Fidesz-puolue - Unkarin pelastus vai turmio?

Olen viime aikoina tutkinut unkarilaisen Fidesz-puolueen ohjelmaa ja historiaa sen takia, että Fidesz puhuu monia minua kiinnostavista asioista ja sen takia että puolue sai vuoden 2010 parlamenttivaaleissa 52,73 %:n äänimäärän, joka johti Unkarin erikoisen vaalijärjestelmän takia siihen, että Fidesz sai huikean kahdenkolmasosan enemmistön Unkarin parlamentissa. Tämä selvä enemmistö on antanut Fideszille suuret mahdollisuudet muuttaa radikaalisti Unkarin lainsäädäntöä.

Kirjoitan Fideszistä myös sen takia, että tästä Unkarin poliittisen elämän suuresta jytkystä ei ole raportoitu paljoakaan Suomessa.

Fidesz on unkarilainen konservatiivinen ja kristillisdemokraattinen oikeistopuolue, joka on Euroopan kansanpuolueen EPP:n jäsen. Fideszin puheenjohtajana ja pääministerinä toimii 48-vuotias Viktor Orbán.

Unkarin Fidesz-johtoinen Parlamentti äänesti 18.4.2011 uuden perustuslain hyväksymisen puolesta, mikä merkitsi selvän pesäeron tekemistä Unkaria aikoinaan hallinneeseen kommunistisen puolueen menneisyyteen ja kommunistien vuoden 1949 perustuslakiin.

Unkarin uudessa perustuslaissa on monia kohtia, joista olen samaa mieltä ja toivon samanlaista lainsäädäntöä myös Suomeen. On myös kohtia, joissa olen eri mieltä tai ainakin kyselevä.

Perustuslaissa korostetaan Unkarin kristillisiä juuria. Perustuslaissa mainitaan Jumala. Toivon että näin olisi Suomenkin perustuslaissa. Tulee mieleen taannoinen kiista EU:n perustuslaista, johon ei lopulta otettu sanaakaan Jumalasta.

Unkarin uuden perustuslain mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio. Homoseksuaaleille riittää parisuhteen rekisteröinti. Toivon, että Suomi pysyy samoilla linjoilla eikä hyväksy homojen avioliitto-oikeutta.

Abortin kohdalla uusi perustuslaki ei tee mitään muutoksia jo olemassa olevaan vuoden 1992 lakiin, joka suojelee voimakkaasti sikiön oikeuksia.

Perustuslakituomioistuimesta tulee kansalaisten viimeinen vetoomuspaikka. Perustuslakituomioistuin ei voi enää puuttua verotuksellisiin ja budjettiasioihin, jotka kuuluvat vain valitulle parlamentille.

Uuden perustuslain mukaan tuomareiden eläkeikää pudotetaan 70 vuodesta 62 vuoteen. Uudet tuomarit nimittää uusi elin, jossa politiikoilla on suuri valta. Eläkeiän alentaminen on sinällään OK, mutta jos uusi järjestelmä merkitsee poliitikkojen liian suurta valtaa ja jopa puuttumista liikaa tuomioistuinten toimintaan, niin se on ongelmallista, koska ihanteena olisi, että eri valtaelimet olisivat erillään ja toimisivat itsenäisesti.

Uudet johtajat asettivat Unkarin finanssipolitiikan valvontansa alle. Tämä on hyvä asia, jos pitää yksityis- ja keskuspankkien riippumattomuutta huonona asiana. Viime aikoina on tullut esiin paljon syitä ajatella niin, että täysin itsenäinen ja yksityispankkiomisteinen pankkilaitos on itse asiassa kaikkien nykyisten ongelmien äiti.

Uusi perustuslaki suojelee Unkarin asukkaiden etnistä, kulttuurista ja uskonnollista monipuolisuutta. Perustuslain mukaan kaikki Unkarissa asuvat eri kansallisuudet ovat osa Unkarin poliittista yhteisöä. Perustuslaki suojelee heidän kielensä ja kulttuurinsa, heidän oikeutensa käyttää omaa kieltään ja oikeutensa saada koulutusta omalla äidinkielellään, heidän oikeutensa perustaa omia yrityksiä ja heidän oikeutensa asettua ehdokkaiksi paikallisiin ja kansallisiin vaaleihin.

Uusi medialaki, joka antaa viestintävirastolle ja medianeuvostolle oikeuden valvoa sanomalehtiä ja sähköistä mediaa sekä asettaa rajoituksia ja rangaista loukkaavaksi katsotusta sisällöstä ja poliittisen tasapuolisuuden puutteesta, on yksi kiistanalainen asia. Uudessa järjestelmässä on hallituksen asettama lautakunta, joka valvoo tv:tä, radiota ja lehdistöä. Tästä asiasta minulla ei ole tarpeeksi tietoa, joten en osaa sanoa siitä sen enempää.

Unkarin uusi hallitus on alkanut myös määritellä sitä, mitkä uskontokunnat ovat virallisesti hyväksyttyjä. Joidenkin outojen lahkojen, kuten skientologia, kohdalla voin tämän ymmärtää, mutta yleisesti ottaen valtiovallan ei pitäisi puuttua uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan.

Unkari on tällä hetkellä talousvaikeuksissa, kuten kaikki muutkin Euroopan ja maailman maat. Unkari on pyytänyt IMF:ltä lainaa. On kyseenalaista, saako Unkari lainaa, koska Unkari ei haluaisi alistua kaikkiin IMF:n lainaehtoihin, jotka ovat yleensä melko lailla maan itsenäisyyttä kuristavia ja luonnonvaroja ryöstäviä.

Herää kysymys, voisiko Suomessa syntyä Fidesz-ilmiötä eli että jokin puolue saisi yli 50 prosentin kannatuksen. En tarkoita kysymykselläni sitä, että tulisi olla samaa mieltä kuin Fidesz, vaan sitä, että voisiko Suomessa koskaan mikään puolue saada yli 50 %:n kannatusta.

Luultavasti yksikään nykyisistä puolueista ei siihen kykene. Ei nyt eikä ikinä.

Tarvitaanko siis uusi puolue?