Noviisi veneilijä haluaisi tietää miten saada peruutettua 6000 kg painava teräsvene ahtaasta laiturista suoraan pois??
Pakittaessa keula lähtee kääntymään potkurin pyörimissuunnan mukaisesti, jolloin pienessä tilassa on heti ongelmissa.
Olisiko MITÄÄN käytännön vinkkiä, KIITOS =)
MITEN pakittaa matkaveneellä suoraan??
Sealman
34
3066
Vastaukset
- Harjoitus ja mestari
Onko se akselivetoinen peräsimellä? Silloin lähtiessä peräsintä hieman sinne kääntyvän keulan puolelle ja pitää antaa potkurille sellaisia "pusuja" eli lyhyt nopeakäyntinen hetki .... odotus .... perään toinen ja vene jo liukuukin suoraan pois pilttuusta. Sitten vähän isompi pusu ja kääntää peräisin jo valmiiksi lähtösuunaan ja vastaan eteenpäin pyörimispulssi. Vene kääntyy silloin ahtaassakin melkein peräsimensä keskipisteessä fysiikan lain mukaan. Siitä sitten kaasua ja potkuri pyörimään suoraa peräsintä vastan.
- Sealman
Eli... kun peruuttaessa keula kääntyy oikealle, niin käännän ruorin max oikeelle ja sit kaasulla pyräyksiä??
Kai tän joskus vielä oppii :(
- Teräsveneenkinrakent
Jotkut veneet eivät käänny parhaalla mahdollisella tavalla, jos käännetään ruori kaikki ja sitten otetaan pakkia, kokeile veneelläsi, kääntyykö se paremmin jos kääntää vain puolet tai 3/4 peräsimen kapasiteetista. Jos vene vaan änkeää pakilla ei haluttuun suuntaan, voi kääntää ruorin toiseen laitaan ja antaa kierroksia vaihde eteen, mutta vain sen verran, että peruutusliike pysähtyy, jolloin perä on kääntynyt haluttuun suuntaan ja sitten taas jatketaan peruuttamista. Jos tila tai lährtösuunta antaa mahdollisuuden, käännä perä siihen suuntaan, johon se kääntyy helpommin, potkurin sivuunvetoa hyväksi käyttäen.
- Akseli Vetoinen
Tällainen on juuri omani: Kokeile kääntää vai hieman peräsintä vastaan, älä kokonaan yli. Itse kyllä laiskuuttani tönäisen keulaa hieman keulapotkurilla peruutettaessa, kun en omista peräsinkulmamittaria. Ilman sitä on hankala sanoa missä asennossa peräsin sattuu juuri sillä hetkellä olemaan. Pitäisi ostaa, mutta ovat yllättävät arvokkaita.
- vaatii opettelua vaa
akselivetoisen ja pitkäkolisen veneen muuten peruuttaa ylättävän pahaan paikkaan kun laittaa vaan peräsimen suoraan ja kääntää keulapotkurilla pelkästään.
Itsellä kans tarkoitus laittaa peräsinkulmamittari jotta sen peruuttelu helpottuis, ruori kuitenkin pyörii sen 3,5 kierrosta laidasta laitaan niin sen asennon hukkaa yllättävän aikast hätäisesti.- vanha ruorijengari
no ootte kädettömiä,pistä merkki ruoriin kun keskellä.
- mitä täh
Kerros ny kaiken tietävä miten se merkataan? Voinhan siihen laittaa merkin kun suorassa mutta edelleen se ruori pyörii sen 3,5 kierrosta laidasta laitaan.
- Teräsveneenkinrakent
Niin, ja veneissä, jossa on orbitrooli ohjaus ja ei läpimenevä ohjaustunkki, merkki siirtyy koko ajan. Jos kääntää laidasta laitaan ja takaisin, merkki on jo siirtynyt n. sentin kaksi
- Ja voi luoja ! !
Tuota selittelyä.
Kohta joku kai narisee että autoihinnkin täytyy saada etupyörien asento-osoitin ! !
Kyllä normaalikokoisen veneen ruoriasennon tunnistaa välittömästi moottorilla liikutettaessa, laivat ja tumpeloselittäjäkipparit on erikseen. - Paaskapuhetta!
Ja voi luoja ! ! kirjoitti:
Tuota selittelyä.
Kohta joku kai narisee että autoihinnkin täytyy saada etupyörien asento-osoitin ! !
Kyllä normaalikokoisen veneen ruoriasennon tunnistaa välittömästi moottorilla liikutettaessa, laivat ja tumpeloselittäjäkipparit on erikseen.Älä puhu palturia. Mulla menee ruori neljä kierrosta laidasta laitaan, enkä mitenkään tietäisi peräsinkulmaa ilman mittaria.
- 9 m 9 kn
Ja voi luoja ! ! kirjoitti:
Tuota selittelyä.
Kohta joku kai narisee että autoihinnkin täytyy saada etupyörien asento-osoitin ! !
Kyllä normaalikokoisen veneen ruoriasennon tunnistaa välittömästi moottorilla liikutettaessa, laivat ja tumpeloselittäjäkipparit on erikseen.Täyshydraulisessa ohjauksessa ei ole mitään mekaanista yhteyttä ruorin ja peräsimen välillä. Kun jokin kohta järjestelmässä fuskaa litkua, ruorin asento suhteessa peräsimeen muuttuu koko ajan.
Olin 1970-luvulla trukkisuharina satamassa. Muuan Valmet-yksilö jäi mieleen. Kun sillä ajoi muutaman sadan metrin matkan tallilta kaijalle, joutui rattia pyörittämään kaiken aikaa hiljalleen yhteen suuntaan, koko matkalla varmaankin parin kierroksen verran.
Omassa 9-metrisessäni on vaijeriohjaus, mutta tuntuma peräsimen asentoon on monesti kateissa, varsinkin satamamanöövereissä. Minulta taitaa puuttua jokin aisti, joka teiltä ei-tumpeloselittäjäkippareilta löytyy.
- kymmenen tonnia.
Jos tilaa ei ole paljon taakse, eikä eteen niin paras on laittaa sprigiköysi lähelle perää ja veto päälle. Kun keula on irronnut tarpeeksi köysi irti. Näin sinulle jää pelivaraa ajaa paikasta pois. Nousee itsestään isokin paatti.
Vastaavaan tilaan voi ajaa kiinnittämällä köysi keulasta laituriin ja veto päälle niin menee veneen mittaiseen tilaan helposti. - uiytrgef
Sitäkö varten teillä on se kipparimyssy päässä, että tiedätte, kumpi puoli on naamanne? Luulin välittäjän olevan tyhmä, mutta on teitä muitakin!
- Ruorimies jo ajat si
Yksi keino on talven aikana tehdä tunneli potkurin ympärille niin saat potkurivirran (lähes pelkästään, riippuu tunneliosuuden pituudesta.) eteen tai taakse.
Kyllä ruorin käytössä ja peräsimen kulman arvioinnissa se perstuntuma pitäisi olla mutta jos on merkinnyt sen nollakohdan siihen ruoriin ja tietää, että sitä kääntämällä vaikka tuo mainittu 3 ja puoli kierrosta vie peräsimen toiseen laitaan eli kaikki yli, niin olisikohan vaikka puolet siitä puolet kolmesta ja puolesta kierroksesta? - Harjoittele
Harjoittelemalla sen oppii. Nyt syksyllä, kun on vähemmän yleisöä, sinne vaan laiturin väliin ajelemaan. Sitä potkurin siipiratasilmiötä ja tuulta voi myös käyttää hyväkseen. Kun nuo oppii ei sitä keulapotkuria edes kaipaa.
Sellainen vinkki vielä, että mitä kovempi keli, sen kovemmin kaasua. Tyynessä voi hienostella, mutta jos tuulee enemmän on kaikki tapahduttava nopeutetusti.- Hei apua ?
Mikä on" potkurin siipiratasilmiö" ?
- jaajuu no kyllä
Hei apua ? kirjoitti:
Mikä on" potkurin siipiratasilmiö" ?
Kysy opelta!
- Joo juu .
jaajuu no kyllä kirjoitti:
Kysy opelta!
Ope sano ettei sitä oo, potkurit on yleensä kokonaan veden alla.
- Varma on varmaa
Joo juu . kirjoitti:
Ope sano ettei sitä oo, potkurit on yleensä kokonaan veden alla.
Potkuri, peräsin, runko jne tekevät kaikista yksilön, johon vaikuttavat trimmi, tuuli ja virta. Varmaan jotkut muutkin asiat.
Varma konsti saada uppoumarunkoinen peruuttamaan suoraan, on hommata siihen toinenkin kone, ja ohjata sitä potkureiden tehoa säätelemällä. - Aina onnistuu
Varma on varmaa kirjoitti:
Potkuri, peräsin, runko jne tekevät kaikista yksilön, johon vaikuttavat trimmi, tuuli ja virta. Varmaan jotkut muutkin asiat.
Varma konsti saada uppoumarunkoinen peruuttamaan suoraan, on hommata siihen toinenkin kone, ja ohjata sitä potkureiden tehoa säätelemällä.Pakittaminen menee mulla näin: Katsotaan, että muuta veneliikennettä ei ole takasektorissa. Peräsin suoraan, köydet irti, veto taakse (hiljaa tai vähän lujempaa olosuhteista riippuen). Kun paatti on saatu ulos pilttuusta, väännetään ruoria jompaan kumpaan suuntaan. Joskus perä kääntyy haluamaani suuntaan, usein ei. Silloin ruori toiseen äärilaitaan ja suunnitelman muutos. Ylimääräisen "kunniakierroksen" jälkeen ulos satamasta kuin tämä olisi ollut alkuperäinen pläni. Jos tilaa ei ole näin laajan kaarroksen tekemiseen, niin sit pitää vekslata kuten ylempänä kuvattiin. Molemmissa tapauksissa hiljaiset kiitokset Ahdille tai Vellamolle suosiollisesta myötävaikutuksesta manöveerauksessa.
Täysin suoraan peruuttaminen onnistuu omalla veneelläni äärimmäisen harvoin ja vahingossa. Olen kokeillut monet kerrat ja aina menee ässä-kirjaimille. Toisaalta, juuri missään satamassa ei tarvitse pakittaa paljon yli veneen mittaa. Akselivetoisen peruuttaminen on taidesuuntaus, johon Suomen Purjehdus ja Veneilyn soisi suunnittelevan kurssitarjontaa.
- ooopettaaajaaa
Siipiratasilmiöllä tarkoitetaan potkurin vetoa sivulle päin.
Sen huomaa helposti kun laittaa vielä eteenpäin liikkuvaan veneeseen pakin päälle, niin se pyrkii potkurin vetämänä aina samaan suuntaan poikittain. Juuri tuota hyväksi käyttäen saa isonkin veneen kääntymään lähes paikoillaan ympäri, mutta vain toiseen suuntaan.Siipiratasilmiö ?
Kääntymistaipumus pakitettaessa johtuu samasta ilmiöstä kuin sisäperä ja perämoottoreiden trimmilevyn tarve. ts potkurivirran vaikutuksesta.
Potkurin liikevaikutus veteen ei ole akselin suuntaista, vaan kohtisuoraan lapapintaa vasten (paine voi aiheuttaa voiman vain kohtisuoraan pintaa vastaan), joten potkurivirta " hajoaa ja pyörii " sitä enemmän, mitä suurempi on luisto.
Sivuttainen vaikutus on siis ominaista tietyntyyppisille potkurisijoittelulle ja pohjamuodolle ja on merkittävä vain peruutettaessa (potkurivirran yläosa osuu pohjaan ja alaosa pääsee purkautumaan vapaasti), kuten edellä jo asia tudettiin.
Sitkeästi istuvasta luulosta huolimatta, itse potkuri ei pyöriessään muodosta mitään sivuttaista siipiratasilmiöön verrattavaa voimaa.- jaajuu no kyllä
e.d.k kirjoitti:
Siipiratasilmiö ?
Kääntymistaipumus pakitettaessa johtuu samasta ilmiöstä kuin sisäperä ja perämoottoreiden trimmilevyn tarve. ts potkurivirran vaikutuksesta.
Potkurin liikevaikutus veteen ei ole akselin suuntaista, vaan kohtisuoraan lapapintaa vasten (paine voi aiheuttaa voiman vain kohtisuoraan pintaa vastaan), joten potkurivirta " hajoaa ja pyörii " sitä enemmän, mitä suurempi on luisto.
Sivuttainen vaikutus on siis ominaista tietyntyyppisille potkurisijoittelulle ja pohjamuodolle ja on merkittävä vain peruutettaessa (potkurivirran yläosa osuu pohjaan ja alaosa pääsee purkautumaan vapaasti), kuten edellä jo asia tudettiin.
Sitkeästi istuvasta luulosta huolimatta, itse potkuri ei pyöriessään muodosta mitään sivuttaista siipiratasilmiöön verrattavaa voimaa.Mettään meni tämä e.d.k.:n selitys
jaajuu no kyllä kirjoitti:
Mettään meni tämä e.d.k.:n selitys
Sangen mahdollista.
Pahoittelen toki väärän tiedon jakamistani jos ystävällisesti kertoisit, mikä ja miksi meni vikaan.
Tietenkin suotavaa olisi edes auttava perustelukin, niin erottuisi asiallinen kommentti "raakkujakakaroiden" räksytyksestä.- Hydro
e.d.k kirjoitti:
Sangen mahdollista.
Pahoittelen toki väärän tiedon jakamistani jos ystävällisesti kertoisit, mikä ja miksi meni vikaan.
Tietenkin suotavaa olisi edes auttava perustelukin, niin erottuisi asiallinen kommentti "raakkujakakaroiden" räksytyksestä.Mielestäni siipiratasilmiö on hieman epäselvä ilmaus. Potkurin sivuttaisvoima aiheutuu siitä, että potkurin lavat ovat vinossa akseliin nähden, toisinaan myös hieman kaarevat. Aluksissa, joiden potkurilavat muodostavat tasopinnan ja ovat kohtisuorassa akseliin nähden, sivuittaisvoimat ovat vähäiset.
- Jotain jäi...
Hydro kirjoitti:
Mielestäni siipiratasilmiö on hieman epäselvä ilmaus. Potkurin sivuttaisvoima aiheutuu siitä, että potkurin lavat ovat vinossa akseliin nähden, toisinaan myös hieman kaarevat. Aluksissa, joiden potkurilavat muodostavat tasopinnan ja ovat kohtisuorassa akseliin nähden, sivuittaisvoimat ovat vähäiset.
Epäselväksi.
En aivan tarkkaan ymmärtänyt ajatustasi, mutta ilmeisesti tarkoitit potkurilavan vinoudella lapakulmaa !
Lapakulmalla korjataan virtauksen hajontaa, jonka nousukulma ja painevaikutus aiheuttaa, sivuttaisvoimaa ei siitä aiheudu .
Muuten olen samaa mieltä että siipiratasilmiö on harhaanjohtava ilmaisu.
E.d.K. - jaajuu no kyllä
e.d.k kirjoitti:
Sangen mahdollista.
Pahoittelen toki väärän tiedon jakamistani jos ystävällisesti kertoisit, mikä ja miksi meni vikaan.
Tietenkin suotavaa olisi edes auttava perustelukin, niin erottuisi asiallinen kommentti "raakkujakakaroiden" räksytyksestä.Jos potkuri pyörii takaa katsoen vastapäivään, jokainen lapa vetää perää vasemmalle siksi, kun lavan akseliin nähden poikittain työntämä vesi nousee läpi veden pinnan, potkurin lavan tullessa melkein kierroksen tehneenä ylös, siilon menee veden voimaa hukkaan. Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella. Sama ilmiö toimii myös eteen päin, mutta peräsimen ollessa potkurin takana, pienellä peräsin kulmalla saadaan potkurivirta kumoamaa veneen kaartamisen oikealle. Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella. Siksi torpeedoissakin oli duopropit, että ne kulkisivat suoraan.
- Ajatusvirhekö ?
jaajuu no kyllä kirjoitti:
Jos potkuri pyörii takaa katsoen vastapäivään, jokainen lapa vetää perää vasemmalle siksi, kun lavan akseliin nähden poikittain työntämä vesi nousee läpi veden pinnan, potkurin lavan tullessa melkein kierroksen tehneenä ylös, siilon menee veden voimaa hukkaan. Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella. Sama ilmiö toimii myös eteen päin, mutta peräsimen ollessa potkurin takana, pienellä peräsin kulmalla saadaan potkurivirta kumoamaa veneen kaartamisen oikealle. Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella. Siksi torpeedoissakin oli duopropit, että ne kulkisivat suoraan.
Ei potkurista lähtevä virtaus vaikuta veneen liikkeeseen ellei se osu veneeseen.
Siis potkuri saa veden liikkeelle, josta syntyy potkuriin vastakkainen voima, sen jälkeen virtaus voi mennä mihin tahansa tai miten tahansa, veneeseen vaikuttaa vain potkurin vastavoima, tai mahdollisesti siihen osuvan virtauksen voima, kaikki mikä tapahtuu näiden ulkopuolella ei vaikuta veneen liikkeeseen.
Uppoumarunkoinen vene kulkee suoraan eteen ilman peräsintäkin ja ohjata voi vähän kallistamalla venettä.
Torpedoissa kaksoispotkuria käytetään momentin kumoamiseen (momentti aiheuttaa uppoumalinjan käyristymän ja suuntapoikkeaman), ei sivuttaisvoiman takia. - Mietittävää
jaajuu no kyllä kirjoitti:
Jos potkuri pyörii takaa katsoen vastapäivään, jokainen lapa vetää perää vasemmalle siksi, kun lavan akseliin nähden poikittain työntämä vesi nousee läpi veden pinnan, potkurin lavan tullessa melkein kierroksen tehneenä ylös, siilon menee veden voimaa hukkaan. Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella. Sama ilmiö toimii myös eteen päin, mutta peräsimen ollessa potkurin takana, pienellä peräsin kulmalla saadaan potkurivirta kumoamaa veneen kaartamisen oikealle. Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella. Siksi torpeedoissakin oli duopropit, että ne kulkisivat suoraan.
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/11180/normal_10nk09013.jpg
Jos potkuri tosiaan vetäisi sivulle, niin kuinka luulisitte tällaisen ripustuksen pysyvän nopussa. - jaajuu no kyllä
Ajatusvirhekö ? kirjoitti:
Ei potkurista lähtevä virtaus vaikuta veneen liikkeeseen ellei se osu veneeseen.
Siis potkuri saa veden liikkeelle, josta syntyy potkuriin vastakkainen voima, sen jälkeen virtaus voi mennä mihin tahansa tai miten tahansa, veneeseen vaikuttaa vain potkurin vastavoima, tai mahdollisesti siihen osuvan virtauksen voima, kaikki mikä tapahtuu näiden ulkopuolella ei vaikuta veneen liikkeeseen.
Uppoumarunkoinen vene kulkee suoraan eteen ilman peräsintäkin ja ohjata voi vähän kallistamalla venettä.
Torpedoissa kaksoispotkuria käytetään momentin kumoamiseen (momentti aiheuttaa uppoumalinjan käyristymän ja suuntapoikkeaman), ei sivuttaisvoiman takia.Kannattaisi ilmiselvästi harkita poliitikon uraa, jos et jo ole politiikassa mukana. Osaat kadehdittavasti kääntää toisten jutut omiksi jutuiksesi. Kunhan vielä selität tyhmälle 46v veneilyä harrastaneelle veneilijälle, että minkä momentin kumoamiseen, jos ei juuri yhden potkurin kurssia sivuun kääntävää voimaa. Se on kiistaton tosiasia että yksi potkuri kääntää veneen kurssia, miksi muuten kaksoisasennuksissa potkurit pyörisivät eri suuntaan.
- Reikä päässä
jaajuu no kyllä kirjoitti:
Kannattaisi ilmiselvästi harkita poliitikon uraa, jos et jo ole politiikassa mukana. Osaat kadehdittavasti kääntää toisten jutut omiksi jutuiksesi. Kunhan vielä selität tyhmälle 46v veneilyä harrastaneelle veneilijälle, että minkä momentin kumoamiseen, jos ei juuri yhden potkurin kurssia sivuun kääntävää voimaa. Se on kiistaton tosiasia että yksi potkuri kääntää veneen kurssia, miksi muuten kaksoisasennuksissa potkurit pyörisivät eri suuntaan.
Kyllä minä olen samaa mieltä Ajatusvirhe? kanssa. Katso mekaniikan III peruslaki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait
Eri asia sitten on että potkurin aiheuttama voimavektori ei ole välttämättä kölin suuntainen ja siksi vene pyrkii kääntymään. Tähän en osaa sanoa, koska en potkureiden fysiikkaa tai hydrodynamiikkaa pätkääkään tunne. Sen sijaan mielestäni se osuuko potkurivirta veden pintaan vai ei on yhdentekevää.
Sitä paitsi alkuperisestä kirjoituksestasi: "Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella." En ymmärrä miten peruutettaessa potkurivirta edes voisi osua veden pintaan, sehän suuntautuu veneen alle silloin ja osuu yläreunastaan lähinnä veneen pohjaan.
Torpedoihin vaikuttaa sama mekaniikan III laki. Nyt vain vääntömomentim muodossa. Duoprop tarvitaan siis siksi että potkuri pyörisi vedessä ja torpeedo ei. Ilman sitä kävisi niin että torpedo pyörisi vedessä ja potkuri pysyisi paikallaan, ainakin jossain määrin. Vrt. helikopteri ilman pyrstöroottoria.
Joo. Olen insinööri. Reikä päässä kirjoitti:
Kyllä minä olen samaa mieltä Ajatusvirhe? kanssa. Katso mekaniikan III peruslaki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait
Eri asia sitten on että potkurin aiheuttama voimavektori ei ole välttämättä kölin suuntainen ja siksi vene pyrkii kääntymään. Tähän en osaa sanoa, koska en potkureiden fysiikkaa tai hydrodynamiikkaa pätkääkään tunne. Sen sijaan mielestäni se osuuko potkurivirta veden pintaan vai ei on yhdentekevää.
Sitä paitsi alkuperisestä kirjoituksestasi: "Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella." En ymmärrä miten peruutettaessa potkurivirta edes voisi osua veden pintaan, sehän suuntautuu veneen alle silloin ja osuu yläreunastaan lähinnä veneen pohjaan.
Torpedoihin vaikuttaa sama mekaniikan III laki. Nyt vain vääntömomentim muodossa. Duoprop tarvitaan siis siksi että potkuri pyörisi vedessä ja torpeedo ei. Ilman sitä kävisi niin että torpedo pyörisi vedessä ja potkuri pysyisi paikallaan, ainakin jossain määrin. Vrt. helikopteri ilman pyrstöroottoria.
Joo. Olen insinööri.Tuossa alussa oleva lause kaivannee selvitystä:
Eli :
" Eri asia sitten on että potkurin aiheuttama voimavektori ei ole välttämättä kölin suuntainen ja siksi vene pyrkii kääntymään. "
Aikoinaan ,ehkä 80- luvun alussa mm. venelehdessä perusteltiin toistuvasti ja vakuuttelevasti syytä potkurin sivuttaisvetoon sillä että syvemmällä hetkellisesti oleva lapa toimii suuremmassa paineessa kuin ylempi, joten sen tarvitsema voima on suurempi, ja tästä aiheutuisi se voimakas sivuttaiskomponentti.
Asia on maallikon helppo hyväksyä, kun se vielä esitetään vakuuttavasti näyttävinä piirroksina, mutta tarkempi analyysi vie teorialta pohjan.
- Veden kitka riippuu vain viskositeetista, joka ei vedellä muutu pienen painemuutoksen vuoksi, profiilivastus taas liikenopeuden neliöstä ja vastustavan aineen tiheydestä !
Potkurilavan tekemä työ, se veden kiihdyttäminen voidaan määrittää impulssina, liikemääränä, massan liike-energiana, propulsionopeutena, tai kuka mitäkin menetelmää haluaa käyttää, yhteistä kaikille on että voimaan vaikuttavia suureita on massan määrä ja nopeus, jossa massan määrä riippuu siis aineen tiheydestä.
Veden hydrostaattinen tai dynaaminen paine ei käytännössä vaikuta tiheyteen (päinvastoin kuin ilmassa), joten paine-eroon tukeutuva perustelu on kestämätön.
Myös käytännnössä on todettu että vapaassa virtauksessa potkuriin syntyy vain akselinsuuntainen voima ja momentti.
Veneen liikkeeseen vaikuttaa vain siihen kohdistuvat voimat, ja jos potkurista ei sivuvoimaa tule, voiman on tultava jostain muualta, ja se muu voi siis olla veneeseen osuva virtaus.
Kaikki muu ulkopuolinen tapahtuma, kuten totesit, on todellakin ulkopuolista.
Loppu osa tekstistäsi sitten osoittaa opiskelun tuottaneen toivottua tulosta.- Komppaan kans
Reikä päässä kirjoitti:
Kyllä minä olen samaa mieltä Ajatusvirhe? kanssa. Katso mekaniikan III peruslaki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait
Eri asia sitten on että potkurin aiheuttama voimavektori ei ole välttämättä kölin suuntainen ja siksi vene pyrkii kääntymään. Tähän en osaa sanoa, koska en potkureiden fysiikkaa tai hydrodynamiikkaa pätkääkään tunne. Sen sijaan mielestäni se osuuko potkurivirta veden pintaan vai ei on yhdentekevää.
Sitä paitsi alkuperisestä kirjoituksestasi: "Pakilla koko potkurivirta ei pysy veden alla, varsinkaan hiljaisella nopeudella." En ymmärrä miten peruutettaessa potkurivirta edes voisi osua veden pintaan, sehän suuntautuu veneen alle silloin ja osuu yläreunastaan lähinnä veneen pohjaan.
Torpedoihin vaikuttaa sama mekaniikan III laki. Nyt vain vääntömomentim muodossa. Duoprop tarvitaan siis siksi että potkuri pyörisi vedessä ja torpeedo ei. Ilman sitä kävisi niin että torpedo pyörisi vedessä ja potkuri pysyisi paikallaan, ainakin jossain määrin. Vrt. helikopteri ilman pyrstöroottoria.
Joo. Olen insinööri."Sen sijaan mielestäni se osuuko potkurivirta veden pintaan vai ei on yhdentekevää."
Joo tuosta voisi vääntää väitettä että potkaiseeko ase vähemmän, jos luoti ei osu maaliin ? ?
- pakki toimii
Alkuperäiselle kysyjälle: Voi olla tekemätön paikka, jotkut veneet , monesta eri tekijöistä johtuen, ei vaan ohjaa nimekisikään pakitttaessa. Tällaisessa tapauksessa voit kuitenkin "potkimalla" hyvin lyhyesti vaihde eteen( samalla ohjailen) muuttaa veneen kulkusuuntaa. Mutta pakki saatta hyvinkin taas nopeasti kääntää taas toiseen suuntaan, mutta useasti toistamalla manööverin niin paatin saa kyllä hallintaan. kannatta myös huomioida että pakittaessa peräsin
ohjaa monasti paremmin silloin kuin vene liikkuu mutta potkuri ei pyöri, tätäkin voi hyödyntää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6565680Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o222477Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia2691832- 1141727
- 941556
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos261502Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121311Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa381286Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391281Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi3471271