnon jättävät voi itse asiassa potea huomattavaa tyhjyyttä elämässään sen jälkeen kun hän jättää oman seurakuntansa ja menettää mahdollisesti vielä uskonsakin. Tämä puolestaan voipi johtaa tilanteeseen, jossa tyhjyyttä aletaan täyttää asioilla jotka ovat itselle haitallisia. Se vain on niin, että uskonto ei sovi kaikille, muttei myöskään ateismi.

"Aivan totta. Tämä näkyy monien todistajien käytöksessä ilmenevänä paradoksaalisuutena; ko. uskonnolle on hyvin keskeistä saarnaaminen, ja kuitenkin ainakin itse tuntemieni todistajien työpaikoilla harva edes tietää ko. asiasta, varmastikin juuri tuosta syystä jonka kerroit."

Osalla kyllä on kyky ja uskallus kehdata kertoa näkemyksensä, mutta he ovat katsoneet parhaaksi olla ärsyttämättä toisia tarpeettomasti.
Ei siitä kukaan työpaikalla pidä, jos joutuu kuuntelemaan toisten uskonnosta jatkuvasti paasausta.

Aloituksessa olevasta "realismista" ei voida paljoakaan puhua, koska ongelman looginen ydin on siinä, että kristiusko on kehä-päätelmää.
Eli kun kyse on semaanttisesta kuplasta, niin ongelmia ilmenee myös seurakunnissa, esimerkiksi j o s siellä herätään ajattelemaan.
Itsenäistä ajattelua estetään Jehovan Todistajien porukoissa monella tapaa ja minusta aloittajakin tekee myös siinä suhteessa "karhunpalveluksen" totuudellisuudelle, koska mieltäessään ihmisten "mukavan ja turvallinen elämän,,vaikka sitten valheessa", tärkeimmäksi kriteeriksi.
Tietysti uskoa on jokaisen oma henkilökohtainen asia, mutta ei se m i t e n uskoo.
Tuohon "miten uskoo" liittyy nimittäin paljon sellaista joka voi olla,,ja jonka realiesimerkit todistaa onkin sairaaloista,,jopa rikollista toimintaa.

Mitä tulee vainoamiseen, niin siihenkin Raamatun ja kristiuskoisen Raamatun tulkinnan pohja hierarkisuudessaan luo pohja-vireen, jossa piilee itsessään henkisen,,ja jopa fyysisen väkivallan siemen.
Ja tästä on paljon esimerkkejä.
Esimerkiksi keskiajalla oli täysin oikeaoppista vainota jopa naisia ja lapsia muka noitina ja mitä raaimpien ja julmimpien kidutusten jälkeen polttaa heidät lopulta rovioilla.
Tämä mielettömyys jatkui pitkälti aina uudelle ajalle asti.
Alkukirkkokin, kun kristittyjen omat vainot lakkasivat, alkoi vainoamaan toisin-ajattelijoitaan tai ns. harha-oppisia uskonveljiä mitä verisemmin.
Ja tämä perusteltiin,eli oli jo tuolloin mitä oikeaoppisinta ja Jumalalle otollisinta toimintaa, jonka seirakuntien ylin johto siunasi.
Perisynti- ja armo-opin luoja Augustinus (354-430 jKr.) joka armollisesti määräsi ruoskien pituuden, joilla naisia oli piiskattava, gän myös armottomasti vainosi kirkkonsa toisinajattelijoita.
Eli "hedelmistään te tunnette tosiaankin heidät" ja se pätee tarkasti,, siis myös tänäänkin, kun perustellusti toisin-ajattelevia ei sallita lainkaan, eli heitä vaonotaan, rangaistaan kartamisella ja siihen päälle soimataan haureellisiksi, pimentyneiksi,, vaikka kyse olisi heräämisestä epätoden ja julman opin varjosta totuudellisemmaksi itseään ja siten muita kohtaan.

mrnoubody kirjoitti:

Aloituksessa olevasta "realismista" ei voida paljoakaan puhua, koska ongelman looginen ydin on siinä, että kristiusko on kehä-päätelmää.
Eli kun kyse on semaanttisesta kuplasta, niin ongelmia ilmenee myös seurakunnissa, esimerkiksi j o s siellä herätään ajattelemaan.
Itsenäistä ajattelua estetään Jehovan Todistajien porukoissa monella tapaa ja minusta aloittajakin tekee myös siinä suhteessa "karhunpalveluksen" totuudellisuudelle, koska mieltäessään ihmisten "mukavan ja turvallinen elämän,,vaikka sitten valheessa", tärkeimmäksi kriteeriksi.
Tietysti uskoa on jokaisen oma henkilökohtainen asia, mutta ei se m i t e n uskoo.
Tuohon "miten uskoo" liittyy nimittäin paljon sellaista joka voi olla,,ja jonka realiesimerkit todistaa onkin sairaaloista,,jopa rikollista toimintaa.

Mitä tulee vainoamiseen, niin siihenkin Raamatun ja kristiuskoisen Raamatun tulkinnan pohja hierarkisuudessaan luo pohja-vireen, jossa piilee itsessään henkisen,,ja jopa fyysisen väkivallan siemen.
Ja tästä on paljon esimerkkejä.
Esimerkiksi keskiajalla oli täysin oikeaoppista vainota jopa naisia ja lapsia muka noitina ja mitä raaimpien ja julmimpien kidutusten jälkeen polttaa heidät lopulta rovioilla.
Tämä mielettömyys jatkui pitkälti aina uudelle ajalle asti.
Alkukirkkokin, kun kristittyjen omat vainot lakkasivat, alkoi vainoamaan toisin-ajattelijoitaan tai ns. harha-oppisia uskonveljiä mitä verisemmin.
Ja tämä perusteltiin,eli oli jo tuolloin mitä oikeaoppisinta ja Jumalalle otollisinta toimintaa, jonka seirakuntien ylin johto siunasi.
Perisynti- ja armo-opin luoja Augustinus (354-430 jKr.) joka armollisesti määräsi ruoskien pituuden, joilla naisia oli piiskattava, gän myös armottomasti vainosi kirkkonsa toisinajattelijoita.
Eli "hedelmistään te tunnette tosiaankin heidät" ja se pätee tarkasti,, siis myös tänäänkin, kun perustellusti toisin-ajattelevia ei sallita lainkaan, eli heitä vaonotaan, rangaistaan kartamisella ja siihen päälle soimataan haureellisiksi, pimentyneiksi,, vaikka kyse olisi heräämisestä epätoden ja julman opin varjosta totuudellisemmaksi itseään ja siten muita kohtaan.

Lue lisää

En nyt mielestäni aloituksessa ole oikeuttanut uskonnon tai minkään muunkaan opin nimissä tehtävää toisten kaltoin kohtelua:

"Ongelmaksi uskontohjen kohdalla muuttuukin joidenkin uskovien realisminpuute oman uskonnon tuputuksessa muille. Tätä ilmenee monien uskotojen kohdalla.

Toinen ilmeinen vaara on uskotojen nimissä tehtävät vainot, murhat ja invaasiot, sekä uskontojen käyttäminen jonkin mission oikeutuksessa, kuten esim. ääri-islam. "

helel kirjoitti:

En nyt mielestäni aloituksessa ole oikeuttanut uskonnon tai minkään muunkaan opin nimissä tehtävää toisten kaltoin kohtelua:

"Ongelmaksi uskontohjen kohdalla muuttuukin joidenkin uskovien realisminpuute oman uskonnon tuputuksessa muille. Tätä ilmenee monien uskotojen kohdalla.

Toinen ilmeinen vaara on uskotojen nimissä tehtävät vainot, murhat ja invaasiot, sekä uskontojen käyttäminen jonkin mission oikeutuksessa, kuten esim. ääri-islam. "

Lue lisää

Tajusinko sitten väärin, kun mielsin aloituksesi niin, että hieman paheksut myös meitä, jotka sanomme asiat--> "niin kuin ne ovat" (siis perustellen),,vaikka se johtaisikin joidenkin uskovien uskon hiipumiseen?

Olemmeko moraalisessa vastuussa(negaatiossa) jos ja kun puhumme totta perustellen ja mm. kumoamme oppi-rakennelmia, pajastamme valheita (jne),, ja he jotka ennen uskoivat alkavatkin ansiostamme heräämään ja menettävät lopulta valheeseen perustuvan elämä-katsomuksensa?

Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus.

mrnoubody kirjoitti:

Tajusinko sitten väärin, kun mielsin aloituksesi niin, että hieman paheksut myös meitä, jotka sanomme asiat--> "niin kuin ne ovat" (siis perustellen),,vaikka se johtaisikin joidenkin uskovien uskon hiipumiseen?

Olemmeko moraalisessa vastuussa(negaatiossa) jos ja kun puhumme totta perustellen ja mm. kumoamme oppi-rakennelmia, pajastamme valheita (jne),, ja he jotka ennen uskoivat alkavatkin ansiostamme heräämään ja menettävät lopulta valheeseen perustuvan elämä-katsomuksensa?

Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus.

Lue lisää

Ymmärränkö nyt oikein: sinä et kestä sitä, että joku paheksuu jotain? Onko se mielestäsi realistista, vai yritätkö hallita toisten tekemisiä koska et kestä todellisuutta?
Ja kuten sanoin, en ole oikeuttanut uskonnon tai muunkaan aatteen nimissä tehtäviä vääryyksiä. Olen sen kirjoittanut myös aloitukseen, joten mielestäni ymmärrät asiaa väärin, ehkä tarkoituksella.

Paheksun kylläkin pakkotuputusta, aatteesta riippumatta. Jokaisella pakkotuputtajalla on omat ainoat oikeat näkemyksensä, joita muut täytyy saada noudattamaan. Se, että sanoo mitä ajattelee tällaisessa kohdassa, ei tarkoita että sanoja kertoo jonkin suuren totuuden, hän vain kertoo sen mitä uskoo asiasta.

"Olemmeko moraalisessa vastuussa(negaatiossa)"

Kyllä. Toinen asia on sitten kannatko sen vastuun myös, yleensä se tuupataan muualle. Jos minä saisin jonkun jättämään todistajuuden omilla esityksilläni, olisin ainakin osasyyllinen siihen, että hän joutuu kartetuksi. Vaikka todellisuudessa en karttamista itse suorittaisi.
ns. loppupeleissä sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kuulutko jonkin uskontokuntaan, sillä ne perustuvat kaikki valheille, kuvitelmille ja täyttymättömille toiveille. Niinpä, jos henkilö kuuluu uskontokuntaan, joka ei ole vaaraksi, on toisten elämään puuttumista kun "kertoo suuria totuuksia" tietämättä usein itsekään mitä puhuu. (Tässä nyt on jätettävä pois tietenkin todistajuutta koskevat selvät asiat, joista tiedetään mistä puhutaan, kuten verioppi. ) Mielestäni sellainen henkilö, joka väkisin tuputtaa omia totuuksiaan muille, ei eroa uskonnollisista pakkokäännyttäjistä. Tämä taas ei tarkoita etteikö keskustelu ja eri puolista kertominen olisi sallittua.

"Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus. "

Toisten mielestä rehellisyys kannattaa aina, toiset eivät edes halua olla sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, jotka valehtelevat. Silti on realismia hyväksyä se, että kaikki ihmiset ovat valehdelleet jossain vaiheessa elämäänsä, myös sinä ja minä. Minusta olisi mukavaa jos kaikki olisivat edes sen verran rehellisiä, että eivät lausu väärää todistusta toisesta ihmisestä, eivätkä panettele tai juorua. Tässäkin valitettavasti realismia on todeta, että sitä nyt vaan tapahtuu.
Asian realisitinen hyväksyminen on kuitenkin kokonaan toinen asia kuin se, miten asiaan reagoi ja mitä tapahtuman johdosta tekee seä siihen suhtautuu.
Kyllä asioita on oikeus oikoa ja tiedottaa niistä etukäteen.

Silti on realismia hyväksyä se, että ihmiset ovat mitä ovat ja hiukan liian suuret kuvitelmat itsestä auttavat etenpäin (liian suuret ärsyttävät) ja liian heikko itsetunto ja vahva realistinen näkemys maailamasta vaikeuttaa elämänää. Toki siihenkin varmasti voi vahvistaa itseään. Mitä me muuta olemme kuin muurahaisia ryömimässä keosta toiseen polkuja pitkin?

Valitettavasti nyt pitää lähteä kidutuslaitokseen, joten en ehdi kommentoimaan enempää.

En ole nähnyt sinun kommentoinnissasi omasta puolestani mitään erityistä moitittavaa, jos otit itseesi aloituksesta.

helel kirjoitti:

Ymmärränkö nyt oikein: sinä et kestä sitä, että joku paheksuu jotain? Onko se mielestäsi realistista, vai yritätkö hallita toisten tekemisiä koska et kestä todellisuutta?
Ja kuten sanoin, en ole oikeuttanut uskonnon tai muunkaan aatteen nimissä tehtäviä vääryyksiä. Olen sen kirjoittanut myös aloitukseen, joten mielestäni ymmärrät asiaa väärin, ehkä tarkoituksella.

Paheksun kylläkin pakkotuputusta, aatteesta riippumatta. Jokaisella pakkotuputtajalla on omat ainoat oikeat näkemyksensä, joita muut täytyy saada noudattamaan. Se, että sanoo mitä ajattelee tällaisessa kohdassa, ei tarkoita että sanoja kertoo jonkin suuren totuuden, hän vain kertoo sen mitä uskoo asiasta.

"Olemmeko moraalisessa vastuussa(negaatiossa)"

Kyllä. Toinen asia on sitten kannatko sen vastuun myös, yleensä se tuupataan muualle. Jos minä saisin jonkun jättämään todistajuuden omilla esityksilläni, olisin ainakin osasyyllinen siihen, että hän joutuu kartetuksi. Vaikka todellisuudessa en karttamista itse suorittaisi.
ns. loppupeleissä sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kuulutko jonkin uskontokuntaan, sillä ne perustuvat kaikki valheille, kuvitelmille ja täyttymättömille toiveille. Niinpä, jos henkilö kuuluu uskontokuntaan, joka ei ole vaaraksi, on toisten elämään puuttumista kun "kertoo suuria totuuksia" tietämättä usein itsekään mitä puhuu. (Tässä nyt on jätettävä pois tietenkin todistajuutta koskevat selvät asiat, joista tiedetään mistä puhutaan, kuten verioppi. ) Mielestäni sellainen henkilö, joka väkisin tuputtaa omia totuuksiaan muille, ei eroa uskonnollisista pakkokäännyttäjistä. Tämä taas ei tarkoita etteikö keskustelu ja eri puolista kertominen olisi sallittua.

"Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus. "

Toisten mielestä rehellisyys kannattaa aina, toiset eivät edes halua olla sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, jotka valehtelevat. Silti on realismia hyväksyä se, että kaikki ihmiset ovat valehdelleet jossain vaiheessa elämäänsä, myös sinä ja minä. Minusta olisi mukavaa jos kaikki olisivat edes sen verran rehellisiä, että eivät lausu väärää todistusta toisesta ihmisestä, eivätkä panettele tai juorua. Tässäkin valitettavasti realismia on todeta, että sitä nyt vaan tapahtuu.
Asian realisitinen hyväksyminen on kuitenkin kokonaan toinen asia kuin se, miten asiaan reagoi ja mitä tapahtuman johdosta tekee seä siihen suhtautuu.
Kyllä asioita on oikeus oikoa ja tiedottaa niistä etukäteen.

Silti on realismia hyväksyä se, että ihmiset ovat mitä ovat ja hiukan liian suuret kuvitelmat itsestä auttavat etenpäin (liian suuret ärsyttävät) ja liian heikko itsetunto ja vahva realistinen näkemys maailamasta vaikeuttaa elämänää. Toki siihenkin varmasti voi vahvistaa itseään. Mitä me muuta olemme kuin muurahaisia ryömimässä keosta toiseen polkuja pitkin?

Valitettavasti nyt pitää lähteä kidutuslaitokseen, joten en ehdi kommentoimaan enempää.

En ole nähnyt sinun kommentoinnissasi omasta puolestani mitään erityistä moitittavaa, jos otit itseesi aloituksesta.

Lue lisää

En minä ota nokkiini tai sillai, viha ei ole motiivini kirjoittaa.
Huomaan että et sinäkään oikeuta vääryyttä ja tavallaan jotenkin "säälit tai jotain" (äidillisesti) uskonnolla petettyjä.

Rehellisyys johtaa ihmisen kuuntelemaan sisintään,, ja jo siitä ratkaisusta nousee itsestään sitä sisäistä rauhaa, "kun on rehellisesti edes se tietämätön, kun tietää ettei tuo ja tuo väite ja toiminta ainakaan voi olla totta ja oikein".
Tieto luo ja tuo aluksi aina tuskaa, mutta se myös osaksi vapauttaa turhista ihmisten luomista peloista ja sekin siis johtaa sisäiseen rauhaan.
Tuomiollahan minun kauttani on Raamatun tulkinnoista nousevat ihmisten käsitykset jumaluuksista ja niihin uskomisen kautta mielletty elämä,,ei siis itse ihminen.
Tarkoitukseni kirjoittamisella on auttaa ihmisiä miettimään asioita hieman laajemmin, näkemään eri näkö-kulmista asioita sen kokonaisemman tiedon ja kuvan saamiseksi.

Minä en tunne katumusta siitä jos vapautuu kirjoitusteni kautta uskostaan, jos tuo usko perustuu valheelle.
Vaikka siis jotkut ex-todistajat ajautuvat ääri-laidankin pauloihin,,jopa ateismiin (joka on sinänsä täysin ymmärrettävää ja oikeinkin,, jos ja kun verrataan sitä epätoteen kuvaan kristiuskon Raamattu-kuvan mukaisesta Jehovasta Kaikkivaltiaana ja rakkautena jne) niin ei se haittaa, sillä jos etsii niin lopulta löytää muutakin kuin ne ääripäät.
Tunnen siis suurta tyytyväisyyttä siitä, että teen oikein, kun voin olla mukana paljastamassa edes osan kristiuskon häränpyllyistä ja valheista.

Minua ei sinänsä kiinnosta puuttua mm. Todistajien sisäinen hierarkiaan,, tai sen julmiin pakkoihin, käytäntöihint tarkemmin, tunnen ne kyllä ja tiedän ne julmiksi.
Tuo totteleminen perustuu paratiisin/elämänsä menettämisen pelkoon.

Kirjoitat; "sillä ei ole merkitystä mihin kuuluu",, ja siis tarkoitat missä mielessä sillä "ei ole merkitystä"?
En ala arvailemaan, ja en siksi vielä kommentoi mitään.

Mutta,, siis tässä taistelussa kaikkeuden suurimpia valheita vastaan ("Jehovan silmäterän nyppimisessä") olisi erehdys tarttua henkilöön, uskoa juoruihin, tai jopa levittää tämä paljastus-asia on liian pyhä, että kannattaisi alentua sellaiseen toimintaan.
Tässä taistelussa "pimeyden valtoja vastaan" (kuten Todistajat meidän kaltaiset varmaan mieltävät?) on pureuduttava juuri kristiuskon ja Raamatun tulkintojen perusteisiin, siis kristi-oppiin ja sen käsityksiin Jehovasta, jeesus-pelastuksesta, ihmisen syyn-takeellisuudesta/takeettomuudesta,, sun muusta uskonnollisesta tarpeistosta josta se epälooginen suur-valhe koostuu.

mrnoubody kirjoitti:

Tajusinko sitten väärin, kun mielsin aloituksesi niin, että hieman paheksut myös meitä, jotka sanomme asiat--> "niin kuin ne ovat" (siis perustellen),,vaikka se johtaisikin joidenkin uskovien uskon hiipumiseen?

Olemmeko moraalisessa vastuussa(negaatiossa) jos ja kun puhumme totta perustellen ja mm. kumoamme oppi-rakennelmia, pajastamme valheita (jne),, ja he jotka ennen uskoivat alkavatkin ansiostamme heräämään ja menettävät lopulta valheeseen perustuvan elämä-katsomuksensa?

Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus.

Lue lisää

mrnobody kirjoitti:
"Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus."

Näin on moni joutunut luopumaan entisestä elämästään,
tullessaan todistajaksi...

Jeesus varoitti: ”Minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.” – Matt. 10:35, 36.

Matt. 10:35,36 kirjoitti:

mrnobody kirjoitti:
"Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus."

Näin on moni joutunut luopumaan entisestä elämästään,
tullessaan todistajaksi...

Jeesus varoitti: ”Minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.” – Matt. 10:35, 36.

Lue lisää

Kyllä se nuinkin päin voi mieltää ja niin joskus menee.
Mutta eihän tuo ole mikään ihmekään, sillä käsittääkseni kristinopissa opetetaan niin jotta ihmisen ajatukset sanat ja teot ovat pahat jo hamasta äidin kohdusta? Ihminen on siis peri-synnissä siitetty ja peri-synnissä syntynyt jne?
Eli Aadamin lankeemuksen jälkeen syntyvät ihmiset sikiävät ja syntyvät ja ovat pahan halun ja taipumuksen täyttämiä?
Heillä ei ole luonnostaan todellista Jehovan pelkoa, eikä todellista uskoa Jehovaan, se pitää ihmisille opettaa? Tästä näkökumlasta ei siis ole ihme, että synnynnäinen perisynti on syntinä ajamassa ihmiset myös toisiaan vastaan,,ja sen lisäksi Jehovan vihan alaiseksi.
Vai väitäkö että halu kiukutella isiään äitejään vastaan tarvitsee vain Jeesuksenne?
Väitän että ja jotta pahuus aktivoituisi ensimmäiseksi tiedostetuksi pahaksi ajatukseksi tai teoksi omaa rakasta perhettään kohtaan, niin tarvitaan sitä perisyntiä.
Mutta huomaa se, että ihminen ei voi olla perisyntisyyteensä itse syyllinen ja siten vastuussa, koska ei ole itse syntymäänsä valinnut ja itseään luonnut,, eikä sitä paitsi voi olla vastuussa tuhansiavuosia sitten virheen tehneen miehen teosta.
Tässä siis taas laitetaan Jehovan luomis-työn seuraukset ihmisen syyksi, vaikka pohjimmainen causa on aina Jehova itse,,, jos nyt olemassa on ja on sellainen Jehova miksi kristityt hänet mahdollisimman objektiivisesti määrittelevät, ja joka on tehnyt sitä, mitä kristityt väittävät,eli luonut kaiken.

Kristiuskosta löytyy paljon verta. Eka ja toka maailmansota oli kristillisen maan eli Saksan aloittama, kristityt ovat levittäneet lähetystyönään kapitalistista, eli materialismiin perustuvaa systeemiään kaikkeen maailmaan tuhoten sekä luontoa, että alkuperäiskansoja ristiretkillään, jotka lansat muunmuassa kaukaisilla palmu-saarilla elivät rauhaisaa elämää tosiaan syäden ja arinkoa ottaen.

Voitko siis kuvitella että jeesus-usko olisi pelkästään riidankylväjä?
Realissa kristiusko hierarkisuudessaan on tietty kaikenlaisen pahuuden katalysoija, mutta kyllä Jehovakin on pahuuden syy.

Matt. 10:35,36 kirjoitti:

mrnobody kirjoitti:
"Minä uskon että rehellisyys kannattaa lopulta aina.
Rehellisyys vaatii joskus ystävistä ja jopa omasta perheestään luopumista,,mutta jos vaihtoehto on valheessa eläminen, niin ei saisi olla kuin se yksi vaihtoehto,,eli totuudellisuus."

Näin on moni joutunut luopumaan entisestä elämästään,
tullessaan todistajaksi...

Jeesus varoitti: ”Minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.” – Matt. 10:35, 36.

Lue lisää

"Matt. 10:35,36"

>> Näin on moni joutunut luopumaan entisestä elämästään,
tullessaan todistajaksi...

>> Jeesus varoitti: ”Minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.” – Matt. 10:35, 36

Lukemattomat Jehovan todistajat ovat Järjestön puolesta pakotetut luopumaan jopa elinikäisistä ystävistään ja läheisitään siinä vaiheessa kun he ovat perustelluista syistä johtuen menettäneet luottamuksensa Järjestön väittämään asemaansa.

Näin Seuran itse esittämästä hyvästä peiaatteesta huolimatta. Kaksia punnuksia käyttäen alla oleva soveltuu ainoastan kaikkiin toisiin.

"Ketään ei saisi pakottaa - - valitsemaan uskonnon ja perheen välillä." (Herätkää! heinäkuu 2009, s. 29)

”Meidän ei tule tutkia vain henkilökohtaisia uskomuksiamme vaan myös sitä, mitä se uskonnollinen järjestö opettaa, jonka yhteydessä saatamme olla. Ovatko sen opetukset täysin sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa vai perustuvatko ne ihmisten perinnäissääntöihin? Jos me rakastamme totuutta, niin tällaisessa tutkimisessa ei ole mitään pelättävää. Meillä kaikillahan pitäisi olla vilpitön halu oppia, mikä Jumalan tahto meidän suhteemme on, ja sitten tehdä se. - Joh.8:32” (Totuus joka johtaa ikuiseen elämään s.13)

“Järkevät ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että ainoa oikeudenmukainen menetelmä on tutkia todisteita molemmilta puolilta, sekä kiistellyn teorian puolesta että sitä vastaan. Sillä tavalla päästään selville totuudesta.” (Herätkää! 8. huhtikuuta 1974, sivu 5)

mrnoubody kirjoitti:

En minä ota nokkiini tai sillai, viha ei ole motiivini kirjoittaa.
Huomaan että et sinäkään oikeuta vääryyttä ja tavallaan jotenkin "säälit tai jotain" (äidillisesti) uskonnolla petettyjä.

Rehellisyys johtaa ihmisen kuuntelemaan sisintään,, ja jo siitä ratkaisusta nousee itsestään sitä sisäistä rauhaa, "kun on rehellisesti edes se tietämätön, kun tietää ettei tuo ja tuo väite ja toiminta ainakaan voi olla totta ja oikein".
Tieto luo ja tuo aluksi aina tuskaa, mutta se myös osaksi vapauttaa turhista ihmisten luomista peloista ja sekin siis johtaa sisäiseen rauhaan.
Tuomiollahan minun kauttani on Raamatun tulkinnoista nousevat ihmisten käsitykset jumaluuksista ja niihin uskomisen kautta mielletty elämä,,ei siis itse ihminen.
Tarkoitukseni kirjoittamisella on auttaa ihmisiä miettimään asioita hieman laajemmin, näkemään eri näkö-kulmista asioita sen kokonaisemman tiedon ja kuvan saamiseksi.

Minä en tunne katumusta siitä jos vapautuu kirjoitusteni kautta uskostaan, jos tuo usko perustuu valheelle.
Vaikka siis jotkut ex-todistajat ajautuvat ääri-laidankin pauloihin,,jopa ateismiin (joka on sinänsä täysin ymmärrettävää ja oikeinkin,, jos ja kun verrataan sitä epätoteen kuvaan kristiuskon Raamattu-kuvan mukaisesta Jehovasta Kaikkivaltiaana ja rakkautena jne) niin ei se haittaa, sillä jos etsii niin lopulta löytää muutakin kuin ne ääripäät.
Tunnen siis suurta tyytyväisyyttä siitä, että teen oikein, kun voin olla mukana paljastamassa edes osan kristiuskon häränpyllyistä ja valheista.

Minua ei sinänsä kiinnosta puuttua mm. Todistajien sisäinen hierarkiaan,, tai sen julmiin pakkoihin, käytäntöihint tarkemmin, tunnen ne kyllä ja tiedän ne julmiksi.
Tuo totteleminen perustuu paratiisin/elämänsä menettämisen pelkoon.

Kirjoitat; "sillä ei ole merkitystä mihin kuuluu",, ja siis tarkoitat missä mielessä sillä "ei ole merkitystä"?
En ala arvailemaan, ja en siksi vielä kommentoi mitään.

Mutta,, siis tässä taistelussa kaikkeuden suurimpia valheita vastaan ("Jehovan silmäterän nyppimisessä") olisi erehdys tarttua henkilöön, uskoa juoruihin, tai jopa levittää tämä paljastus-asia on liian pyhä, että kannattaisi alentua sellaiseen toimintaan.
Tässä taistelussa "pimeyden valtoja vastaan" (kuten Todistajat meidän kaltaiset varmaan mieltävät?) on pureuduttava juuri kristiuskon ja Raamatun tulkintojen perusteisiin, siis kristi-oppiin ja sen käsityksiin Jehovasta, jeesus-pelastuksesta, ihmisen syyn-takeellisuudesta/takeettomuudesta,, sun muusta uskonnollisesta tarpeistosta josta se epälooginen suur-valhe koostuu.

Lue lisää

"Kirjoitat; "sillä ei ole merkitystä mihin kuuluu",, ja siis tarkoitat missä mielessä sillä "ei ole merkitystä"? "

Kuten kirjoitin: "sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kuulutko jonkin uskontokuntaan, sillä ne perustuvat kaikki valheille, kuvitelmille ja täyttymättömille toiveille. "

Eli, ei ole merkitystä mihin uskontokuntaan kuuluu, tai kuuluuko mihinkään, koska ne ovat kaikki väärässä. Yhdelläkään uskonnolla ei ole ainoaa oikeaa totuutta hallussaan.
Silläkään kuinka hyvin uskonnon teologia ja dogmit ym. perustuvat raamattuun, ei ole merkitystä, koska raamattu ei ole sitä miksi sitä väitetään: jumalan erehtymätöntä sanaa. Itse asiassa se on kaikkea muuta.

Tästä siis seuraa se, että jos kokee jonkin uskonnon olevan itselleen hyvä elämäntapa ja näkemys, siitä vaan, koska ei siitä haittaakaan ole.
Siis jos ei ole haittaa. Monista uskonnoista on haittaa.
Jos taas joku kokee hyväksi uskoa jumalaan ilman organisoitua seurakuntaa, niin hyvä. Kunhan ei sen perusteella rupea ketään listimään.

Yleensä olen sitä mieltä, että jonkinlainen sananvapaus ja uskonnonvapaus on tarpeen, muuten täällä ollaan kohta kuin Kiinassa tai Pohjois-Koreassa, jossa muutamat ääripäät päättävät mitä kukakin saa uskoa ja sanoa.
Jos lähdet sille tielle, että alat rajoittaa muiden uskoa ja sanomisia kovin tehokkaasti, synnytät varmasti vastavoimia. Newtonin kolmas "pätee" oikein hyvin myös ihmisten välillä.

Ja koska uskontoja, lahkoja ja kuppikuntia on lukuisia määriä, jo kristinusko itsessään on hajonnut moneen näkemykseen jotka eivät liikoja keskustele keskenään, tärkeintä on osoittaa (kuten sinulla motiivina on) juuri tuo pohjan huteruus, eli että koko kristinusko seisoo hyllyvällä maaperällä jota vain sen kannattajat pitävät pystyssä.
Tosin sama pätee muihinkin uskontoihin, jokainen jumala on juuri niin vahva kuin tämän kannattajajoukko.

Kristinuskon kyseenalaistamisessa piilee kuitenkin vakava vaara. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, tyhjiöllä on taipumus täyttyä. Osalle ihmisistä uskonto on tarpeen ja jos he pettyvät yhteen he vaihtavat toiseen. Ja ihmiskunnalle niitä parhaita vaihtoehtoja ei ole esim. islam. En haluaisi nähdä ihmisten vaihtavan kristinuskoa islamiin. Jos kirkkoa moititaan ajastaan jälkeen jääneeksi ja vanhahtavaksi, niin mitä sitten on islam??
Ei kiitos, en ole kaunis, mutta en silti tarvitsee burkhaa.

helel kirjoitti:

"Kirjoitat; "sillä ei ole merkitystä mihin kuuluu",, ja siis tarkoitat missä mielessä sillä "ei ole merkitystä"? "

Kuten kirjoitin: "sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kuulutko jonkin uskontokuntaan, sillä ne perustuvat kaikki valheille, kuvitelmille ja täyttymättömille toiveille. "

Eli, ei ole merkitystä mihin uskontokuntaan kuuluu, tai kuuluuko mihinkään, koska ne ovat kaikki väärässä. Yhdelläkään uskonnolla ei ole ainoaa oikeaa totuutta hallussaan.
Silläkään kuinka hyvin uskonnon teologia ja dogmit ym. perustuvat raamattuun, ei ole merkitystä, koska raamattu ei ole sitä miksi sitä väitetään: jumalan erehtymätöntä sanaa. Itse asiassa se on kaikkea muuta.

Tästä siis seuraa se, että jos kokee jonkin uskonnon olevan itselleen hyvä elämäntapa ja näkemys, siitä vaan, koska ei siitä haittaakaan ole.
Siis jos ei ole haittaa. Monista uskonnoista on haittaa.
Jos taas joku kokee hyväksi uskoa jumalaan ilman organisoitua seurakuntaa, niin hyvä. Kunhan ei sen perusteella rupea ketään listimään.

Yleensä olen sitä mieltä, että jonkinlainen sananvapaus ja uskonnonvapaus on tarpeen, muuten täällä ollaan kohta kuin Kiinassa tai Pohjois-Koreassa, jossa muutamat ääripäät päättävät mitä kukakin saa uskoa ja sanoa.
Jos lähdet sille tielle, että alat rajoittaa muiden uskoa ja sanomisia kovin tehokkaasti, synnytät varmasti vastavoimia. Newtonin kolmas "pätee" oikein hyvin myös ihmisten välillä.

Ja koska uskontoja, lahkoja ja kuppikuntia on lukuisia määriä, jo kristinusko itsessään on hajonnut moneen näkemykseen jotka eivät liikoja keskustele keskenään, tärkeintä on osoittaa (kuten sinulla motiivina on) juuri tuo pohjan huteruus, eli että koko kristinusko seisoo hyllyvällä maaperällä jota vain sen kannattajat pitävät pystyssä.
Tosin sama pätee muihinkin uskontoihin, jokainen jumala on juuri niin vahva kuin tämän kannattajajoukko.

Kristinuskon kyseenalaistamisessa piilee kuitenkin vakava vaara. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, tyhjiöllä on taipumus täyttyä. Osalle ihmisistä uskonto on tarpeen ja jos he pettyvät yhteen he vaihtavat toiseen. Ja ihmiskunnalle niitä parhaita vaihtoehtoja ei ole esim. islam. En haluaisi nähdä ihmisten vaihtavan kristinuskoa islamiin. Jos kirkkoa moititaan ajastaan jälkeen jääneeksi ja vanhahtavaksi, niin mitä sitten on islam??
Ei kiitos, en ole kaunis, mutta en silti tarvitsee burkhaa.

Lue lisää

Juu,, se m i h i n uskoo on jokaisen oma asia,,mutta ei se m i t e n uskoo, koska siihen sanaan sisältyy jo monta arveluttavaa merkitystä.
Kun otit esiin tuon Islamin, niin juuri siinä näyttäytyy pelottavana esimerkkinä ympärileikkauksineen, naisten alistamisineen ja ennen muuta todellisena teokratiana poliittisine väkivaltaisuuksineen se, kuinka se "miten" voi usko pahasti orjentoitua.
Myös kristiuskon opin ja uskon avulla voidaan hyväksyttää julmuuksia.
Eli vaikka renesanssin ja valistuksen ajan tiedemiehet saivat innoitustaan myös uskonnosta, niin ilman valistuksen vaikutusta noita-roviot voisivat palaa edelleen toreilla?
Länsimainen ihminen noin yleensä ottaen tuli järkiinsä ja humanistui vasta juuri valistuksen myötä.
Ilman valistusta kasvottomat uskovaiset voisivat olla yhä kantamassa tikkujaan toisinajattelevien kärventämiseksi.
Täytyy tietää ja muistaa se, että maailman rauhallisimmat ja rakastettavimmat ihmiset löytyivät aikanaan Tyynen meren panteistisista saari-valtioista ennen kuin länsimainen ihminen meni kristinuskoineen pilaamaan heidänkin kulttuuriinsa.

Jehova, kuten muutkin jumaluudet ovat tosiaankin vain ihmiskuntaa,, ja ei siis mitään muuta kuin luomiensa jumalien kuvajaisia.
Tyhjiö tietysti täyttyy, mutta jos pyritään totuudellisuuteen ja elämään rehdisti, ei itsepetos ole vaihto-ehto.
Kun Todistajien kohdalla on kyse myös pakosta ystävien, jopa perheen menettämisen uhalla,,on minusta kyse ihmis-oikeus-rikoksesta, varsinkin koska Jehovan Todistajaksi houkutellaan ja maanitellaan tuomatta esiin kaikki puolia asioista,,siis pimitetään tietoa.
Lisäksi kun käytetään aivopesua, eli love pommitusta jne,,siis tiedäthän sinä mitä tarkoitan, niin ei se ole oikein.

ps. kaikki olemme itsemme näköisiä, eli tavallamme kauniita, kunhan emme vain pilaa ehdoin tahdoin sisäistä kauneuttamme väärillä vaikuttimilla.