RAKKAUS, jonka Jumala vuodattaa sydämiimme

Tuosta tulikin oikeastaan kaksiosainen yhteinen aloitus.
Niin hyvä ja tarpeellinen on tuo uloskirjoittamasi
Galatalaiskirjeen katkelma tuon aloitukseni jatkoksi.

Tuossa kohden, jossa Paavali mainitsee tuon kasvattajan/valvojan/ohjaajan
hän puhuu juutalaisena juutalaisille, joille laki oli annettu heitä varjelemaan.

23. Mutta ennenkuin usko tuli,
vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
24. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen,
että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.

Mutta nyt kun usko on tullut, niin tuota valvojaa ei enää tarvita.
Eikä enää ole juutalaista eikä kreikkalaista.
Nyt me olemme kaikki liitetyt Kristukseen uskon kautta.
Uskon, jonka perusteella meidät on kastettu Kristukseen.

25. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.
26. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut,
olette Kristuksen päällenne pukeneet.
28. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata,
ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

Nyt ketään ei enää kasvata laki vaan armo.

"Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.
Hänelle kunnia nyt ja aina iankaikkisuuden päivään!
Aamen." (2 Piet 3:18)

Ja nuo mielettömät Galatalaiset olivat langenneet pois armosta.
Halusivat palata takaisin lain alle.
Kuten tuon lainaamasi luvun alkujakeet kertovat.

kalamos kirjoitti:

Tuosta tulikin oikeastaan kaksiosainen yhteinen aloitus.
Niin hyvä ja tarpeellinen on tuo uloskirjoittamasi
Galatalaiskirjeen katkelma tuon aloitukseni jatkoksi.

Tuossa kohden, jossa Paavali mainitsee tuon kasvattajan/valvojan/ohjaajan
hän puhuu juutalaisena juutalaisille, joille laki oli annettu heitä varjelemaan.

23. Mutta ennenkuin usko tuli,
vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
24. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen,
että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.

Mutta nyt kun usko on tullut, niin tuota valvojaa ei enää tarvita.
Eikä enää ole juutalaista eikä kreikkalaista.
Nyt me olemme kaikki liitetyt Kristukseen uskon kautta.
Uskon, jonka perusteella meidät on kastettu Kristukseen.

25. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.
26. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut,
olette Kristuksen päällenne pukeneet.
28. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata,
ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

Nyt ketään ei enää kasvata laki vaan armo.

"Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.
Hänelle kunnia nyt ja aina iankaikkisuuden päivään!
Aamen." (2 Piet 3:18)

Ja nuo mielettömät Galatalaiset olivat langenneet pois armosta.
Halusivat palata takaisin lain alle.
Kuten tuon lainaamasi luvun alkujakeet kertovat.

Lue lisää

Haluan vähän tarkennusta? :)

Kirjoitat näin:
>>>>>>>>>>>>>>
"puhuu juutalaisena juutalaisille, joille laki oli annettu heitä varjelemaan."
>
"Ja nuo mielettömät Galatalaiset olivat langenneet pois armosta.
Halusivat palata takaisin lain alle."

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Haluan vähän tarkennusta? :)

Kirjoitat näin:
>>>>>>>>>>>>>>
"puhuu juutalaisena juutalaisille, joille laki oli annettu heitä varjelemaan."
>
"Ja nuo mielettömät Galatalaiset olivat langenneet pois armosta.
Halusivat palata takaisin lain alle."

Lue lisää

Paavali puhuu tuossa kirjeessään paljon Aabrahamista.
Ja tavalla, joka edellyttää, että kuulijan täytyy paljon tietää VT:sta.
Kirjeen sanoma on kaikille, jotka oli onnistuttu viemään Mooseksen lain alle.

Eli ongelman aiheuttajana olivat ne Jeesukseen uskovat juutalaiset,
jotka alkoivat vaatia esimerkiksi ympärileikkausta uskoon tulleille pakanoille.
Ja niin Paavali huudahtaa tuossa kirjeessään jotain veret seisauttavaa:
"Kunpa aivan silpoisivat itsensä, nuo teidän kiihoittajanne!" (Gal 5:12)

Galatalaiskirjeen kirjoittamisen syys on nimenomaan tämä konflikti,
jonka juutalaiskrisityt aiheuttivat.

kalamos kirjoitti:

Paavali puhuu tuossa kirjeessään paljon Aabrahamista.
Ja tavalla, joka edellyttää, että kuulijan täytyy paljon tietää VT:sta.
Kirjeen sanoma on kaikille, jotka oli onnistuttu viemään Mooseksen lain alle.

Eli ongelman aiheuttajana olivat ne Jeesukseen uskovat juutalaiset,
jotka alkoivat vaatia esimerkiksi ympärileikkausta uskoon tulleille pakanoille.
Ja niin Paavali huudahtaa tuossa kirjeessään jotain veret seisauttavaa:
"Kunpa aivan silpoisivat itsensä, nuo teidän kiihoittajanne!" (Gal 5:12)

Galatalaiskirjeen kirjoittamisen syys on nimenomaan tämä konflikti,
jonka juutalaiskrisityt aiheuttivat.

Lue lisää

Juu, kyllä ymmärrän tekstin historiallisen taustan, mutta oletko siis sitö mieltä, ettei sitä voi lukea ja kokea "hengellisesti", siis rinnastaa "hengelliseen juutalaisuuteen"?

En tiedä, oletko kuullut koskaan, mitä tuolla sanaparilla tarkoitetaan ja osaanko selittää, mitä tarkoitan kaikenkaikkiaan kysymykselläni?

Vielä ts. Voiko mielestösi kyseistä Galattalaiskirjeen kohtaa rinnastaa hengelliseen elämään meidän pakanoiden kohdalla??

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Juu, kyllä ymmärrän tekstin historiallisen taustan, mutta oletko siis sitö mieltä, ettei sitä voi lukea ja kokea "hengellisesti", siis rinnastaa "hengelliseen juutalaisuuteen"?

En tiedä, oletko kuullut koskaan, mitä tuolla sanaparilla tarkoitetaan ja osaanko selittää, mitä tarkoitan kaikenkaikkiaan kysymykselläni?

Vielä ts. Voiko mielestösi kyseistä Galattalaiskirjeen kohtaa rinnastaa hengelliseen elämään meidän pakanoiden kohdalla??

Lue lisää

Mitä Israelin kansan vaiheista on kirjoitettu,
alkaen sen joutumisesta Egyptin orjuuteen ja sitten sen vapautumisesta,
ja vaelluksesta kohti luvattua, ja lopulta luvatun maan valloittamisesta,
ja mitä sitten tapahtuikaan aina Messiaan syntymiseen saakka,
kaikki tuo on esikuvallista meitä Uuden liiton uskovia varten.

Esimerkiksi juutalaisille annettu säädös lihan ympärileikkauksesta,
on esikuva sydämen ympärileikkauksesta.

Galatalaiskirje on miniatyyri Roomalaiskirjeestä,
jossa meille julistetaan Armon evankeliumi.

Sitä lainaten "kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi,
että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo."

kalamos kirjoitti:

Mitä Israelin kansan vaiheista on kirjoitettu,
alkaen sen joutumisesta Egyptin orjuuteen ja sitten sen vapautumisesta,
ja vaelluksesta kohti luvattua, ja lopulta luvatun maan valloittamisesta,
ja mitä sitten tapahtuikaan aina Messiaan syntymiseen saakka,
kaikki tuo on esikuvallista meitä Uuden liiton uskovia varten.

Esimerkiksi juutalaisille annettu säädös lihan ympärileikkauksesta,
on esikuva sydämen ympärileikkauksesta.

Galatalaiskirje on miniatyyri Roomalaiskirjeestä,
jossa meille julistetaan Armon evankeliumi.

Sitä lainaten "kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi,
että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo."

Lue lisää

Kiitos!

Noin itsekin asian ymmärrän, mutta en osannut sitä niin selkeästi ilmaista.

Mutta ihanaa on se, että kyetään varmistamaan ja vahvistamaan asiat yhteisymmäryksessä, sillä silloin ei vuorovaikutukseen pääse pesiytymään
mitään väärää olettamusta, joka jollain tavoin heijastuu sitten kaikkeen käymäämme keskusteluun.

Joten jatkamme ja palaamme varsinaiseen aiheeseen.

Siis tuo Rakkaus on Jeesus.
Hän on Jumalan Rakkaus,
joka on tullut asumaan minun sydämeeni.
Hän kolkutti minun sydämeni ovella. Ja minä avasin oven Hänelle.

Minä olen rakastunut kaksi kertaa.
Ensin Jeesukseen.
Sitten erääseen neitokaiseen.

Kummallakin kerralla kävi niin, että heti tiesin,
että tämä suhde ei koskaan tule päättymään.
Kummallakin kerralla kävi niin,
että en voinut olla puhumatta Rakkaastani
sopivassa ja sopimattomassa paikassa.

Heti alusta alkaen sydämeni sykki kiivaasti aina
kun luin Rakkaani viestiä minulle.
Ja olin haljeta onnesta aina kun sain kohdata Rakkaani,
kokea Rakkaani läsnäolon.

Näin on edelleenkin.
Mutta suhteeni Rakkaaseeni on syventynyt.

PS

Emme lakkaa synnistä niin,
että Rakastamme Jumalaa yli kaiken.
Silloin olisimme omavanhurskauden ja lain alaisuuden tiellä.

Mutta kun antaudumme Hänen Rakkaudelleen,
niin tuon Rakkauden syleilyssä ei voi tehdä syntiä.
Tämä antautuminen tarkoittaa sitä,
että me jatkuvasti täytymme Hänestä.

"Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno,
vaan täyttykää Hengellä,
puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla,
veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä." (Ef 5)

Kiittäkää jeesusta jumalan poikaa. Hänellä on valta tehdä meidtä Jumalan lapsia. Kun Jeesusta rukoilee ja anoo häneltä hänen nimessään niin saa kokea siunauksia ja ihmeet ja merkit ovat totisesti oleva uskovan elämässä. Ihmiset jotka rukoilee Jumalaa.Jeesuksen nimessä ovat väärin tulkinneet uudenliiton ja sen kuka on voimallinen antamaan.

Sillä nämä:
"Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse",
ja mikä muu käsky tahansa,
ne sisältyvät kaikki tähän sanaan:
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.
Sentähden on rakkaus lain täyttämys. (Room 13:9-10)

Ja tuo Rakkaus on meidän sydämiimme vuodatettu
Jeesuksessa Kristuksessa.

Kun Jeesus on astunut purteemme,
me saamme nostaa purjeet ylös.
Ja silloin Tuuli vie meitä eteenpäin.
Vaellamme Hengen voimassa.
Ja tietenkin pidämme vaarin myös siitä,
että pysymme Sanan viitoittamalla reitillä.

kalamos kirjoitti:

Sillä nämä:
"Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse",
ja mikä muu käsky tahansa,
ne sisältyvät kaikki tähän sanaan:
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.
Sentähden on rakkaus lain täyttämys. (Room 13:9-10)

Ja tuo Rakkaus on meidän sydämiimme vuodatettu
Jeesuksessa Kristuksessa.

Kun Jeesus on astunut purteemme,
me saamme nostaa purjeet ylös.
Ja silloin Tuuli vie meitä eteenpäin.
Vaellamme Hengen voimassa.
Ja tietenkin pidämme vaarin myös siitä,
että pysymme Sanan viitoittamalla reitillä.

Lue lisää

Saarnaindeksissä on eräs vanha, vanha Raamattutunti, jossa kuvataan
tätä samaa, ikäänkuin lossina, joka kuljettaa veden yli siellä, missä ei
ole tieyhteksiä / siltoja.

Eli lossin alkupäässä kuin myöskin vastarannalla ovat lujat pilarit
iskettyinä maahan, joissa on kiinni vaijerit, joiden varassa lossi
kulkee ja vaikka välillä uimme niinkin syvällä, että nämä vaijerit
eivät ole näkyvissä ja sydämemmem saattaa iskeä jopa epäusko,
ovatko ne varmasti siellä ohjaamassa meitä oikeaan, me kuitenkin
saamme uskossa luottaa niiden siellä olevan ja ohjaavan meidän
lossiamme kohti määräsataamaamme.

Lossia ei siis varsinaisesti ohjata lossista käsin itse, vaan kaiken
aikaansaa ja vaikuttaa vaijerit, joiden varaan lossi on kiinnitettynä,
kulkemaan edeltävalmistettua reitti, edeltämäärätyn aikataulun
mukaisesti.

Ja tämä oli itselleni eräs hienoimpia järjellisiä kuvauksia siitä,
mitä Jumalan armo ja rakkaus ovat.

Ne ovat juuri sitä, että me saamme uskaltautua ja luottautua näiden
vaijerien, Hänen armonsa ja rakkautensa varaan, jotka kuljettavat ja
ohjaavat meidän elämämme lossia ja niiden varassa me saavutamme
määränpäämme, sielujemme lopullisen pelastuksen ja näin saamme
olla mukana lunastettujen joukossa kiitämässä ja ylistämässä eräänä
päivänä Häntä, joka tämän kaiken on tehnyt ja aikaansaanut.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Saarnaindeksissä on eräs vanha, vanha Raamattutunti, jossa kuvataan
tätä samaa, ikäänkuin lossina, joka kuljettaa veden yli siellä, missä ei
ole tieyhteksiä / siltoja.

Eli lossin alkupäässä kuin myöskin vastarannalla ovat lujat pilarit
iskettyinä maahan, joissa on kiinni vaijerit, joiden varassa lossi
kulkee ja vaikka välillä uimme niinkin syvällä, että nämä vaijerit
eivät ole näkyvissä ja sydämemmem saattaa iskeä jopa epäusko,
ovatko ne varmasti siellä ohjaamassa meitä oikeaan, me kuitenkin
saamme uskossa luottaa niiden siellä olevan ja ohjaavan meidän
lossiamme kohti määräsataamaamme.

Lossia ei siis varsinaisesti ohjata lossista käsin itse, vaan kaiken
aikaansaa ja vaikuttaa vaijerit, joiden varaan lossi on kiinnitettynä,
kulkemaan edeltävalmistettua reitti, edeltämäärätyn aikataulun
mukaisesti.

Ja tämä oli itselleni eräs hienoimpia järjellisiä kuvauksia siitä,
mitä Jumalan armo ja rakkaus ovat.

Ne ovat juuri sitä, että me saamme uskaltautua ja luottautua näiden
vaijerien, Hänen armonsa ja rakkautensa varaan, jotka kuljettavat ja
ohjaavat meidän elämämme lossia ja niiden varassa me saavutamme
määränpäämme, sielujemme lopullisen pelastuksen ja näin saamme
olla mukana lunastettujen joukossa kiitämässä ja ylistämässä eräänä
päivänä Häntä, joka tämän kaiken on tehnyt ja aikaansaanut.

Lue lisää

Kiitos Jumalalle!!!

"Näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta
(Jumalan Vala ja Jumalan Sana),
joissa Jumala ei voi valehdella,
me näin saamme voimakkaan rohkaisun,
me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta.
Se toivo on meille kuin sielun ankkuri,
varma ja luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle asti." (Hebr 6:18-19)

kalamos kirjoitti:

Sillä nämä:
"Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse",
ja mikä muu käsky tahansa,
ne sisältyvät kaikki tähän sanaan:
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.
Sentähden on rakkaus lain täyttämys. (Room 13:9-10)

Ja tuo Rakkaus on meidän sydämiimme vuodatettu
Jeesuksessa Kristuksessa.

Kun Jeesus on astunut purteemme,
me saamme nostaa purjeet ylös.
Ja silloin Tuuli vie meitä eteenpäin.
Vaellamme Hengen voimassa.
Ja tietenkin pidämme vaarin myös siitä,
että pysymme Sanan viitoittamalla reitillä.

Lue lisää

Anteeksi ystävät, en torpedoi ajatusta, niin tuulesta, kuin Jeesus sydämessä yhtälöstä. Niinhän se pitää olla. Sitten sanotaan se kauhea sana, mutta.

Mutta, kun arjessa kuuntelee ja näkeekin sitä tuulta ja Jeesusta huulilla, sitä kuulee paljon, mutta ovatko ne vain sanoja, sillä missä usko näkyy? Jokuhan on luvannut näyttää uskonsa teoissa, mutta kuinka?

Eikö juuri Paavali kirjoita meille siitä toisesta laista, joka vaikuttaa jäsenissämme, synnin ja kuoleman laista. Se näkyy, ja se on meissä.
Siksi se Henki on oltava, sen olla niin, että on mentävä Hengen mukaan.
Ei ehkä niin, että odotetaan jotain, jotain tapahtuvaksi, vaan kun tämä ja ” käytän voidellun nimeä, Jeshua, ” Tämä Jeshua tulee todelliseksi, sanoituksesi kielikuvan avulla todeten, tulee sydämeen, niin silloin. On mentävä sen jälkeen Hengen johdatettavaksi.
Se on vaellusta raamatullisesti. Kun me vaellamme Hengessä, emme lihan himoa täytä, sillä sehän sotii Jumalaa vastaan. Hänen sanaansa vastaan, todettakoon sanan esimerkki.

Tämän näkee täällä palstoilla kirjoitettuina esimerkkinä aivan selvästi, kun Raamattu "kirjoitettu on" on se Sana, jota pitäisi totella ja uskoa,.
Sitten joku tunnustaa Jeesusta, mutta se "kirjoitettu on", ei enää olekaan Jumalan sanaa, vaan tarua, ja ihmisen oppi astuu rinnalle, ja jopa taistellaan sen ihmisen sanan edestä.

Siinä ei ollakaan enää Hengessä, vaan hengessä. Siinä ei pääse häntä ”sanan tulkitsijaa” Henki johdattamaan, epäuskonsa tähden, … ei koko totuuteen, ei opettamaan, koska ei mennä Hengen alle. Henki ei tee eläväksi, ellei haluta. Usko ei näy teoissa, niin ei olla edes Hänen todistajia, vaan todistaja ihmisen kaikkivoipaisuudesta.. Joku muu on jumala, kuin Jumala ja Sana.

On pysäytetty Raamatullinen Jumalan Sana oman lihansa tasolle ja näin uskomuksensa muokkautuu monien oppien ja sanojen joukkoon. Sillä ei ole painoarvoa.

Opettaja, Jeshua ei ole saanut opettajan arvonimeä, joka on yli kaiken.
On pysähdytty tulkintojen joukkoon, tavalla tahi toisella.
Esimerkkini otin palstalla liikkuvista esimerkeistä, joka on todennettavissa.
Tällainen kirjoittaja on oman tietonsa tuuliviiri, ja kuinka se tuuleekaan suunnasta ja toisesta.

On mentävä Hengen alle, kuoltava vanhalle.

Myös on matkantekijöinä ihmisiä, jotka stoppaavat Sanan mielikuvituksiin, ja se pidetään sanana. Hengelliset romanit ovat tätä monelta osin ja niitä lukevat tulkitsevat sanan tuolta pohjalta ja se lapsenomainen usko pukkiin on valmis.

Mutta, meidän on uskossa mentävä alueelle, jossa ihminen ei kulje lihassa eikä pysty kulkemaan. Se on Hengen alue ja se on taivaallinen alue.

Silti vielä olemme täällä Hengen avulla kuolemassa meidän lihallemme, koska epätäydellisyydessä asuu vielä jotain. Hengen alle on alistuttava.
Vasta se kuoleminen, eli risti tuo meihin sitä, jota Henki voi käyttää voitokkaaseen elämään.

Meissä sanan mukaan on hengen ruumiimme, joka ei iankaikkisuutta peri, on katoavaisuuden alaisuudessa, se on vihamielisessä suhteessa Hengen kanssa.
Siksi elämme taistelun keskellä, jopa itsemme kanssa. Se on ymmärrettävä, ettei ala tekemään yhtälöä oman ja Jeshuan Hengen kanssa. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä liharuumis, sielullinen ruumis, mitä nimitystä nyt käytetään, on katoavaisuuden alla. Se sielu joka syntiä tekee sen on kuoltava.
Siksi sen on kuoltava, että Jeshuan Henki voi vallata sydämen ja se silloin on lain loppu. Tämän kuoleman kautta, vaelletaan Hengessä, ja se on kova läksy, jos sitä ei tiedä.
Laitetaan piste tähän, ettei tule liian pitkä. Mutta miettikääs jokainen tykönänne, kun luette noita keskusteluita.

Niin Henki tekee eläväksi.... .

mielipidettä vielä.. kirjoitti:

Anteeksi ystävät, en torpedoi ajatusta, niin tuulesta, kuin Jeesus sydämessä yhtälöstä. Niinhän se pitää olla. Sitten sanotaan se kauhea sana, mutta.

Mutta, kun arjessa kuuntelee ja näkeekin sitä tuulta ja Jeesusta huulilla, sitä kuulee paljon, mutta ovatko ne vain sanoja, sillä missä usko näkyy? Jokuhan on luvannut näyttää uskonsa teoissa, mutta kuinka?

Eikö juuri Paavali kirjoita meille siitä toisesta laista, joka vaikuttaa jäsenissämme, synnin ja kuoleman laista. Se näkyy, ja se on meissä.
Siksi se Henki on oltava, sen olla niin, että on mentävä Hengen mukaan.
Ei ehkä niin, että odotetaan jotain, jotain tapahtuvaksi, vaan kun tämä ja ” käytän voidellun nimeä, Jeshua, ” Tämä Jeshua tulee todelliseksi, sanoituksesi kielikuvan avulla todeten, tulee sydämeen, niin silloin. On mentävä sen jälkeen Hengen johdatettavaksi.
Se on vaellusta raamatullisesti. Kun me vaellamme Hengessä, emme lihan himoa täytä, sillä sehän sotii Jumalaa vastaan. Hänen sanaansa vastaan, todettakoon sanan esimerkki.

Tämän näkee täällä palstoilla kirjoitettuina esimerkkinä aivan selvästi, kun Raamattu "kirjoitettu on" on se Sana, jota pitäisi totella ja uskoa,.
Sitten joku tunnustaa Jeesusta, mutta se "kirjoitettu on", ei enää olekaan Jumalan sanaa, vaan tarua, ja ihmisen oppi astuu rinnalle, ja jopa taistellaan sen ihmisen sanan edestä.

Siinä ei ollakaan enää Hengessä, vaan hengessä. Siinä ei pääse häntä ”sanan tulkitsijaa” Henki johdattamaan, epäuskonsa tähden, … ei koko totuuteen, ei opettamaan, koska ei mennä Hengen alle. Henki ei tee eläväksi, ellei haluta. Usko ei näy teoissa, niin ei olla edes Hänen todistajia, vaan todistaja ihmisen kaikkivoipaisuudesta.. Joku muu on jumala, kuin Jumala ja Sana.

On pysäytetty Raamatullinen Jumalan Sana oman lihansa tasolle ja näin uskomuksensa muokkautuu monien oppien ja sanojen joukkoon. Sillä ei ole painoarvoa.

Opettaja, Jeshua ei ole saanut opettajan arvonimeä, joka on yli kaiken.
On pysähdytty tulkintojen joukkoon, tavalla tahi toisella.
Esimerkkini otin palstalla liikkuvista esimerkeistä, joka on todennettavissa.
Tällainen kirjoittaja on oman tietonsa tuuliviiri, ja kuinka se tuuleekaan suunnasta ja toisesta.

On mentävä Hengen alle, kuoltava vanhalle.

Myös on matkantekijöinä ihmisiä, jotka stoppaavat Sanan mielikuvituksiin, ja se pidetään sanana. Hengelliset romanit ovat tätä monelta osin ja niitä lukevat tulkitsevat sanan tuolta pohjalta ja se lapsenomainen usko pukkiin on valmis.

Mutta, meidän on uskossa mentävä alueelle, jossa ihminen ei kulje lihassa eikä pysty kulkemaan. Se on Hengen alue ja se on taivaallinen alue.

Silti vielä olemme täällä Hengen avulla kuolemassa meidän lihallemme, koska epätäydellisyydessä asuu vielä jotain. Hengen alle on alistuttava.
Vasta se kuoleminen, eli risti tuo meihin sitä, jota Henki voi käyttää voitokkaaseen elämään.

Meissä sanan mukaan on hengen ruumiimme, joka ei iankaikkisuutta peri, on katoavaisuuden alaisuudessa, se on vihamielisessä suhteessa Hengen kanssa.
Siksi elämme taistelun keskellä, jopa itsemme kanssa. Se on ymmärrettävä, ettei ala tekemään yhtälöä oman ja Jeshuan Hengen kanssa. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä liharuumis, sielullinen ruumis, mitä nimitystä nyt käytetään, on katoavaisuuden alla. Se sielu joka syntiä tekee sen on kuoltava.
Siksi sen on kuoltava, että Jeshuan Henki voi vallata sydämen ja se silloin on lain loppu. Tämän kuoleman kautta, vaelletaan Hengessä, ja se on kova läksy, jos sitä ei tiedä.
Laitetaan piste tähän, ettei tule liian pitkä. Mutta miettikääs jokainen tykönänne, kun luette noita keskusteluita.

Niin Henki tekee eläväksi.... .

Lue lisää

Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet,
niin meillä on rauha Jumalan kanssa
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon,
jossa me nyt olemme,
ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.

Eikä ainoastaan se,
vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset,
sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä,
ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
mutta toivo ei saata häpeään;
sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme
Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

mielipidettä vielä.. kirjoitti:

Anteeksi ystävät, en torpedoi ajatusta, niin tuulesta, kuin Jeesus sydämessä yhtälöstä. Niinhän se pitää olla. Sitten sanotaan se kauhea sana, mutta.

Mutta, kun arjessa kuuntelee ja näkeekin sitä tuulta ja Jeesusta huulilla, sitä kuulee paljon, mutta ovatko ne vain sanoja, sillä missä usko näkyy? Jokuhan on luvannut näyttää uskonsa teoissa, mutta kuinka?

Eikö juuri Paavali kirjoita meille siitä toisesta laista, joka vaikuttaa jäsenissämme, synnin ja kuoleman laista. Se näkyy, ja se on meissä.
Siksi se Henki on oltava, sen olla niin, että on mentävä Hengen mukaan.
Ei ehkä niin, että odotetaan jotain, jotain tapahtuvaksi, vaan kun tämä ja ” käytän voidellun nimeä, Jeshua, ” Tämä Jeshua tulee todelliseksi, sanoituksesi kielikuvan avulla todeten, tulee sydämeen, niin silloin. On mentävä sen jälkeen Hengen johdatettavaksi.
Se on vaellusta raamatullisesti. Kun me vaellamme Hengessä, emme lihan himoa täytä, sillä sehän sotii Jumalaa vastaan. Hänen sanaansa vastaan, todettakoon sanan esimerkki.

Tämän näkee täällä palstoilla kirjoitettuina esimerkkinä aivan selvästi, kun Raamattu "kirjoitettu on" on se Sana, jota pitäisi totella ja uskoa,.
Sitten joku tunnustaa Jeesusta, mutta se "kirjoitettu on", ei enää olekaan Jumalan sanaa, vaan tarua, ja ihmisen oppi astuu rinnalle, ja jopa taistellaan sen ihmisen sanan edestä.

Siinä ei ollakaan enää Hengessä, vaan hengessä. Siinä ei pääse häntä ”sanan tulkitsijaa” Henki johdattamaan, epäuskonsa tähden, … ei koko totuuteen, ei opettamaan, koska ei mennä Hengen alle. Henki ei tee eläväksi, ellei haluta. Usko ei näy teoissa, niin ei olla edes Hänen todistajia, vaan todistaja ihmisen kaikkivoipaisuudesta.. Joku muu on jumala, kuin Jumala ja Sana.

On pysäytetty Raamatullinen Jumalan Sana oman lihansa tasolle ja näin uskomuksensa muokkautuu monien oppien ja sanojen joukkoon. Sillä ei ole painoarvoa.

Opettaja, Jeshua ei ole saanut opettajan arvonimeä, joka on yli kaiken.
On pysähdytty tulkintojen joukkoon, tavalla tahi toisella.
Esimerkkini otin palstalla liikkuvista esimerkeistä, joka on todennettavissa.
Tällainen kirjoittaja on oman tietonsa tuuliviiri, ja kuinka se tuuleekaan suunnasta ja toisesta.

On mentävä Hengen alle, kuoltava vanhalle.

Myös on matkantekijöinä ihmisiä, jotka stoppaavat Sanan mielikuvituksiin, ja se pidetään sanana. Hengelliset romanit ovat tätä monelta osin ja niitä lukevat tulkitsevat sanan tuolta pohjalta ja se lapsenomainen usko pukkiin on valmis.

Mutta, meidän on uskossa mentävä alueelle, jossa ihminen ei kulje lihassa eikä pysty kulkemaan. Se on Hengen alue ja se on taivaallinen alue.

Silti vielä olemme täällä Hengen avulla kuolemassa meidän lihallemme, koska epätäydellisyydessä asuu vielä jotain. Hengen alle on alistuttava.
Vasta se kuoleminen, eli risti tuo meihin sitä, jota Henki voi käyttää voitokkaaseen elämään.

Meissä sanan mukaan on hengen ruumiimme, joka ei iankaikkisuutta peri, on katoavaisuuden alaisuudessa, se on vihamielisessä suhteessa Hengen kanssa.
Siksi elämme taistelun keskellä, jopa itsemme kanssa. Se on ymmärrettävä, ettei ala tekemään yhtälöä oman ja Jeshuan Hengen kanssa. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä liharuumis, sielullinen ruumis, mitä nimitystä nyt käytetään, on katoavaisuuden alla. Se sielu joka syntiä tekee sen on kuoltava.
Siksi sen on kuoltava, että Jeshuan Henki voi vallata sydämen ja se silloin on lain loppu. Tämän kuoleman kautta, vaelletaan Hengessä, ja se on kova läksy, jos sitä ei tiedä.
Laitetaan piste tähän, ettei tule liian pitkä. Mutta miettikääs jokainen tykönänne, kun luette noita keskusteluita.

Niin Henki tekee eläväksi.... .

Lue lisää

Kirjoitat pitkiä viestejä,
mutta minä en oikein tavoita, mitä yrität sanoa.

Voisitko tiivistää ihan muutamaan riviin sen,
mitä on sydämelläsi liittyen ketjun aiheeseen,
joka ketjun otsikon mukaisesti on
RAKKAUS, jonka Jumala vuodattaa sydämiimme.

"Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme
Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu." (Room 5:5)

>>>Rakkauden kautta vaikuttava usko." (Gal 5:6)

jaikali kirjoitti:

>>>Rakkauden kautta vaikuttava usko." (Gal 5:6)

Todellakin. Tuo Korinttolaiskirjeen luku alkaa
taivaita hipovalla tekojen luettelolla,
jonka saldona on kuitenkin plus-miinus nolla.

1. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä,
mutta minulla ei olisi rakkautta,
olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja
ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon,
ja vaikka minulla olisi kaikki usko,
niin että voisin vuoria siirtää,
mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi,
ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi,
mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.

Sitten tuo luku jatkuu heti perään kertoen Agape-Rakkaudesta.
Ja nyt. Tuossa katkelmassa tuo Agape-Rakkaus on Jeesus.

4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä;
rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu,
ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8. Rakkaus ei koskaan häviä

Uskonsuhde Jeesukseen tekee mahdolliseksi sen,
että tuo Agape-Rakkaus eli Jeesus voi näin ilmetä myös meissä.
Ja silloin me olemme Kristuksen kirje.
Silloin maailma voi nähdä Jeesuksen.

kalamos kirjoitti:

Todellakin. Tuo Korinttolaiskirjeen luku alkaa
taivaita hipovalla tekojen luettelolla,
jonka saldona on kuitenkin plus-miinus nolla.

1. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä,
mutta minulla ei olisi rakkautta,
olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja
ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon,
ja vaikka minulla olisi kaikki usko,
niin että voisin vuoria siirtää,
mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi,
ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi,
mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.

Sitten tuo luku jatkuu heti perään kertoen Agape-Rakkaudesta.
Ja nyt. Tuossa katkelmassa tuo Agape-Rakkaus on Jeesus.

4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä;
rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu,
ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8. Rakkaus ei koskaan häviä

Uskonsuhde Jeesukseen tekee mahdolliseksi sen,
että tuo Agape-Rakkaus eli Jeesus voi näin ilmetä myös meissä.
Ja silloin me olemme Kristuksen kirje.
Silloin maailma voi nähdä Jeesuksen.

Lue lisää

>>>Agape-Rakkaus eli Jeesus voi näin ilmetä myös meissä.

Vie maailman äärihin asti
Viesti Golgatan Rakkauden,
Se kerro niin armahtavasti,
Että kaikki vois uskoa sen.