Suvi, sade ja muut surkeudet

lä ja lyhytkätisellä ei siis ole mahiksia uimisessa, kun siinä lajissa pitäisi päinvastoin ollakin pitkät kädet ja lyhyet jalat. Luoja ei siis siihen minua tarkoittanutkaan, niin paljon kuin lapsena siitä nautinkin, uin vastavirtaan kauaksi ja sieltä selälläni kellutellen laineiden kyydillä takaisin...

Selän pituus myöskin on niin vähäinen pitkiin sääriini verrattuna, ettei minua edes istuessani voisi rikkaaksi luulla.

Kasvu on loppunut onneksi minulla, eivät enää ketarat pitene.
Toivon kuitenkin tilanteeni pysyvän ennallaan.

Tässä sinulle omakohtaisia huomioita omilla edellytyksilläni omalla ymmärrykselläni !

Jos meni ohi, ali tai yli aloituksen, niin pyydän anteeksi.

(P.S. Muistan elävästi yhden pitkäselkäisen koulukaverini nousun seisomaan, hän lyheni paljon siitä istumiskorkeudestaan!)


.

Ojasta allikkoon.

Minun ruumiinrakenteelleni on ollut hyvä kesä. Inhoan hellettä. Pakkanen on paremmin mieleen.

Rahaa on niin paljon, ettei pa***lle taivu, laulaa eräs laulukin.

Hienoinen kesäsade tekee hyvää hipiälle.

Lievä ylipaino on hyväksi, pysyy pinnalla pelkällä kellumisella.

Moi Ruuneperi.
Ihan sattui silmään tuo aloituksesi kappale:
"Hiukan pengoin tietoja pallosalamasta ja paljastui, että tuo ilmiö on lähinnä huuhaata, tuskin todettua."
Minä olen sellaisen pallosalaman nähnyt ja minusta se ei ollut huuhaata, eikä mikään enkelin ilmestyskään.
Se pallo tuli kesämökkimme puhelinjohtoa myöten aika rauhallisesti, eikä lainkaan niin kuin salama taivaalta.
Kun se saavutti mökin, seinä kuului kova rasähdys ja sillä siisti. Puhelin oli toki irti silloin seinäkoskettimesta, niin kuin maalla aina tehtiin, kun oli ukonilma.

Toi huuhaa ajatus johtuu varmaan siitä, kun ihmisvoimin ja älyllä ei ole pystytty matkimaan tuoata ilmiötä.

Vaikka se pallosalamajuttu nyt tulee kerrottua hymyssäsuin, niin kyllä se silloin oli muistaakseni aika uhkaavan tuntuinen.
Hyvää jatkoa sinullekin vaikkapa olympialaisten merkeissä

kävi pallosalama keittiössä kahden sähköpistorasian välllä.
Tottakai pelästyimme äidin kanssa. Muuta en sitä muista
kuin tuon unohtumattoman näyn ja pamahtavan äänen.

Ensinnäkin, erittäin mieluisat olivat tämän kesän säät mielestäni, paitsi tää loppukesän sähkön poistumattomattomuus ilmasta, no pikkujuttuhan sekin loppujen lopuks.
No selvispä tuo allikkokin, kuvaannollisestihan sitä yleensä...enkä oikeestaan koskaan oo allikkoon joutunut. Juoksuaskelta en ota enää koskaan, meille huonompijalkaisille pitäskii myrskysään sattuessa myöntää jokin korvaus....ei se oo demokratiaa, jos pitkäsääri-ketteräjalkaset kastuvat vähemmän. Heille taas vois olla sopivaa pieni veronkorotus tästä edusta !!!
Kyl mie voin rauhassa siel kuusivanhuksen turvassa olla, kun niin sähkönen oon, salama karttaa minuu, pelkää viel, että se pirulainen iskee takasi.

Kesähän on vasta kypsymässä, elokuiset elopellot tuleentumassa. Sade on siunannut kasvua jopa ylenpalttisesti, ja jos auringosäteitä ei ole saatu kyllin päiviä kultaamaan, onhan valoa suvi tulvillaan, lämmötkin parinkympin tietämissä. Voi vielä herätä aamulla luonnonvaloon, kuutamon kumotukseen öisin hullaantua. Voi Leinon sanoin puiden vuosikasvua, marjojen punahehkua , kypsyvien omenien tuoksua kiitellä : "Mä kuulen kuink´ kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut, minä luulen nyt kypsyvät unelmat, ja toivot ja touot ja muut..."

Uimavedet ovat vihdoin lämmenneet, pitkää leppeää syksyä lupailee Suomenlahden vesilämpöpatteri. Ilmatieteen laitos toteaa nyrein äänenpainoin, ettei hellerajaa ole juurikaan saavutettu tänä kesänä, mutta mitä siitä ! Fraasit helteen hellimisestä voikin sivuuttaa, se vaan rimmaa niin hyvin. Vaihtelevainen sää pitää pirteänä, sade voi yllättää ja poutasää sen jälkeen vielä ihanammin. Ilmoja on todellakin pidellyt, mielestäni suomalaisen suven omimpaan tapaan. Toinen toisilta puhelimessa kysellään, millaiset ilmat teillä on ollut. Ilmassa vallitsevan sään kanssa joudummekin vuorovaikutukseen. Ilmankos se laitoskin on Ilmatieteen laitos eikä säätieteen. Keli on taas teillä vallitseva - kesäkeli, kurakeli tai talvella mukavan rapsakka tallustella. Mutta sekin on jalkinekysymys.

Talouasioitakin Ruuneperin laaja-alainen aloitus käsittelee. Luin, että Googlen oleskelu Suomessa on varmastikin taattu, ja samantapaiset tietokonekeskittymät olisivat tänne hyvin tervetulleita ja sopivia. Meillä on paljon tyhjiä paperitehtaita ja viileä ilmanala, joten tietsikkojen synnyttämä lämpö on hyvin tervetullutta.

Nyt silmät auki - AAA voikin upottaa Suomen?

Julkaistu: 5.8.2012 9:52

Suomi on väärässä kerhossa, rahoituksen professori Puttonen sanoo.
Suomen saavuttama korkein luottoluokitus ei olekaan iloinen asia, väittää Aalto yliopiston professori Vesa Puttonen. Brittiläisen The Guardian –lehden haastattelema professori toteaa AAA-luokituksen sokaisevan meidät.

Hyvään luottoluokitukseen tuudittautuminen johtaa tärkeiden päätösten lykkäämiseen. Esimerkiksi keskustelu eläkeiän nostosta on siirtynyt. Tähän ei meillä Puttosen mielestä olisi aikaa.

–Talouden perusteet horjuvat. Silti emme ymmärrä, että meillä on kiire, professori sanoo.

Suomen vaihtotase on miinuksella, kuten syvän 1990-luvun laman aikaan. Samaan aikaan Ruotsi porskuttaa ohi.

Taloustietäjä uskoo, että nykytilanteessa Suomea on helppo huijata. Meillä on perinteisesti pidetty sopimuksista kiinni, ja siitä ollaan oltu ylpeitä. Muut eivät kuitenkaan toimi samoin, ja silloin sääntöjen noudattaja kärsii.

Professori kutsuu Suomea mallioppilaaksi, mutta valittelee, että luokan muiden oppilaiden suoritukset ovat todella huonoja.

Guardian-lehti ihastelee Suomen vakuustaistelua, mutta Puttonen ei yhdy riemuun.

–Suomalaiset tuntevat olevansa väärässä kerhossa, ja mehän olemme, Professori summaa tilanteen.


.

Katja Nordlund

ohi, ja sillä menee hyvin EMU:n ulkopuolella.

imarrellaan ja vuoroin ivaillaan Englannnissa. Tuo ivailu
ja ironia alkoi jo Mooses-Lipposen aikana takana päin,
ja sanoihan se Berlusconi valkeahampaisen hymyn kera suoraankin jotain ivallista Suomesta.

Se oli sitä aikaa kun ne höynäyttivät Lipposta sillä Euroopan
presidentin viralla.

Se uskoi niitä!