Naisten älykkyydestä

aika radikaalit vaihtoehdot annoit. itse en voi yleisesti sanoa mihin naiset sopisivat, mut mulle sopivin nainen olisi osa-aika työtä tekevä tai normaalia koko päivä työtä. hmmm naimakone...voisinhan minäkin olla naiseni naimakone aina välillä. suvunjatkajaksi haluan naisen. nätimmin sanottuna perheen perustajaksi.

jetyjeyj kirjoitti:

aika radikaalit vaihtoehdot annoit. itse en voi yleisesti sanoa mihin naiset sopisivat, mut mulle sopivin nainen olisi osa-aika työtä tekevä tai normaalia koko päivä työtä. hmmm naimakone...voisinhan minäkin olla naiseni naimakone aina välillä. suvunjatkajaksi haluan naisen. nätimmin sanottuna perheen perustajaksi.

Lue lisää

Naistrn johtamat yhtiöt ovat kylläkin tutkimusten mukaan menestyvämpiä kuin iesten johtamat.

Muuten uskaltaisin väittää ettei monet yritysten johtajat itsekään pärjäisi missään älypelejen huipulla.

14+12 kirjoitti:

Muuten uskaltaisin väittää ettei monet yritysten johtajat itsekään pärjäisi missään älypelejen huipulla.

Johtajien täytyy olla muutakin kuin huippuälykkäitä assburgereita. Pitäisi lisäksi osata johtaa, mikä usein vaatii älyn lisäksi vähän karismaa, psykologista pelisilmää, jopa viisautta, hyvää supliikkia, ja ties mitä. Tietenkään näitä piirteitä ei aina löydy edes johtajiksi päässeiltä, mutta varmasti enemmän kuin keskivertopalstalaiselta.

lord.boredom kirjoitti:

Johtajien täytyy olla muutakin kuin huippuälykkäitä assburgereita. Pitäisi lisäksi osata johtaa, mikä usein vaatii älyn lisäksi vähän karismaa, psykologista pelisilmää, jopa viisautta, hyvää supliikkia, ja ties mitä. Tietenkään näitä piirteitä ei aina löydy edes johtajiksi päässeiltä, mutta varmasti enemmän kuin keskivertopalstalaiselta.

Lue lisää

En minä tässä ole johtajaksi menossakaan, mutta mielestäni jotkut naiset sopisivat ihan hyvin niihin tehtäviin. Täyttä paskapuhetta ettei muka riitä kapasiteetia.

18+8 kirjoitti:

En minä tässä ole johtajaksi menossakaan, mutta mielestäni jotkut naiset sopisivat ihan hyvin niihin tehtäviin. Täyttä paskapuhetta ettei muka riitä kapasiteetia.

Olen samaa mieltä - olen työskennellyt naisjohtajien ja naisesimiesten alaisuudessa, eikä ole ollut valittamista. Tosin on voinut käydä hyvä tuurikin vain yksilöiden kanssa.

Epäilemättä. Mutta nyt on kyse huipputason ihmisistä, ja toisaalta jos tilastollisessa mielessä näitä asioita katsoo. Katselin läpi suomalaisia pörssiyrityksiä, ja kyllä siellä on poikkeuksetta miehiä toimitusjohtajana.

Esim.

Neste Oil - Matti Lievonen
Fortum - Tapani Kuula
Elisa - Veli-Matti Mattila
YIT - Kari Kauniskangas
Outotec - Pertti Korhonen
Kone - Matti Alahuhta

Olisi ihan oikeutetun kuuloinen narina, jos kiintiöistä hyötyisivät nykyisellään eniten miehet. Vaan eivät hyödy kuin jotkut pillukiintiöihin päässeet pyrkyrinaiset. Mikä vielä olisi ihan ok, jos varmistettaisiin, että sitä pillua sitten myös käytetään ahkerasti organisaation hyväksi. Eräs naisministeri, muodollisesti pätevä, näin taisi ainoana todistetusti tehdä. Mutta entä Kevan blondi? Ei ole lainkaan tiedotettu pillunkäytöstään. Kertooko se siitä, että kiintiöpillu jäi käyttämättä vai siitä, ettei kellään ole valittamista sen moitteettoman ahkerasta käytöstä koko henkilökunnan hyväksi?

Ei kuulosta realistiselta tuo kirjoituksesi. Shakissa otettiin jo esille se että tarve löytyy eri sarjoille miehillä ja naisilla, koska naisten taso on sen verran matalampi kuin miesten. Naiset saattavat kelvata johtajiksi joihinkin tiettyihin yrityksiin, mutta ei niitä taida löytyä yhtä ainuttakaan suomalaisissa pörssiyrityksissä toimitusjohtajina.

mies32 kirjoitti:

Olisi ihan oikeutetun kuuloinen narina, jos kiintiöistä hyötyisivät nykyisellään eniten miehet. Vaan eivät hyödy kuin jotkut pillukiintiöihin päässeet pyrkyrinaiset. Mikä vielä olisi ihan ok, jos varmistettaisiin, että sitä pillua sitten myös käytetään ahkerasti organisaation hyväksi. Eräs naisministeri, muodollisesti pätevä, näin taisi ainoana todistetusti tehdä. Mutta entä Kevan blondi? Ei ole lainkaan tiedotettu pillunkäytöstään. Kertooko se siitä, että kiintiöpillu jäi käyttämättä vai siitä, ettei kellään ole valittamista sen moitteettoman ahkerasta käytöstä koko henkilökunnan hyväksi?

Lue lisää

Miten sinä voit olla noin suulas, vaikkei sinulla ole mitään sanottavaa?

mies32 kirjoitti:

Olisi ihan oikeutetun kuuloinen narina, jos kiintiöistä hyötyisivät nykyisellään eniten miehet. Vaan eivät hyödy kuin jotkut pillukiintiöihin päässeet pyrkyrinaiset. Mikä vielä olisi ihan ok, jos varmistettaisiin, että sitä pillua sitten myös käytetään ahkerasti organisaation hyväksi. Eräs naisministeri, muodollisesti pätevä, näin taisi ainoana todistetusti tehdä. Mutta entä Kevan blondi? Ei ole lainkaan tiedotettu pillunkäytöstään. Kertooko se siitä, että kiintiöpillu jäi käyttämättä vai siitä, ettei kellään ole valittamista sen moitteettoman ahkerasta käytöstä koko henkilökunnan hyväksi?

Lue lisää

Olen aikaisemminkin huomannut, että et edes tiedä mitä sukupuolikiintiöt koskevat. Eivät ne koske hallitusta, tai Kevaa. Otpa selvää ihan itse, ennen änkyröintiä.

Ja muuten, Pisa-testin mukaan tytöt ovat ohittaneet pojat matematiikassakin, luonnontieteissä ovat pyyhältäneet ohi jo aiemmin.

Hmh. kirjoitti:

Olen aikaisemminkin huomannut, että et edes tiedä mitä sukupuolikiintiöt koskevat. Eivät ne koske hallitusta, tai Kevaa. Otpa selvää ihan itse, ennen änkyröintiä.

Ja muuten, Pisa-testin mukaan tytöt ovat ohittaneet pojat matematiikassakin, luonnontieteissä ovat pyyhältäneet ohi jo aiemmin.

Lue lisää

Huiput ovat edelleen miehiä. Naisissa on paljon hikareita, jotka pänttää kaiken ulkoa ja uskoo opettajaa kaikessa. Uutta luovia juttuja tekee yleensä sitten miehet, jotka käyttää aivojaan muuhunkin kuin ulkolukuun ja jo ennaltatiedetyn toisteluun. Tästähän ne Nobel-tilastotkin kertoo.

Hmh. kirjoitti:

Olen aikaisemminkin huomannut, että et edes tiedä mitä sukupuolikiintiöt koskevat. Eivät ne koske hallitusta, tai Kevaa. Otpa selvää ihan itse, ennen änkyröintiä.

Ja muuten, Pisa-testin mukaan tytöt ovat ohittaneet pojat matematiikassakin, luonnontieteissä ovat pyyhältäneet ohi jo aiemmin.

Lue lisää

Kevassahan ei ollut kyse varsinaisesti virallisesta kiintiöstä, vaan tästä ihanan nykyaikaisesta:"olisi pillun vuoro päästä johtoon, jotta vaikuttaisimme raikkailta ja modernin tasa-arvoisilta". Niinpä pillulla sitten syrjäytettiin pätevämmät miehet. Ja Kepun jäsenkortilla paremmat pillut. Sama kuvio toimii hallituksessa, joskin siellä sentään jäsenkirjan voi katsoa ihan validiksi perusteeksi.

Hmh. kirjoitti:

Olen aikaisemminkin huomannut, että et edes tiedä mitä sukupuolikiintiöt koskevat. Eivät ne koske hallitusta, tai Kevaa. Otpa selvää ihan itse, ennen änkyröintiä.

Ja muuten, Pisa-testin mukaan tytöt ovat ohittaneet pojat matematiikassakin, luonnontieteissä ovat pyyhältäneet ohi jo aiemmin.

Lue lisää

Pisa-testi muuten kertoo keskiarvon. Jos taas puhutaan pätevyydestä johtoon tai tieteenteon huipulle, pitäisi katsoa parhaan kymmenyksen tuloksia. Kumpaa sukupuolta siis on enemmän huipuissa? Toisaalta taas ei koulumenestys välttämättä kerro noistakaan, sillä aika moni johtaja ja tiedemies on pärjännyt koulussa kehnosti.

mies32 kirjoitti:

Kevassahan ei ollut kyse varsinaisesti virallisesta kiintiöstä, vaan tästä ihanan nykyaikaisesta:"olisi pillun vuoro päästä johtoon, jotta vaikuttaisimme raikkailta ja modernin tasa-arvoisilta". Niinpä pillulla sitten syrjäytettiin pätevämmät miehet. Ja Kepun jäsenkortilla paremmat pillut. Sama kuvio toimii hallituksessa, joskin siellä sentään jäsenkirjan voi katsoa ihan validiksi perusteeksi.

Lue lisää

Oikein valittu johto vie oikeaan suuntaan oikeaan tulokseen. Ja muuten kaikki ovat samasta paikasta kotoisin, niin miksi ei??? Kyllä pävevät miehet tarvitaan koska ilman heitä ei ole muutosta.

mies32 kirjoitti:

Pisa-testi muuten kertoo keskiarvon. Jos taas puhutaan pätevyydestä johtoon tai tieteenteon huipulle, pitäisi katsoa parhaan kymmenyksen tuloksia. Kumpaa sukupuolta siis on enemmän huipuissa? Toisaalta taas ei koulumenestys välttämättä kerro noistakaan, sillä aika moni johtaja ja tiedemies on pärjännyt koulussa kehnosti.

Lue lisää

Tiedemies tarvitsee mielikuvitusta, rohkeutta, päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. Harva koulu kehittää näitä taitoja. Koulussa yleensä tarvitaan ahkeruutta, hyvää muistia ja kiltteyttä. Onko sinun mielestäsi kiltteys aina hyvä asia?

ciccisziccic kirjoitti:

Tiedemies tarvitsee mielikuvitusta, rohkeutta, päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. Harva koulu kehittää näitä taitoja. Koulussa yleensä tarvitaan ahkeruutta, hyvää muistia ja kiltteyttä. Onko sinun mielestäsi kiltteys aina hyvä asia?

Lue lisää

Riippuu kiltteyden määritelmästä, monesti se nähdään alistuvana nöyryytenä, mikä ei minusta ole oikea määritelmä. Minusta kiltti voi myös olla vahva ja tarpeen mukaan erilainen.

mies32 kirjoitti:

Riippuu kiltteyden määritelmästä, monesti se nähdään alistuvana nöyryytenä, mikä ei minusta ole oikea määritelmä. Minusta kiltti voi myös olla vahva ja tarpeen mukaan erilainen.

Lue lisää

Niin on. Kiltteys on hyvä piirre, jos ihminen on rohkea ja vahva.

Shakissa ratkaisee älykkyys, pelin taktiikan kirjaosaaminen, sekä kyseisen pelitilanteen sopivuus omaan persoonalliseen pelitapaan. Myös pelaajien vireystila ratkaisee. Tosin ihan hyviä pelejä on tullut pelattua ihan kaatokännissäkin.

Bobby Sands kirjoitti:

Shakissa ratkaisee älykkyys, pelin taktiikan kirjaosaaminen, sekä kyseisen pelitilanteen sopivuus omaan persoonalliseen pelitapaan. Myös pelaajien vireystila ratkaisee. Tosin ihan hyviä pelejä on tullut pelattua ihan kaatokännissäkin.

Lue lisää

Shakissa ratkaisee nykyään lähinnä prosessoriteho, kuinka nopeasti hakuavaruutta pystyy kahlaamaan läpi. Shakkiohjelma on jo vetänyt perseeseen maailmanmestariakin, eikä tavispelle nappulansiirtelijöistä ole enää aikoihin ollut vastusta.

Epäilen että kukaan tällä palstalla pärjää minulle, mitä tulee esim. oppineisuuteen, mutta ainahan sitä voi luulla. Sinäkin olet varmasti mitättömyys. Ai että meidän miesten pitäisi pelätä naisten esiintuloa, salli minun nauraa. Ainahan näitä naisia löytyy, jotka ovat vakuuttuneita erinomaisuudestaan, mutta kyllä historia vaan on osoittanut, etteivät naiset oikein kelpaa esim. yritysjohtoon. Tutkimuksia löytyy varmaan jokaisen mieleen näistä asioista, mutta käytäntö on sitten toista.

m36-intj kirjoitti:

Epäilen että kukaan tällä palstalla pärjää minulle, mitä tulee esim. oppineisuuteen, mutta ainahan sitä voi luulla. Sinäkin olet varmasti mitättömyys. Ai että meidän miesten pitäisi pelätä naisten esiintuloa, salli minun nauraa. Ainahan näitä naisia löytyy, jotka ovat vakuuttuneita erinomaisuudestaan, mutta kyllä historia vaan on osoittanut, etteivät naiset oikein kelpaa esim. yritysjohtoon. Tutkimuksia löytyy varmaan jokaisen mieleen näistä asioista, mutta käytäntö on sitten toista.

Lue lisää

Ja oppineisuusko on yhtä kuin älykkyys? Tai yhtä kuin johtamistaito? Tai että shakinpeluutaito kertoisi jotakin johtamiskyvyistä?

Noh, se että kiperässä tilanteessa ei muuta osaa kuin toista mitättömyydeksi haukkua, kertoo kyllä paljon. Monestakin asiasta. Heh.

Kympin Nainen kirjoitti:

Ja oppineisuusko on yhtä kuin älykkyys? Tai yhtä kuin johtamistaito? Tai että shakinpeluutaito kertoisi jotakin johtamiskyvyistä?

Noh, se että kiperässä tilanteessa ei muuta osaa kuin toista mitättömyydeksi haukkua, kertoo kyllä paljon. Monestakin asiasta. Heh.

Lue lisää

Hän sen "haukkumisen" aloitti, en minä. Mitä tulee älykkyyteen, sen määritelmästä ei olla yksimielisiä, mutta jokainen varmaan ymmärtää suunnilleen mitä tarkoitetaan älykkyydellä. Siihen sisältyy toki monia eri asioita, myös tosiaankin pelkkä tieto, eli siis oppineisuus. Päättelyyn nimittäin tarvitaan myös tietoa. Ja looginen päättelykyky on varmasti osa älykkyyttä. Kehoitan esim. tutustumaan Bayesiläiseen päättelyyn (Bayesian inference) ja prioritiedon merkitykseen, sekä siihen mitä filosofit sanovat tiedosta, mm. Kant. ("puhtaan järjen voimattomuus").

Muut asiat oli mainittu artikkelissa, en ota nyt kantaa.

m36-intj kirjoitti:

Epäilen että kukaan tällä palstalla pärjää minulle, mitä tulee esim. oppineisuuteen, mutta ainahan sitä voi luulla. Sinäkin olet varmasti mitättömyys. Ai että meidän miesten pitäisi pelätä naisten esiintuloa, salli minun nauraa. Ainahan näitä naisia löytyy, jotka ovat vakuuttuneita erinomaisuudestaan, mutta kyllä historia vaan on osoittanut, etteivät naiset oikein kelpaa esim. yritysjohtoon. Tutkimuksia löytyy varmaan jokaisen mieleen näistä asioista, mutta käytäntö on sitten toista.

Lue lisää

Kerro meille lisää niistä leukoihisi kasvattamistasi hampaista, oi sinä ylivertainen tiedemies!

m36-intj kirjoitti:

Hän sen "haukkumisen" aloitti, en minä. Mitä tulee älykkyyteen, sen määritelmästä ei olla yksimielisiä, mutta jokainen varmaan ymmärtää suunnilleen mitä tarkoitetaan älykkyydellä. Siihen sisältyy toki monia eri asioita, myös tosiaankin pelkkä tieto, eli siis oppineisuus. Päättelyyn nimittäin tarvitaan myös tietoa. Ja looginen päättelykyky on varmasti osa älykkyyttä. Kehoitan esim. tutustumaan Bayesiläiseen päättelyyn (Bayesian inference) ja prioritiedon merkitykseen, sekä siihen mitä filosofit sanovat tiedosta, mm. Kant. ("puhtaan järjen voimattomuus").

Muut asiat oli mainittu artikkelissa, en ota nyt kantaa.

Lue lisää

Ohimennen esitetty kehotus "ottaa selvää mitä filosofit sanovat tiedosta" on melkoisen tyhjänpäiväinen argumentti tällaiseen keskusteluun ottaen huomioon, että kyse on yhdestä filosofian historian keskeisimmistä aiheista. Kehotus on siis täsmällisyytensä osalta sama kuin pyytäisi ottamaan selvää, mitä valtio-opissa on aikojen saatossa sanottu politiikasta. Kant-esimerkkisi taas osoittaa tarvetta päteä tavalla, joka ei oikeasti joko sano mitään tai kestä lähempää tarkastelua (tapa, josta muuten tulee mieleen eräs nimeltä mainitsematon blogi).

Kantin filosofiaa ei nimittäin kannata päätellä pelkästään teoksensa nimestä, joka vaikuttaisi kriittiseltä puhdasta järkeä kohtaan. Nimestä huolimatta filosofi vastusti David Humen ja muiden ajattelijoiden empirismiä (eli yksilön hankitun havaintotiedon, jota "oppineisuuskin" on, korostamista) ja rakensi tunnetuimman luomuksensa vahvasti apriorisen varaan.

Tunnetun teoksensa nimi toki on "Puhtaan järjen kritiikki", mutta ei hän silti varsinaisesti kritisoinut teoksessaan puhdasta järkeä an sich, vaan siihen liittyneitä aiempia loogis-analyyttisia, subjektista riippumattomia näkemyksiä. Kantille puhdas järki on kyllä edelleen keskiössä, mutta aiemmista esityksistä poiketen subjektin kautta. Kantin ihminen toki havainnoi, mutta havainnoinnin kategoriat, kuten aika ja avaruus tai kausaalisuhde, ovat Kantin subjektille apriorisia tapoja hahmottaa maailmaa, eivät suinkaan opittuja. Toisin sanoen tämä ns. synteettinen a priori -tieto edeltää havaintoa ja kokemusta eli siinä mielessä kuuluu puhtaan järjen alueelle: Kantin suurena saavutuksena oli näin empirismin kokevan subjektin tuominen rationalismiin.

Toki puhtaalla järjelläkin on rajansa, mutta sanan varsinaisessa merkityksessä "voimattomana" Kant piti sitä lähinnä metafyysisten kysymysten edessä, mutta ne ovatkin luonteeltaan sellaisia, ettei myöskään "käytännöllinen järki" vie paljoa sen pidemmälle. Käytännöllisen järjen puolustamiseen Kantilla olikin moraalinen syy: puhdas järki ei kykene vastaamaan kysymyksiin oikeasta ja väärästä tai velvoita eettiseen toimintaan. Niinpä hän päätyi tunnettuihin postulaatteihinsa, joihin kannattaa uskoa, vaikka niille ei olisi perustelua: vapaa tahto ja "paha saa palkkansa" eivät välttämättä ole "puhtaita" totuuksia, mutta "käytännössä" näihin uskomalla hommat vain pelittävät paremmin. Mikä kummallisinta, edes Kantin käytännöllinen järki ei tunnu olevan kovin empiiristä ja havaintoihin perustuvaa, vaikka tämän voisi kirjojensa nimien perusteella kuvitella puhtaan vastakohdaksi, vaan paras käytännöllinenkin järki on hänen mukaansa aisteista ja havainnoista riippumatonta "puhdasta käytännöllistä järkeä".

Eli missä se voimattomuus oli?

Kantti kestää kirjoitti:

Ohimennen esitetty kehotus "ottaa selvää mitä filosofit sanovat tiedosta" on melkoisen tyhjänpäiväinen argumentti tällaiseen keskusteluun ottaen huomioon, että kyse on yhdestä filosofian historian keskeisimmistä aiheista. Kehotus on siis täsmällisyytensä osalta sama kuin pyytäisi ottamaan selvää, mitä valtio-opissa on aikojen saatossa sanottu politiikasta. Kant-esimerkkisi taas osoittaa tarvetta päteä tavalla, joka ei oikeasti joko sano mitään tai kestä lähempää tarkastelua (tapa, josta muuten tulee mieleen eräs nimeltä mainitsematon blogi).

Kantin filosofiaa ei nimittäin kannata päätellä pelkästään teoksensa nimestä, joka vaikuttaisi kriittiseltä puhdasta järkeä kohtaan. Nimestä huolimatta filosofi vastusti David Humen ja muiden ajattelijoiden empirismiä (eli yksilön hankitun havaintotiedon, jota "oppineisuuskin" on, korostamista) ja rakensi tunnetuimman luomuksensa vahvasti apriorisen varaan.

Tunnetun teoksensa nimi toki on "Puhtaan järjen kritiikki", mutta ei hän silti varsinaisesti kritisoinut teoksessaan puhdasta järkeä an sich, vaan siihen liittyneitä aiempia loogis-analyyttisia, subjektista riippumattomia näkemyksiä. Kantille puhdas järki on kyllä edelleen keskiössä, mutta aiemmista esityksistä poiketen subjektin kautta. Kantin ihminen toki havainnoi, mutta havainnoinnin kategoriat, kuten aika ja avaruus tai kausaalisuhde, ovat Kantin subjektille apriorisia tapoja hahmottaa maailmaa, eivät suinkaan opittuja. Toisin sanoen tämä ns. synteettinen a priori -tieto edeltää havaintoa ja kokemusta eli siinä mielessä kuuluu puhtaan järjen alueelle: Kantin suurena saavutuksena oli näin empirismin kokevan subjektin tuominen rationalismiin.

Toki puhtaalla järjelläkin on rajansa, mutta sanan varsinaisessa merkityksessä "voimattomana" Kant piti sitä lähinnä metafyysisten kysymysten edessä, mutta ne ovatkin luonteeltaan sellaisia, ettei myöskään "käytännöllinen järki" vie paljoa sen pidemmälle. Käytännöllisen järjen puolustamiseen Kantilla olikin moraalinen syy: puhdas järki ei kykene vastaamaan kysymyksiin oikeasta ja väärästä tai velvoita eettiseen toimintaan. Niinpä hän päätyi tunnettuihin postulaatteihinsa, joihin kannattaa uskoa, vaikka niille ei olisi perustelua: vapaa tahto ja "paha saa palkkansa" eivät välttämättä ole "puhtaita" totuuksia, mutta "käytännössä" näihin uskomalla hommat vain pelittävät paremmin. Mikä kummallisinta, edes Kantin käytännöllinen järki ei tunnu olevan kovin empiiristä ja havaintoihin perustuvaa, vaikka tämän voisi kirjojensa nimien perusteella kuvitella puhtaan vastakohdaksi, vaan paras käytännöllinenkin järki on hänen mukaansa aisteista ja havainnoista riippumatonta "puhdasta käytännöllistä järkeä".

Eli missä se voimattomuus oli?

Lue lisää

Täytyy tunnustaa että filosofian opinnoistani on jo yli kymmenen vuotta, enkä pidä filosofiaa tärkeänä. Monet fyysikot eivät välitä filosofiasta, koska se on liian yleistä, eikä sillä voi oikeastaan ratkaista mitään. Filosofian opinnot pääaineena johtaakin usein työttömyyteen, koska sillä ei ole mitään sovelluksia. Eiköhän se liene selvää, että Kant jollakin tavalla yritti selittää sekavilla horinoillaan että ilman mitään tietoa ei voi myöskään päätellä mitään mistään. Sanotaan sitä tietoa aprioritiedoksi.

Ikinä ei pidä uskoa mitä nainen sanoo haluavansa.

Kehoitan pieneen kriittisyyteen. Katsoin nopeasti tutkimuksen tulokset läpi, ja ne olivat jotakin ominaisuuksia, kuten kommunikointikyky, tekninen osaaminen ja strateginen suunnittelukyky, jne., joissa naiset saivat vähän paremman tuloksen kuin miehet, mutta onko niillä sitten positiivisia vaikutuksia yrityksen tuloksentekokykyyn, on toinen asia. Tärkein asia, eli tekninen osaaminen ja strateginen suunnittelu, siinä miehet saivat kuitenkin paremman tuloksen kuin naiset.

Pörssiyrityksissä toimitusjohtajan täytyy saada tulos tai se on ulos, siinä ei kauniit puheet auta. Valtionyhtiöillä taas sataa rahaa käteen veronmaksajilta, ja tulokset voivat olla mitä vaan (usein haitallisia jopa).

m36-intj kirjoitti:

Kehoitan pieneen kriittisyyteen. Katsoin nopeasti tutkimuksen tulokset läpi, ja ne olivat jotakin ominaisuuksia, kuten kommunikointikyky, tekninen osaaminen ja strateginen suunnittelukyky, jne., joissa naiset saivat vähän paremman tuloksen kuin miehet, mutta onko niillä sitten positiivisia vaikutuksia yrityksen tuloksentekokykyyn, on toinen asia. Tärkein asia, eli tekninen osaaminen ja strateginen suunnittelu, siinä miehet saivat kuitenkin paremman tuloksen kuin naiset.

Pörssiyrityksissä toimitusjohtajan täytyy saada tulos tai se on ulos, siinä ei kauniit puheet auta. Valtionyhtiöillä taas sataa rahaa käteen veronmaksajilta, ja tulokset voivat olla mitä vaan (usein haitallisia jopa).

Lue lisää

Naisjohtajathan tekevät parempaa tulosta kuin miesjohtajat, siitähän oli ehkä vuosi sitten isot uutiset.

Tynnyrissä kirjoitti:

Naisjohtajathan tekevät parempaa tulosta kuin miesjohtajat, siitähän oli ehkä vuosi sitten isot uutiset.

http://www.eva.fi/blog/2007/09/24/naisten-johtamat-yritykset-ja-kannattavuus/

m36-intj kirjoitti:

Kehoitan pieneen kriittisyyteen. Katsoin nopeasti tutkimuksen tulokset läpi, ja ne olivat jotakin ominaisuuksia, kuten kommunikointikyky, tekninen osaaminen ja strateginen suunnittelukyky, jne., joissa naiset saivat vähän paremman tuloksen kuin miehet, mutta onko niillä sitten positiivisia vaikutuksia yrityksen tuloksentekokykyyn, on toinen asia. Tärkein asia, eli tekninen osaaminen ja strateginen suunnittelu, siinä miehet saivat kuitenkin paremman tuloksen kuin naiset.

Pörssiyrityksissä toimitusjohtajan täytyy saada tulos tai se on ulos, siinä ei kauniit puheet auta. Valtionyhtiöillä taas sataa rahaa käteen veronmaksajilta, ja tulokset voivat olla mitä vaan (usein haitallisia jopa).

Lue lisää

Naiset saavat parempia tuloksia, mikä osoittaa sen, että huonompia tuloksia saavat miehet ovat parempia?

Tuollaiseen kieroutuneisuuteen tarvitaan yleensä uskonto ja nokkela ylipappi, mutta näkyy sitä yksilökin osaavan aivopestä itsensä.

Linkki. kirjoitti:

http://www.eva.fi/blog/2007/09/24/naisten-johtamat-yritykset-ja-kannattavuus/

Lue lisää

Tämä oli siis toinen tutkimus, mutta teiltä puuttuu edelleen se kriittisyys. Tuossa oli noin 14000 yritystä, ja naistoimitusjohtajia vain 7,6%. Tuleeko teille mieleen valintaefekti? Ero ei ollut suuri, alle pari prosenttiyksikköä paremmuudessa tulosten suhteen naisten hyväksi, mutta olettaisin että miehet ovat enemmän kirjavaa sakkia, koska niitä on niin paljon enemmän yrityksissä tj:na. Niinpä naisten keskiarvo voi olla parempi, niin on varmaan kouluissakin, mutta tämä ei kerro keihäänkärjestä mitään, eli mistä löytyy parhaimmat tj:t. Naiset ovat keskinkertaisuuksia, se tiedetään hyvin, miehistä löytyy taas enemmän hyviä sekä huonoja yksilöitä, siten että miesten keskiarvo saattaa asettua naisten vastaavan keskiarvon alle.

Jos katsotte keihäänkärkeä, eli OMXH:n large cap yritykset, niin varmaan kaikki tj:t ovat miehiä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/kurslista/aktier.html

Omistajat valitsevat hallituksen ja toimarin, jos naiset olisivat tarpeeksi hyviä niin kyllä sinne naisiakin valikoituisi.

m36-intj kirjoitti:

Tämä oli siis toinen tutkimus, mutta teiltä puuttuu edelleen se kriittisyys. Tuossa oli noin 14000 yritystä, ja naistoimitusjohtajia vain 7,6%. Tuleeko teille mieleen valintaefekti? Ero ei ollut suuri, alle pari prosenttiyksikköä paremmuudessa tulosten suhteen naisten hyväksi, mutta olettaisin että miehet ovat enemmän kirjavaa sakkia, koska niitä on niin paljon enemmän yrityksissä tj:na. Niinpä naisten keskiarvo voi olla parempi, niin on varmaan kouluissakin, mutta tämä ei kerro keihäänkärjestä mitään, eli mistä löytyy parhaimmat tj:t. Naiset ovat keskinkertaisuuksia, se tiedetään hyvin, miehistä löytyy taas enemmän hyviä sekä huonoja yksilöitä, siten että miesten keskiarvo saattaa asettua naisten vastaavan keskiarvon alle.

Jos katsotte keihäänkärkeä, eli OMXH:n large cap yritykset, niin varmaan kaikki tj:t ovat miehiä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/kurslista/aktier.html

Omistajat valitsevat hallituksen ja toimarin, jos naiset olisivat tarpeeksi hyviä niin kyllä sinne naisiakin valikoituisi.

Lue lisää

Eli koska miehistä löytyy enemmän huippuälykkäitä, miehet ovat ylipäätänsä naisia älykkäämpiä? Eikö yhtä hyvin voisi sanoa, että koska miehistä löytyy enemmän huipputyhmiä, miehet ovat ylipäätänsä naisia tyhmempiä?

Aina voi tietty miettiä miksi niitä naisia johtajiksi valikoituu niin vähän... Onko kyse siitä, että naiset todellakin objektiivisesti ovat miehiä huonompia vai siitä, että naisten ajatellaan olevan huonompia riippumatta siitä, mitä tutkimukset näyttävät. Itselläsi vaikuttaisi olevan ainakin sellainen taustaoletus, että hyvä naisjohtaja on vain poikkeus siihen pääsääntöön, jonka mukaan naiset ovat miehiä huonompia. Ehkä siellä pörssiyhtiöissä ajatellaan samoin, eivätkä naiset niin helposti pääse osoittamaan kykyjään.

Haluatko nyplätä nappulaani?

Nysväripoika kirjoitti:

Haluatko nyplätä nappulaani?

ehkä pm osaa auttaa sua

En menis kyllä alleviivaamaan tuota.