Milloin sinulta meni viimeksi hermot?

Kyllä se oli tänään, en pidä siitä että kun saan miehelleni lenkkarit jalkaan, niin silloin on asiaa olohuoneeseen, ne ulkokengät ei le koskaan ihan puhtaat, sitten toinen asia kun juuri olen saanut napaloitua hänelle vaatteet päälle tulee piissahätä.hrrrrr, ja eiku uusiksi..huoks. Ei miun pitäisi hermostua, mutku ei aina jaksa.

meniskin,
kun on niin huonot hermot, että pääsisi eroon niistäkin

Nivelside on joskus mennyt, mutta hermot on tallella. Joskus jopa pinnassa, kun on pinna kireällä.

Tänään oli lähellä.

Palatessani asioilta oli jälleen yhden kerran autotallini edusta tukittu kieltomerkin taakse pysäköidyillä autoilla.

En pystynyt peruuttamaan talliini. En ole laskenut kertoja mutta niitä on hiivatin paljon.

Jätin omani tallini oven eteen siten,etteivät kaksi laitimmaista päässeet pois.
Mennessäni ruokailun jälkeen viemään kamoja autolle oli toisen omistaja pihalla harhailemassa neuvottoman näköisenä.

Sorruin syytämään suustani painokelvotonta tekstiä enkä pitänyt kiirettä omassa puuhassani.

Kyseisten pysäköijien pitäisi tajuta estävänsä laitatallin käytön.
Tallin ovet aukeavat sivuille.
Olen tottunut siihen, että käännän peilit "suppuun" ja olen ajanut niin tarkoille, että hieman on täytynyt peilien ulkosivujen maalia paikkailla.

Ko. tyypit ovat joko tyhmiä tai välinpitämättömän itsekkäitä.
Luulisin, että noita molempia.

En muista, kai joskus viime tai edellisellä viikolla, hetkeksi. Viimeksi olen suuttunut kunnolla kai runsaat kymmenen vuotta sitten.

tänään tyttären poikaan sillä kun on se kolmannen vuoden uhmaikä että se osaa olla pirun ärsyttävä tavarat lenteli puolin ja toisin minähän en periksi anna sillä on tiukka luonne mutta mulla on vieläkin tiukempi äipälle ei kuulemma saa kertoa siitä.

Minä en koskaan menetä hermoja, mutta tänään töissä laitoin pomon huolehtimaan siitä että kellari tyhjennetään ylimääräisestä rojusta. ;))

Jälleen kerran on kyse käsitteistä!

Tarkoittaako hermojen meno kiivastumista ja siihen mahdollisesti liittyvää äänen käyttöä vai harkitsematonta käytöstä jota ehkä jälkeen päin katuu?

Menettäessään hermonsa jotkut menevät "lukkoon".
Anoppini oli tätä sorttia.

Nyt meni hermot
ja sen kyllä huomaan
ei mikään nosta palstan tunnelmaa.
Vaik ei osta edes paljon juomaa
niin deekkikselle moni ratkeaa

tms.

Itse olen suutahtanut viimeksi noin 40 vuotta sitten.
Sen jälkeen olen toteuttanut kaikki asiat kylmän viileästi, rauhallisesti, järjellä.
Myös erot.

Jos joku on jäänyt/jää katkeraksi minulle, se on hänen ongelma täysin.
Ja ylitsenihän ei hypi kukaan saati nenille.
Silti en päästä suustani pahaa lausetta.
Piilovittuilua älköön laskettako sellaiseksi.

Ihmiset luulevat, että elämä muuttuu toiseksi kun he kuohahtavat.
Ei se mene niin. Tai sitten heillä on oikeasti heikot ja hallitsemattomat hermot.

Eilen päästelin suustani muutaman ruman sanan - myös joillekin toisille korville - kun myöhässä olin ja kova kiire ja aina punaiset joka jessuksen risteyksessä.

Toivottavasti ne muutamat harvat kuulijat tuntevat minut sen verran hyvin etteivät pistäneet pahakseen. Vähän tietysti kaduin... ;-)

2010 keväällä.

Siitä koitetaan toipua edelleenkin. Täydellinen hermoromahdus asioita, joita kukaan ei oikeasti halua kokea. Nykyisellään koitan lähinnä vältellä stressitilanteita ja vältellä tieytyntyyppisiä/tiettyjä ihmisiä. Jotain edistystä havaittavissa, kovin hitaasti. Pillereitä en ala popsimaan, enkä kaheleitten hoitsujen kanssa keskustelemaan. Aika auttaa, sen minkä auttaa.

=DW=

Menettää hermot eli suuttua silmin nähden.

Kuopus osaa pistää hermoni koetukselle, myös minä hänen. Olemme niin samanlaisia. Yhteenoton jälkeen kuluu yleensä pari päivää mökötystä. Kuopus ilmestyy jonkun yllärin esim. kukkapuskan kanssa ovellani tai minä soitan hänelle, mamilla olisi pekonilihapyöryköitä, maistuisiko.

Ei kai kylmäkalleja ole olemassakaan kaikki hermostuu joskus.

Tänään kimppasaunassa jouduin taas samoille lauteille taloyhtiön vakio valittajan kanssa. En menettänyt hermoja, mutta annoin ymmärtää, että ei voi vähemmän kiinnostaa hänen omituiset tarinansa naapureista.

Viime talvena liippas lievä pahoipitely likeltä.
Mehän lähretään liikkeelle kun lumi ylittää 4cm ja parin päivän aikana tais olla 5kieros menossa.
Ilta kymmeneltä toin ahdasta pihatietä alamäkeen isoa vallia pois pihalta ,jäinen tie ja tiesin et kone menee vaan alaspäin linkkuun menemättä.
Huolimatta vilkuista,pitkistä valoista ja äänimerkistä asukas päätti nopeesti pujahtaa omalle paikalleen.
Puolvälissä jäi jumiin ja auto poikittain, mä seisoin parkissa parinmetrin päässä muutama kuutio lunta aurassa.
Menin ulos ja asukas päätti hyökkäyksen olevan parhaa npuolustuksen ja alkoi valittamaan kun kaupunkin auran jättämää vallia ei tarpeeksi nopeesti poisteta portin aukosta.
Jos olisin päättänyt avautua niin ois se lumi kirouksista sulanut ja ainakin pari metriä se asukas ilmassa ollut lentonsa aikana.

Tämän vuoden keväällä luovutin taloyhtiömme isännöitisjän kanssa pyytelyt rikkoutuneen ja 3 vuotta sitten paikatun kuumavesiputken vaihdosta. Asukkaan ilmoitetettava tämänlaisista asioista jne jne jne.......... Saman henkilön välinpitämättömyyden takia danske bankin kanssa meni sukset ristiin. Bonusrahaa johtajille & hyville veljille. Danske bankista irtisanon asiointini, mutta tuo toinen asia on hankala : (

Vaati monet yönyli nukkumiset, että näistäkin asioista jotakin tolkkua mieleensä sai.

Viimeyönä, kun yks kissoista oli ripulissa ja sen sotkuja sai siivota moneen kertaan ja ukko vaan nukku, mukamas.

Oppi-koulun toka-luokalla.
Kumisaappaaseni tuli reikä ja jouduin lainaamaan faijan kumppareita.
Liian isot Kontiot tms.
Ja niin lähti syöttöni taivaan tuuliin, eikä kaveri päässyt potkaisemaan palloa maaliin.
Kunnon kengillä olisi syöttöni ollut maailman-luokan mesi-Messiä.
Sen jälkeen en ole sateella lätäköissä potkinut.
Kuinka moni on muinoin potkinut läpi-vettynyttä nahkan-potku-palloa?

H.

Ei milloinkaan.
Vihainen joskus olen ja siihen se on jäänytkin.

Silloin tällöin puhisen ja pihisen ja karjaisen valtaisan karjunnan, kun pojan koira tryykää ku valkotornaado odottamaan auton oven taa, että tulisin autosta ulos, että se saisi hypätä intoa ympärilleen räpöttäen mun kimppuuni. Nyt se on rauhoittunut onneksi pikkusen, mutta eipä aina onnistu rauhallisesti odottaa mun autosta pois kömpimistä.

Tuo tommonen puhiseminen ja pihiseminen nyt on pikku juttu.

Totaalisen raivostumisen ja hermoja raastelevan toimenpiteen suoritin tammikuussa 2008. Kyseessä se viimeinen pisara, jonka jälkeen otin oksat pois.
Pistin tuulemaan ja seuraavan kuun alussa lähdin lipettiin. Asunnon myynnin jälkeen päätin, että en koskaan enkä ikinä enää puhu kyseisen ihmisen kanssa sanaakaan.. Päätökseni on pitänyt.

Silloin jos joku on sattunut syömään leivokseni !!!

Voi voi,hermot on mennyt monta kertaa milloin mihinkin.Exälle sanoin kerran että sä et ole vielä kertaakaan nähnyt mun suuttuvan mutta sun pitää olla silloin kaukana kun se tapahtuu.

Ja nyt hän on kaukana ja elämä on niin rauhaisaa,aaah! Hän oli niitä miehiä joka ei koskaan ollu väärässä,eikä pyytänyt mistään anteeksi.

Varsinainen narsisti.

miks aina kun vähänkin on pöytää jossain vapaana, se on kohta täynnä kaikenlaista...

Eilen meni peukalosta
kun Blac&Dekkerillä sahasin par mottia halkoja
saunapuiksi - tunto on tänään palannut pikkuhiljaa.
Ajattelin eilen että vain mies voi keksiä niin hankalan mallisen kytkimen
että peukalo menee sitä painaessa tunnottomaksi tai siihen olis joku lisäkappale
ehkä olemassa mutten muistanut mihin sen olsin laittanut...?

Muuten homma sujui hyvin ja puut siististi pinossa.

Harvoin menee totaalisesti,ja jos niin käy,painun ulos hengittämään,pois tilanteesta.

Tepsii mulle ja tilanne rauhoittuu kun saa välimatkaa asiaan.Riippuu asiasta,voiko siitä keskustella,korjata asiaa, ja yleensä pystyn hyvin nielemään paljon.
Ajattelen vaan että antaa tulla lunta rupaan,sinne kasaan vaan,kyllä se tästä vielä valkenee.
Jos se on muu toiminta,hammasta purren eteenpäin! Ei auta potkia varpaitaan hajalle tai ottaa nyrkkejä avuksi.
Suomalaista naisenergiaa riittää.

Piikkiölle

B&D sähkösahassa (GK 1635), neljäsormea painaa kahvan alapinnassa olevaa
kytkintä ja peukalo samanaikaisesti kahvan yläetuosaan sijoitettua kytkintä.
Puut kyllä katkesi hyvin, mutta peukku ja niskat kyllä urakan jälkeen
tuntui "jauhoilta".

Tänään.
Pikkusisko soitti 3 kilometrin päästä ja aikoi pistäytyä kylässä.
Nyt olen odottanut jo kaksi tuntia ja risat eikä mitään kuulu.
Olisi niitä omiakin töitä, jotka pitäisi päivännäöllä tehdä. Grrrrrrrrrr!
Saakelin vetku!
Miksi minun pitää aina odottaa muita? Muitten ei koskaan minua!