Ilmalämpöpumpulla säästöä

Kompressorille taidetaan antaa 5 v takuu, ainakin ko merkillä. Olisiko täällä kellään antaa lukuja, miten laite vaikutti sähkönkulutukseen. Haluaisin jonkinlaisen arvion saada millä aikajaksolla maksaa itsensä ? Vai onko viisainta jäädä vielä odottelemaan 1. laitteistojen kehittymistä/halpumista 2. sähkön mahdollista hinnannousua ?

Hyötysuhde lasketaan siitä ulospuhallusilmasta tulevana takaisin ottona. Et kai kuvittele, että esim lattian kautta maahan johtunut tai seinien läpi mennyt lämpö otettaisiin ilmapumpulla jotenkin talteen. Kun puhallas talostasi ulos ilmaa, saat siitä talteen lämpöä. Mitä enemmän puhallat ulos sitä enemmän voit saada talteen. Jos et puhalla mitään, et saa mitään talteen. Sinun pitäisi tietää ensiksi ilmanvaihdon määrä, jotta voit laskea vain siitä jotakin talteen. Säästö voi olla luokkaa 400 kWh vuodessa.

Jussi kirjoitti:

Hyötysuhde lasketaan siitä ulospuhallusilmasta tulevana takaisin ottona. Et kai kuvittele, että esim lattian kautta maahan johtunut tai seinien läpi mennyt lämpö otettaisiin ilmapumpulla jotenkin talteen. Kun puhallas talostasi ulos ilmaa, saat siitä talteen lämpöä. Mitä enemmän puhallat ulos sitä enemmän voit saada talteen. Jos et puhalla mitään, et saa mitään talteen. Sinun pitäisi tietää ensiksi ilmanvaihdon määrä, jotta voit laskea vain siitä jotakin talteen. Säästö voi olla luokkaa 400 kWh vuodessa.

Lue lisää

Miten ilmalämpöpumppu liittyy ilmanvaihtoon? Sehän kierrättää sisäilmaa.

Jussi kirjoitti:

Hyötysuhde lasketaan siitä ulospuhallusilmasta tulevana takaisin ottona. Et kai kuvittele, että esim lattian kautta maahan johtunut tai seinien läpi mennyt lämpö otettaisiin ilmapumpulla jotenkin talteen. Kun puhallas talostasi ulos ilmaa, saat siitä talteen lämpöä. Mitä enemmän puhallat ulos sitä enemmän voit saada talteen. Jos et puhalla mitään, et saa mitään talteen. Sinun pitäisi tietää ensiksi ilmanvaihdon määrä, jotta voit laskea vain siitä jotakin talteen. Säästö voi olla luokkaa 400 kWh vuodessa.

Lue lisää

meni laskelmasi. Eiköhän tuo kysyjä tarkoittanut ilmälämpöpumppua ja sinä arvioit pilppiä. Poistoilmapumpun teho on talon koko huomioiden n. 2 kW ilmanvaihtokertoimella 0.5. Osa energiasta siirretään normaalin tapaan lämpimään käyttöveteen ja enin määrä ilmalämmitykseen. Pilpillä pääsee kevyesti 4000 kWh:n säästöön siis 350-400 e/a.
Ilmalämpöpumppu on alunperin jenkkien jäähdytin. Lämmityskyky sillä loppuu tuossa -10 asteen korvilla. Ko. talokoossa päästään ilpillä arviolta 2500 - 3000 kWh:n säästöön energiankulutuksessa laitekoosta riippuen. Ja helteillä ...

meni kirjoitti:

meni laskelmasi. Eiköhän tuo kysyjä tarkoittanut ilmälämpöpumppua ja sinä arvioit pilppiä. Poistoilmapumpun teho on talon koko huomioiden n. 2 kW ilmanvaihtokertoimella 0.5. Osa energiasta siirretään normaalin tapaan lämpimään käyttöveteen ja enin määrä ilmalämmitykseen. Pilpillä pääsee kevyesti 4000 kWh:n säästöön siis 350-400 e/a.
Ilmalämpöpumppu on alunperin jenkkien jäähdytin. Lämmityskyky sillä loppuu tuossa -10 asteen korvilla. Ko. talokoossa päästään ilpillä arviolta 2500 - 3000 kWh:n säästöön energiankulutuksessa laitekoosta riippuen. Ja helteillä ...

Lue lisää

Kuten lukutaitoiset huomaavat, arvioin todellakin ilmalämpöpumppua, en pilp:piä. Lisäksi lukutaitoiset huomaavat, että huomautin laskelman olevan todella karkea.

Esimerkiksi 2000e ilp:stä asennuksineen on nykypäivänä jo todella paljon. 1000-1500e lienee lähempänä totuutta. Esimerkiksi panasonicin perusmallin E9:n saa jo alta 600e:n. asennus päälle, niin taidetaan olla 1000e:n kieppeillä. Tietysti isompi, tuoreempi ja parempi yksikkö maksaa enemmän, mutta 2000e taitaa kuitenkin olla yläkanttiin 140m2 kokoisessa talossa.

Ilmalämpöpumpuilla tosiaan mainostetaan hyötysuhdetta 3 tai jopa ylikin, eli kun se ottaa sähköä toimiakseen 1kwh, se tuottaa lämpöä 3 kwh. Pakkasrajana on noin -10 - -15 celciusta. Riippuen tietenkin talvesta, noita päiviä ei esimerkiksi täällä eteläsuomessa kuitenkaan paljoa ole. Olisiko 30 lähellä totuutta? Hyötysuhdehan toki alenee mitä kylmempää ulkona on. Nämä seikat huomioon ottaen en laskenut 66% säästöä, vaan 40% säästön. On tuostakin varmaan jotain tutkimuksia, muistan nähneeni n. 50% luokkaa vuositasolla säästöksi.

Lisäksi oletettavasti sähköä menee enemmän lämmitykseen, kuin käyttösähköön, joten 10000 kwh on hieman alakanttiin, josko tällä kertaa käytettäisiin vaikkapa 12000/8000 suhdetta? Eli lämmitykseen 12000 kwh?

Eli säästöä 12000kwh:sta 50% = 6000kwh. Jos lasketaan aikasähkön yö/päivä suhteeksi 2/1 ja käytetään vaikkapa E.ON:in hintoja saadaan tuosta
2000 * 9,12c 4000 * 6c = 422,40e. Jos yksikön hinta asennuksineen oli vaikkapa 1500e on takaisinmaksuaika 3,55v.

Ja edelleen, laskelma on vain suuntaa antava. Jokainen tietää itse parhaiten kulutuksensa, elintapansa, sähkön hintansa ja käyttöajan, joten jokaisen on syytä laskea itse omilla arvoillaan.

jamppa kirjoitti:

Kuten lukutaitoiset huomaavat, arvioin todellakin ilmalämpöpumppua, en pilp:piä. Lisäksi lukutaitoiset huomaavat, että huomautin laskelman olevan todella karkea.

Esimerkiksi 2000e ilp:stä asennuksineen on nykypäivänä jo todella paljon. 1000-1500e lienee lähempänä totuutta. Esimerkiksi panasonicin perusmallin E9:n saa jo alta 600e:n. asennus päälle, niin taidetaan olla 1000e:n kieppeillä. Tietysti isompi, tuoreempi ja parempi yksikkö maksaa enemmän, mutta 2000e taitaa kuitenkin olla yläkanttiin 140m2 kokoisessa talossa.

Ilmalämpöpumpuilla tosiaan mainostetaan hyötysuhdetta 3 tai jopa ylikin, eli kun se ottaa sähköä toimiakseen 1kwh, se tuottaa lämpöä 3 kwh. Pakkasrajana on noin -10 - -15 celciusta. Riippuen tietenkin talvesta, noita päiviä ei esimerkiksi täällä eteläsuomessa kuitenkaan paljoa ole. Olisiko 30 lähellä totuutta? Hyötysuhdehan toki alenee mitä kylmempää ulkona on. Nämä seikat huomioon ottaen en laskenut 66% säästöä, vaan 40% säästön. On tuostakin varmaan jotain tutkimuksia, muistan nähneeni n. 50% luokkaa vuositasolla säästöksi.

Lisäksi oletettavasti sähköä menee enemmän lämmitykseen, kuin käyttösähköön, joten 10000 kwh on hieman alakanttiin, josko tällä kertaa käytettäisiin vaikkapa 12000/8000 suhdetta? Eli lämmitykseen 12000 kwh?

Eli säästöä 12000kwh:sta 50% = 6000kwh. Jos lasketaan aikasähkön yö/päivä suhteeksi 2/1 ja käytetään vaikkapa E.ON:in hintoja saadaan tuosta
2000 * 9,12c 4000 * 6c = 422,40e. Jos yksikön hinta asennuksineen oli vaikkapa 1500e on takaisinmaksuaika 3,55v.

Ja edelleen, laskelma on vain suuntaa antava. Jokainen tietää itse parhaiten kulutuksensa, elintapansa, sähkön hintansa ja käyttöajan, joten jokaisen on syytä laskea itse omilla arvoillaan.

Lue lisää

Kuten lukutaitoiset havaitsevat kommentoin ja arvostelin ylläolevalla otsikolla "Pieleen tosiaan..." nimimerkin Jussi vastinetta laskelmaasi.
Tämä kommenttisi on siis väärässä paikassa!

meni kirjoitti:

Kuten lukutaitoiset havaitsevat kommentoin ja arvostelin ylläolevalla otsikolla "Pieleen tosiaan..." nimimerkin Jussi vastinetta laskelmaasi.
Tämä kommenttisi on siis väärässä paikassa!

Lue lisää

Olet oikeassa! Pitäisi näköjään malttaa lukea niin , että ymmärtää mistä on puhe.

jamppa kirjoitti:

Kuten lukutaitoiset huomaavat, arvioin todellakin ilmalämpöpumppua, en pilp:piä. Lisäksi lukutaitoiset huomaavat, että huomautin laskelman olevan todella karkea.

Esimerkiksi 2000e ilp:stä asennuksineen on nykypäivänä jo todella paljon. 1000-1500e lienee lähempänä totuutta. Esimerkiksi panasonicin perusmallin E9:n saa jo alta 600e:n. asennus päälle, niin taidetaan olla 1000e:n kieppeillä. Tietysti isompi, tuoreempi ja parempi yksikkö maksaa enemmän, mutta 2000e taitaa kuitenkin olla yläkanttiin 140m2 kokoisessa talossa.

Ilmalämpöpumpuilla tosiaan mainostetaan hyötysuhdetta 3 tai jopa ylikin, eli kun se ottaa sähköä toimiakseen 1kwh, se tuottaa lämpöä 3 kwh. Pakkasrajana on noin -10 - -15 celciusta. Riippuen tietenkin talvesta, noita päiviä ei esimerkiksi täällä eteläsuomessa kuitenkaan paljoa ole. Olisiko 30 lähellä totuutta? Hyötysuhdehan toki alenee mitä kylmempää ulkona on. Nämä seikat huomioon ottaen en laskenut 66% säästöä, vaan 40% säästön. On tuostakin varmaan jotain tutkimuksia, muistan nähneeni n. 50% luokkaa vuositasolla säästöksi.

Lisäksi oletettavasti sähköä menee enemmän lämmitykseen, kuin käyttösähköön, joten 10000 kwh on hieman alakanttiin, josko tällä kertaa käytettäisiin vaikkapa 12000/8000 suhdetta? Eli lämmitykseen 12000 kwh?

Eli säästöä 12000kwh:sta 50% = 6000kwh. Jos lasketaan aikasähkön yö/päivä suhteeksi 2/1 ja käytetään vaikkapa E.ON:in hintoja saadaan tuosta
2000 * 9,12c 4000 * 6c = 422,40e. Jos yksikön hinta asennuksineen oli vaikkapa 1500e on takaisinmaksuaika 3,55v.

Ja edelleen, laskelma on vain suuntaa antava. Jokainen tietää itse parhaiten kulutuksensa, elintapansa, sähkön hintansa ja käyttöajan, joten jokaisen on syytä laskea itse omilla arvoillaan.

Lue lisää

On täysin väärä lähtökohta lähteä arvioimaan pumpun hyötyö siltä pohjalta että kuinka suuren osan lämmitysenergiasta se tuottasi.

Tarkastalelu täytyy tehdä niin että kuinka suuren osan se voi teorissa/käytännössä tuottaa.

Kesällä hyötysuhde on parhaimmillaan, mutta silloin ei tarvita lainkaan lämmitystä. Talvella lämmitystarve on suurin, mutta silloin pumpun hyötykerroin on yksi. Eli käytännön syistä ja teknisestä toteutuksesta johtuen pois rajautuu parhaan lämpökertoimen aika sekä suurimman energian tarpeen aika.

Eli käytännössä pumpun käyttöalue on se aika vuodesta kun lämpötila on välillä -10°. Lisäksi pitää huomioida lämmön tarve pumpun sijoituskoheteessa. Jos pumpun teho on 3kW, niin on hyvin todennäköistä että pakkasta pitää olla jonkin verran ennen kuin pumppu toimii täysillä, riippuu tietysti tilan koosta yms.

Jos ajatellaan että keskimääräinen hyöty olisi sellainen että kilowatilla sähköä saadaan kaksikilowattia lämpöä. Oletetaan että vuodessa on 7kk pumpulle kelvollista lämmitysaikaa, jolloin se voi hyödyntää keskimäärin 70% tehostaan, tämäkin edellyttäsi jo melko hyvää tilaa kyseiseen käyttöön. Näillä arvoilla pumpulla säästettäisiin vuodessa 3500kWh, eli noin 300€.

Ja oliko muita energialajeja käytössä ja miten ne muutteuivat tuon vuoden aikana?

Jussi kirjoitti:

Ja oliko muita energialajeja käytössä ja miten ne muutteuivat tuon vuoden aikana?

Kiukaassa paloi puita niinkuin ennenkin. Säätä en seurannut.

Lopultakin yksi selvä lukema, vaikuttaa aika lupaavaltakin. Sähkölämmitystalo varmaankin kyseessä, minkähän kokoinen ? Sähkönmenekki vuodessa ennen/jälkeen ilmalämpöpumppua, pelkkä erotus ei vielä kerro kovinpaljoa. Mikähän laite ?
Toki noiden hyötysuhteiden kautta voi yrittää laskea kwh säästöjä, mutta kun tuo hyötysuhdekin sellainen muuttuja että melkolailla optimiolojen mukaan ilmoitellaan. Koska laitteita asennellaan ahkerasti, niin luulisi löytyvän ihan todellisia lukemiakin vuosi ennen ja jälkeen investoinnin.

Kulutus edellisenä vuonna ennen pumppua oli 22701 kwh ja nyt 17613 kwh.

jaska kirjoitti:

Kulutus edellisenä vuonna ennen pumppua oli 22701 kwh ja nyt 17613 kwh.

Siis hivenen isommat lähtölukemat (kwh) kuin minulla. Kerrotko vielä mikä laite ?
5000 kwh säästö olisi rahassa noin 300 euroa, laite asennettuna 1500 euroa joten 5 vuoden päästä pääsisi säästämään näillä hinnoilla. Kohtalaisen lupaavaa, jos nyt tuo 1500 eur. riittää. Taidanpa palata ilmalämpöpumppun hankintaan ainakin jos sähkön hinta nousee.

jaska kirjoitti:

Kiukaassa paloi puita niinkuin ennenkin. Säätä en seurannut.

Viime talvi oli tosiaan aika lämmin...

Kaikilla kiinteistöjen lämmitysjärjestelmillä on takaisinmaksuaika.Paitsi sähkölämmityksellä,ainakaan tällä foorumilla.

Kiiski Vastaranta kirjoitti:

Kaikilla kiinteistöjen lämmitysjärjestelmillä on takaisinmaksuaika.Paitsi sähkölämmityksellä,ainakaan tällä foorumilla.

Sähkölämmityksen takaisinmaksuaika tosiaan on pitkä. Minulla on ollut sähkälämmitys 35 vuotta, eikä se vielä ole maksanut itseään takaisin, päin vastoin minun täytyy maksaa jatkuvasti.

jaska kirjoitti:

Sähkölämmityksen takaisinmaksuaika tosiaan on pitkä. Minulla on ollut sähkälämmitys 35 vuotta, eikä se vielä ole maksanut itseään takaisin, päin vastoin minun täytyy maksaa jatkuvasti.

Lue lisää

35 vuotta sitten maksoi sähkölämmitysurakka ( toisella teetettynä) omakotitaloon, 120 m2, noin 11000 mk. Eli noin 10% silloisista omakotitalon rakennuskustannuksista. Ei taida tilanne olla miksikään muuttunut!

Laittaisin talooni ilmalämpöpumpun vain ja ainoastaan siitä syystä että sillä pienentäisin lämmityssähkönkulutusta (joka kyllä aika kohtuullinen toisaalta onkin). Kesällä ei ole ollut niin kuumaa että laitetta jäähdyttämiseen tarvitsisin. Näinollen minua kiinnostaa todellakin tuo ns. takaisinmaksuaika. En laske takaisinmaksuaikoja: sähkölämmitykselleni, kodinkoneille, kiukaalle.

No minusta lähtökohdan pitää olla se että mitään ei hankita tai tehdä ihan vain huvikseen, vaan kaikkeen pitää olla joku tarve tai siitä pitää olla jotain hyötyä.

Jääkaapin idea on se että siinä voi säilyttää helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joten se kannattaa hankkia, vaikka sen käyttö maksaa, eikä siis koskaam maksa itseään takaisin suoraan. Toisaalta voitasiin laskea että montako makkaraa ja maitopurkkia mätänisi kaappeihin, jos ei olisi jääkaappia.

Samoin ilmalämpöpumpun hankinnalle pitää olla jokin syy. Yleensä taloissa on lämmitys, joten lämmittimeksi hankkiminen ei ole syy, mutta lämmityskuluissa säästäminen on jo syy. Jotta tämä syy on mielekäs niin pitää olla todistettavissa että se todellakin säästää lämmityskuluja.

Ilmalämpöpumppu ei siirrä ilmaa seinän läpi. Suodatinhan siinä sisäyksikössä on ja kun se sisäilmaa kierrättää lävitseen niin ehkä se jnkv puhdistuu. Eli ei sotke koneellista ilmanvaihtoa.

Otto1 kirjoitti:

Ilmalämpöpumppu ei siirrä ilmaa seinän läpi. Suodatinhan siinä sisäyksikössä on ja kun se sisäilmaa kierrättää lävitseen niin ehkä se jnkv puhdistuu. Eli ei sotke koneellista ilmanvaihtoa.

Lue lisää

Voihan se puhaltaa sen ilmansa suoraan koneelliseen poistoventtiiliin.
Parasta ILP:n kannalta olisi ilmeisesti se, että talo olisi tavallaan umpio, jossa ILP pyörittäisi vain sisäilmaa. Kaikki normaali asumistoiminta, kuten ovien ja ikkunoiden avaukset tavallaan häiritsevät ja saavat ILP:n suistumaan ideaalitilastaan kauemmaksi, jolloin hyötysuhdekin on arveluttava. Ilma muuttuu kuivaksi ja pölyttämäksi, jos jaksaa puhdistella suodattimia. Tarvitaan ilmankosteutin, joka kuluttaa runsaasti energiaa, höyrystämällä vettä kuivaan ilmaan. Kasvit kasvavat huonosti. Humina täyttää stereotilan.

Itse otin talosta lämmöt pois maaliskuun lopussa, paitsi kosteista tiloista vasta huhtikuunlopussa. Edelleenkään talon lämmöt eivtä ole vielä päällä, mutta kosteissa tiloissa ne ovat olleet päällä noin kuukauden verran. Nyt ilmojen jäähtyessä olen lämmitellyt takkaa pari kertaa viikossa ja se on toistaiseksi riittänyt, ajattelin piruuttani kokeilla koska vaimo pakottaa pistämään lämmityksen kunnolla päälle :)