Täällä näyttää olevan kummallisia kirjoituksia, joissa haukutaan Lidlin tuotteiden laatua. Saksalaisilla turisteilla on maine vaikeina ja vaativina asiakkaina. Täällä paikanpäällä olen huomannut, että saksalaiset ovat todella laatu- ja hintatietoisia kuluttajia. Jos yhden markettiketjun tuotteet eivät miellytä tai laadussa on toivomisen varaa, menee saksalainen toisen markettiketjun liikkeeseen ostoksille. Siksipä Lidlin, kuten myös Aldin, Neton, Penny Marktin, Plus:n ei ole varaa tinkiä tuotteidensa laadusta. Kilpailu pitää myös hinnat kurissa, ja saksmanni ostaa tavaransa sieltä, missä hinta-laatusuhde on parhain.
Elintarvikkeiden hinnat ovat muutenkin suomalaiseen tasoon tottuneelle puoli-ilmaisia. Suomessa käydessäni kauhistuin paikallisen marketin hintatasoa. Tavallinen kurkkisalaattipurkki oli reilusti päälle kaksi euroa. Saksassa saman saa eurolla. Eikä suomalaisessa marketissa ollut hinnalle vastineena minkaalaista palvelua. Ainoa työntekijä oli kassantäti.
Lidl ja saksalaiset kuluttajat
30
5303
Vastaukset
- CCC
Älä nyt meille rahavaikeuksistasi kaunaa kanna.
- Saksansuomalainen
Olipa tuokin taas asiallinen kommentti. Tulipahan vaan huomattua, että suomalainen hintataso on saksalaiseen verrattuna järkyttävän korkea. Saksassa saa viidelläkympillä ostoskärryn täyteen,laadukas viinipullo mukaanlukien.
Sellaista se on, kun päivittäistavarakauppaa pyörittävät pari suurta keskusliikettä. Sääliksi käy tavallista suomalaista palkansaajaa.
- asiakas
Muistan kun 80-luvulla kävin Siljan risteilyillä, ja siellä oli aamiaispöytä jossa oli mehu- ja maitoautomaatit, niin saksalaiset olivat tuoneet omat tyhjät limsapullut ja valuttivat monta litraa sitä mehua niihin pulloihin kotiin vietäviksi. Tätä tapahtui usein kun saksalaisia oli aamiaisella.
Mutta Lidlistä sen verran että voin yhtyä siihen että ko. kauppaketjun tuotteet ovat hyviä, ellei jopa erinomaisia. Itse en ole vielä ostanut sieltä mitään mistä en olisi pitänyt. Ennakkoluuloja on ranskalaisten ja sipsien suhteen, joita en ole edes vielä kokeillut. Pakasteet ovat Lidlissä myös yllättävän hyvää tavaraa, samoin keksit ja kakut. Ja erittäin mukava asia on se että ovat halpoja! Kyllä se saksalainen ruoka on maukasta!- Saksansuomalainen
Ei ole minustakaan saksalaisessa ruoassa moittimista. Täällä saa muuten sipsipussin 49:llä sentillä Aldista tai Lidlistä. Ihan samanlaisia perunalastuja ne ovat kuin muutkin.
- CCC
Saksansuomalainen kirjoitti:
Ei ole minustakaan saksalaisessa ruoassa moittimista. Täällä saa muuten sipsipussin 49:llä sentillä Aldista tai Lidlistä. Ihan samanlaisia perunalastuja ne ovat kuin muutkin.
Sinulla on vikaa makuaistissa.
Kyllä niistä puutteista muutkin välittävät, jopa ministeritason miehet..
http://www.polyteekkari.fi/pt.pl?juttu=166
http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=2782&goto=nextnewest
tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00161.pdf
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=37817
Pam-lehti.fistä lainaus. Kannattaa lukea..
"Ketju kaihtimien takana
Suomessa Lidl on yksi työnantaja muiden joukossa. Se kuuluu työnantajaliittoon, sen kanssa on neuvotteluyhteys ja sinne on valittu myös luottamusmiehet. Suomeen Lidl rantautui 2002 suuren salaperäisyyden verhossa kuten yhtiön tapaan kuuluu.
Myymälöitä täällä on nyt noin 59. Se tarkoittaa sitä, että Lidl on laajentunut myymälällä viikossa sen puolentoista vuoden aikana, jotka se on Suomessa toiminut. Janakkalassa toimii yksi Lidlin jakelukeskus, Keski-Suomeen on rakenteilla toinen. Varastotyöntekijöitä Lidlissä on noin 100, myymälähenkilökuntaa noin 900. Kaikki luvut ovat noin-lukuja niin meillä kuin muuallakin Euroopassa, jossa Lidl laajenee hurjaa vauhtia. Yhtiön politiikkaan kuuluu salailu.
Mikä sitten mättää?
– Aluksi oli ongelmia työvuorolistoissa kategorisesti. Se oli osittain esimiestason osaamattomuutta, sanoo PAMin sopimussihteeri Juha Ojala.
– Lidlin työntekijät ottivat yhteyttä liittoon ja iso osa puheluista oli nimettömiä, mikä meillä jo sinänsä on uutta ja outoa.
PAMin edustajat ja Lidlin johto keskustelivat ongelmista viimeksi tämän vuoden helmikuussa ja asioihin luvattiin korjaus. Myös henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen säännöllisistä tapaamisista sovittiin. Suomessa Lidl ei ole myöskään ollut avoimesti ay-vastainen, se on luvannut noudattaa täkäläistä sopimuskäytäntöä.
– Ongelmat ovat myymälätasolla. Suuri viisaus ei aina valu sinne. Myös meidän työkulttuurissamme Lidlin ankarat ja poikkeukselliset ohjeet ovat outoja. Esimerkiksi palkat on pidettävä salassa ja työntekijöiden tarkastuksissa on ylilyöntejä, mm. henkilökunnan autoja on tarkastettu, Juha Ojala selvittää.
Erityisen kummalliselta Suomessa tuntuu käytäntö, jota vaaditaan työntekijöiden tehdessä ostoksia. Jokaisesta tuotteesta on oltava erillinen kuitti, joka on teipattava asianomaiseen tuotteeseen. Siihen on saatava sitten vielä myymäläesimiehen hyväksymismerkintä. Muuten sinua syytetään varkaudesta.
Juha Ojala sanoo, että Lidlin kanssa on opittu elämään. Ja että aika näyttää jatkon. Nyt kokemusta on suhteellisen vähän.
Pohjoismaissa vahva ay-liike
Ruotsissa Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä viime vuoden elokuussa, nyt niitä on noin 35 ja lisäksi maassa on yksi Lidlin jakelukeskus. Työntekijöitä Ruotsin Lidlissä on noin 750 ja luottamusmiehiäkin on saatu valituksi kymmenkunta. Vuoropuhelu Ruotsin Handelsin, alan ammattiliiton, kanssa toimii kuten Suomessakin ja Lidl kuuluu Ruotsissakin työnantajayhdistykseen.
– Useimpien työntekijöiden työaika on noin 25 tuntia viikossa, heillä on samat edut kuin muillakin kaupan alan työntekijöillä. Lidlin markkinaosuus on meillä alle prosentin. Se on neljännellä sijalla halpaketjujen kovassa kilpailussa, sanoo John Haataja Ruotsin Handelsista.
Norjassa odotetaan ensimmäisten Lidl-myymälöiden avautuvan elokuussa. Yhtiön jakelukeskuksen on määrä olla valmis heinäkuussa. Myös norjalainen ay-liike on varautunut Lidlin tuloon.
Tilanne on odottava myös Tanskassa.
– Lidliin on jo palkattu henkilöstöjohtaja ja vuoropuhelu on alkanut, sanoo Per Lykke Tanskan kaupan alan liitosta, HK:sta.
– Tanskaan avataan 25–40 myymälää. Emme tiedä, koska. Arvioimme sen tapahtuvan ensi kesänä.
Sota työntekijöitä vastaan
Kun Lidliä katsotaan muun Euroopan perspektiivistä, kuva muuttuu täysin. Lidl on laajentunut ja laajenee aggressiivisesti. Kilpailu kaupan markkinoista on hurjaa ja rakennemuutos valtava.
– Halpamyymälät vievät markkinaosuuksia hypermarketeilta ja perinteiset myymälät häviävät koko ajan kilpailussa. Emme me halua tuhota Lidliä, siellä on paljon työpaikkoja ja ihmisten toimeentulo riippuu yhtiöstä. Me haluamme, että yhtiössä noudatetaan ihmisoikeuksia ja että se työnantajana kantaa sosiaalisen vastuunsa, sanoo suomalainen Jan Furstenborg, joka vastaa Sveitsissä päämajaansa pitävän maailmanjärjestön UNIn Euroopan sektorin kaupan asioista. UNI oli myös koollekutsujana erityisessä Lidl-seminaarissa, joka pidettiin huhtikuussa Tampereella.
Lidl toimii tällä hetkellä Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa, Tsekissä, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Englannissa. Se on tulossa Unkariin, Romaniaan, Kroatiaan, Bulgariaan ja Slovakiaan. Lidlin Kanadan valloitus on hieman viivästynyt. Aasia on myös yksi sen tulevista kohteista.
Kaikkialla taktiikka on sama. Suunnitelmista ei kerrota, savuverho peittää yhtiön. Kasvuvauhti on valtava, mutta takana toimii yhtiö, josta kukaan ei tunnu tietävän tarkasti mitään.
Saksassa kommandoryhmä
Saksalainen ammattiliitto ver.di on yrittänyt selvittää Lidlin kiemuroita. Liitto on palkannut talousjuristin asialle, mutta vielä ei kuvio ole selvä.
– Schwarz-ryhmä, joka on Lidlin taustalla, on pirstottu yli neljään sataan yritykseen. Olemme saaneet nimettömiä kirjeitä tilintarkastajilta ja aineistoa on kertynyt. Yritämme selvittää, missä yhtiössä työntekijät tekevät töitä, sanoo
Ulrich Dalibor saksalaisesta ver.distä.
– Lidl on kuin lumipallo. Sen koko toiminta perustuu jatkuvaan laajenemiseen ja kasvuun. Yritimme perustaa Lidlin jakeluvarastoihin yritysneuvostoja ja saada luottamusmiehiä valituksi, mutta Lidl uudelleenorganisoi itsensä yhdessä yössä. Tavoitteemme on selvittää, missä yhtiön pääkallopaikka on.
Saksassa Lidlillä on noin 2500 myymälää ja samaan ryppääseen kuuluu lisäksi Kauflandin 450 myymälää. Työntekijämääräksi arvioidaan noin 80 000.
– Työntekijöitä painostetaan kovaa. Kassa saa varoituksen, jos syöttöjä on alle 70 minuutissa. Lisätyöstä ei makseta. Työntekijät kutsutaan työhön koska tahansa. Potkut ovat herkässä. Lidl käy sotaa työntekijöitä vastaan, Ulrich Dalibor kertoo ja jatkaa, että ammattiliitto ver.di on perustanut omat yksikön hoitamaan konsernin asioita.
Belgiassa ay-liike mukana
Muista eurooppalaisista tarinoista poikkeaa myös Belgiassa ammattiliitto on saanut vahvan jalansijan Lidlissä.
– Alussa oli vaikeaa, mutta nyt meillä toimivat yritysneuvostot ja on luottamusmiesjärjestelmä. Työehtosopimuksista neuvotellaan, sanoo Frank De Vos belgialaisesta LBC-NVK -nimisestä ammattiliitosta.
Belgiassa Lidl aloitti 1995 avaamalla kahdeksan liikettä, nyt niitä on noin 221. Työntekijöitä Lidlissä on yli kaksi tuhatta. Ay-liikkeseen Lidlin työntekijöistä kuuluu noin 65 prosenttia. Ammattiliitot saivat jalansijaa Lidlissä kuutisen vuotta sitten, ja asiat muuttuivat parempaan suuntaan.
– Töitä tehdään silti liikaa. Myymäläpäällikön viikosta tulee pakostakin usein 50-tuntinen, kertoo Bruggessa työskentelevä myymäläesimies Giancarlo Pastorello.
– Sairauspoissaoloja on myymälöissä paljon, jatkaa Veerle Seghers, joka on ollut Lidlin palveluksessa koko sen Belgiassa oloajan. Seghers tekee 28-tuntista työviikkoa ja pitää työpaikkaansa melko hyvänä. Belgiassa on myös ammattiliiton avulla päästy henkilökunnan autojen ja kassien tarkastuksista.
– Vain poliisi saa tarkastaa laukun. Sen sai ammattiliitto aikaan.
Muualla vaikeaa
Viestit muualta Euroopasta muistuttavat Saksan kokemuksia. Ranskassa Lidl on kasvanut hurjemmin kuin muualla Euroopassa eikä Lidl halua ammattiliittojen sotkeutuvan asioihinsa. Espanjassa Lidl pysyttelee työnantajajärjestöjen ulkopuolella. Hollannissa ay-liikkeellä on puhevälit paikallisen Lidlin johdon kanssa, mutta työpaikoilla ei mene hyvin.
– Lidlillä ei ole hyvää johtamisenperinnettä. Väliportaan johdolla ei ole koulutusta. Jakelukeskuksissa on terveysongelmia ja paljon sairauspoissaoloja. Lidl haluaa ahkeria ja huonosti koulutettuja työntekijöitä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoo hollantilainen Lex Makkinje.
Irlannissa ay-liike ei ole saanut minkäänlaista jalansijaa Lidliin, jonne palkataan töihin etupäässä vain kiinalaisia opiskelijoita. Tsekissä Lidl tuli ensimmäiseksi tunnetuksi ympäristötuhoista. Se hakkautti vanhan ikimetsän pois myymälänsä tieltä. Itävallassa Lidl ei ole ollut kaupallinen menestys, mutta sen taktiikka vaikuttaa muihin työnantajiin ja yrityksiin.
Lidl jatkaa valloitustaan, maksoi mitä maksoi. Kun hinnat ja työvoimakustannukset on painettu alas, jatkuva kasvu on sen ainut mahdollisuus." - Saksansuomalainen
CCC kirjoitti:
Sinulla on vikaa makuaistissa.
Kyllä niistä puutteista muutkin välittävät, jopa ministeritason miehet..
http://www.polyteekkari.fi/pt.pl?juttu=166
http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=2782&goto=nextnewest
tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00161.pdf
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=37817
Pam-lehti.fistä lainaus. Kannattaa lukea..
"Ketju kaihtimien takana
Suomessa Lidl on yksi työnantaja muiden joukossa. Se kuuluu työnantajaliittoon, sen kanssa on neuvotteluyhteys ja sinne on valittu myös luottamusmiehet. Suomeen Lidl rantautui 2002 suuren salaperäisyyden verhossa kuten yhtiön tapaan kuuluu.
Myymälöitä täällä on nyt noin 59. Se tarkoittaa sitä, että Lidl on laajentunut myymälällä viikossa sen puolentoista vuoden aikana, jotka se on Suomessa toiminut. Janakkalassa toimii yksi Lidlin jakelukeskus, Keski-Suomeen on rakenteilla toinen. Varastotyöntekijöitä Lidlissä on noin 100, myymälähenkilökuntaa noin 900. Kaikki luvut ovat noin-lukuja niin meillä kuin muuallakin Euroopassa, jossa Lidl laajenee hurjaa vauhtia. Yhtiön politiikkaan kuuluu salailu.
Mikä sitten mättää?
– Aluksi oli ongelmia työvuorolistoissa kategorisesti. Se oli osittain esimiestason osaamattomuutta, sanoo PAMin sopimussihteeri Juha Ojala.
– Lidlin työntekijät ottivat yhteyttä liittoon ja iso osa puheluista oli nimettömiä, mikä meillä jo sinänsä on uutta ja outoa.
PAMin edustajat ja Lidlin johto keskustelivat ongelmista viimeksi tämän vuoden helmikuussa ja asioihin luvattiin korjaus. Myös henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen säännöllisistä tapaamisista sovittiin. Suomessa Lidl ei ole myöskään ollut avoimesti ay-vastainen, se on luvannut noudattaa täkäläistä sopimuskäytäntöä.
– Ongelmat ovat myymälätasolla. Suuri viisaus ei aina valu sinne. Myös meidän työkulttuurissamme Lidlin ankarat ja poikkeukselliset ohjeet ovat outoja. Esimerkiksi palkat on pidettävä salassa ja työntekijöiden tarkastuksissa on ylilyöntejä, mm. henkilökunnan autoja on tarkastettu, Juha Ojala selvittää.
Erityisen kummalliselta Suomessa tuntuu käytäntö, jota vaaditaan työntekijöiden tehdessä ostoksia. Jokaisesta tuotteesta on oltava erillinen kuitti, joka on teipattava asianomaiseen tuotteeseen. Siihen on saatava sitten vielä myymäläesimiehen hyväksymismerkintä. Muuten sinua syytetään varkaudesta.
Juha Ojala sanoo, että Lidlin kanssa on opittu elämään. Ja että aika näyttää jatkon. Nyt kokemusta on suhteellisen vähän.
Pohjoismaissa vahva ay-liike
Ruotsissa Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä viime vuoden elokuussa, nyt niitä on noin 35 ja lisäksi maassa on yksi Lidlin jakelukeskus. Työntekijöitä Ruotsin Lidlissä on noin 750 ja luottamusmiehiäkin on saatu valituksi kymmenkunta. Vuoropuhelu Ruotsin Handelsin, alan ammattiliiton, kanssa toimii kuten Suomessakin ja Lidl kuuluu Ruotsissakin työnantajayhdistykseen.
– Useimpien työntekijöiden työaika on noin 25 tuntia viikossa, heillä on samat edut kuin muillakin kaupan alan työntekijöillä. Lidlin markkinaosuus on meillä alle prosentin. Se on neljännellä sijalla halpaketjujen kovassa kilpailussa, sanoo John Haataja Ruotsin Handelsista.
Norjassa odotetaan ensimmäisten Lidl-myymälöiden avautuvan elokuussa. Yhtiön jakelukeskuksen on määrä olla valmis heinäkuussa. Myös norjalainen ay-liike on varautunut Lidlin tuloon.
Tilanne on odottava myös Tanskassa.
– Lidliin on jo palkattu henkilöstöjohtaja ja vuoropuhelu on alkanut, sanoo Per Lykke Tanskan kaupan alan liitosta, HK:sta.
– Tanskaan avataan 25–40 myymälää. Emme tiedä, koska. Arvioimme sen tapahtuvan ensi kesänä.
Sota työntekijöitä vastaan
Kun Lidliä katsotaan muun Euroopan perspektiivistä, kuva muuttuu täysin. Lidl on laajentunut ja laajenee aggressiivisesti. Kilpailu kaupan markkinoista on hurjaa ja rakennemuutos valtava.
– Halpamyymälät vievät markkinaosuuksia hypermarketeilta ja perinteiset myymälät häviävät koko ajan kilpailussa. Emme me halua tuhota Lidliä, siellä on paljon työpaikkoja ja ihmisten toimeentulo riippuu yhtiöstä. Me haluamme, että yhtiössä noudatetaan ihmisoikeuksia ja että se työnantajana kantaa sosiaalisen vastuunsa, sanoo suomalainen Jan Furstenborg, joka vastaa Sveitsissä päämajaansa pitävän maailmanjärjestön UNIn Euroopan sektorin kaupan asioista. UNI oli myös koollekutsujana erityisessä Lidl-seminaarissa, joka pidettiin huhtikuussa Tampereella.
Lidl toimii tällä hetkellä Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa, Tsekissä, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Englannissa. Se on tulossa Unkariin, Romaniaan, Kroatiaan, Bulgariaan ja Slovakiaan. Lidlin Kanadan valloitus on hieman viivästynyt. Aasia on myös yksi sen tulevista kohteista.
Kaikkialla taktiikka on sama. Suunnitelmista ei kerrota, savuverho peittää yhtiön. Kasvuvauhti on valtava, mutta takana toimii yhtiö, josta kukaan ei tunnu tietävän tarkasti mitään.
Saksassa kommandoryhmä
Saksalainen ammattiliitto ver.di on yrittänyt selvittää Lidlin kiemuroita. Liitto on palkannut talousjuristin asialle, mutta vielä ei kuvio ole selvä.
– Schwarz-ryhmä, joka on Lidlin taustalla, on pirstottu yli neljään sataan yritykseen. Olemme saaneet nimettömiä kirjeitä tilintarkastajilta ja aineistoa on kertynyt. Yritämme selvittää, missä yhtiössä työntekijät tekevät töitä, sanoo
Ulrich Dalibor saksalaisesta ver.distä.
– Lidl on kuin lumipallo. Sen koko toiminta perustuu jatkuvaan laajenemiseen ja kasvuun. Yritimme perustaa Lidlin jakeluvarastoihin yritysneuvostoja ja saada luottamusmiehiä valituksi, mutta Lidl uudelleenorganisoi itsensä yhdessä yössä. Tavoitteemme on selvittää, missä yhtiön pääkallopaikka on.
Saksassa Lidlillä on noin 2500 myymälää ja samaan ryppääseen kuuluu lisäksi Kauflandin 450 myymälää. Työntekijämääräksi arvioidaan noin 80 000.
– Työntekijöitä painostetaan kovaa. Kassa saa varoituksen, jos syöttöjä on alle 70 minuutissa. Lisätyöstä ei makseta. Työntekijät kutsutaan työhön koska tahansa. Potkut ovat herkässä. Lidl käy sotaa työntekijöitä vastaan, Ulrich Dalibor kertoo ja jatkaa, että ammattiliitto ver.di on perustanut omat yksikön hoitamaan konsernin asioita.
Belgiassa ay-liike mukana
Muista eurooppalaisista tarinoista poikkeaa myös Belgiassa ammattiliitto on saanut vahvan jalansijan Lidlissä.
– Alussa oli vaikeaa, mutta nyt meillä toimivat yritysneuvostot ja on luottamusmiesjärjestelmä. Työehtosopimuksista neuvotellaan, sanoo Frank De Vos belgialaisesta LBC-NVK -nimisestä ammattiliitosta.
Belgiassa Lidl aloitti 1995 avaamalla kahdeksan liikettä, nyt niitä on noin 221. Työntekijöitä Lidlissä on yli kaksi tuhatta. Ay-liikkeseen Lidlin työntekijöistä kuuluu noin 65 prosenttia. Ammattiliitot saivat jalansijaa Lidlissä kuutisen vuotta sitten, ja asiat muuttuivat parempaan suuntaan.
– Töitä tehdään silti liikaa. Myymäläpäällikön viikosta tulee pakostakin usein 50-tuntinen, kertoo Bruggessa työskentelevä myymäläesimies Giancarlo Pastorello.
– Sairauspoissaoloja on myymälöissä paljon, jatkaa Veerle Seghers, joka on ollut Lidlin palveluksessa koko sen Belgiassa oloajan. Seghers tekee 28-tuntista työviikkoa ja pitää työpaikkaansa melko hyvänä. Belgiassa on myös ammattiliiton avulla päästy henkilökunnan autojen ja kassien tarkastuksista.
– Vain poliisi saa tarkastaa laukun. Sen sai ammattiliitto aikaan.
Muualla vaikeaa
Viestit muualta Euroopasta muistuttavat Saksan kokemuksia. Ranskassa Lidl on kasvanut hurjemmin kuin muualla Euroopassa eikä Lidl halua ammattiliittojen sotkeutuvan asioihinsa. Espanjassa Lidl pysyttelee työnantajajärjestöjen ulkopuolella. Hollannissa ay-liikkeellä on puhevälit paikallisen Lidlin johdon kanssa, mutta työpaikoilla ei mene hyvin.
– Lidlillä ei ole hyvää johtamisenperinnettä. Väliportaan johdolla ei ole koulutusta. Jakelukeskuksissa on terveysongelmia ja paljon sairauspoissaoloja. Lidl haluaa ahkeria ja huonosti koulutettuja työntekijöitä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoo hollantilainen Lex Makkinje.
Irlannissa ay-liike ei ole saanut minkäänlaista jalansijaa Lidliin, jonne palkataan töihin etupäässä vain kiinalaisia opiskelijoita. Tsekissä Lidl tuli ensimmäiseksi tunnetuksi ympäristötuhoista. Se hakkautti vanhan ikimetsän pois myymälänsä tieltä. Itävallassa Lidl ei ole ollut kaupallinen menestys, mutta sen taktiikka vaikuttaa muihin työnantajiin ja yrityksiin.
Lidl jatkaa valloitustaan, maksoi mitä maksoi. Kun hinnat ja työvoimakustannukset on painettu alas, jatkuva kasvu on sen ainut mahdollisuus."Ei mulla pitäisi olla mitään vikaa makuaistissa. Monet halpamarkettien tuotteet tulevat ihan samoista tehtaista kuin merkkituotteetkin.
Tuo henkilökunnan autojen ja kassien tarkastaminen on kyllä ylilyönti.
Mutta on se ihmejuttu, kun suomalaiset eivät opi saksalaista kassajärjestelmää. Sama lyhyt tiski on täällä käytössä lähes joka marketissa. Systeemi toimii näin. Tavarat nostetaan ostoskärrystä liukuhihnalle, josta kassatyöntekijä skannaa ne koneelle. Kun kassa on laskenut tuotteen kädestään, nostaa asiakas sen takaisin ostoskärryyn. Tässä vaiheessa ei aleta pakkaamaan. Kun ostokset on saatu takaisin kärryihin, mennään erityiselle pakkauspöydälle. Siellä jokainen asiakas pakkaa tavaransa omaa vauhtiaan. Minusta homma toimii tällä tavalla hyvin, eli jonotusaika on lyhyt. Jos käväiset ostamassa vain pari tavaraa niin ei tarvitse turhaa seisoa jonossa odottamassa kun joku pakkaa suurperheen viikon ruokaostoksia.
Miksi tämä ristiretki ulkomaisia yrityksiä vastaan? - CCC
Saksansuomalainen kirjoitti:
Ei mulla pitäisi olla mitään vikaa makuaistissa. Monet halpamarkettien tuotteet tulevat ihan samoista tehtaista kuin merkkituotteetkin.
Tuo henkilökunnan autojen ja kassien tarkastaminen on kyllä ylilyönti.
Mutta on se ihmejuttu, kun suomalaiset eivät opi saksalaista kassajärjestelmää. Sama lyhyt tiski on täällä käytössä lähes joka marketissa. Systeemi toimii näin. Tavarat nostetaan ostoskärrystä liukuhihnalle, josta kassatyöntekijä skannaa ne koneelle. Kun kassa on laskenut tuotteen kädestään, nostaa asiakas sen takaisin ostoskärryyn. Tässä vaiheessa ei aleta pakkaamaan. Kun ostokset on saatu takaisin kärryihin, mennään erityiselle pakkauspöydälle. Siellä jokainen asiakas pakkaa tavaransa omaa vauhtiaan. Minusta homma toimii tällä tavalla hyvin, eli jonotusaika on lyhyt. Jos käväiset ostamassa vain pari tavaraa niin ei tarvitse turhaa seisoa jonossa odottamassa kun joku pakkaa suurperheen viikon ruokaostoksia.
Miksi tämä ristiretki ulkomaisia yrityksiä vastaan?Miksi kenenkään tarvitsisi odottaa kassalla, kun Suomessa kassat jakaantuvat kahteen looshiin lähestulkoon jokaisessa marketissa. Harvemmin ne molemmat puolet tukossa ovat. Lidlissä se yksi vaivainen linja on tukossa joka tapauksessa heti, kun jonossa on paljon ostoksia tekevä mummo tai perheenäiti, jolla on kakarat mukana. Ei siinä paljon Saksan säännöt auta.
Saksalainen järjestelmä ehkä toimii Saksassa, mutta toimiiko se aina välttämättä täällä?
En ole lähimainkaan ainoa, joka tätä systeemiä haukkuu. Olen itsekin vieraillessani kyseisessä kaupassa kuullut kassantädiltä lauseen: "nää linjat on kyllä tosi avuttomia". Kyseessä oli yli kolmikymppinen nainen ja mua ainakin asia nauratti. - Saksansuomalainen
CCC kirjoitti:
Miksi kenenkään tarvitsisi odottaa kassalla, kun Suomessa kassat jakaantuvat kahteen looshiin lähestulkoon jokaisessa marketissa. Harvemmin ne molemmat puolet tukossa ovat. Lidlissä se yksi vaivainen linja on tukossa joka tapauksessa heti, kun jonossa on paljon ostoksia tekevä mummo tai perheenäiti, jolla on kakarat mukana. Ei siinä paljon Saksan säännöt auta.
Saksalainen järjestelmä ehkä toimii Saksassa, mutta toimiiko se aina välttämättä täällä?
En ole lähimainkaan ainoa, joka tätä systeemiä haukkuu. Olen itsekin vieraillessani kyseisessä kaupassa kuullut kassantädiltä lauseen: "nää linjat on kyllä tosi avuttomia". Kyseessä oli yli kolmikymppinen nainen ja mua ainakin asia nauratti.Jos se toimii täällä, niin miksei sitten Suomessa? Molemmat järjestelmät olen huomannut toimiviksi. Suomalaiset eivät vaan tiedä, miten saksalaismallisella kassalla toimitaan. Ulkomailla asumisessa on sellainen hyvä puoli, että oppii ymmärtämään, että asiat voidaan tehdä toisinkin. Jos homma kerran tökkii, niin mikseivät Lidlissa valista asiakkaita toisenlaisesta kassamallista.
- CCC
Saksansuomalainen kirjoitti:
Jos se toimii täällä, niin miksei sitten Suomessa? Molemmat järjestelmät olen huomannut toimiviksi. Suomalaiset eivät vaan tiedä, miten saksalaismallisella kassalla toimitaan. Ulkomailla asumisessa on sellainen hyvä puoli, että oppii ymmärtämään, että asiat voidaan tehdä toisinkin. Jos homma kerran tökkii, niin mikseivät Lidlissa valista asiakkaita toisenlaisesta kassamallista.
"Suomalaiset eivät vaan tiedä, miten saksalaismallisella kassalla toimitaan"
Niin. No mahtaisiko tässä juuri olla se syy. Mitäs luulet, kuinka paljon mikään valistus 75-vuotiasta mummoa enää auttaa. - Skotti
CCC kirjoitti:
"Suomalaiset eivät vaan tiedä, miten saksalaismallisella kassalla toimitaan"
Niin. No mahtaisiko tässä juuri olla se syy. Mitäs luulet, kuinka paljon mikään valistus 75-vuotiasta mummoa enää auttaa.En kyllä vapaaehtoisesti viitsisi nostella tavaroita ensin kärryyn ja vasta sitten pakata. Suomalainen systeemi on paljon parempi. Toista mieltä olevia tuskin montaa löytyy. Lidl saisi lisää asiakkaita jos vaihtaisi kassapöytänsä suomalaisiin.
Toivottavasti ammattiliitot puuttuvat raskaalla kädellä Lidlin mahdollisiin ongelmiin Suomessa, ja tukevat muiden maiden ongelmien selvittelyä.
Käyn kuitenkin Lidlissä hakemassa tietyt tuotteet, koska suomalaisten kauppojen hintataso on käsittämättömän kova. - Kassa
Skotti kirjoitti:
En kyllä vapaaehtoisesti viitsisi nostella tavaroita ensin kärryyn ja vasta sitten pakata. Suomalainen systeemi on paljon parempi. Toista mieltä olevia tuskin montaa löytyy. Lidl saisi lisää asiakkaita jos vaihtaisi kassapöytänsä suomalaisiin.
Toivottavasti ammattiliitot puuttuvat raskaalla kädellä Lidlin mahdollisiin ongelmiin Suomessa, ja tukevat muiden maiden ongelmien selvittelyä.
Käyn kuitenkin Lidlissä hakemassa tietyt tuotteet, koska suomalaisten kauppojen hintataso on käsittämättömän kova.Lidl:in on parempi, tehokkaampi ja nopeampi, ei tarvii kauaa seisoskella siinä ja venata, että saa rojunsa pakattua ja mentyä ulos. Eipähän jaa ainakaan kukaan jauhamaan p*skaa siihen kassan kanssa, niin kuin yleensä muissa kaupoissa on tapana. Lidl:in kassasysteemi joka kauppaan!!
- rane
CCC kirjoitti:
Sinulla on vikaa makuaistissa.
Kyllä niistä puutteista muutkin välittävät, jopa ministeritason miehet..
http://www.polyteekkari.fi/pt.pl?juttu=166
http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=2782&goto=nextnewest
tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00161.pdf
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=37817
Pam-lehti.fistä lainaus. Kannattaa lukea..
"Ketju kaihtimien takana
Suomessa Lidl on yksi työnantaja muiden joukossa. Se kuuluu työnantajaliittoon, sen kanssa on neuvotteluyhteys ja sinne on valittu myös luottamusmiehet. Suomeen Lidl rantautui 2002 suuren salaperäisyyden verhossa kuten yhtiön tapaan kuuluu.
Myymälöitä täällä on nyt noin 59. Se tarkoittaa sitä, että Lidl on laajentunut myymälällä viikossa sen puolentoista vuoden aikana, jotka se on Suomessa toiminut. Janakkalassa toimii yksi Lidlin jakelukeskus, Keski-Suomeen on rakenteilla toinen. Varastotyöntekijöitä Lidlissä on noin 100, myymälähenkilökuntaa noin 900. Kaikki luvut ovat noin-lukuja niin meillä kuin muuallakin Euroopassa, jossa Lidl laajenee hurjaa vauhtia. Yhtiön politiikkaan kuuluu salailu.
Mikä sitten mättää?
– Aluksi oli ongelmia työvuorolistoissa kategorisesti. Se oli osittain esimiestason osaamattomuutta, sanoo PAMin sopimussihteeri Juha Ojala.
– Lidlin työntekijät ottivat yhteyttä liittoon ja iso osa puheluista oli nimettömiä, mikä meillä jo sinänsä on uutta ja outoa.
PAMin edustajat ja Lidlin johto keskustelivat ongelmista viimeksi tämän vuoden helmikuussa ja asioihin luvattiin korjaus. Myös henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen säännöllisistä tapaamisista sovittiin. Suomessa Lidl ei ole myöskään ollut avoimesti ay-vastainen, se on luvannut noudattaa täkäläistä sopimuskäytäntöä.
– Ongelmat ovat myymälätasolla. Suuri viisaus ei aina valu sinne. Myös meidän työkulttuurissamme Lidlin ankarat ja poikkeukselliset ohjeet ovat outoja. Esimerkiksi palkat on pidettävä salassa ja työntekijöiden tarkastuksissa on ylilyöntejä, mm. henkilökunnan autoja on tarkastettu, Juha Ojala selvittää.
Erityisen kummalliselta Suomessa tuntuu käytäntö, jota vaaditaan työntekijöiden tehdessä ostoksia. Jokaisesta tuotteesta on oltava erillinen kuitti, joka on teipattava asianomaiseen tuotteeseen. Siihen on saatava sitten vielä myymäläesimiehen hyväksymismerkintä. Muuten sinua syytetään varkaudesta.
Juha Ojala sanoo, että Lidlin kanssa on opittu elämään. Ja että aika näyttää jatkon. Nyt kokemusta on suhteellisen vähän.
Pohjoismaissa vahva ay-liike
Ruotsissa Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä viime vuoden elokuussa, nyt niitä on noin 35 ja lisäksi maassa on yksi Lidlin jakelukeskus. Työntekijöitä Ruotsin Lidlissä on noin 750 ja luottamusmiehiäkin on saatu valituksi kymmenkunta. Vuoropuhelu Ruotsin Handelsin, alan ammattiliiton, kanssa toimii kuten Suomessakin ja Lidl kuuluu Ruotsissakin työnantajayhdistykseen.
– Useimpien työntekijöiden työaika on noin 25 tuntia viikossa, heillä on samat edut kuin muillakin kaupan alan työntekijöillä. Lidlin markkinaosuus on meillä alle prosentin. Se on neljännellä sijalla halpaketjujen kovassa kilpailussa, sanoo John Haataja Ruotsin Handelsista.
Norjassa odotetaan ensimmäisten Lidl-myymälöiden avautuvan elokuussa. Yhtiön jakelukeskuksen on määrä olla valmis heinäkuussa. Myös norjalainen ay-liike on varautunut Lidlin tuloon.
Tilanne on odottava myös Tanskassa.
– Lidliin on jo palkattu henkilöstöjohtaja ja vuoropuhelu on alkanut, sanoo Per Lykke Tanskan kaupan alan liitosta, HK:sta.
– Tanskaan avataan 25–40 myymälää. Emme tiedä, koska. Arvioimme sen tapahtuvan ensi kesänä.
Sota työntekijöitä vastaan
Kun Lidliä katsotaan muun Euroopan perspektiivistä, kuva muuttuu täysin. Lidl on laajentunut ja laajenee aggressiivisesti. Kilpailu kaupan markkinoista on hurjaa ja rakennemuutos valtava.
– Halpamyymälät vievät markkinaosuuksia hypermarketeilta ja perinteiset myymälät häviävät koko ajan kilpailussa. Emme me halua tuhota Lidliä, siellä on paljon työpaikkoja ja ihmisten toimeentulo riippuu yhtiöstä. Me haluamme, että yhtiössä noudatetaan ihmisoikeuksia ja että se työnantajana kantaa sosiaalisen vastuunsa, sanoo suomalainen Jan Furstenborg, joka vastaa Sveitsissä päämajaansa pitävän maailmanjärjestön UNIn Euroopan sektorin kaupan asioista. UNI oli myös koollekutsujana erityisessä Lidl-seminaarissa, joka pidettiin huhtikuussa Tampereella.
Lidl toimii tällä hetkellä Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa, Tsekissä, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Englannissa. Se on tulossa Unkariin, Romaniaan, Kroatiaan, Bulgariaan ja Slovakiaan. Lidlin Kanadan valloitus on hieman viivästynyt. Aasia on myös yksi sen tulevista kohteista.
Kaikkialla taktiikka on sama. Suunnitelmista ei kerrota, savuverho peittää yhtiön. Kasvuvauhti on valtava, mutta takana toimii yhtiö, josta kukaan ei tunnu tietävän tarkasti mitään.
Saksassa kommandoryhmä
Saksalainen ammattiliitto ver.di on yrittänyt selvittää Lidlin kiemuroita. Liitto on palkannut talousjuristin asialle, mutta vielä ei kuvio ole selvä.
– Schwarz-ryhmä, joka on Lidlin taustalla, on pirstottu yli neljään sataan yritykseen. Olemme saaneet nimettömiä kirjeitä tilintarkastajilta ja aineistoa on kertynyt. Yritämme selvittää, missä yhtiössä työntekijät tekevät töitä, sanoo
Ulrich Dalibor saksalaisesta ver.distä.
– Lidl on kuin lumipallo. Sen koko toiminta perustuu jatkuvaan laajenemiseen ja kasvuun. Yritimme perustaa Lidlin jakeluvarastoihin yritysneuvostoja ja saada luottamusmiehiä valituksi, mutta Lidl uudelleenorganisoi itsensä yhdessä yössä. Tavoitteemme on selvittää, missä yhtiön pääkallopaikka on.
Saksassa Lidlillä on noin 2500 myymälää ja samaan ryppääseen kuuluu lisäksi Kauflandin 450 myymälää. Työntekijämääräksi arvioidaan noin 80 000.
– Työntekijöitä painostetaan kovaa. Kassa saa varoituksen, jos syöttöjä on alle 70 minuutissa. Lisätyöstä ei makseta. Työntekijät kutsutaan työhön koska tahansa. Potkut ovat herkässä. Lidl käy sotaa työntekijöitä vastaan, Ulrich Dalibor kertoo ja jatkaa, että ammattiliitto ver.di on perustanut omat yksikön hoitamaan konsernin asioita.
Belgiassa ay-liike mukana
Muista eurooppalaisista tarinoista poikkeaa myös Belgiassa ammattiliitto on saanut vahvan jalansijan Lidlissä.
– Alussa oli vaikeaa, mutta nyt meillä toimivat yritysneuvostot ja on luottamusmiesjärjestelmä. Työehtosopimuksista neuvotellaan, sanoo Frank De Vos belgialaisesta LBC-NVK -nimisestä ammattiliitosta.
Belgiassa Lidl aloitti 1995 avaamalla kahdeksan liikettä, nyt niitä on noin 221. Työntekijöitä Lidlissä on yli kaksi tuhatta. Ay-liikkeseen Lidlin työntekijöistä kuuluu noin 65 prosenttia. Ammattiliitot saivat jalansijaa Lidlissä kuutisen vuotta sitten, ja asiat muuttuivat parempaan suuntaan.
– Töitä tehdään silti liikaa. Myymäläpäällikön viikosta tulee pakostakin usein 50-tuntinen, kertoo Bruggessa työskentelevä myymäläesimies Giancarlo Pastorello.
– Sairauspoissaoloja on myymälöissä paljon, jatkaa Veerle Seghers, joka on ollut Lidlin palveluksessa koko sen Belgiassa oloajan. Seghers tekee 28-tuntista työviikkoa ja pitää työpaikkaansa melko hyvänä. Belgiassa on myös ammattiliiton avulla päästy henkilökunnan autojen ja kassien tarkastuksista.
– Vain poliisi saa tarkastaa laukun. Sen sai ammattiliitto aikaan.
Muualla vaikeaa
Viestit muualta Euroopasta muistuttavat Saksan kokemuksia. Ranskassa Lidl on kasvanut hurjemmin kuin muualla Euroopassa eikä Lidl halua ammattiliittojen sotkeutuvan asioihinsa. Espanjassa Lidl pysyttelee työnantajajärjestöjen ulkopuolella. Hollannissa ay-liikkeellä on puhevälit paikallisen Lidlin johdon kanssa, mutta työpaikoilla ei mene hyvin.
– Lidlillä ei ole hyvää johtamisenperinnettä. Väliportaan johdolla ei ole koulutusta. Jakelukeskuksissa on terveysongelmia ja paljon sairauspoissaoloja. Lidl haluaa ahkeria ja huonosti koulutettuja työntekijöitä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoo hollantilainen Lex Makkinje.
Irlannissa ay-liike ei ole saanut minkäänlaista jalansijaa Lidliin, jonne palkataan töihin etupäässä vain kiinalaisia opiskelijoita. Tsekissä Lidl tuli ensimmäiseksi tunnetuksi ympäristötuhoista. Se hakkautti vanhan ikimetsän pois myymälänsä tieltä. Itävallassa Lidl ei ole ollut kaupallinen menestys, mutta sen taktiikka vaikuttaa muihin työnantajiin ja yrityksiin.
Lidl jatkaa valloitustaan, maksoi mitä maksoi. Kun hinnat ja työvoimakustannukset on painettu alas, jatkuva kasvu on sen ainut mahdollisuus."Ei se palvelu ja hintataso , tavaroidenrittävyys ole ollut viimevuosin jopa 20 vuodentakaa muisteltuna, mielestäni mitään kehuttavaa.
Ei ainakaan Elannossa, Ei Valtsussa eikä tosissaan ´K -kaupassakaan. Tämäntakia olen Lidl:n kanta-asiakas
- turunsuomalainen
monet lidlin tuotteet ovat kyllä MAULTAAN lievästi sanottuna "keskieurooppalaisia". Otetaan nyt vaikka jotkut einekset ja osa maitotuotteista sekä erityisesti suomalaisille tärkeä kahvi. Itse en niitä kerta kaikkiaan saa alas. Esimerkiksi kahvit ovat kaikki keskieurooppalaista paahtoa joka eroaa todella radikaalisti siitä mitä me täällä suomessa haluamme juoda.
Mutta hinnat ovat halpoja ja niitä sipsejä (ja olutta) haen kyllä minäkin lidlistä vähän liikaakin.. alkaa painoindeksi nousta :-)- Trekkie
No eivät kaikki suomalaiset sentään halua sitä perinteistä vaaleapaahtoista kahvia enää tänä päivänä. Siinähän on parkkihappojakin sen verran runsaasti, että monelta menee vatsa sekaisin. Paahdettaessa enemmän ne hapot katoavat.
- mikkelinsuomalainen
"Esimerkiksi kahvit ovat kaikki keskieurooppalaista paahtoa joka eroaa todella radikaalisti siitä mitä me täällä suomessa haluamme juoda."
Äläpä yleistä! Meidänkin perhe asuu Suomessa ja tykkäämme kovasti Lidlin Arabica-kahvista. Ei ollenkaan niin kitkerää kuin suomalainen kahvi, jossa paahtamista säästellen on jätetty joukkoon paljon parkkihappoja.
Niin - sodan jälkeenhän suomalaisten oli alkuun vaikea tottua tavalliseen kahviin, kun olivat kitkeriä korvikkeita ja vastikkeita tottuneet juomaan. Ehkä siitä syystä oikea kahvikin piti jättää paahdossa kitkeräksi. - liiteristä
mikkelinsuomalainen kirjoitti:
"Esimerkiksi kahvit ovat kaikki keskieurooppalaista paahtoa joka eroaa todella radikaalisti siitä mitä me täällä suomessa haluamme juoda."
Äläpä yleistä! Meidänkin perhe asuu Suomessa ja tykkäämme kovasti Lidlin Arabica-kahvista. Ei ollenkaan niin kitkerää kuin suomalainen kahvi, jossa paahtamista säästellen on jätetty joukkoon paljon parkkihappoja.
Niin - sodan jälkeenhän suomalaisten oli alkuun vaikea tottua tavalliseen kahviin, kun olivat kitkeriä korvikkeita ja vastikkeita tottuneet juomaan. Ehkä siitä syystä oikea kahvikin piti jättää paahdossa kitkeräksi.poikkeus vahvistaa säännön.
mitäs veikkaat, onko euron arabicassa laaturaaka-aineet? :) - Kahvikaisa
mikkelinsuomalainen kirjoitti:
"Esimerkiksi kahvit ovat kaikki keskieurooppalaista paahtoa joka eroaa todella radikaalisti siitä mitä me täällä suomessa haluamme juoda."
Äläpä yleistä! Meidänkin perhe asuu Suomessa ja tykkäämme kovasti Lidlin Arabica-kahvista. Ei ollenkaan niin kitkerää kuin suomalainen kahvi, jossa paahtamista säästellen on jätetty joukkoon paljon parkkihappoja.
Niin - sodan jälkeenhän suomalaisten oli alkuun vaikea tottua tavalliseen kahviin, kun olivat kitkeriä korvikkeita ja vastikkeita tottuneet juomaan. Ehkä siitä syystä oikea kahvikin piti jättää paahdossa kitkeräksi.kummoista se Arabica-kahvikaan.Pidän tummapaahtoisesta ja vahvasta kahvista ja luulin, että Arabica olisi vastaus toiveisiini. Eipä ollut. Paljon parempaa on esim. tummapaahtoinen Presidentti. Yleensä kyllä nykyään joutuu itse tekemään kahvisekoituksensa eli ns.tavallista suomalaista ja sekaan sitten espressoa. Siitä tulee hyvää, ja mustana tietysti.
- v**tuilija
liiteristä kirjoitti:
poikkeus vahvistaa säännön.
mitäs veikkaat, onko euron arabicassa laaturaaka-aineet? :)"mitäs veikkaat, onko euron arabicassa laaturaaka-aineet? :)"
Suomalaiset paahtimot kehuvat käyttävänsä maailman parhaita kahvilaatuja - ja sitten pilaavat ne jättämällä paahdon kesken! Sinne katosi se laatu ja lopputulos on vatsan pilaavaa kitkerää litkua. - liiteristä
v**tuilija kirjoitti:
"mitäs veikkaat, onko euron arabicassa laaturaaka-aineet? :)"
Suomalaiset paahtimot kehuvat käyttävänsä maailman parhaita kahvilaatuja - ja sitten pilaavat ne jättämällä paahdon kesken! Sinne katosi se laatu ja lopputulos on vatsan pilaavaa kitkerää litkua.Jos suomalainen kahvi ei miellytä, löytyy esim. Citymarketeista kyllä laatukahvia monesta eri maasta ja tunnetuilta valmistajilta. Kannattaa testata joskus sen Arabica-scheissen sijasta vaikka tanskalaista Jacob's Coffeeta.
http://www.germandeli.com/jacobscoffee.html - suomalainen
liiteristä kirjoitti:
Jos suomalainen kahvi ei miellytä, löytyy esim. Citymarketeista kyllä laatukahvia monesta eri maasta ja tunnetuilta valmistajilta. Kannattaa testata joskus sen Arabica-scheissen sijasta vaikka tanskalaista Jacob's Coffeeta.
http://www.germandeli.com/jacobscoffee.htmlJaakoppi on testattu. Ei kummoista. Mövenpick on hyvää, mutta kallista. Lidlin arabica halpahintaluokassa (costaricat, huomiot, pressat yms.) aivan mainiota.
- Kahvihammas
liiteristä kirjoitti:
Jos suomalainen kahvi ei miellytä, löytyy esim. Citymarketeista kyllä laatukahvia monesta eri maasta ja tunnetuilta valmistajilta. Kannattaa testata joskus sen Arabica-scheissen sijasta vaikka tanskalaista Jacob's Coffeeta.
http://www.germandeli.com/jacobscoffee.htmlMitähän se tanskalainen Jacob's mahtaa olla?
Minun tuntemani Jacobs on kotoisin Saksan johtavasta paahtimokaupungista Bremenistä eikä suinkaan mistään Tanskasta.
http://www.jacobs.de/jacobs/page?PagecRef=1
Ja jos minäkin saan sanoa sanani paahtoastekeskusteluun, niin suomalaiset ylettömän vaaleapaahtoiset äljäkekahvit ovat alkaneet kuvottaa yhä enemmän ja enemmän!
Juhla-Mokkaa tai vaaleaa "tavallista" Presidenttiä ostan vain hengen hädässä. Vaikka sellainen olisi tarjouksessakin, niin etsin käsiini mieluummin vaikka tuplaten kalliimpaa tummaa Pressaa. Ruotsalainen Gevaliakin menettelee.
Milloinkahan suomalaiset oppivat juomaan kunnolla paahdettua kunnon kahvia ja paahtimot tarjoamaan sellaista samaan hintaan kuin nykyisiä tarjouksista saatavia keskenpaahtoisia bulkkikahveja?
- hikinauha
PAM-lehti (Palvelun ammattilaiset) 10.9.2004 sivu 7, jutun kirjoittanut Juhani Artto, otsikko:
Otsanauha kertoo kuukautisista.
Suora lainaus:
Saksalainen kauppaketju Lidl vaatii Tsekissä myyjiä pitämään tietynlaista otsanauhaa kuukautistensa aikana, Saksan johtava liikealan viikkolehti LebensmittelZeitung kertoo. Lehden mukaan Lidl on vaatinut samaa menettelyä Puolan myymälöissään.
Otsanauhan tarkoituksena on viestittää työnjohtajille kuukautisista. Heille tieto on tarpeen, koska kuukautisten aikana työntekijöillä on oikeus käydä vessassa ilman erillistä lupaa. Muiden työntekijöiden on hoidettava vessa-asiansa taukojen aikana. Pakottavissa tilanteissa työnjohtajilla on oikeus myöntää lupa käydä vessassa työn lomassa.
- Lisäksi artikkelissa lukee seuraavaa:
Puolassa Lidl nousi hiljattain kielteisellä tavalla otsikoihin, kun sen myymä kaakaojauhe paljastui pääosin tärkkelykseksi. - SUOMALAINEN
Mutta on suolaista esim, pizzat ja keittokinkku ym, lilluvat suolavedessä, onko niin että ne täytyy suolata kunnolla että säilyvät, vai onko Saksalaisten suut tehty tuohesta, mutta kertakaikkiaan ei maistu muuta kuin SUOLA.
- Suolasta, rasvasta, lihapro...
Vertailkaas niitä suolaprosentteja. Jotkut tuotteet, kuten sipsit, ovat Lidlissä liian suolaisia.
Mutta esim. kalapuikkoja, jotka maistuivat mielestäni suolaisilta, tutkiessani ilmeni, että suolaprosentti oli matala. Ne käyttänevät sellaisia mausteita, jotka saavat ne maistumaan suolaisilta. Joillakin yrteillähän väitetään voitavan korvata suolaa.
Löytyykös kaikista suomalaisista tuotteista edes suola- ja rasvaprosentteja? Ainakaan sidekudosprosenttia ei näy missään.
Lidlin ohut keittokinkku on todella hyvää ja halpaakin, vaikka hitusen vähemmän suolaista voisi varmaan olla. Näissä lidlin kinkuissa näyttää lihaprosentti olevan hyvin lähellä sataa, kun suomalaisissa jäädään jopa alle 80%. Mistähän tämä johtuu?
Onko ero vain laskennallinen, eli onko kyse siitä, että lihan osuus voidaan mitata raakapainona valmiista tuotteesta (jolloin salamissa mennään yli 100%) tai lihan osuutena valmiissa tuotteessa. - A47
Suolaisuus tai suolattomuus ovat täysin henkilökohtaisia makuasioita. Onneksi Lidlistä sentään saa saksalaisia tuotteita, joissa on niin maku, tuoksu kuin suolaisuuskin paikallaan. Aika monet kotimaisten valmistajien tuotteet voitaisiin ihan yhtä hyvin tehdä muovista; maku olisi sama eikä kukaan varmaankaan huomaisi eroa. Tämä oli siis minun mielipiteeni.
- mic82
Todella monet Lidlin tuotteet maistuvat tosi suolaisilta. En itse koskaan osta kyseisen globalisaation irvikuvayrityksen tuotteita, mutta olen joutunut niitä ikäväkseni ystävilläni maistamaaan. En henkilökohtaisesti ymmärrä miksi ihmiset edes haluavat ostaa halpatyövoimalla valmistettuja ulkomaisia tuotteita, joiden valmistaminen pelkästään kiihdyttää tämän maailman järkevän toiminnan samentumista. Toivon todella, että Me heräämme ajoissa ja ymmärrämme tämän hinnoilla ratsastavien suuryritysten ylläpitämän loputtoman hulluuden...
- liidel
Jatkona toiseen ketjuun.
Paikka on täysin perseestä. Olen ollut töissä kaikissa hok elannolla ja keskolla samoissa hommissa mutta lidl on kyllä oikea persereikä.
En suosittele kenellekään. Kuuluisa "lidl lisä" jota joku hehkutti nostavan parhaaksi palkaksi alalla on todellisuudessa 5-20 euroa/kk tuntien mukaan, joita todellakaan ei saa niin paljon kuin haluaa tai sitten annetaan liikaa. Täydellistä joustamattomuutta.
Paikka on perseestä, olen siis vielä lidlissä töissä mutta haen jatkuvasti muualle. Tulojen puolesta en tarvitsisi kyseistä paskahommaa mutta miksen ottaisi paskahommasta paria euroa kuin olisin ilman?
Koulutukseni ei riitä ns kunnon hommiin vaikkakin työtulot ovat alle 30% kuukausituloistani, niinpä teen paskahommia ja sisällä nauran muiden työntekijöiden kärsimykselle, asiakkaiden typeryydelle ja kukaan ei tiedä tästä mitään.
Työnjohto perustuu työntekijän itsetunnon murentamiseen ja siten yliotteen saamiseen tästä --> maksimaalinen tehokkuus. Häpeän tunne syyllistämällä "tee nopeammin, tehokkaammin paremmin" lisää tehokkuutta ihmisen hyvinvoinnin kustannuksella. Toimipaikassani kokoaikaiset myyjät ovat oikeita persereikiä, nämä on juuri koulutettu saamaan kaikki teho osa-aikaisista resursseista. Todella rasittavia vakitekijöitä, asenne aivan ihmeellinen. Alentavan kuuloista toimintaa asiakkaita ja kanssaduunareita kohtaan. Ja se tehokkuusajattelu, en ymmärrä mitä nämä TUNTIPALKATUT DUUNARIT välittävät että tehdään nyt tehokkaammin jotta saksalaismijardööriomistajat saavat enemmän hilloa. Jeee! tehokkuus on huipussaan, oho palkkani on sama, noh mitä tuosta saksalaisomistajat tykkäävät.
Tuotteet ovat paskaa, hinnat eivät sen halvempia kuin monessa muussa kaupassa mutta työolot ovat täydellisen hirveät.
Ja nyt kun ihmettelette no miksen pysynyt muissa kaupoissa, noh työsuhteet niihin oli määräaikaisia ja lidl-lisä houkutti. - vähemmän.suolaa
Mahtaakohan Lidl osallistua EU:n laajuiseen suolan vähennyskampanjaan, jolla EU-maiden kansalaisten elinaikaa pyritään nostamaan?
http://www.vaasan.fi/uutiset/suolatalkoilla-terveempi-kansa/
"Vuosikymmenen alussa britit määrittivät strategian tueksi tavoitesuolapitoisuuden 80 elintarvikeryhmälle, joiden suolamäärällä on eniten merkitystä väestön suolan saantiin. Yksi ryhmistä on leipä. Leivän keskimääräinen suolapitoisuus on laskenut viidenneksen vuodesta 2001 vuoteen 2011.
Mitä sillä on saavutettu? Isossa-Britanniassa keskimääräinen suolan saanti on vähentynyt 1,4 grammaa päivässä. Ainakin osittain tämän ansiosta väestön keskimääräinen verenpaine on laskenut. Tämä on puolestaan vaikuttanut siihen, että kuolleisuus aivohalvaukseen on vähentynyt 42 % ja sydäninfarktiin 40 % vuosien 2003 ja 2011 välillä."- Anonyymi
Muissa ruuissa usein liiankin vähän suolaa, mutta monissa saksalaisissa aivan liikaa.
- Anonyymi
Politiikan tiedon varasohjelma myynti lääketieteelle
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1981572Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1231298- 541102
- 72985
- 58903
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva52893- 106892
- 45889
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53850- 82820