Pitkän avio/avoliittosi perusta?

Sinulle siis. Pahoittelen.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Sinulle siis. Pahoittelen.

Niin sitä vain vanhenee.
Vaan valehtelemaan en ala.
H.

hunksz kirjoitti:

Niin sitä vain vanhenee.
Vaan valehtelemaan en ala.
H.

Ethän sinä asiasta mitään tiedä, koska ei ole omakohtaista kokemusta. Jospa kerrankin osaisit olla puuttumatta asiaan, ja antaisit ihmisten keskustella rauhassa meitä muita kiinnostavasta asiasta.

Halavatun häirikkö kirjoitti:

Ethän sinä asiasta mitään tiedä, koska ei ole omakohtaista kokemusta. Jospa kerrankin osaisit olla puuttumatta asiaan, ja antaisit ihmisten keskustella rauhassa meitä muita kiinnostavasta asiasta.

Lue lisää

"Halavatun häirikkö"

Jassoota... sitä ei minun mielipiteeni ole hyväksyttävä, koska se ei ole mieleinen...Vai?



H.

Varmaan noinkin on monella. Tavan mukaan, ja kun on niin ollutkin, ei vaan saa aikaan muutosta, tuntuu hankalalta alkaa.
Iän myötä on helppo olla viisas, kun on saanut näkemystä ja elämänkokemusta.

Samoin, mielikuvitukseenikaan ei mahdu ajatus, että eroaisimme.
Kivaa on meilläkin, vaikka kuinkakin äksy olen.
Naurattaa, päivittäin, itsellemmekin nauramme, jopa vanhenemisellemme.

Mitä vanhemmaksi tulee, sen enemmän toistaan arvostaa.
Ikävä, etteivät kaikki osaa, tai saa mahdollisuutta, rakastaa.

Noin olisi omakin vastaukseni. Tottumusta toinen puoli eikä siinä mitään hävettävää ole. On niin turvallinen olo.

Nykynuorten kohdalla voi olla jo erilaista, tai sitten ei. Nuoret naiset eivät enää passaa miehiään. Riippuu miehen kärsivällisyydestä, kestääkö liitto sen, että mies osallistuu kodin töihin pitkän päivän jälkeen.
Meillä ollaan jo täyspäiväisiä kotilaisia ja entinen meno jatkuu:)

Kylläpä kuulostaa mukavalta,missä tollasia miehiä on tehty?

Kaksi epäonnistunutta avoliittoa takana,ja tätä jälkimmäistä luulin tyhmänä ikuiseksi.
Rakkaus sokaisee silmät ja sitä mennään vaan tunteen mukana.Ei sitä opi ikinä,nyt tuntuu että on aivan arvoton ihmisenä,kenellekkään en merkitse mitään.

Vääriä valintoja on muitakin kymmenittäin,nyt ei edes jaksa kiinnostua kenestäkään,vaikka elämänvirtaa vielä olisikin kuudenkympinkin jälkeen.

Ja kaikki on silti muutenkin hyvin.Kaikin puolin.

piipiloo kirjoitti:

Kylläpä kuulostaa mukavalta,missä tollasia miehiä on tehty?

Kaksi epäonnistunutta avoliittoa takana,ja tätä jälkimmäistä luulin tyhmänä ikuiseksi.
Rakkaus sokaisee silmät ja sitä mennään vaan tunteen mukana.Ei sitä opi ikinä,nyt tuntuu että on aivan arvoton ihmisenä,kenellekkään en merkitse mitään.

Vääriä valintoja on muitakin kymmenittäin,nyt ei edes jaksa kiinnostua kenestäkään,vaikka elämänvirtaa vielä olisikin kuudenkympinkin jälkeen.

Ja kaikki on silti muutenkin hyvin.Kaikin puolin.

Lue lisää

Riitainen lapsuuteni koti lienee aiheuttanut sen, että katsoimme avioituneina elämää 3-vuotta ilman lapsia koska en halunnut heitä riitaiseen kotiin.

En todellakaan ole eritellyt asioita.
Aina on ollut itsestään selvää, että kaverin hyvinvointi KAIKISSA asioissa on päällimmäisenä.
Kumpikaan ei ole koskaan nöyristellyt itselleen tärkeissä eikä toinen ole sitä odottanutkaan, saati vaatinut.
Jos joku asia on tuntunut molemmista vastenmieliseltä niin sen on hoitanut se jolle se on vähemmän ikävä. Ei ole tarvinnut neuvotella. Sen verran hyvin kaverinsa tuntee.

Särmät ovat vaan sopineet toistensa lomiin. Ei se kahden temperamenttisen ihmisen kohdalla muuten olisi onnistunutkaan.

Tuo kaikissa ASIOISSA on käsittääkseni palkinnut itsensä viime vuosien hiljalleen himmentäessä viriteettiä.

Arkisia asioita voisi luetella loputtomiin mutta periaatteena pyyteetön mielihyvän molemmin puolin tuottaminen tai haitan välttäminen lienee ratkaiseva periaate.
Sekä koko liiton ajan kaikissa asioissa vallinnut ehdoton luottamus.

Nuo riimini rupiset ovat siis laiska-lasselle.

Varmaan niinkin, mutta myös onni omistaa sisäinen tunne halusta kuulua yhteen, olla samalla astinlaudalla toisen kanssa, osata nivoutua yhteisiin päämääriin, olla kuin kaksi yhteenkuuluvaa palapelin osasta.

Ei olla samanlaisia, vaan täydentää omana itsenään ykseyden kokonaisuutta.
Olla kuin vakka ja kansi.
Kunnioittaa toistaan.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Varmaan niinkin, mutta myös onni omistaa sisäinen tunne halusta kuulua yhteen, olla samalla astinlaudalla toisen kanssa, osata nivoutua yhteisiin päämääriin, olla kuin kaksi yhteenkuuluvaa palapelin osasta.

Ei olla samanlaisia, vaan täydentää omana itsenään ykseyden kokonaisuutta.
Olla kuin vakka ja kansi.
Kunnioittaa toistaan.

Lue lisää

Kunnioitin, rakastin, olimme onnellisia. Joillekuille suodaan onnellisia pätkiä perättäin, joillekuille ei niitäkään. Näin ptkään eläneenä voin todeta, että ei se pituus ole ratkaiseva. Eikä lainkaan ole itsestään selvää, että sitkun niin.....

Kaipa niinkin.
Missään koskaan kaikki ei ole samoin.
Mikä alistaisi kahta tasa-arvoista, tasapalkkaista, tasaälyllistä ihmistä?
Kahta ihmistä, jotka ovat vapaaehtoisesti toisensa ottaneet/saaneet?

Jos on niin lapatossu, ettei osaa olla itselleen ihmisiksi, niin mitäpä sitä muuta, kuin säälimään.

Oletko koskaan kuullut sanoja rakkaus ja onnellisuus?
Niitäkin löytyy elämässä, monilla

Vaimoni ei edes jaksa nauraa väitteellesi!

Vain harmitellen hymyilee.

Harmin paikka, että kokemuksesi elämästä ovat tuollaisia.

Surullista jos näet pitkän avioliiton tuollaisena. Mikään ei olisi kamalampaa kuin kaksin liitossaan katkeroitunutta viettämässä loppuelämäänsä yhdessä.

En suostuisi kuvaamaasi elämää elämään, ja en käsitä mitä tarkoitat alistetulla?
Silloin pitää puhua kun on puhumisen aika, vaikka isoin kirjaimin mut puhuttava on. Ellei se tehoaisi, olisi " matot halki " kuten palstailijamme Laiska - Lasse joskus humorisesti toteaa :))

24 v on yhdessä oltu tosin ilman papin aamenta, olihan sitä elämää ennen tätäkin ... niitä en mukanani kuljeta, näin on jes!

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Kaipa niinkin.
Missään koskaan kaikki ei ole samoin.
Mikä alistaisi kahta tasa-arvoista, tasapalkkaista, tasaälyllistä ihmistä?
Kahta ihmistä, jotka ovat vapaaehtoisesti toisensa ottaneet/saaneet?

Jos on niin lapatossu, ettei osaa olla itselleen ihmisiksi, niin mitäpä sitä muuta, kuin säälimään.

Oletko koskaan kuullut sanoja rakkaus ja onnellisuus?
Niitäkin löytyy elämässä, monilla

Lue lisää

Ei harmonia vaadi tasapalkkaisuutta. Yhteinen perhebudjetti ja molempien täydellinen käyttövapaus riittänee?
Yhteiset tavoitteet ja tolkku myös pula-aikoina.

Vaimoni on erittäin looginen enkä ryhtyisi väittämään itseäni älykkäämmäksikään!

Vielä yksi asia tuli mieleeni. Ei koskaan, ei mistään syystä sortumista henkilökohtaisiin herjauksiin tai edes niiden ajatteluun!
Moitteenkin voi pukea toivomuksen muottoon. "Hyvinhän tuo meni mutta jos ensi kerralla - - "

Perskules! Teknisen alan ammatti saattoi olla väärä valinta.
Parisuhdeneuvojaksihan minun olisi pitänyt ryhtyä.

Vakavasti ottaen, tuttavapiirimme naisissa ei ole ainoatakaan jonka kanssa olisin voinut ajatella yhteiselämää.

Olemme myös ymmärtäneet toistemme kiukunpurkauksia. Nopeasti ohimeneviä ja pian alkuvuosien jälkeen harventuneita kunhan ei heitä siinä tianteessa bensaa liekkeihin.

laiska-lasse kirjoitti:

Ei harmonia vaadi tasapalkkaisuutta. Yhteinen perhebudjetti ja molempien täydellinen käyttövapaus riittänee?
Yhteiset tavoitteet ja tolkku myös pula-aikoina.

Vaimoni on erittäin looginen enkä ryhtyisi väittämään itseäni älykkäämmäksikään!

Vielä yksi asia tuli mieleeni. Ei koskaan, ei mistään syystä sortumista henkilökohtaisiin herjauksiin tai edes niiden ajatteluun!
Moitteenkin voi pukea toivomuksen muottoon. "Hyvinhän tuo meni mutta jos ensi kerralla - - "

Perskules! Teknisen alan ammatti saattoi olla väärä valinta.
Parisuhdeneuvojaksihan minun olisi pitänyt ryhtyä.

Vakavasti ottaen, tuttavapiirimme naisissa ei ole ainoatakaan jonka kanssa olisin voinut ajatella yhteiselämää.

Olemme myös ymmärtäneet toistemme kiukunpurkauksia. Nopeasti ohimeneviä ja pian alkuvuosien jälkeen harventuneita kunhan ei heitä siinä tianteessa bensaa liekkeihin.

Lue lisää

No ei vaadikaan. Ajattelin vain vastakantaa tuolle alisteisuudelle.

Meillä on taas niin, ettei kukaan tuttavapiirissämme olisi ajatellut minua kumppalikseen, uskon. :))

Meillä kiukunpurkaukset ovat yleensä minun yksinoikeuteni. Niitä tulee milloin mistäkin, tulisesti, mutta onneksi nopeasti poispyyhkiytyen.
Osaan pyytää anteeksi.

Parisuhdeneuvojaksi sinulla on ilmeisiä edellytyksiä. Paas laittaen palveleva, kallis numbero lehtiin, niin selälläsi köllötellen saat paljon hyvää, ja hynää aikaiseksi.

Toinen osapuoli on alistettu? Vanhemmilla on 54 vuotta avioliitto tänä vuonna.Ajattelen,kumpi niista on alistettu?Molemmat.Kaksi vahvaa personaa.

irsku kirjoitti:

Toinen osapuoli on alistettu? Vanhemmilla on 54 vuotta avioliitto tänä vuonna.Ajattelen,kumpi niista on alistettu?Molemmat.Kaksi vahvaa personaa.

Varmaan noinkin, jospa joku on syntynyt alistetuksi? Höh??
Alistamistakin on monenlaista, ja useimmilla se lie vuoroin vieraissa.
Eri asiat vaativat erilaiset metodit.

Pakko vastata. Olen melko voimakastahtoinen ja olen varmaankin alistanut miestäni, MUTTA teen sen niin, kuin olisimme yhdessä päättäneet asiat.
Ei meillä ole mykkäkoulua tai tappeluja. Systeemi kulkee laiska-lassen tyyliin ajatellen molempien parasta kaikessa. Eikä kaikkea ole tehty minun tahtoni mukaan:)

Toistensa kunnioittaminen on perusta ja luottamuksen arvoisena oleminen. Rahan perässä en ole juossut. Sitäkin on siunaantunut. Itse asiassa koen koko elämämme hyvin siunatuksi vaikeuksineen kaikkineen. Voisiko sanoa, että armosta olemme pelastetut. Ei kaikki ole omasta erinomaisuudesta tullut, vaan on lahjaa. Koko elämä on lahjaa.

Jokuhan kai aikoo sanoa 'läheisriippuvuus'.
Minusta on se ja sama, mitä katkerat sanovat.
Rakkaus ja ystävyys ovat kavereita. Kyllä minusta rakkaus elää, vaikka kimppaan tulee ystävyyskin.
Onhan me ennenkin puhuttu rakkauden periksiantavista silkkisiteistä, jotka antavat tilaa hengittää, eivätkä purista ja kivistä mistään.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Jokuhan kai aikoo sanoa 'läheisriippuvuus'.
Minusta on se ja sama, mitä katkerat sanovat.
Rakkaus ja ystävyys ovat kavereita. Kyllä minusta rakkaus elää, vaikka kimppaan tulee ystävyyskin.
Onhan me ennenkin puhuttu rakkauden periksiantavista silkkisiteistä, jotka antavat tilaa hengittää, eivätkä purista ja kivistä mistään.

Lue lisää

rakkaushan on itsestäänselvyys avioliitossa kuka nyt naimisiin menee muuten vaan rakastumatta mutta se että avioliitto kestää siihen tarvitaan myös näitä muitakin juttuja kyllähän sitä muutenkin rakastetaan vanhempia lapsia lastenlapsia ystäviä se kuuluu elämään mutta se itsestään ei tee kestävää mistään asiasta.

Hienoa on saada sanoa, kuin sinä.
Hienoa on tuokin, kuinka rinnastat avioliiton ja yrityksen.
Halu olla yhteisen onnen takana kaikin voimin, se kai liittoa yhteen sulattaakin.

Nykyisin tuntuu, en tiedä, että liian helpolla päästetään omat himot ja halut valloilleen.
Ihan kuin uusi onni olisi entistä parempi, vaikka taas usein huomaa, ettei niin ollutkaan.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Hienoa on saada sanoa, kuin sinä.
Hienoa on tuokin, kuinka rinnastat avioliiton ja yrityksen.
Halu olla yhteisen onnen takana kaikin voimin, se kai liittoa yhteen sulattaakin.

Nykyisin tuntuu, en tiedä, että liian helpolla päästetään omat himot ja halut valloilleen.
Ihan kuin uusi onni olisi entistä parempi, vaikka taas usein huomaa, ettei niin ollutkaan.

Lue lisää

Ehkä tuo pätee silloin jos on onnellisessa liitossa. Kompromisseja voi tehdä mutta jos toinen osapuoli ei ole läheskään niin kiinnostunut niin miksi sitä jatkaisi. Mielestäni nykyään ihmisillä on enemmän vaatimuksia parisuhdetta kohtaan, ei riitä että on tavallisen nätti vaan pitää olla yhteiskunnallisista asioista perillä, täydellinen sängyssä, älykäs ja korkeasti koulutettu. Ei riitä että on "kivaa", vaan pitää saada paljon enemmän. Saattaa tosin olla että tuon voi laittaa nuoruuden piikkiinkin.

Itse olen vasta parikymppinen nainen, mutta on tosi hienoa lukea näitä viestejä. Kestävä avioliitto kun tuntuu olevan harvinaisuus nykyään. Kyllä sitä jaksaa tällaisten viestien ansiosta uskoa oikeaan rakkauteen ja onnellisuuteen :)

anonyymi_92 kirjoitti:

Ehkä tuo pätee silloin jos on onnellisessa liitossa. Kompromisseja voi tehdä mutta jos toinen osapuoli ei ole läheskään niin kiinnostunut niin miksi sitä jatkaisi. Mielestäni nykyään ihmisillä on enemmän vaatimuksia parisuhdetta kohtaan, ei riitä että on tavallisen nätti vaan pitää olla yhteiskunnallisista asioista perillä, täydellinen sängyssä, älykäs ja korkeasti koulutettu. Ei riitä että on "kivaa", vaan pitää saada paljon enemmän. Saattaa tosin olla että tuon voi laittaa nuoruuden piikkiinkin.

Itse olen vasta parikymppinen nainen, mutta on tosi hienoa lukea näitä viestejä. Kestävä avioliitto kun tuntuu olevan harvinaisuus nykyään. Kyllä sitä jaksaa tällaisten viestien ansiosta uskoa oikeaan rakkauteen ja onnellisuuteen :)

Lue lisää

Meninpä sanattomaksi. Olisi paljon sanottavaa, vaan ei sanaakaan saa sanotuksi.
Kai olen "vanhanaikainen" ihminen, sen minkä teen, teen kunnolla.
Jos lupaan, niin sitten sen myös toteutan.
Emme menneet vuosikymmeniä sitten naimisiin kokeillaksemme, josko on mukavaa yhdessä. Sitä on todella ollut, jos on ollut vähemmän mukavaakin.
Ei oikein kehtova edes kehua, kun täällä katsotaan vähän lahopäiseksi, jos sen tekee. :))
Meille on sopinut tämä elämä, jollekin toiselle toisenlainen.

anonyymi_92 kirjoitti:

Ehkä tuo pätee silloin jos on onnellisessa liitossa. Kompromisseja voi tehdä mutta jos toinen osapuoli ei ole läheskään niin kiinnostunut niin miksi sitä jatkaisi. Mielestäni nykyään ihmisillä on enemmän vaatimuksia parisuhdetta kohtaan, ei riitä että on tavallisen nätti vaan pitää olla yhteiskunnallisista asioista perillä, täydellinen sängyssä, älykäs ja korkeasti koulutettu. Ei riitä että on "kivaa", vaan pitää saada paljon enemmän. Saattaa tosin olla että tuon voi laittaa nuoruuden piikkiinkin.

Itse olen vasta parikymppinen nainen, mutta on tosi hienoa lukea näitä viestejä. Kestävä avioliitto kun tuntuu olevan harvinaisuus nykyään. Kyllä sitä jaksaa tällaisten viestien ansiosta uskoa oikeaan rakkauteen ja onnellisuuteen :)

Lue lisää

Kiva, kun käyt täällä nuorena! Minuun jäi ihmetys kaiken vaatimisesta. Oman liiton alussa ei ollut yhtään mitään vaatimuksia, vain toisen olon mukavaksi tekemisen riemu.
Viihdyttiin yhdessä ihmeitä tavoittelematta. Kannustin miestäni uralla eteenpäin jne.
Myös asuntojen kanssa tuuppaan eteenpäin ja hyvin sujuu. Eli vahvistan toista ja hän minua tarpeen tullen.

Olet oikeila jäljillä, ettei kannata jatkaa, jos yhteinen suunta ei löydy. Väkisin vääntämällä ei hyvää tule.
Ihmisellä on aina arvonsa, tekee mitä tahansa työtä! Yhteiskunnaliset asiat tulevat aikanaan kiinnostaviksi, älä hätäile. Seksikin sujahtaa kohdalleen, kun se oikea löytyy. Ei siinä ihmeitä tarvita, vain oikeaa rakkautta.

Nuorena voi olla malttamaton ja toivoa liian aikaisin parisuhdetta. Odota rauhassa, äläkä huoli keikareita... Oikea mies hyväksyy sinut sellaisena, kuin olet!

Nuorena se olet siekii avioliiton seesteiseen satamaan seilannut.
Eikös sitä sanotakin, että kaikkea muuta katuu, muttei nuorena naimista.
Minen ymmärrä moninkertisia naimisia, kerran kunnolla, eikä aina uudelleen ja uudelleen.
Ei olleet meidän häät mitkään prinsessasellaiset, tuntuu, että mitä kalliimmat häät, sen lyhempi yhteinen taival.
Ei tosin minulle kuulu, kuinka paljon jotkut ottavat naimiaislainaa pankista.

Merten ne verten lie aallot hioneet meidätkin yhteen, kuin maamies lyhteen.
Mutta, onnihan pitäisi kätkeä, eiväthän kaikki sen olemassaoloa edes tunnusta.
Tunne siitä, että toisessa on turva pahimmissakin elämän kurimuksissa, se on suuri onni.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Nuorena se olet siekii avioliiton seesteiseen satamaan seilannut.
Eikös sitä sanotakin, että kaikkea muuta katuu, muttei nuorena naimista.
Minen ymmärrä moninkertisia naimisia, kerran kunnolla, eikä aina uudelleen ja uudelleen.
Ei olleet meidän häät mitkään prinsessasellaiset, tuntuu, että mitä kalliimmat häät, sen lyhempi yhteinen taival.
Ei tosin minulle kuulu, kuinka paljon jotkut ottavat naimiaislainaa pankista.

Merten ne verten lie aallot hioneet meidätkin yhteen, kuin maamies lyhteen.
Mutta, onnihan pitäisi kätkeä, eiväthän kaikki sen olemassaoloa edes tunnusta.
Tunne siitä, että toisessa on turva pahimmissakin elämän kurimuksissa, se on suuri onni.

Lue lisää

Olen aina ollu nopea päätöksissäni ja ei ne maistraatin häät paljoo maksa ja on nopeet.
Siinä hommas ei kerkee katumaan ,hetki höpötystä ja sanotaan ,kassan kautta kiitos tää oli tässä.
Yks pitkän liiton salasuus mun mielest on se et,jos haukutaan ja ns ojennetaan niin aina kahrenkesken.

koti-kiusattu kirjoitti:

Olen aina ollu nopea päätöksissäni ja ei ne maistraatin häät paljoo maksa ja on nopeet.
Siinä hommas ei kerkee katumaan ,hetki höpötystä ja sanotaan ,kassan kautta kiitos tää oli tässä.
Yks pitkän liiton salasuus mun mielest on se et,jos haukutaan ja ns ojennetaan niin aina kahrenkesken.

Lue lisää

Jees, ei olleet maata tai miestä kaatavat meidänkään häät.

En inhoa mitään monta muuta asiaa niin paljon, kuin jos joku jossain alkaa lointelemaan meidän kuullen puolisoaan, tai että nyt kovin yleensäkään omaa valintaansa valittaa.
On todella ilkeää, alentavaa ja säälittävää pottuilla puolisolleen muiden kuullen. Koskaan en ole sitä tehnyt, eikä ole ollut tosin tarvekaan.
Höpsin kyllä, mutta hyvällä.

Kivasti sanottu toi pitkän liiton "resepti".
Kukkaa väkisi elä toisen kans,jos pelkkää kärsimyst olis.Tyhmä ajatuski jo.
Toi tottuminen on tosi asia.Emmää jaksais enää opetella jonku viaraan tapoi.
Mukavaa se on,ku ymmärtää tois jo pelkäst katseest.
Me ollaa yht kauvan oltu yhres....noo,-69 vihittii.
Erota emmää ol meinannu ku kerran,mut tap... jonkunki kerra.Simmottis,et halata tarttis,mut hirttää tekis miäli.Vitsivitsi.Haittaakse ?

Meil olis rahast kiinni,jos ero tulis,kunnei ol mittää.Ne vähät,mitä on ollu,on jo mukulil annettu !
Mää ole vissii hiukka simmone "läheisriippuvaine",ku tykkään passata toista,enkä viihry yksinäni :)

Älkkä vaa luulko,et tää ain näin lutust on.Ei ol ! Ja sit taas on !

Onnii kiva kihnuttaa sohval,ku kattelee leffaa.Koht menenki seljän pesemää !

mamma-vaa kirjoitti:

Kivasti sanottu toi pitkän liiton "resepti".
Kukkaa väkisi elä toisen kans,jos pelkkää kärsimyst olis.Tyhmä ajatuski jo.
Toi tottuminen on tosi asia.Emmää jaksais enää opetella jonku viaraan tapoi.
Mukavaa se on,ku ymmärtää tois jo pelkäst katseest.
Me ollaa yht kauvan oltu yhres....noo,-69 vihittii.
Erota emmää ol meinannu ku kerran,mut tap... jonkunki kerra.Simmottis,et halata tarttis,mut hirttää tekis miäli.Vitsivitsi.Haittaakse ?

Meil olis rahast kiinni,jos ero tulis,kunnei ol mittää.Ne vähät,mitä on ollu,on jo mukulil annettu !
Mää ole vissii hiukka simmone "läheisriippuvaine",ku tykkään passata toista,enkä viihry yksinäni :)

Älkkä vaa luulko,et tää ain näin lutust on.Ei ol ! Ja sit taas on !

Onnii kiva kihnuttaa sohval,ku kattelee leffaa.Koht menenki seljän pesemää !

Lue lisää

Niin minäkin ajattelin, miksi joku olisi niin kärsimyshakuinen, että kiduttaisi itseään pahassa liitossa?
Toki niin tapahtuukin.
Nuorena on helppo alkaa kotisille, kun kummallakaan ei ole vielä pahemmin juurtuneita tapoja, vaan aletaan uurtamaan yhteisiä uria.

Jos niin on pakko sanoa, niin riipun minäkin, mielelläni.
Kyllä minun suuni aikoo aina välillä erota, mutta onneksi pian se tulee järkiinsä, ja useinkin häpeää suoltamiaan sanoja.

Mnää pesen selän ja ketarat. Minusta tulisi hyvä Tyyne.
Olet sie k/k:n sisko, kun puhut samaviisitten?

Mut tiekkö näin sen pitääki mennä! onnee ja kaikkee hyvää teille!

Muistampa yhden asiakas miehen aika iäkkään, joka pienessä sivumyötäisessä kertoili sittenkin valinneensa väärin :O Kysäisin et kauanko hän sitten on ollut avioliitossaan kertoi kohta 50 v tulevaksi.

Ei näinä vuosikymmeninä ollut voinut unohtaa teinirakkauttaan... säälin ukkoparkaa.... mut en ihan hyvillä mielin :// Mikä mikkihiiri muistan ajatelleeni :((

Varmaan vinha perä on lausunnossasi.
Nuori kasvaa yhteen toisen kanssa. Vanhempana kullakin on jo omat urautuneet tapansa ja tottumuksensa.
Arpapeliä osittain kaikki, niin tämäkin asia.

"simpuli"

Noin käy kun kaksi itsekkääksi kasvatettua, itsepäistä ihmistä lyö hynttyyt yhteen.
Onneksi kaikilla asiat eivät haluamista ja sallimista.

Hyvä, että olette löytäneet onnellisen yhteiselotavan!

Joku saattaisi pahoitella teidän ehkä menettäneen jotain ihmissuhteiden sisällössä ja syvyydessä.

laiska-lasse kirjoitti:

"simpuli"

Noin käy kun kaksi itsekkääksi kasvatettua, itsepäistä ihmistä lyö hynttyyt yhteen.
Onneksi kaikilla asiat eivät haluamista ja sallimista.

Hyvä, että olette löytäneet onnellisen yhteiselotavan!

Joku saattaisi pahoitella teidän ehkä menettäneen jotain ihmissuhteiden sisällössä ja syvyydessä.

Lue lisää

Edellisellä logiikalla maailma on täynnä onnettomia ihmisiä. Sinkut esimerkiksi ovat sitten automaattisesti kaikki järjestään onnettomia, jos kerran syvä ihmissuhde on mahdollista vain avioliitossa.

Simpuli kirjoitti:

Edellisellä logiikalla maailma on täynnä onnettomia ihmisiä. Sinkut esimerkiksi ovat sitten automaattisesti kaikki järjestään onnettomia, jos kerran syvä ihmissuhde on mahdollista vain avioliitossa.

Lue lisää

Sinkuillahan voi, ja usein onkin, hyvinkin vilkas seura- ja seksuaalielämä joten he poikkeavat oleellisesti "järkiliitossa" asuvista paitsi siinä tapauksessa, että viimemainituilla ei ole aikomustakaan tiiviimpään keskinäiseen suhteeseen.
Liiton solmimishetkellä tälläinen järkeily vaikuttaa malko kylmältä.

Normaalin avioerotilanteen välttäminen järkiperustein ei mielestäni anna oikeutta tekemiisi johtopäätöksiin.
Järkevät, tunnekylmät ihmiset voivat toimia noin.
Tunneihmiset eivät.

Matkahavainnoillasi ei juurikaan ole todistusvoimaa.
Niitäkin peilaat, inhimillistä kyllä, vahvistamaan omia ennakkokäsityksiäsi.

Olen oppinut nyvin varovaiseksi vetämään johtopäätöksia ulkoisten ilmiöiden perusteella.
Vaikutus on useinkin piilevää ja aidon harmonian havaitseminen vaikeaa.

Esimerkiksi matkoilla roolit muotoutuvat usein kielitaidon perusteella.
Minä olen äänessä germaanisilla alueilla, vaimo puolestaan latinokielissä.
Kumpikaan ei tunne itseään alisteiseksi.

Muutenkaan ulkoisilla merkeillä ei ole mitään todistusvoimaa!

@ Simppu50

Jeps, teretulloo meille, näet ihmeet Itämaan, kaksi onnellista lasta auringon.
Juuri napsittiin napaan isännän vapaapäivänsä kunniaksi paistamat paistinpotut.
Ja napa nauraa.

Miksi ihmeessä olla yhdessä, erikseen? No, siis rahan takia. Onneksi meille kummallekin sitä tulee tasapäisesti.
Meillä kumpikin on kunnioitettu, mainesanoilla silavoitu. Ei tarvi pelätä, ei piiloutua, kiitosta tulee, aina kun sen on ansainnut.

Kummallakin on kristallinkirkkaat, toimivat, omat aivot, ja aivoituksille jopa nauramme, kun kumpikin on niin hyvä. En ole koskaan tajunnut, miksi kaksi eriarvoista hakeutuu toisensa huomaan. Tasa-arvo, kyky olla kunnioitettu, ja onni saada kunnioittaa toistaan, se on avioliiton yksi peruspilari.

Miksi olla yhdessä, jos niin ei ole hyvä? Pakkoavioliitto? Onnekseni en sitä ole kokenut.
Toki useimmat siitäkin onnensa osaavat löytää.

Hyvää jatkoa, jos ei oma riitä, ei ole meidän periaatteemme.
Riitämme itsenämme, mutta duomme on maailmanmestari.
Pääsemme läpi vuoren itsenämme, mutta kaksin nopeampaan.
läpi vuoren itsenämme, mutta nopeampaan kaksin.

laiska-lasse kirjoitti:

Sinkuillahan voi, ja usein onkin, hyvinkin vilkas seura- ja seksuaalielämä joten he poikkeavat oleellisesti "järkiliitossa" asuvista paitsi siinä tapauksessa, että viimemainituilla ei ole aikomustakaan tiiviimpään keskinäiseen suhteeseen.
Liiton solmimishetkellä tälläinen järkeily vaikuttaa malko kylmältä.

Normaalin avioerotilanteen välttäminen järkiperustein ei mielestäni anna oikeutta tekemiisi johtopäätöksiin.
Järkevät, tunnekylmät ihmiset voivat toimia noin.
Tunneihmiset eivät.

Matkahavainnoillasi ei juurikaan ole todistusvoimaa.
Niitäkin peilaat, inhimillistä kyllä, vahvistamaan omia ennakkokäsityksiäsi.

Olen oppinut nyvin varovaiseksi vetämään johtopäätöksia ulkoisten ilmiöiden perusteella.
Vaikutus on useinkin piilevää ja aidon harmonian havaitseminen vaikeaa.

Esimerkiksi matkoilla roolit muotoutuvat usein kielitaidon perusteella.
Minä olen äänessä germaanisilla alueilla, vaimo puolestaan latinokielissä.
Kumpikaan ei tunne itseään alisteiseksi.

Muutenkaan ulkoisilla merkeillä ei ole mitään todistusvoimaa!

Lue lisää

"laiska-lasse"

"Tässä iässä se on yks hailee.
Aloitahan jossain 40 "

Miksi jatkaa tätä 60 palstalla?

H.

laiska-lasse kirjoitti:

Sinkuillahan voi, ja usein onkin, hyvinkin vilkas seura- ja seksuaalielämä joten he poikkeavat oleellisesti "järkiliitossa" asuvista paitsi siinä tapauksessa, että viimemainituilla ei ole aikomustakaan tiiviimpään keskinäiseen suhteeseen.
Liiton solmimishetkellä tälläinen järkeily vaikuttaa malko kylmältä.

Normaalin avioerotilanteen välttäminen järkiperustein ei mielestäni anna oikeutta tekemiisi johtopäätöksiin.
Järkevät, tunnekylmät ihmiset voivat toimia noin.
Tunneihmiset eivät.

Matkahavainnoillasi ei juurikaan ole todistusvoimaa.
Niitäkin peilaat, inhimillistä kyllä, vahvistamaan omia ennakkokäsityksiäsi.

Olen oppinut nyvin varovaiseksi vetämään johtopäätöksia ulkoisten ilmiöiden perusteella.
Vaikutus on useinkin piilevää ja aidon harmonian havaitseminen vaikeaa.

Esimerkiksi matkoilla roolit muotoutuvat usein kielitaidon perusteella.
Minä olen äänessä germaanisilla alueilla, vaimo puolestaan latinokielissä.
Kumpikaan ei tunne itseään alisteiseksi.

Muutenkaan ulkoisilla merkeillä ei ole mitään todistusvoimaa!

Lue lisää

Toivottavasti ne tunneihmiset, joiden mielestä ero on paikallaan heti, kun toista ei rakasta kiihkeästi, ymmärtävät ainakin olla hankkimatta lapsia. Sellaista syytä ei voi olla, että vanhemmilla on oikeus pilata lastensa elämä. Kahden aikuisen ihmisen pitää pystyä elämään saman katon alla, vaikka alkuaikojen hehku olisikin sammunut. Tälle on olemassa sanakin: vastuuntunto. Sitä sanaa ei vain nykyään enää käytetä, kun etsitään itsekkäästi omaa onnea.

5 lasta, 30v aviota kirjoitti:

Toivottavasti ne tunneihmiset, joiden mielestä ero on paikallaan heti, kun toista ei rakasta kiihkeästi, ymmärtävät ainakin olla hankkimatta lapsia. Sellaista syytä ei voi olla, että vanhemmilla on oikeus pilata lastensa elämä. Kahden aikuisen ihmisen pitää pystyä elämään saman katon alla, vaikka alkuaikojen hehku olisikin sammunut. Tälle on olemassa sanakin: vastuuntunto. Sitä sanaa ei vain nykyään enää käytetä, kun etsitään itsekkäästi omaa onnea.

Lue lisää

Jotain vikaa on niissä jotka jatkuvasti jätetään tai jättävät.

hunksz kirjoitti:

"laiska-lasse"

"Tässä iässä se on yks hailee.
Aloitahan jossain 40 "

Miksi jatkaa tätä 60 palstalla?

H.

Kiitoksia vihjeestäsi! Jopa tuntuu nuorekkaalta mutta kun olen 68-v.

laiska-lasse kirjoitti:

"simpuli"

Noin käy kun kaksi itsekkääksi kasvatettua, itsepäistä ihmistä lyö hynttyyt yhteen.
Onneksi kaikilla asiat eivät haluamista ja sallimista.

Hyvä, että olette löytäneet onnellisen yhteiselotavan!

Joku saattaisi pahoitella teidän ehkä menettäneen jotain ihmissuhteiden sisällössä ja syvyydessä.

Lue lisää

Sinun logiikallasi minäkin olisin erittäin itsekäs ihminen, kun elin onnellisessa etäavioliitossa. Mutta elämä ei ole vain romantiikkaa, realiteetitkin on tajuttava. Meidän järjestelyllämme lapsille taattiin hyvä kasvuympäristö ja paremmat opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet kuin sillä, että olisimme muuttaneet mieheni luo. Lisäksi kerrytin eläkettäni. Avioliitto solmitaan oikeastaan lähinnä lasten vuoksi ja heidän etuaan on ajateltava kunnes ovat suorittane toisen asteen tutkinnon. Kaikki muut parisuhteeseen kuuluvat asiat voidaan hoitaa muin järjestelyin. Jompikumpi lähtee ensin ja siksi on oltava omaakin elämää. Ja edelleen on niin, että kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.

920 kirjoitti:

Jotain vikaa on niissä jotka jatkuvasti jätetään tai jättävät.

oon ajatellu sen sillei että ne ihmiset jotka tämän tästä vaihtavat kumppania rakastavat sitä rakastumisen tunnetta eikä niinkään ihmistä.

1943 kirjoitti:

Sinun logiikallasi minäkin olisin erittäin itsekäs ihminen, kun elin onnellisessa etäavioliitossa. Mutta elämä ei ole vain romantiikkaa, realiteetitkin on tajuttava. Meidän järjestelyllämme lapsille taattiin hyvä kasvuympäristö ja paremmat opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet kuin sillä, että olisimme muuttaneet mieheni luo. Lisäksi kerrytin eläkettäni. Avioliitto solmitaan oikeastaan lähinnä lasten vuoksi ja heidän etuaan on ajateltava kunnes ovat suorittane toisen asteen tutkinnon. Kaikki muut parisuhteeseen kuuluvat asiat voidaan hoitaa muin järjestelyin. Jompikumpi lähtee ensin ja siksi on oltava omaakin elämää. Ja edelleen on niin, että kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.

Lue lisää

olisin erittäin paljon eri mieltä asiasta avioliitto solmitaan oikeastaan lähinnä lasten vuoksi lapsiahan sitten tulee jos tulee toiset ei niitä saa koskaan ovat kumminkin onnellisesti naimisissa kymmeniä vuosia lapset ei oo mikään itsestäänselvyys tossako se onkin se syy suuriin avioero lukuihin että ajatellaan ainoastaan ja vain lasten etua kaikki tehdään lasten ehdoilla kyllä se onnellinen avioliitto tarvii paljon muutakin minkä takia mennä avioliitoon jos on sama onko se toinen vierellä vai ei mää ainakin menin sen takia että mulla on joku jonka kainaloon saa illalla ruveta nukkumaan ja aamulla herätä uuteen päivään rakkaan ihmisen kanssa.

tiinaex... kirjoitti:

olisin erittäin paljon eri mieltä asiasta avioliitto solmitaan oikeastaan lähinnä lasten vuoksi lapsiahan sitten tulee jos tulee toiset ei niitä saa koskaan ovat kumminkin onnellisesti naimisissa kymmeniä vuosia lapset ei oo mikään itsestäänselvyys tossako se onkin se syy suuriin avioero lukuihin että ajatellaan ainoastaan ja vain lasten etua kaikki tehdään lasten ehdoilla kyllä se onnellinen avioliitto tarvii paljon muutakin minkä takia mennä avioliitoon jos on sama onko se toinen vierellä vai ei mää ainakin menin sen takia että mulla on joku jonka kainaloon saa illalla ruveta nukkumaan ja aamulla herätä uuteen päivään rakkaan ihmisen kanssa.

Lue lisää

Eihän avioliitto takaa sitä, että voi olla jonkun kainalossa. Ja se kainalo voi toisaalta olla lähellä, vaikka ei oltaisikaan avioliitossa. Suurin syy avioliiton solmimiseen lienee taloudellisilla seikoilla monen kohdalla.

1943 kirjoitti:

Eihän avioliitto takaa sitä, että voi olla jonkun kainalossa. Ja se kainalo voi toisaalta olla lähellä, vaikka ei oltaisikaan avioliitossa. Suurin syy avioliiton solmimiseen lienee taloudellisilla seikoilla monen kohdalla.

Lue lisää

ehkä mää oon kumminkin niin vanhanaikainen että mun mielestä se avioliitto kuuluu asiaan sillon kun jaetaan elämä toisen ihmisen kanssa saman katon alla eikä ainakaan mun avioliitolla oo ollu koskaan mitään tekemistä taloudellisten seikkojen kanssa kyllä mää menin avioliittoon sen miehen kanssa johon rakastuin ja rakastan häntä edelleenkin niin paljon että haluan jakaa arkeni ja pyhäni edelleenkin hänen kanssaan.

Miksi kukaan moiseen liittoon hakeutuisi? Ei kai ihminen miksikään muutu, kun pappi lausuu amenensa?

Surullista, että miehesi piti lähteä, kun varmasti silloin teillä olisi jo ollut enemmän aikaa toisillenne.
Onni, että sinulla on lapsesi ja lastenlapsesi. He ovat varmasti sinulle tärkeitä, kuin sinäkin heille.

Laillasi ajattelen minäkin, rakkaus ja kunniotus toista kohtaan ovat onnen avaimia. Sama päämäärä, jota kohti yhdessä astellaan.
Moni on täällä puhunut alistamisesta, joutumisesta alistetuksi. Minulle itselleni se on outo ajatus. Tiedä sitten, mitä mieheni asiaan sanoisi. :))

Toki monissa perheissä tuntuu, että varsinkin mies on hiljainen hissukka.
Mutta kukapa vieraiden aikana on ihan itsensä.
Ja me naisethan olemme yleensä suulaampi astia.
Kyllä minun on ollut pakko pyytää usein anteeksi, kun tahdon usein sanoa ennen kuin ajattelen.

Teillä oli varmasti paljon onnea elämässänne.
Sitä samaa toivon sinulle jatkuvankin!

Ei kaivella, kutitellaan, aina välillä.
Välittömästi.

Minen nyt oikein saa vainua, mitä tarkoitat?
Ette siis ilmeisimmin nuku samassa makkarissa?
Hiiviskelet, kuin aave huoneistossa, havannoimassa puolisosi keuhkotoimintaa?
Vaikuttaa Hitckochin leffalta?

Kirjoituksesi on kuin jonkun trillerin käsis?
Hieman jo karmii selkäpiitä?
Mitäs sanot siitä?

Syksyllä on kaikki tosin? Meinottelin sanoa, että kuin leffan nimi.
Mutta niinhän onkin, Mikko Niskasen hienossa ohjauksessa.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Minen nyt oikein saa vainua, mitä tarkoitat?
Ette siis ilmeisimmin nuku samassa makkarissa?
Hiiviskelet, kuin aave huoneistossa, havannoimassa puolisosi keuhkotoimintaa?
Vaikuttaa Hitckochin leffalta?

Kirjoituksesi on kuin jonkun trillerin käsis?
Hieman jo karmii selkäpiitä?
Mitäs sanot siitä?

Syksyllä on kaikki tosin? Meinottelin sanoa, että kuin leffan nimi.
Mutta niinhän onkin, Mikko Niskasen hienossa ohjauksessa.

Lue lisää

Trillerin ainekset ovat olleet olemassa liian kauan. Saatanpa jonakin syksynä kirjoittaa sen. En trillerinä vaan erään avioliiton anemiana.

In trap kirjoitti:

Trillerin ainekset ovat olleet olemassa liian kauan. Saatanpa jonakin syksynä kirjoittaa sen. En trillerinä vaan erään avioliiton anemiana.

Eiköhän niitä anemiatarinoita ole useimmilla pitkässä avioliitossa elävillä. Monet pettävät itseään ja kertovat kuinka hirrvveeeen hyvin menee, vaikka eivät voi puolisoaan sietää. Mutta elämähän on näytelmää....

skeptikko.. kirjoitti:

Eiköhän niitä anemiatarinoita ole useimmilla pitkässä avioliitossa elävillä. Monet pettävät itseään ja kertovat kuinka hirrvveeeen hyvin menee, vaikka eivät voi puolisoaan sietää. Mutta elämähän on näytelmää....

Lue lisää

Onneksi kaikkien rooli ei ole tragediassa, jos nyt ei pelkässä komediassakaan.
Miksi olla sietämättömässä yhteydessä?

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Onneksi kaikkien rooli ei ole tragediassa, jos nyt ei pelkässä komediassakaan.
Miksi olla sietämättömässä yhteydessä?

Niinpä, sitähän juuri ihmettelinkin. Naiset ovat niin kovin avuttomia, etteivät pärjää ilman miestä, lisäksi ollaan saamattomia, ja mitä ne naapuritkin ajattelee, kun valkoisessa tiilitalossa pitäisi asua onnellinen perhe. Täytyy vaan jatkaa näytelmää. Monelle ero laskee myös elintasoa, johon on totuttu ja joillekin se maallinen mammona on onnellisuutta arvokkaampaa....

Niinpä, kun toista saa pitää kädestä, vaikka pimeässä yössä, rinnakkain.
Tuntea, että on toinen, vaikka kuorsaakin, kuin sarvikuono.
Sekin on riemu.

Minen tajua pätkääkään mitä siihen mitään terveyttä tarvii sekoittaa?????
Helvetti ja paratiisi, ne lyövät kättä toisilleen, terveys ja sairaus, ne kannattelevat toistaan.
Mikään ei tarvi, kaipaa, ole pakko.
Kyllä kaksin on kaunihimpi, ainakin minulle.
Jollekin toiselle ei ole, kukin tulee autuaaksi omillaan.

Minä olen tyytyväinen, sillä vähällä, mikä minulla on.

//// "ei koskaan helppoa eikä koskaan tyytyväinen"????

Tyytyväisyys / tyytymättömyys ovat korvien väliin rakentuneita olotiloja.

Tyytyväisyystekijöitä lisäämällä ihmisestä ei tule tyytyväistä vaan ainoastaan vähemmän tyytymätön.
Jonkin tyytymättömyystekijän poistuminen saattaa antaa hetkeksi tyytyväisyyden tunteen.

Ihmisellä täytyy olla peruspositiinen asenne ollakseen koskaan tyytyväinen.

En ymmärrä.
Mutta olenkin luvannut olla mukana niin myötä - , kuin vastamäessä.
Kaikille oma napa ja sen alus eivät ole maailman tärkein napapiiri.

Elämä on terveyttä, ja sairautta.
Ilman kuolemaa ei ole elämää.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

En ymmärrä.
Mutta olenkin luvannut olla mukana niin myötä - , kuin vastamäessä.
Kaikille oma napa ja sen alus eivät ole maailman tärkein napapiiri.

Elämä on terveyttä, ja sairautta.
Ilman kuolemaa ei ole elämää.

Lue lisää

en määkään oikeen ymmärtäny ton pisteen kirjoitusta paljon on ihmisiä jotka sairastuu nuorenakin ja elävät silti vanhaksi ja avioliitto kestää jopa kuuskymmentä vuotta hamaan loppuun asti.

tiinaex... kirjoitti:

en määkään oikeen ymmärtäny ton pisteen kirjoitusta paljon on ihmisiä jotka sairastuu nuorenakin ja elävät silti vanhaksi ja avioliitto kestää jopa kuuskymmentä vuotta hamaan loppuun asti.

Lue lisää

Joskoon hän tarkoittaa, että pitää ottaa aivoero, jos tulee nuha? ;))
Harvalla on onni olla täysi terve lähtöön asti.
Harvalla on kanttia vaatia täydellisyyttä, missään asiassa.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Joskoon hän tarkoittaa, että pitää ottaa aivoero, jos tulee nuha? ;))
Harvalla on onni olla täysi terve lähtöön asti.
Harvalla on kanttia vaatia täydellisyyttä, missään asiassa.

Lue lisää

toden näköisest hän sitä tarkoitti mulla oli kolme flunssaa menneenä talvena ja syksynä mutta ei oo mies vielä pistäny eroo vireille ;)))))

tiinaex... kirjoitti:

toden näköisest hän sitä tarkoitti mulla oli kolme flunssaa menneenä talvena ja syksynä mutta ei oo mies vielä pistäny eroo vireille ;)))))

Kaiken se kestää. Jopa uskovainen äitini oikeastaan uupui isän omaishoitajana olemiseen, kun vielä oli kehitysvammainen lapsikin kotona. Vakava sairaus koettelee avioliittoa. Oma isäni oli 38 vuotta muista riippuvainen ja vanhempani olivat aloittaneet yhteisen taipaleensa onnellisina. Flunssat eivät ole mitään todella vakavien sairauksien rinnalla.

1943 kirjoitti:

Kaiken se kestää. Jopa uskovainen äitini oikeastaan uupui isän omaishoitajana olemiseen, kun vielä oli kehitysvammainen lapsikin kotona. Vakava sairaus koettelee avioliittoa. Oma isäni oli 38 vuotta muista riippuvainen ja vanhempani olivat aloittaneet yhteisen taipaleensa onnellisina. Flunssat eivät ole mitään todella vakavien sairauksien rinnalla.

Lue lisää

Oman kokemukseni mukaan vakavat asiat liittävät kumppanit entistä tiiviimmin yhteen.
Jos ei, on jotain vikaa kumppanuudessa.
Ehkäpä heikkous paistaa, kun eniten tarvittaisiin voimaa ja rakkautta.
Itsekkyys, oman hyvän tarve, josta olisi annettava periksi toisen hyväksi?
Ei saa, jos ei ole valmis antamaan toisenkin ihokkaansa.
Tämä höpinäni oli vain yleisellä tasolla, tosin nähtynä melkoisen läheltä.

Kova ja vakava on ollut äitisi osa.

1943 kirjoitti:

Kaiken se kestää. Jopa uskovainen äitini oikeastaan uupui isän omaishoitajana olemiseen, kun vielä oli kehitysvammainen lapsikin kotona. Vakava sairaus koettelee avioliittoa. Oma isäni oli 38 vuotta muista riippuvainen ja vanhempani olivat aloittaneet yhteisen taipaleensa onnellisina. Flunssat eivät ole mitään todella vakavien sairauksien rinnalla.

Lue lisää

mieheni sukulaisista löytyy tästä läheltä myös rouva joka hoiti ms tautia sairastavaa liikuntakyvytöntä miestään tiedä kuinka monta kymmentä vuotta kumminkin mies sairastui noin kolmekymppisenä ja meni aika nopeasti pyörätuoliin ensi alkuun oli myös rinnalla maalaistalon työt ja pari lasta eikä tästä kovin montaa vuotta ole kun rouva sairastu itse ja vasta sillon mies joutui vuodeosastolle ehkä tätä kotihoitoo oli semmoinen reilu nelkyt vuotta aina kun käytiin kylässä niin hyvin olivat molemmat tyytyväisiä ja tasapainoisen oloisia ihmisiä joskus vaan elämä koettelee ja pitää elää sen mukaan ite oon onnellinen että näinkin kauan oon saanu pitää ns normaalin avioliiton mutta oon myös valmis vastaanottamaan kaikki vastoinkäymiset mitä se saattaa tuoda tullessaan kun itse kukin tässä vanhenee.

niinkö teillä ei muuta kun paljon onnea =))))

Ali-istuttu pikku-ukko saisi oppia pitämään puoliaan.
Eikä kai akkakaan liittonsa aikana ole pituutta kasvanut?
Onnella on monet kasvot.
Ihmiset täydentävät toisiaan, eikä vieras näe veitikan naamaa.
Nym myö määmmä ulos hankkimaan pisamia.

http://www.youtube.com/watch?v=DIdHibtMgpg

Niin minustakin, kaikki muu on ekstraa.

http://www.hs.fi/viivijawagner/kategoria/1135230261093

Monia on varmasti vaikuttimia, tuleehan kahden kimppa edullisemmin toimeen, kuin kaksi erillistä taloutta.
Eikö rakkauteen mahdu läheisriippuvuuskin?
Ruma sana, joka sisältää arvoasetelman.
Jos on vuosikymmeniä tottunut samaan naamaan, ei omaansa, kaipa siihen jokainen jotenkin ripustautuukin.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Monia on varmasti vaikuttimia, tuleehan kahden kimppa edullisemmin toimeen, kuin kaksi erillistä taloutta.
Eikö rakkauteen mahdu läheisriippuvuuskin?
Ruma sana, joka sisältää arvoasetelman.
Jos on vuosikymmeniä tottunut samaan naamaan, ei omaansa, kaipa siihen jokainen jotenkin ripustautuukin.

Lue lisää

Mielestäni se on rakkaus ja sen myötä kunnioitus ja luottamus toista kohtaan. Kumppanista tulee myös paras ystävä ja yhteisestä kodista paras paikka maan päällä.
Kunnioitus hoitaa sen ettei kumpikaan sorra toista ja oma etu muuttuu yhteisen hyvän tavoitteluksi.

Näin se on meillä pelannut. Mieheni sanoi viime hääpäivänä, että jos en olisi kosinut sua silloin 38 vuotta sitten teksisin sen nyt viimeistään. Se tuntui tosi hyvältä.

Läheisriippuvuus >< yhdessä viihtyminen?

Minulle kun nuo termit ovat epäselviä niin miten ne poikkeavat toisistaan?

Äärimmäinen poikkeus?

Julkisivua vai masokismia?
Pitkäaikaisen tuttavaperheemme takana?

Hieno pankkirouva otti toistuvasti turpiinsa pahelinasentajamieheltään ylläpitäen tahratonta julkisivua ja vakuutellen ällöttävyyteen saakka rakkauttaan?
Meille ilmeni sattumalta.
Tiedän, ettei se taatusti ollut rahakysymys!

Elinikäinen, yli 40-vuotinen avioliitto kesti miehen kuolemaan saakka,

L - L kirjoitti:

Läheisriippuvuus >< yhdessä viihtyminen?

Minulle kun nuo termit ovat epäselviä niin miten ne poikkeavat toisistaan?

Läheisriippuvuus voi olla myös sitä ettei ole uskallusta poistua huonosta suhteesta.
Yksinolo pelottaa monia jotka ovat pitkään olleet yhdessä. Laatuajaksi sitä olemista ei voi sanoa.

meeriamanda kirjoitti:

Läheisriippuvuus voi olla myös sitä ettei ole uskallusta poistua huonosta suhteesta.
Yksinolo pelottaa monia jotka ovat pitkään olleet yhdessä. Laatuajaksi sitä olemista ei voi sanoa.

Lue lisää

Eihän siinä silloin ole toisellakaan hyvä olla!?

Matot halki ajoissa!

L - L kirjoitti:

Läheisriippuvuus >< yhdessä viihtyminen?

Minulle kun nuo termit ovat epäselviä niin miten ne poikkeavat toisistaan?

Tuolla on yksi artikkeli asiasta.
Ihme minusta olisi, jos ei jollain lailla riippuisi ja roikkuisi pitkän kumppanuuden aikaansaannoksena.
Nykyisin tuntuu olevan kaikki pakko eritellä ja nimetä, ja mieluummin negatiivisin määrein.
Eiköhän lähes jokainen ole lievemmin tai raskaammin riippuva, vähiten ehkä erakko.


http://www.laheisriippuvaiset.com/laheisriippuvuus.php

L - L kirjoitti:

Äärimmäinen poikkeus?

Julkisivua vai masokismia?
Pitkäaikaisen tuttavaperheemme takana?

Hieno pankkirouva otti toistuvasti turpiinsa pahelinasentajamieheltään ylläpitäen tahratonta julkisivua ja vakuutellen ällöttävyyteen saakka rakkauttaan?
Meille ilmeni sattumalta.
Tiedän, ettei se taatusti ollut rahakysymys!

Elinikäinen, yli 40-vuotinen avioliitto kesti miehen kuolemaan saakka,

Lue lisää

Oliko liitossa lapsia, L - L?

Viimeksi minä syytä hakisin masokismista ja epätodennäköisenä tässä pitäisin tahrattoman julkisivun ylläpitämistäkin.

Ei se rakkauskaan ensimmäiseen turpiinsa saamiseen mahda lopahtaa ja helppo rakastavan on uskoa katuvan lupauksia.

Vaimonhakkaajakin voi olla mitä parhain isä, ei se väkivalta lapsiin läheskään aina ulotu, eivätkä nämä siitä aina edes tiedä. Vaimo voi "antaa aihettakin", mutta ei lapsi. Luulen monen naisen kestävän lasten takia ja uskovan toisen muuttumiseen. Varmaan monet muuttuvatkin. Ja varmaan moni nainen kestää siihen saakka kun lapset ovat omillaan, ellei väkivalta ole aivan silmitöntä ja usein toistuvaa ja jos mies on lapsille hyvä ja tärkeä.

Kaiken takan on love kirjoitti:

Mielestäni se on rakkaus ja sen myötä kunnioitus ja luottamus toista kohtaan. Kumppanista tulee myös paras ystävä ja yhteisestä kodista paras paikka maan päällä.
Kunnioitus hoitaa sen ettei kumpikaan sorra toista ja oma etu muuttuu yhteisen hyvän tavoitteluksi.

Näin se on meillä pelannut. Mieheni sanoi viime hääpäivänä, että jos en olisi kosinut sua silloin 38 vuotta sitten teksisin sen nyt viimeistään. Se tuntui tosi hyvältä.

Lue lisää

Allekirjoitan täysin kommenttisi, kaikki samoin, paitsi vuosiluku. :)
Onni on löytää ihminen, jota voi ja saa kunnioittaa, ja joka tekee niin minulle.

bessie* kirjoitti:

Oliko liitossa lapsia, L - L?

Viimeksi minä syytä hakisin masokismista ja epätodennäköisenä tässä pitäisin tahrattoman julkisivun ylläpitämistäkin.

Ei se rakkauskaan ensimmäiseen turpiinsa saamiseen mahda lopahtaa ja helppo rakastavan on uskoa katuvan lupauksia.

Vaimonhakkaajakin voi olla mitä parhain isä, ei se väkivalta lapsiin läheskään aina ulotu, eivätkä nämä siitä aina edes tiedä. Vaimo voi "antaa aihettakin", mutta ei lapsi. Luulen monen naisen kestävän lasten takia ja uskovan toisen muuttumiseen. Varmaan monet muuttuvatkin. Ja varmaan moni nainen kestää siihen saakka kun lapset ovat omillaan, ellei väkivalta ole aivan silmitöntä ja usein toistuvaa ja jos mies on lapsille hyvä ja tärkeä.

Lue lisää

Kaksi, liiton alkuvaiheissa tehtyä ja normaalin, akateemisen opiskeluputken läpikäynyttä lasta.

Tietääkseni väkivalta rajoittui ehdottomasta rouvaan joka kertoi alkuaikoina miehensä pyytäneen anteeksikin mutta se muodollisuus loppui nopeasti.
Puuskat olivat satunnaisia.
Yksi lääkärintodistus rouvalla oli.

Herralla oli, pienessäkin hiprakassa, taipumus itsenaä kehumiseen naisten ihailun kohteena, vielä 60 vaiheessakin!
Minä tulkitsin todistamamme kohtauksen täysin perusteettomaksi mustasukkaisuudeksi.
Muista tapauksista on ainoastaan niukasti muiden ja enemmän rouvan kertomaa tietoa.

Eivätköhän useimmat naiset lähde viimeistään toisesta läväytyksestä.
Varsinkin jos se tehdään nyrkillä, satuttamismielessä.

Sen verran tunnen taustoja, ettei kummallakaan ollut taloudellista syytä yhteiseloon mutta rouvalla oli, suvunkin paineista johtuvia näyttämistarpeita.
Herra oli hyvin miellyttävää seuraa, hauska, huumorintajuinen, joustava, harmiton.
Pisimpään hengissä pysynyt vanha, hyvä. kaverini. ( Ainoa töissä käynyt )

L - L kirjoitti:

Kaksi, liiton alkuvaiheissa tehtyä ja normaalin, akateemisen opiskeluputken läpikäynyttä lasta.

Tietääkseni väkivalta rajoittui ehdottomasta rouvaan joka kertoi alkuaikoina miehensä pyytäneen anteeksikin mutta se muodollisuus loppui nopeasti.
Puuskat olivat satunnaisia.
Yksi lääkärintodistus rouvalla oli.

Herralla oli, pienessäkin hiprakassa, taipumus itsenaä kehumiseen naisten ihailun kohteena, vielä 60 vaiheessakin!
Minä tulkitsin todistamamme kohtauksen täysin perusteettomaksi mustasukkaisuudeksi.
Muista tapauksista on ainoastaan niukasti muiden ja enemmän rouvan kertomaa tietoa.

Eivätköhän useimmat naiset lähde viimeistään toisesta läväytyksestä.
Varsinkin jos se tehdään nyrkillä, satuttamismielessä.

Sen verran tunnen taustoja, ettei kummallakaan ollut taloudellista syytä yhteiseloon mutta rouvalla oli, suvunkin paineista johtuvia näyttämistarpeita.
Herra oli hyvin miellyttävää seuraa, hauska, huumorintajuinen, joustava, harmiton.
Pisimpään hengissä pysynyt vanha, hyvä. kaverini. ( Ainoa töissä käynyt )

Lue lisää

Nyrkki tuntuu kieltämättä aika rajulta, mutta aika rajua on myös parin lyönnin jälkeen viedä lapsilta isä ja isältä lapset ja pistää elämä uusiksi. Etenkin jos miehessä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia, ja jos vielä itse tietää niitä huonoja puolia esiin kääntäneensä.
Melkein parikymmentä vuotta menee, ennen kuin lapset ovat omillaan. Siinä ajassa ehtii suhde myös lujittua ja vakiintua, ja ehkä molemmat tasaantuakin.

Voihan kysymys voinut olla toisen näyttämistarpeistakin, kun yhdessä pysyttiin, itsestäni se vain tuntuu kummalliselta syyltä. Miksi toinen sitten olisi halunnut liitossa pysyä, ellei siinä se hyvä ollut? Eikös eroa ole voinut hakea ilman erityistä syytä jo aika kauan?

bessie* kirjoitti:

Nyrkki tuntuu kieltämättä aika rajulta, mutta aika rajua on myös parin lyönnin jälkeen viedä lapsilta isä ja isältä lapset ja pistää elämä uusiksi. Etenkin jos miehessä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia, ja jos vielä itse tietää niitä huonoja puolia esiin kääntäneensä.
Melkein parikymmentä vuotta menee, ennen kuin lapset ovat omillaan. Siinä ajassa ehtii suhde myös lujittua ja vakiintua, ja ehkä molemmat tasaantuakin.

Voihan kysymys voinut olla toisen näyttämistarpeistakin, kun yhdessä pysyttiin, itsestäni se vain tuntuu kummalliselta syyltä. Miksi toinen sitten olisi halunnut liitossa pysyä, ellei siinä se hyvä ollut? Eikös eroa ole voinut hakea ilman erityistä syytä jo aika kauan?

Lue lisää

Näkemäni turpiinveto tapahtui 60-vaiheessa.

En tiedä miten pitkään sitä oli ilmennyt, ehkä vasta lasten lähdettyä?

Huomioiminen on toki tärkeää, hyvällä. Sanoinkin voi toisen mieltä piristää, antamalla kiitosta, kun siihen on aihetta.

Itse en pidä yleistämisestä, mikään ei minusta ole itsestäänselvyys.
On varmasti liittoja, joista kasvetaan ulos, mutta on myös ihmisiä, jotka nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Toivoisin olevani arvaamaton vielä 81-vuotiaanakin.

"Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen", on lausunut
Eleanor Roosevelt.

Leila, lempilapsi kirjoitti:

Itse en pidä yleistämisestä, mikään ei minusta ole itsestäänselvyys.
On varmasti liittoja, joista kasvetaan ulos, mutta on myös ihmisiä, jotka nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Toivoisin olevani arvaamaton vielä 81-vuotiaanakin.

"Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen", on lausunut
Eleanor Roosevelt.

Lue lisää

Mikähän se pitkä yhdessäolo sitten on? Avokkini vanhemmat olivat yli 50v avioliitossa ja jokunen seurusteluvuosi päälle, onnellisia olivat ja passailivat toinen toisiaan.

Mammalta lähti muisti ja pappa hoiti useita vuosia kunnes ei jaksanut enää, kuihtui kuitenkin itsekin ja oli surullinen menettäessään vaimonsa dementiaosastolle.

Mopollaan kävi papparainen vuosia päivittäin katsomassa, syötti, juotti ja vaihtoi vaippoja... jos mikä niin tässä oli rakkaus.

meeriamanda kirjoitti:

Mikähän se pitkä yhdessäolo sitten on? Avokkini vanhemmat olivat yli 50v avioliitossa ja jokunen seurusteluvuosi päälle, onnellisia olivat ja passailivat toinen toisiaan.

Mammalta lähti muisti ja pappa hoiti useita vuosia kunnes ei jaksanut enää, kuihtui kuitenkin itsekin ja oli surullinen menettäessään vaimonsa dementiaosastolle.

Mopollaan kävi papparainen vuosia päivittäin katsomassa, syötti, juotti ja vaihtoi vaippoja... jos mikä niin tässä oli rakkaus.

Lue lisää

Sitä on rakkaus, paljon se kestää.

Varmaan tulevat polvet vaativat avioliittosopimuksen, jonka perusteella voi erota, jos vaikka toisen olemukseen tulee toista haittaavia muutoksia.
Siis ikuinen takuuaika. Ilmoitusmenetelmällä.
Ihmeellistä, kun joillakin tuntuu olevan kuvitelma, että elämä on vain nuoruutta ja terveyttä.

Kyllä siihen muutoksia tulee, jos ikää riittää.
Eikä liitossa saa aina vain keräillä pullasta rusinoita.
Tosin, jos minä niitä kerään, laitan ne roskiin.

Näin on usean kohdalla, iloitsen puolestasi et sait repäistyä itsesi irti. Nauti menemällä erilaisiin tapahtumiin, älä jää vain siihen yksinäisyyteesi. Olet vapaa tekemään mitä haluat :))

Varmasti ollut vaikeaa, jos koko ajan on saanut olla peloissaan.
Toivottavasti mies on parantanut tapansa, eikä vain vaihtanut kohdetta.
Sinulle on tullut suuri elämänmuutos.
Meeriamandan lailla sinulle kaikkea hyvää!

Jospa me naiset olemme niin rakkausalttiita?
Yleisesti, siis, en minä. :))
Pitkin jalkapäin löntystelen maapalloa, ei minua tuulet ilmaan puhalla.

Moni toivottavasti oppii lyömättömyyden, siinä, jos missään, on miehen kunnia.
Onko pelko, väkivalta, hirmuvalta, joitain suuntauksia, joita kohden kannattaa pyrkiä?

Useat psykologivääntäjäthän vääntävät, että oman lapsuusperheen opit seuraavat monia omaan liittoon.
Oman tuntevuuteni perusteella osaan sanoa vai, että rakkauden kohde voi kovin muuttaa omaa elämää.
Onnekseni omani on ollut hyvä alusta asti.

Jospa joskus ajautuu liittoon, jossa toista ei ole kyky, eikä aie toistaan rakastaa/kunnioittaa? Uusi päivä kaiken muuttaa voi.
Ei elämä pääty epäonneen. Aina uuteen aamuun koittaa aamunkoi.