Kuulethan miten kutsu soi,
kevään kansa karkeloi.
Herkässä on laulut kielen,
aamuihin tuovat juhlamielen.
Aukeaa jo pientareella leskenlehti,
joka ensimmäisenä kukkaan ehti.
Vieressä vielä kylmä jää,
silti kevättä kutsuu kaunis keltapää.
Kurkien huudot, salojen torvet,
raikuvat usvassa pellot ja korvet.
Tänne ne lentävät, ei voimiaan säästä,
tutuille seuduille pakko on päästä.
Tulvivat purot vesiä niellen,
padoille, partaille matkallaan miellen.
Vuolas on virta elämän suonen,
vaaroja kuiskii vaahtopää tuonen.
Kielillään puhuu, voimiaan käyttää,
lumojen hurmassa toiveita täyttää.
Virittää mahdillaan tahtojen taikaa,
herättää ummesta kukkivaa aikaa.
Kevään kulkua
8
158
Vastaukset
- lumen keskeltä laudi
Suomemme sulosta
siitä entisajan tenhosta
runosi kaikkia meitä
muistuttaa..
Vuolas oli virta.
Kaikuvi rannoilta..
"Me tulemme taas sinä tyttöni hoi.."..
Punatulkutkin
minne kadonneet ovat
niin kotoisia nekin ovat :) Vitsas
Kukkia maassa, kukintoja puulla,
raikuu taivas lintuin suulla.
Kehut kai kuuluu miten ma lensin,
kuinka ehdinkään tänne ensin.
Äiti kun puusta vitsan käänsi,
lapsi raukka se itkua väänsi.
Silloin aikaan teerenpelin,
nuppupäitä hankikelin.
Turha oli huoli nuorukaisen,
äiti kukkimaan kun sai sen.
Turhaa sa varrot kevään kukkaa,
vitsa maljakossa silmua jo pukkaa.- *MURUKULTA*
Voi nam !
Kiitos jälleen - voima-hetkestä - runosi äärellä p_p ! :)
t: http://www.uutisvuoksi.fi/f/b/b0/panorama_uv_12832364.jpg :○) Koskikara
Kylmän karaisema lintujen suku,
yllään juhlava pastorin puku.
vaimein huudoin kutsuihin vastaa,
hyiseen veteen itsensä kastaa.
Sille on eineet vetten tuomaa,
pienenkin toukan virrassa huomaa.
Rannalla, kivellä, parrun päällä,
sukeltelee sukkelaan talvenkin säällä.
Lämpimässä odottelee peipponen kesää,
koivun haaraan rakentelee pesää.
Keväisin laulaa juhlavan virren,
kaiuttaa kansalle oksalta hirren.
Toisin on laita koskikaran,
tummassa puvussaan lentävän aran.
Pesä on suojassa virran partaan,
laulelee laulunsa hiljaisen hartaan.- xxx
Kaunista on ja
soljuvaa niin
jään yötäni uinumaan
keväthaaveisiin
Silmät kun suljen
ja unessa kuljen
Sun lintusi kevään
nään lentävän
Tiedän kertomaa
sadun on
kaukomaa
mut se soittelee
peipponen sävelin
tanssimaan viimeinkin
kanssa kevään tämän
riemun aikaa
ilmassa on jotain
ihmettä ja taikaa!
kiitos paimenpoika! Uni
Usvan nuolema sillan kaari,
vaivoin erottuva satujen saari,
siellä unelmat viipyä saa,
rauhaisa unien täyttämä maa.
Sinne voi toivoa aikaista kesää,
lintujen laulua, joutsenen pesää.
Kulkea läpi yöttömän yön,
laskea käsistään elämän työn.
Heikkona hetkenä Herraankin luottaa,
elämän vaiheet kun surua tuottaa.
Iloja helkkyy utuinen tie
joka satujen saarelle perille vie.- minä pidän
Pidän sinun runoistasi:)
Ilta
Kuin tuudittelisi uneen lastaa,
soi illassa äänet mustarastaan.
Latvassa kuusen korkeimmalla,
soi laulut kevättaivaan alla.
Yöhön kulki katseen aika,
silmät sulki unen taika.
Tyyni rauha sielun ruokaa,
luonto vaiti hetken huokaa.
Varhain koittaa keväinen huomen,
juuri ehti rastas ummistaa luomen.
Sovittelee saari vielä usvakaapuaan,
herää jo lintu aamuun saapuvaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 712983
- 462604
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322245- 792158
- 951966
- 321732
- 121546
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171497Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291319Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil271308