teknillinen vai teoreettinen fysiikka

Antamiesi tietojen pohjalta suosittelen ehdottomasti HY:n teoreetikko-linjaa, joskin tiettyä puolueellisuutta tässä saattaa kyllä olla mukana, itse kun samaa opiskelen. Teoreettisessa fysiikassa tarvitaan muuten hyvin paljon tietokoneita; ne eivät todellakaan ole mitenkään teknillisen fysiikan "yksinoikeus"

Teknillisellä puolella on enemmän sitä perinteisempää DI-meininkiä.

Sinuna valitsisin teoreettisen fysiikan. Fysiikan kieli on matematiikka. Tietojenkäsittely on käpistelyä ja täyttää aivot kaikenlaisella roskalla.

Molemmat puolet käyvät. Teoreettisen fysiikan puolella sinun täytyy olla tosi hyvä, teknisen fysiikan puolella keskinkertaisuudetkin voivat laskeutua hyville paikoille teollisuuteen.

PS. Lukiokeskiarvot ja ällät eivät vielä takaa yhtään mitään.

Omasta mielestä vain teoreettinen fysiikka on oikeata fysiikkaa ja taas fysiikan sovellukset ovat insinööritieteitä. Jos fysiikka kiinnostaa alan itsensä takia niin valitse teoreettinen.

Lukion pitkä matematiikka/fysiikka on oletuksena taustatietoa yliopistotasolla, ja jo luultavasti puolen vuoden opiskelun jälkeen lukiotason tehtävät tuntuvat pelkiltä päässälaskuilta. Varaudu siis erittäin raskaaseen matematiikkaan ja ole sitkeä. Teoreettisen fysiikan linja on varmasti haastavimpia aloja, mitä on mahdollista opiskella.

"Omasta mielestä vain teoreettinen fysiikka on oikeata fysiikkaa ja taas fysiikan sovellukset ovat insinööritieteitä. Jos fysiikka kiinnostaa alan itsensä takia niin valitse teoreettinen."

Tämä on kyllä totta ja DI-linja on periaatteessa enemmän insinööritieteiden suuntainen. Harva on käynyt kumpaakin, joten vertailu on vaikeaa, mutta itse pidin DI-linjaa parempana eikä siellä teoreettisista haasteista ollut ollenkaan pulaa. Ja työtilannekin on paljon parempi. T. TkT

laskennallinen fysiikka on yksi vaihtoehto jos fyssa ja tietokoneet täyttävät pään:

http://atom.physics.helsinki.fi/suomi/laskfys/

Omasta mielestäni teoreettinen fysiikkaa muistuttaa lähinnä hyvin sotkuista matikkaa. Monesti laskut ovat pitkiä ja työläitä. Mutta jotkut tykkää.

Ei ole niin väliä missä perusopintosi suoritat, linjojen erot tulevat vasta myöhemmin. Myös soveltavalta puolelta löytyy mielenkiintoisia haasteita, fysiikka on vahvasti kokeellinen ja sovelluksia tuova tiede eikä sovellettua fysiikkaa ja insinööritieteitä aina oikeastaan voi erottaa toisistaan. :)

Toki fysiikan tuntemus ja tutkimus on itsessäänkin arvokasta, mutta sovellukset ovat ne jonka takia fysiikkaa ainakin itse niin paljon arvostan.

"Haluan voimakkaasti yhdistää matematiikan ja fysiikan: siis teoreettinen fysiikka? mutta haluaisin myös yhdistää tietokoneet ja fysiikan: siis teknillinen fysiikka?"

Onnea vain matkaan. Luultavasti se tulee olemaan vähän muuta kuin nyt osaat kuvitella. Esim. lukiomatikka ja fysiikka osoittautuvat taatusti ihan lekkeripeliksi. HY:stä en osaa sanoa mutta TKK:ssa voi kokemuksen perusteella sangen teoreettistakin fysiikkaa opiskella ja tietokoneet ovat takuuvarmasti mukana kuvioissa (jo vuonna 73 koko touhun ensimmäinen kurssi oli ATK peruskurssi). On aika lailla itsestäkin kiinni millaisia suuntautumisvaihtoehtoja valitsee.

Päätavoitteen suhteen lienee niin että kummastakaan opinahjosta ei löydy "huipputiedemiehen linjaa". Ovat paremminkin ponnahduslautoja joilta käsin sellaista tavoitetta voi ruveta lähestymään.

menet helsingin yliopistoon lukemaan diskreettiä matematiikkaa ja otaniemeen fysiikkaa metropolia amk:n tietotekniikkaa iltatouhuina

Itsekkin meinaan mitä todennäköisimmin aloitta HY:ssa ensi syksynä teoreettisen fysiikan. Ylioppilastutkinoa ei ole, mutta kolmivuotinen ammattitutkinto pohjana, jonka avulla pääsen valintakokeeseen. Viime vuonna sisään pääsi 38 pisteellä ja kokeesta voi saada parhaillmillaan 60 pistettä, mihin pystyn helposti.

Joku jo tuola mainitsikin, ettei alussa ole niin väliä kumman valitset.
Mielestäni, jos sattuisi mieli muuttumaan, etkä haluakaan jatko-opintoja (tutkija) niin olet paremmassa asemassa työmarkkinoilla insinöörinä (Aalto)
Jatko-opinnot voit valita kumpaan tahansa (ainakin ulkomailla) teknilliseen korkeakouluun tai yliopistoon.

Huomautetaan tässä että että jotta saat palkkaakin fyysikon hommista sinun tulee lukea tohtoriksi eli maisterin tai DI fyysikon papereilla ei tutkijaksi mennä mihinkään. Eli on hyvä olla myös varasuunnitelma eli varaudu myös siihen että joudut tyytymään peruskoulun opettajan tehtäviin eli lue fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa jokaista vähintään 60op ja suorita kasvatustieteestä 60op (ja opinnot niin että antaa opettajan pätevyyden). Tämä on sinun varasuunnitelmasi jos tohtoriksi ei kyvyt riitäkään. Suosittelen HY koska siellä voit nämä kaikki suorittaa.

Sitten matematiikkaa mitä sinun kannattaa opetella (suluissa mihin fysiikkaan hyötyä)
Fourier sarjat ja menetelmät (aaltoliike, kvanttimekaniikka)
Kompleksianalyysi/Funktioteoria (kaikki missä integorintia ja erityisesti kvanttimekaniikka)
Vektorianalyysi (kaikki fysiikka käyttää vektoreita)
Topologia I ja II (pohjatietoa yleiselle suhteellisuusteorialle)
Abstrakti algebran kurssit (pohjatietoa alkeishiukkasfysiikalle)
Differentiaali geometria/Tensorianalyysi (yleinen suhteellisuuteoria on tätä)
Numeerinen analyysi (lukuja pitää osata murskata fysiikassa)
Todennäköisyyslaskenta (kvanttimekaniikka ja statistinen termofysiikka)
Funktionaalianalyysi (tätä on kvanttimekaniikka)
Variaatiolaskenta (kvanttimekaniikka ja yleinen suhteellisuusteoria)
Tilastotieteestä aikasarjat, regressioanalyysi

Sen sijaan fyysikko tuskin tarvitsee joukko-opin, lukuteorian, geometrian yms. kursseja mutta ne olisi hyvä osata jos joudut opettajaksi tai suuntaudut optiikkaan tai astrofysiikkaan (geometria siis).

Tietenkin pakolliset matematiikan kurssit ovat tärkeitä, ne sisältävät analyysia, lineaarialgebraa
Mutta kaiken kaikkiaan valitse matematiikan kurssit analyysin puolelta, diskreetti matematiikka on sitten jos ohjelmointikin kiinnostaa.

Matematiikka on fyyskon työkalu. Tietokone on matematiikan apuväline. Jos fyysikko haluaa jotakin hyödyllistä laskea, niin hän ei kyllä voi nykyaikana välttää tietokoneen käyttöä. Ts. tämä ei ole valinnan kriteeri.

Työllistymisnäkökohtia kannattaa silti miettiä, vaikka raha ei olekaan ensisijainen tavoite. Ainakin teillisuudessa työhönottajana on usein DI ja he ottavat ehkä mielluumin tutumpaa Aallon porukkaa.

Hups, olipas vanha ketju jo. Mutta joka vuosihan uudet ikäluokat näitä miettivät - varmaan.