Miten muka Suomi olisi kesällä 1944 vallattu?

Eipä tässä ole kovinkaan kauan aikaa, kun televisiossa haastateltiin erästä Kannaksen sotaveteraania. Hän kertoi tarinan, kuinka suomalaiset kuuntelivat Stalinin ja hänen kärkidivisoonan komentajan välistä puhelua Tali-Ihantalan rintamalohkolla. Stalinin ensimmäinen kysymys kuului. "Joko olette Helsingissä?"

Kyllä niillä ihan selvä tarkoitus oli Helsingin ja sen jälkeen koko Suomen valtaamisesta. Ja kyllä se diktaattori vain niin tyhmä (tai ahne) oli.

Jostakin perin kumman syystä, monella suomalaisella on sellainen merkillinen päätelmä, että kun NL ei miehittänyt fyysisesti suomea, niin se teki suomesta sitten itsenäisen ja vapaan maan! Voiko siis enää tollommin asiaa käsitellä?! On siis olemassa MUUNKINLAISTA miehitystä kuin fyysistä (niin, no olihan Porkkalassa neuvostotukikohta vuoteen '56, 30 km päässä Helsingistä...itsenäisen ja suveereeniin maan merkki tämäkin?) .Sopimuksilla rajoitettu valtiollinen toiminta esim YYA-sopimus on ihan yhtä ja samaa valtiollisen itsenäisyyden ja suveereeniuden riistoa kuin fyysinen miehitys. Kyllä tässä nyt painetaan pää pensaaseen tosiasoilta. Mitenkähän tätä asiaa nyt pitäisi yrittää vääntää, että ihmiset tajuisivat asian oikean laidan? Ilmeisesti viimesotien asiat ovat vieläkin niin traumaattisia nykypolvenkin suomalaisille, että totuutta ei kertakaikkiaan haluta kohdata/myöntää. Suomi EI OLLUT itsenäinen maa vuosina 1944-1991. Ja tässä viittaan sellaisiin suvereenisiin pohjoismaihin kuin Ruotsi ja Norja. Suomi oli niin tiukasti venäjän ohjaksissa ko.aikakautena kuin se ilman fyysistä miehitystä oli mahdollista. On toisaalta ymmärrettävää ja oikeastaan hyväkin, että ihmiset eivät ymmärtäneet suomen "itsenäisyyden" todellista laitaa, vaan elivät itsenäisyysharhassa ja näinollen saattoivat keskittyä paremmin sodanjälkeisen maan nostamiseen siitä suosta johon se oli sodan seurauksena uponnut. Muistutan vielä, että Suomessa asuvan yksittäisen ihmisen toimintavapautta esim. muuttaa ulkomaille (länteen) ei rajoitettu, mikä osaltaan on ollut hämärtämässä ihmisten mieliä Suomen itsenäisyyden määrittelemisessä. Lyhyesti sanottuna yksittäinen ihminen oli paljon vapaampi kuin Suomi valtiollisena rakenteena ko. aikana! Lienee ollut aikatavalla erikoislaatuinen tilanne koko maailmanhistoriassa? Nykypolven on kuitenkin turhaa ja jopa vastuutonta jauhaa (valtiollisen)itsenäisyyden säilymisvalhetta sodan lopputuloksen seurauksena. Kuten J.K.Paasikivi totesi: "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Mutta jos joku haluaa käyttää asiaa "henkisenä plasebona", niin mikäs siinä. Jotkut uskovat menninkäisiin, toiset ufoihin, jotkut Jeesukseen, niin miksi sitten ei myös Suomen itsenäisyyteen hävityn sodan jälkeen.....

rollingthunder kirjoitti:

Jostakin perin kumman syystä, monella suomalaisella on sellainen merkillinen päätelmä, että kun NL ei miehittänyt fyysisesti suomea, niin se teki suomesta sitten itsenäisen ja vapaan maan! Voiko siis enää tollommin asiaa käsitellä?! On siis olemassa MUUNKINLAISTA miehitystä kuin fyysistä (niin, no olihan Porkkalassa neuvostotukikohta vuoteen '56, 30 km päässä Helsingistä...itsenäisen ja suveereeniin maan merkki tämäkin?) .Sopimuksilla rajoitettu valtiollinen toiminta esim YYA-sopimus on ihan yhtä ja samaa valtiollisen itsenäisyyden ja suveereeniuden riistoa kuin fyysinen miehitys. Kyllä tässä nyt painetaan pää pensaaseen tosiasoilta. Mitenkähän tätä asiaa nyt pitäisi yrittää vääntää, että ihmiset tajuisivat asian oikean laidan? Ilmeisesti viimesotien asiat ovat vieläkin niin traumaattisia nykypolvenkin suomalaisille, että totuutta ei kertakaikkiaan haluta kohdata/myöntää. Suomi EI OLLUT itsenäinen maa vuosina 1944-1991. Ja tässä viittaan sellaisiin suvereenisiin pohjoismaihin kuin Ruotsi ja Norja. Suomi oli niin tiukasti venäjän ohjaksissa ko.aikakautena kuin se ilman fyysistä miehitystä oli mahdollista. On toisaalta ymmärrettävää ja oikeastaan hyväkin, että ihmiset eivät ymmärtäneet suomen "itsenäisyyden" todellista laitaa, vaan elivät itsenäisyysharhassa ja näinollen saattoivat keskittyä paremmin sodanjälkeisen maan nostamiseen siitä suosta johon se oli sodan seurauksena uponnut. Muistutan vielä, että Suomessa asuvan yksittäisen ihmisen toimintavapautta esim. muuttaa ulkomaille (länteen) ei rajoitettu, mikä osaltaan on ollut hämärtämässä ihmisten mieliä Suomen itsenäisyyden määrittelemisessä. Lyhyesti sanottuna yksittäinen ihminen oli paljon vapaampi kuin Suomi valtiollisena rakenteena ko. aikana! Lienee ollut aikatavalla erikoislaatuinen tilanne koko maailmanhistoriassa? Nykypolven on kuitenkin turhaa ja jopa vastuutonta jauhaa (valtiollisen)itsenäisyyden säilymisvalhetta sodan lopputuloksen seurauksena. Kuten J.K.Paasikivi totesi: "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Mutta jos joku haluaa käyttää asiaa "henkisenä plasebona", niin mikäs siinä. Jotkut uskovat menninkäisiin, toiset ufoihin, jotkut Jeesukseen, niin miksi sitten ei myös Suomen itsenäisyyteen hävityn sodan jälkeen.....

Lue lisää

Näkyy punikkia vieläkin keljuttavan, että Suomi säilyi vapaana. Kyllä sen elintaso eron 90-luvulla humasi. Rikollista roskasakkia koko itälauma silloinkin. Kaikista hauskin oli slaavilaisten huorien selitys että AIDS on kuulema Yhdysvaltojen kehittämä biologinen ase.

kahv puotil kruger kirjoitti:

Näkyy punikkia vieläkin keljuttavan, että Suomi säilyi vapaana. Kyllä sen elintaso eron 90-luvulla humasi. Rikollista roskasakkia koko itälauma silloinkin. Kaikista hauskin oli slaavilaisten huorien selitys että AIDS on kuulema Yhdysvaltojen kehittämä biologinen ase.

Lue lisää

Sinulla on trauma Neuvostoliittoa/Venäjää kohtaan. Jospa täällä asiasta meuhkaaminen helpottaa oloasi.

rollingthunder kirjoitti:

Jostakin perin kumman syystä, monella suomalaisella on sellainen merkillinen päätelmä, että kun NL ei miehittänyt fyysisesti suomea, niin se teki suomesta sitten itsenäisen ja vapaan maan! Voiko siis enää tollommin asiaa käsitellä?! On siis olemassa MUUNKINLAISTA miehitystä kuin fyysistä (niin, no olihan Porkkalassa neuvostotukikohta vuoteen '56, 30 km päässä Helsingistä...itsenäisen ja suveereeniin maan merkki tämäkin?) .Sopimuksilla rajoitettu valtiollinen toiminta esim YYA-sopimus on ihan yhtä ja samaa valtiollisen itsenäisyyden ja suveereeniuden riistoa kuin fyysinen miehitys. Kyllä tässä nyt painetaan pää pensaaseen tosiasoilta. Mitenkähän tätä asiaa nyt pitäisi yrittää vääntää, että ihmiset tajuisivat asian oikean laidan? Ilmeisesti viimesotien asiat ovat vieläkin niin traumaattisia nykypolvenkin suomalaisille, että totuutta ei kertakaikkiaan haluta kohdata/myöntää. Suomi EI OLLUT itsenäinen maa vuosina 1944-1991. Ja tässä viittaan sellaisiin suvereenisiin pohjoismaihin kuin Ruotsi ja Norja. Suomi oli niin tiukasti venäjän ohjaksissa ko.aikakautena kuin se ilman fyysistä miehitystä oli mahdollista. On toisaalta ymmärrettävää ja oikeastaan hyväkin, että ihmiset eivät ymmärtäneet suomen "itsenäisyyden" todellista laitaa, vaan elivät itsenäisyysharhassa ja näinollen saattoivat keskittyä paremmin sodanjälkeisen maan nostamiseen siitä suosta johon se oli sodan seurauksena uponnut. Muistutan vielä, että Suomessa asuvan yksittäisen ihmisen toimintavapautta esim. muuttaa ulkomaille (länteen) ei rajoitettu, mikä osaltaan on ollut hämärtämässä ihmisten mieliä Suomen itsenäisyyden määrittelemisessä. Lyhyesti sanottuna yksittäinen ihminen oli paljon vapaampi kuin Suomi valtiollisena rakenteena ko. aikana! Lienee ollut aikatavalla erikoislaatuinen tilanne koko maailmanhistoriassa? Nykypolven on kuitenkin turhaa ja jopa vastuutonta jauhaa (valtiollisen)itsenäisyyden säilymisvalhetta sodan lopputuloksen seurauksena. Kuten J.K.Paasikivi totesi: "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Mutta jos joku haluaa käyttää asiaa "henkisenä plasebona", niin mikäs siinä. Jotkut uskovat menninkäisiin, toiset ufoihin, jotkut Jeesukseen, niin miksi sitten ei myös Suomen itsenäisyyteen hävityn sodan jälkeen.....

Lue lisää

"Suomi EI OLLUT itsenäinen maa vuosina 1944-1991. Ja tässä viittaan sellaisiin suvereenisiin pohjoismaihin kuin Ruotsi ja Norja. Suomi oli niin tiukasti venäjän ohjaksissa ko.aikakautena kuin se ilman fyysistä miehitystä oli mahdollista."

Voihan sen noinkin ilmaista, MUTTA emme me liioin olleet miehitetty valtio. Ei meidän kuitenkaan kovin huonosti sodassa käynyt. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.

Huonommin kävi voittajan. Se riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Tänä päivänä sen suurin jäljelle jäänyt osa kunnostautuu lähinnä raaka-aineiden myyjänä.

moiggu voisi kertoa missä puna-armeija onnistui samoilla voimasuhteilla?

"Neuvostoliitto juoksi kilpaa kohti Berliiniä, mutta läntisen hyökkäyksen tahallaan viivytellessä, se pääsi kuin pääsikin Berliiniin ensin"

Berliini oli sovittu kuuluvaksi NL:n miehitysvyöhykkseeseen, joten länsi ei sinne pyrkinytkään. Jenkit olisivat kyllä päässeet sinne ennen puna-armeijaa, sillä sitä toivoivat myös saksalaiset. Rintama oltiin valmis suorastaan avaamaan lännelle.

Älähän nyt!! kirjoitti:

"Neuvostoliitto juoksi kilpaa kohti Berliiniä, mutta läntisen hyökkäyksen tahallaan viivytellessä, se pääsi kuin pääsikin Berliiniin ensin"

Berliini oli sovittu kuuluvaksi NL:n miehitysvyöhykkseeseen, joten länsi ei sinne pyrkinytkään. Jenkit olisivat kyllä päässeet sinne ennen puna-armeijaa, sillä sitä toivoivat myös saksalaiset. Rintama oltiin valmis suorastaan avaamaan lännelle.

Lue lisää

Jostain syystä neuvostojoukot eivät olleet yhtä "tervetulleita" Berliiniin kuin jenkit tai englesmannit....

Saahan sitä kaikenlaista suunnitella mutta fakta on että kukaan kenraali ei olisi pystynyt käytettävissä olevilla joukoilla Suomea valtaamaan, ei kukaan. Joukkoja oli aivan liian vähän! Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn. Siihen Stalinilla ei ollut aikaa eikä joukkoja. Tai olisihan niitä joukkoja ollut vaikka millä mitalla mutta Baltian maat olisivat jääneet valtaamatta kun joukot olisivat sotineet aivan toisarvoisella rintamalla.

Ei mitenkään kirjoitti:

Saahan sitä kaikenlaista suunnitella mutta fakta on että kukaan kenraali ei olisi pystynyt käytettävissä olevilla joukoilla Suomea valtaamaan, ei kukaan. Joukkoja oli aivan liian vähän! Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn. Siihen Stalinilla ei ollut aikaa eikä joukkoja. Tai olisihan niitä joukkoja ollut vaikka millä mitalla mutta Baltian maat olisivat jääneet valtaamatta kun joukot olisivat sotineet aivan toisarvoisella rintamalla.

Lue lisää

Minkälaisia esteitä mielestäsi olisi Suomen valtaaminen aiheuttanut jos sotavoimamme olisivat joutuneet tuhon omaksi jo suurhyökkäyksen alkuaikoina Karjalan ja Aunuksen kannaksilla?
Miksi venäläisiä joukkoja olisi tarvittu "satoja tuhansia miehiä"? Otithan huomioon että Stalinilla oli halu ja suunnitelmat tuhota suomalaiset sotajoukot? Tarkoitatko että joukkoja oli liian vähän tuhoamaan Kannaksen suomalaiset? Miksi Stalin yleensäkkin lähti Suomea ja Suomen sotajoukkoja tuhoamaan koska sen voimat eivät riittäneet edes Karjalan kannaksen 75000 suomalaisjoukon tuhoamiseen?

"Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn."

Kannaksen suurhyök. kirjoitti:

Minkälaisia esteitä mielestäsi olisi Suomen valtaaminen aiheuttanut jos sotavoimamme olisivat joutuneet tuhon omaksi jo suurhyökkäyksen alkuaikoina Karjalan ja Aunuksen kannaksilla?
Miksi venäläisiä joukkoja olisi tarvittu "satoja tuhansia miehiä"? Otithan huomioon että Stalinilla oli halu ja suunnitelmat tuhota suomalaiset sotajoukot? Tarkoitatko että joukkoja oli liian vähän tuhoamaan Kannaksen suomalaiset? Miksi Stalin yleensäkkin lähti Suomea ja Suomen sotajoukkoja tuhoamaan koska sen voimat eivät riittäneet edes Karjalan kannaksen 75000 suomalaisjoukon tuhoamiseen?

"Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn."

Lue lisää

Suomen tiukka vastarinta yllätti Stalinin jo toistamiseen.

Kannaksen suurhyök. kirjoitti:

Minkälaisia esteitä mielestäsi olisi Suomen valtaaminen aiheuttanut jos sotavoimamme olisivat joutuneet tuhon omaksi jo suurhyökkäyksen alkuaikoina Karjalan ja Aunuksen kannaksilla?
Miksi venäläisiä joukkoja olisi tarvittu "satoja tuhansia miehiä"? Otithan huomioon että Stalinilla oli halu ja suunnitelmat tuhota suomalaiset sotajoukot? Tarkoitatko että joukkoja oli liian vähän tuhoamaan Kannaksen suomalaiset? Miksi Stalin yleensäkkin lähti Suomea ja Suomen sotajoukkoja tuhoamaan koska sen voimat eivät riittäneet edes Karjalan kannaksen 75000 suomalaisjoukon tuhoamiseen?

"Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn."

Lue lisää

Siksi koska ne oli liiaksi Leningradin lähelle. Aikuisten oikeesti siksi koska ne piti liittää punaparatiisiin kuten Unkari ja Romania.

Ei mitenkään kirjoitti:

Saahan sitä kaikenlaista suunnitella mutta fakta on että kukaan kenraali ei olisi pystynyt käytettävissä olevilla joukoilla Suomea valtaamaan, ei kukaan. Joukkoja oli aivan liian vähän! Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn. Siihen Stalinilla ei ollut aikaa eikä joukkoja. Tai olisihan niitä joukkoja ollut vaikka millä mitalla mutta Baltian maat olisivat jääneet valtaamatta kun joukot olisivat sotineet aivan toisarvoisella rintamalla.

Lue lisää

Baltiaa vallattiin hyvää vauhtia ja sen "puollustajat" olivat romahtamaisillaan. Sieltä ei edes ajateltu ottaa joukkoja. Ainoastaan Valko-Venäjältä. Hieman kummallista toisaalta jos se Saksan keskimmäinen armeijaryhmä niin heikossa kunnossa oli niin miksi sieltä muutaman divisioonan ottaminen Suomea vastaan olisi vaarantanut "Bagrationia",

Kannaksen suurhyök. kirjoitti:

Minkälaisia esteitä mielestäsi olisi Suomen valtaaminen aiheuttanut jos sotavoimamme olisivat joutuneet tuhon omaksi jo suurhyökkäyksen alkuaikoina Karjalan ja Aunuksen kannaksilla?
Miksi venäläisiä joukkoja olisi tarvittu "satoja tuhansia miehiä"? Otithan huomioon että Stalinilla oli halu ja suunnitelmat tuhota suomalaiset sotajoukot? Tarkoitatko että joukkoja oli liian vähän tuhoamaan Kannaksen suomalaiset? Miksi Stalin yleensäkkin lähti Suomea ja Suomen sotajoukkoja tuhoamaan koska sen voimat eivät riittäneet edes Karjalan kannaksen 75000 suomalaisjoukon tuhoamiseen?

"Koko Suomen valtaamiseksi olisi tarvittu satoja tuhansia miehiä lisää ja se olisi mennyt pitkälle syksyyn."

Lue lisää

Miten kannaksen joukot olisi tuosta vaan tuhottu, kerro? Tietysti jos suomalaiset olisivat käyttäneet samaa strategiaa kuin Hitler operaatio Bagrationin aikaan eli jäädään tahallaan paikoilleen "linnakkeiksi" olisi joukot joutuneet saarroksiin ja ne olisi tuhottu. Ei suomalaisten tarvinnut kuin perääntyiä ja odottaa lisäjoukkoja. Kun lisäjoukkoja tuli venäläiset pysäytettiin. Ei ollut lähelläkään että koko Suomi oli vaarassa.

et tiedä mitään kirjoitti:

Baltiaa vallattiin hyvää vauhtia ja sen "puollustajat" olivat romahtamaisillaan. Sieltä ei edes ajateltu ottaa joukkoja. Ainoastaan Valko-Venäjältä. Hieman kummallista toisaalta jos se Saksan keskimmäinen armeijaryhmä niin heikossa kunnossa oli niin miksi sieltä muutaman divisioonan ottaminen Suomea vastaan olisi vaarantanut "Bagrationia",

Lue lisää

Baltia vallattiin vasta syksyllä 1944 ja silloinkaan se eiollut mikään paraatimarssi vaan välillä neuvostojoukoilla oli suuria vaikeuksia saksalaisia vastaan. Jos Suomea vastaan olisi keskitetty enemmän joukkoja olisi Baltian valloituksen voinut heittää unholaan, ei olisi tapahtunut vuonna 1944. Baltia oli Stalinille huomattavasti tärkeämpi kohde kuin Suomi.

et tiedä mitään kirjoitti:

Baltiaa vallattiin hyvää vauhtia ja sen "puollustajat" olivat romahtamaisillaan. Sieltä ei edes ajateltu ottaa joukkoja. Ainoastaan Valko-Venäjältä. Hieman kummallista toisaalta jos se Saksan keskimmäinen armeijaryhmä niin heikossa kunnossa oli niin miksi sieltä muutaman divisioonan ottaminen Suomea vastaan olisi vaarantanut "Bagrationia",

Lue lisää

Sinä et tiedä mitään, Baltian maat vallattiin vasta syksyllä 1944 eikä kesällä!

Karjalan kannaksella puna-armeijalla oli hyökkäyksen alkaessa 240 tuhatta miestä ja suomalaisilla vain 75 tuhatta miestä. On aivan käsittämätöntä että Suomen satojen tuhansien miesten armeijasta vain 75 tuhatta miestä oli sijoitettuna päärintamalle, aivan vastuutonta. Suomalaiset itse mokasivat, sen takia puna-armeija pääsi niin pitkälle kuin pääsi, ei minkään muun takia.

Ei mitenkään kirjoitti:

Karjalan kannaksella puna-armeijalla oli hyökkäyksen alkaessa 240 tuhatta miestä ja suomalaisilla vain 75 tuhatta miestä. On aivan käsittämätöntä että Suomen satojen tuhansien miesten armeijasta vain 75 tuhatta miestä oli sijoitettuna päärintamalle, aivan vastuutonta. Suomalaiset itse mokasivat, sen takia puna-armeija pääsi niin pitkälle kuin pääsi, ei minkään muun takia.

Lue lisää

Vaikka koko armeija olisi ollut Kannaksella, olisi suurhyökkäys mennyt läpi. Niin ne menivät aina.
Millä sitten olisi murto pysäytetty?
Strategian korpraalien ajatusvamma on siinä, että asiantuntemus puuttuu. Mitä heikommat tiedot, sen helpompi on jaella tuomioita jälkikäteen. Ei voi puhua edes jälkiviisaudesta, vaan jälkityhmyydestä.

Höpöbhöpö!! kirjoitti:

Vaikka koko armeija olisi ollut Kannaksella, olisi suurhyökkäys mennyt läpi. Niin ne menivät aina.
Millä sitten olisi murto pysäytetty?
Strategian korpraalien ajatusvamma on siinä, että asiantuntemus puuttuu. Mitä heikommat tiedot, sen helpompi on jaella tuomioita jälkikäteen. Ei voi puhua edes jälkiviisaudesta, vaan jälkityhmyydestä.

Lue lisää

Ennen suurhyökkäyksen alkua ja joukkojen keskittämistä Kannakselle, siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944. Painopistesuunnassa noin 22 kilometrin levyisellä alueella Suomenlahdesta itään oli kenraaliluutnantti D. Gusevin komentama 21. Armeija , johon kuului 15 divisioonaa. Murtoalueella oli keskimäärin 200 tykkiä rintamakilometrillä. Itä-Kannaksella toimivalla, kenraaliluutnantti A. Tsherepanovin komentamalla 23. Armeijalla oli käytössä 5 divisioonaa. Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa.

Noita joukkoja vastaan asettui noin 75000 asemissaan puhdetöitä tekevää suomalaista, ilman ainoatakaan lentokonetta tai hyökkäysvaunua.

Vai osasi venäläiset oikein laskea mikä määrä joukkoja riittää mihinkin. Mistähän olet tuonkin kännipäissäsi lukennut. Mitään päivämäärää ei tietenkään Viipurin valtaukselle ollut lyöty lukkoon mahorkka horinoistasi huolimatta. Kaikki perustui oletukseen. Tarkkaan en muista, mutta miehitystä odotettiin parin viikon kuluttua hyökkäyksestä.

Ei mitenkään kirjoitti:

Karjalan kannaksella puna-armeijalla oli hyökkäyksen alkaessa 240 tuhatta miestä ja suomalaisilla vain 75 tuhatta miestä. On aivan käsittämätöntä että Suomen satojen tuhansien miesten armeijasta vain 75 tuhatta miestä oli sijoitettuna päärintamalle, aivan vastuutonta. Suomalaiset itse mokasivat, sen takia puna-armeija pääsi niin pitkälle kuin pääsi, ei minkään muun takia.

Lue lisää

Pääsikö ne edes vuoden 1940 rajalle. Neuvostoliiton "saavutukset" Suomen suunnalla olivat romaaneista huolimatta aika surkeita. Ilmassa tuli takkiin kuten maallakin. Mikä ainoa suurvalta on Venäjän ja Yhdysvaltojen lisäksi joutunut myöntämään ettei johonkin alueeseen kannata joukkoja uhrata. Kiinalla ei tietysti kokonsa takia ole koskaan ollut tätä ongelmaa.

Joukkoja liianvähän? kirjoitti:

Ennen suurhyökkäyksen alkua ja joukkojen keskittämistä Kannakselle, siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944. Painopistesuunnassa noin 22 kilometrin levyisellä alueella Suomenlahdesta itään oli kenraaliluutnantti D. Gusevin komentama 21. Armeija , johon kuului 15 divisioonaa. Murtoalueella oli keskimäärin 200 tykkiä rintamakilometrillä. Itä-Kannaksella toimivalla, kenraaliluutnantti A. Tsherepanovin komentamalla 23. Armeijalla oli käytössä 5 divisioonaa. Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa.

Noita joukkoja vastaan asettui noin 75000 asemissaan puhdetöitä tekevää suomalaista, ilman ainoatakaan lentokonetta tai hyökkäysvaunua.

Lue lisää

Pientä selvennystä, suomalaispanssareita oli Kannaksella satakunta.
Henkilöstöstä oli noin 5 % vielä maanviljelyslomilla, joten suomalaisten todellinen vahvuus 8.6.1944 oli noin 70 000 miestä. Neuvostoliittolaisilla oli näin ollen nelinkertainen miesylivoima, kuusikertainen panssariylivoima ja kuusikertainen tykistöylivoima. Suomalaisilla ei ollut mitään mahdollisuuksia torjua neuvostojoukkojen hyökkäystä Kannaksen vajavaisesti linnoitetuissa pääasemassa ja VT-asemassa.

Höpöbhöpö!! kirjoitti:

Vaikka koko armeija olisi ollut Kannaksella, olisi suurhyökkäys mennyt läpi. Niin ne menivät aina.
Millä sitten olisi murto pysäytetty?
Strategian korpraalien ajatusvamma on siinä, että asiantuntemus puuttuu. Mitä heikommat tiedot, sen helpompi on jaella tuomioita jälkikäteen. Ei voi puhua edes jälkiviisaudesta, vaan jälkityhmyydestä.

Lue lisää

Tämä oli päivän paras, puna-armeija on pysäyttämätön, olisi mennyt läpi vaikka joukkoja olisi ollut huomattavasti enemmän.

Kyllä kesällä 1944 suomalaisilla oli tiedossa neuvostojoukkojen taktiikka ja strategia, liittolainen Saksa kun oli niitä vastaan jo kolme vuotta sotinut. Puolustus olisi pitänyt rakentaa syvyyteen, antaa vihollisen hyökätä, hallitusti peräännytään ja samalla vihollista koko ajan mm. tykistöllä kulutetaan. Eivät olisi päässeet edes Viipuriin jos Suomen ylijohto olisi ollut tehtäviensä tasalla.

Joukkoja liianvähän? kirjoitti:

Ennen suurhyökkäyksen alkua ja joukkojen keskittämistä Kannakselle, siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944. Painopistesuunnassa noin 22 kilometrin levyisellä alueella Suomenlahdesta itään oli kenraaliluutnantti D. Gusevin komentama 21. Armeija , johon kuului 15 divisioonaa. Murtoalueella oli keskimäärin 200 tykkiä rintamakilometrillä. Itä-Kannaksella toimivalla, kenraaliluutnantti A. Tsherepanovin komentamalla 23. Armeijalla oli käytössä 5 divisioonaa. Näiden armeijoiden lisäksi venäläisillä oli toisessa portaassa reservinä kenraaliluutnantti Korovnikovin komentama 59. Armeija, josta suomalaisilla ei hyökkäyksen alkuvaiheissa ollut tietoa.

Noita joukkoja vastaan asettui noin 75000 asemissaan puhdetöitä tekevää suomalaista, ilman ainoatakaan lentokonetta tai hyökkäysvaunua.

Lue lisää

400 lentokonetta, toisn tästä vain osa ajanmukaisia.
Kannaksella oli reservinä Panssaridivisioona, jolla oli runsaat sata panssaria, jälleen vain osa ajanmukaisia.
Tykistöä oli 33 patteristoa, joista kolmannes raskaita. Se oli suuri tykistövoima.

IV AK:n esikuntapäällikkö ilmoitti pari päivää ennen hyökkäystä sen olevan tulossa, mutta myös omien joukkojne olevan valmiinja.

Kannaksen joukkojen vahvuus oli noin 88 000 miestä, joiden pääosa oli torjuntavalmiina pääasemassa.

Todettakoon, että noista luetelluista puna-armeijan keskityksistä ei ollut juuri mitään tietoja. Hyökkäyksen voima oli suuri yllätys.

Ei mitenkään kirjoitti:

Tämä oli päivän paras, puna-armeija on pysäyttämätön, olisi mennyt läpi vaikka joukkoja olisi ollut huomattavasti enemmän.

Kyllä kesällä 1944 suomalaisilla oli tiedossa neuvostojoukkojen taktiikka ja strategia, liittolainen Saksa kun oli niitä vastaan jo kolme vuotta sotinut. Puolustus olisi pitänyt rakentaa syvyyteen, antaa vihollisen hyökätä, hallitusti peräännytään ja samalla vihollista koko ajan mm. tykistöllä kulutetaan. Eivät olisi päässeet edes Viipuriin jos Suomen ylijohto olisi ollut tehtäviensä tasalla.

Lue lisää

hoitamassa hommia. Tuollaista kykyä olisi tarvittu. Olisitko vielä sopinut hyökkääjän kanssa hyökkäyksen ajan, paikan ja voiman?

satu setä linna kirjoitti:

Vai osasi venäläiset oikein laskea mikä määrä joukkoja riittää mihinkin. Mistähän olet tuonkin kännipäissäsi lukennut. Mitään päivämäärää ei tietenkään Viipurin valtaukselle ollut lyöty lukkoon mahorkka horinoistasi huolimatta. Kaikki perustui oletukseen. Tarkkaan en muista, mutta miehitystä odotettiin parin viikon kuluttua hyökkäyksestä.

Lue lisää

"Mitään päivämäärää ei tietenkään Viipurin valtaukselle ollut lyöty lukkoon mahorkka horinoistasi huolimatta"

Viipuri vallattiin juuri suunnitelman mukaisesti. Siihen se sitten jäikin, sillä vahvennnukset olivat jo ehtineet rintamalle.

että Viipuri on pakko antaa neukuille, siksi siitä ei niin hurjasti edes taisteltu. A. Kemppi katkeroitui koko sirkuksesta ja oli tällä Sysmässä verojohtajana sodan jälkeen. Hänen miehiään oli paljon täällä paikkakunnalla, kyllä se taisteluiden kulku ja Viipurin luovutus tuli selkeästi esille, miten homma meni. Airo asui myös tässä lähellä, viljeli tilaansa sodan jälkeen , mutta vaikeni.

Ja suomalaiset tajus kirjoitti:

että Viipuri on pakko antaa neukuille, siksi siitä ei niin hurjasti edes taisteltu. A. Kemppi katkeroitui koko sirkuksesta ja oli tällä Sysmässä verojohtajana sodan jälkeen. Hänen miehiään oli paljon täällä paikkakunnalla, kyllä se taisteluiden kulku ja Viipurin luovutus tuli selkeästi esille, miten homma meni. Airo asui myös tässä lähellä, viljeli tilaansa sodan jälkeen , mutta vaikeni.

Lue lisää

Viipuri menetettiin monen tason kyvyttömyyden takia niinkin helposti. Osansa siinä oli myös Kempillä, joskin hän joutui ylempien sijaiskärsijäksi.Toisaalta sen puolustaminen olisi ollut hyvin hankalaa, koska se muodosti pullistuman linjaan.

Vai oli hän Sysmän verojohtaja? Aina tulee uutta.

Vai vaikeni Airo? Kuka sitten antoi lukuisat haastattelut hänen nimissään ja esiintyi televisiossakin? Minäkin haastattelin Airoa kaksi tuntia 1975, eikä hän juuri vaiennut hetkeksikään.

Ja suomalaiset tajus kirjoitti:

että Viipuri on pakko antaa neukuille, siksi siitä ei niin hurjasti edes taisteltu. A. Kemppi katkeroitui koko sirkuksesta ja oli tällä Sysmässä verojohtajana sodan jälkeen. Hänen miehiään oli paljon täällä paikkakunnalla, kyllä se taisteluiden kulku ja Viipurin luovutus tuli selkeästi esille, miten homma meni. Airo asui myös tässä lähellä, viljeli tilaansa sodan jälkeen , mutta vaikeni.

Lue lisää

"Hän erosi sotien jälkeen vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi valtion asiamieheksi Sysmän verotuslautakuntaan, missä hän palveli kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin Kouvolaan.[2]"

väittävät.

"Venäläisillä edeelleenkin tiukka näkemys että tavoitteena oli vain Viipurin vapauttaminen."

Stavka antoi 23.6. 44 Leningradin rintamalle käskyn, jossa tavoitteina olivat mm. Lappeenranta ja Kymijoki. Se edellinenkin käsky ulottui kauas Viipurin ohi.

Ihan sama, mitä kirjoitti:

väittävät.

"Venäläisillä edeelleenkin tiukka näkemys että tavoitteena oli vain Viipurin vapauttaminen."

Stavka antoi 23.6. 44 Leningradin rintamalle käskyn, jossa tavoitteina olivat mm. Lappeenranta ja Kymijoki. Se edellinenkin käsky ulottui kauas Viipurin ohi.

Lue lisää

Ja lähes samaan aikaan (22.6.1944) Suomi tiedusteli NL:lta rauhanehtoja ja sai Stalinilta vastauksen, että vain ehdoton antautuminen kelpaa. Se olisi merkinnyt maan miehitystä. Vasta Tienhaara, Tali-Ihantala, Vuosalmi ja myöhemmin Ilomantsi käänsivät Stalinin pään.

Ja suomalaiset tajus kirjoitti:

että Viipuri on pakko antaa neukuille, siksi siitä ei niin hurjasti edes taisteltu. A. Kemppi katkeroitui koko sirkuksesta ja oli tällä Sysmässä verojohtajana sodan jälkeen. Hänen miehiään oli paljon täällä paikkakunnalla, kyllä se taisteluiden kulku ja Viipurin luovutus tuli selkeästi esille, miten homma meni. Airo asui myös tässä lähellä, viljeli tilaansa sodan jälkeen , mutta vaikeni.

Lue lisää

Puhdas järki. Antoihin iivanatkin hirveästi maata saksalaisille. Erona oli se, että Neuvostoliitto oli suurvalta jolla riitti perääntymisvaiheen jälkeenkin voimia vastahyökkäykseen. Meillä riitti hädin tuskin puollustukseen.

Horisevat. Naurettavaa. Tai niih nooh. Ne siis myöntävät ettei Suomi ollut liitossa. Tuon logiikan mukaanhan Suomi kävi erillissotaa. Stalinin "kymmenen iskun" tavoitteena oli Saksan ja sen liittolaisten tuhoaminen. Suomi siis ei ollut liitossa, jos sitä ei kerta haluttu tuhota.

Ihan sama, mitä kirjoitti:

väittävät.

"Venäläisillä edeelleenkin tiukka näkemys että tavoitteena oli vain Viipurin vapauttaminen."

Stavka antoi 23.6. 44 Leningradin rintamalle käskyn, jossa tavoitteina olivat mm. Lappeenranta ja Kymijoki. Se edellinenkin käsky ulottui kauas Viipurin ohi.

Lue lisää

Näin on. Ehdotonta antautumista ja Suomen armeijan täydellistä tuhoamista vaadittiin jo selvästi virallisissa papereissakin. Kun tähän ei pystytty, luovuttiin ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja aloitettiin neuvottelut. Stalin ei suostunut antamaan lisäjoukkoja Valko-Venäjältä Leningradiin. Ei oltu varmoja, että nekään riittäisi.

Korjausta edelliseen: Kyseessähän oli Meretskovin sijasta Govorov.

res. kers 1/97 kirjoitti:

Korjausta edelliseen: Kyseessähän oli Meretskovin sijasta Govorov.

Kyllä tuo suunnilleen oikein on.

"Taistelu kyvyttömänä oli koko Suomen 10.Divisioona (3 jvrykmenttiä hajalle lyötyinä). "

Ei ollut. Taistelukyvyttömäksi meni vain täysin hajonnut JR 1. Sekin jatkoi taistelua 16.6. alkaen.
10:D:n toinen rykmentti eli JR 58 taisteli koko ajan, tosin pahasti kärsineenä. Kolmatta rykmenttiä ei ollutkaan, vaan erillinen pataljoona.
10.D menetti lähes koko tykistönsä, mutta se kyettiin korvaamaan.

Lisää korjauksia kirjoitti:

Kyllä tuo suunnilleen oikein on.

"Taistelu kyvyttömänä oli koko Suomen 10.Divisioona (3 jvrykmenttiä hajalle lyötyinä). "

Ei ollut. Taistelukyvyttömäksi meni vain täysin hajonnut JR 1. Sekin jatkoi taistelua 16.6. alkaen.
10:D:n toinen rykmentti eli JR 58 taisteli koko ajan, tosin pahasti kärsineenä. Kolmatta rykmenttiä ei ollutkaan, vaan erillinen pataljoona.
10.D menetti lähes koko tykistönsä, mutta se kyettiin korvaamaan.

Lue lisää

Totta, koska -44 divisioonissa oli 2 jv rykmenttiä ja tosiaan tuo erillinen pataljoona.
En muistanut. Syynä oli tosiaan tuo divisioonaportaiden uudelleen järjestely.

res. kers 1/97 kirjoitti:

Totta, koska -44 divisioonissa oli 2 jv rykmenttiä ja tosiaan tuo erillinen pataljoona.
En muistanut. Syynä oli tosiaan tuo divisioonaportaiden uudelleen järjestely.

että Kuuterselän vastahyökkäys oli paha operatiivinen virhe. Vihollinen odotti sitä valmistautuneena. Jääkäriprikaati menetti siinä taistelukykyään, joka ei enää korjaantunut.
Kuuterselän vastahyökkäys olisi tullut korvata tykistökeskityksellä tai ainakin järjestää hyökkäykselle riittävä tulituki.

Ei pommituslentolaivue 4, vaan siis Lentorykmentti 4.

kestänyt uutta hyökkäystä kovin pitkään. Saksan kyky auttaa väheni sekin koko ajan.

Sissisotaan ei ollut valmistauduttu. Se olisi johtanut eritäin suuriin tuhoihin.

Rauhan teko oli ehdottoman tarpeellista.

Suomi ei olisi kirjoitti:

kestänyt uutta hyökkäystä kovin pitkään. Saksan kyky auttaa väheni sekin koko ajan.

Sissisotaan ei ollut valmistauduttu. Se olisi johtanut eritäin suuriin tuhoihin.

Rauhan teko oli ehdottoman tarpeellista.

Lue lisää

"Suomi ei olisi kestänyt uutta hyökkäystä kovin pitkään. Saksan kyky auttaa väheni sekin koko ajan."

Totta tavallaan. MUTTA Neuvostoliitto kesäsi ennen kesän suurhyökkäystä 1944 Kannakselle seuraavat voimat:
"Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä."

Nämä olivat nimenomaan hyökkäystä varten koulutettuja iskujoukkoja, joissa jv-divisioomat olivat ns kaartin divisioonia (=nuoret miehet/paras aseistus) ja ps-divisioonia. NÄMÄ joukot olivat kuluneet loppuun Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella.

Uutta hyökkäystä varten Stalinin olisi pitänyt haalia kokoon uusi satsi samanlaisia valiodivisioonia, joilla tehtiin läpimurtoja. Stalinilla OLI kuitenkin kiire Berliiniin eikä hänb alkanut siirtää parhaita joukkoja sivusotanäyttämölle.

TÄMÄ meidät pelasti! Ottaako kipeää vieläkin?

murron sattuessa voitu ehkä menttää muutama patteristo. Pääosa voidaan aina vetää pois ja marssittaa taemmas. Tykistö oli puolikaaressa laajalla alueella.

Lappeenrannassa on tykistöasemia joihin tykit olisi tuotu kannakselta,jos sota olisi jatkunut.Rintaman siirtoon oli varauduttu.Mutta vaikka NL:n eteneminen olisi pysähtynytkin salpalinjalle,Berliinin valtaamisen jälkeen keväällä-45 kaikki NL:n joukot olisi voitu keskittää Suomea vastaan,se olisi ollut Suomen armeijan loppu.

Tylykohtalokumminkin kirjoitti:

Lappeenrannassa on tykistöasemia joihin tykit olisi tuotu kannakselta,jos sota olisi jatkunut.Rintaman siirtoon oli varauduttu.Mutta vaikka NL:n eteneminen olisi pysähtynytkin salpalinjalle,Berliinin valtaamisen jälkeen keväällä-45 kaikki NL:n joukot olisi voitu keskittää Suomea vastaan,se olisi ollut Suomen armeijan loppu.

Lue lisää

Nimenomaan juuri noin.
Koska jo vuonna -44 oli selvasti nähtävissä akselivaltojen hävinneen sodan saattoivat Suomemme johtajat ynnätä helposti 1 1=2 ja todeta että Saksan mukana sotimisesta oli päästävä irti hinnalla millä hyvänsä koska Suomella Saksan kanssasotijana ei olisi odotettavissa minkäänlaista myötätuntoa Neuvostoliiton miehittäessä maan Saksan tultua kukistetuksi.
Hirmuisetkin kansan oikeustajua loukkaavat rauhanehdot piti siksi hyväksyä.
Jos Suomi olisi jatkanut sotaa olisi lopulta uotmisiehitys ja perusteellisempi sovjetisointi kuin Baltian maissa.
Suomessa olisi nykyään ehkä noin miljoona venäläisen identiteetin kantajaa.
Pakkoruotsi on. mikroskooppinen "ongelma" sen rinnalla.
Toisaalta kulttuurimme olisi "rikastunut",tosin harvinaisen kivuliaalla tavalla.

Tylykohtalokumminkin kirjoitti:

Lappeenrannassa on tykistöasemia joihin tykit olisi tuotu kannakselta,jos sota olisi jatkunut.Rintaman siirtoon oli varauduttu.Mutta vaikka NL:n eteneminen olisi pysähtynytkin salpalinjalle,Berliinin valtaamisen jälkeen keväällä-45 kaikki NL:n joukot olisi voitu keskittää Suomea vastaan,se olisi ollut Suomen armeijan loppu.

Lue lisää

Jos sotaa olisi jatkettu-44 syksystä eteenpäin,yks mahdollisuus olisi myös ollut että Ruotsi olisi tullut Suomen avuksi,salpalinja olisi sitonut venäläisiä joukkoja paljon enemmän,Saksa ei ehkä olisikaan tuhoutunut ainakaan vielä-45,olisivat saaneet myös ehkä omat ydinpomminsa valmiiksi,jotka oli sanottu valmistuvan -46,tilanne olisi saattanut muuttua akseleille vielä suotuisaksi,ja vaikka Saksa olisi sittenkin kaatunut,venäläiset ja usa:laiset eivät olleet ylimmät aseveljet, esim. saksan kukistuttua oli ollut muutamia konflikti tilanteita ollut euroopassa.Tämä olisi voinut johtaa tilanteeseen,missä länsi olisi kääntynyt Suomen ja Ruotsin puolelle NL:ää vastaan ,jotkut jenkki kenraalit olivat halunneet hyökätä myös venäjälle,silloin NL:lle olisi käynyt huonosti,kommunismi olisi kukistunut myös 40-luvun lopulla.