Pitääkö olla superaivot, että tän suunnistuksen saa kulkemaan? Itse joudun tutkimaan karttaa ja etsimään sieltä tunnusmerkkejä, tarkastamaan vielä onko nousua vai laskua ja vasta sitten pääsen liikkeelle. Sitten vielä kompassiin suunta ja muut ovat jo maalissa... Ikää reilu 30 vee eikä näössä mitään vikaa, mutta silti kartanluku on tihrustamista.
Menen melkein aina suoraan, koska viivalta poikkeaminen on lähes aina vienyt metsään. Joskus selviä kuviorajoja noudattaen olen onnistuneesti kiertänyt tiheikön (jee!)
Miten nuo muut kun vain vilkaisevat karttaa ja tietävät heti minne mennä?
Jengi vain vilkaisee karttaa ja kiitää rastivälin? :O
Hidas aivo
8
2391
Vastaukset
- suunennahavin
Suurin osa heistä jotka pääsevät lähtemään rastilta heti seuraavalle on ollut paljon harjoittelua takana. He tekevät todennäköisesti suunnitelman seuraavan rastivälin reitinvalinnasta jo edeltävällä rastivälillä. Hyvä ohje on -Suunnittele-Ennakoi-Havainnoi, tätä käyttävät kaikki huippusuunnistajatkin. Eikun tsemppiä!!!
- Harrastelija venla
Poikkea vaan rohkeasti viivalta niin opit mieltämään asioita kartalta vs miltä samat asiat näyttävät luonnossa.
Oman kokemukseni mukaan iltarasteilla saa muilta suunnistajilta hyviä neuvoja ja vinkkejä, kun vaan kysyt rohkeasti heidän mielipidettään.
Tsemppiä! - reka2
Kyllä se pari kesää vie ihan keneltä vaan, ennenkuin jotenkin alkaa sujumaan, kun lisää vauhtia pummit senkuin lisääntyy. Hienointa on kun osaat pitää vauhdin balanssissa taitoosi nähden, eli periaatteessa kilpailet itsesi kanssa, tietokoneesi saattaa tiltata kun lisäät jerkkua, mut varo, voit jäädä koukkuun.
- Jukola1990
Opettele ensin löytämään rastit niin ettei niiden hakemiseen mene aikaa (ja niihin ns. pummeihin luiskahtaa helposti minuutteja, jos suunnistustarkkaavaisuus pääsee herpaantumaan.). Vauhti tulee (kovenee) siinä sivussa sitten kun suunnistusvarmuus ja kunto paranee harjoituksen myöstä.
Käytä peukalokompassia, sillä saa suunnan nopeasti. Ota rastilta lähtiessäsi suunta, mutta opettele suunnistamaan kartanlukuun perustuvaa suunnistusta käyttäen. Vain tarkkaa (rastillemeno) suuntaa hakiessa "tähtää" kompassisuunnalla. Opettele erityisesti lukemaan korkeuskäyriä, esim:
- nyt mennään alas...oikealla kumpare ja sen takaa lähtee kapea notkelma....se vetäisee suoraan polulle.... polkua pitkin n. 100 m ja vasemmalla näkyy pari suppaa, joiden välistä juoksen mäen harjanteelle....harjanteen takana, silloin kun se alkaa kaartua vähän vasemmalle, on jyrkänne ja rastilippu.
Kivi voi näyttää helpolta rastipisteeltä maastossa, muuta se voi olla tulosuunnassa sammaleiden peitossa, jolloin vaarana juosta ohi. Jos on tarkka rastipiste tasaisessa maastossa, jossa ei ole paljon "luettavaa", niin mittaa matkaa askelparein. Esim. minulla maastossa askelpareja n. 50 / 100 metriä kohden (polulla 40). Otettava huomioon korkeuserot. Jos esim. rastisupalle matkaa 200 metriä (eikä kartalla ole "luettavaa"), niin mittaan askelpareilla juosten 80 askelparia. Silloin olen jo lähellä rastia. Kun lähestyy rastia, niin on tärkeää vilkuilla vasemmalle ja oikealle koska suunnistus on harvoin aivan tarkkaa. Ja välillä vilkaisee taaksepäin, ettei juokse rastin ohi. - Juoksija10
Mä en aina huomaa kartasta kaikkia merkkejä, vaikka näkö on todettu hyväksi. Esim. pienenpieni avokallio eli nuppineulanpään kokoinen vaaleanharmaa alue jää helposti huomaamatta. Sitten ollaan ihmeissään kun tulee avokallio vastaan tai jätän sen huomioimatta. Juostessa en kyllä näe kartasta mitään tärinän takia... :(
- Hidasaivo
Nyt kolme kesää myöhemmin sujuu jo paremmin! :D Osaan lukea vain oleellisen kartalta ja hahmotan maastoa paremmin. Kiva laji.
- SuunnistusKärpänen
Olet siis jo huomannut, että tässä mielenkiintoisessa ja antoisassa lajissa tarvitaan paljon harjoitusta, ennen kuin asiat rupeavat sujumaan luontevasti ja vaivattomasti.
Itse aikanaan harjoittelin tuota silmän ja käden koordinaatiota keväisillä lenkeillä lukemalla yhden dekkarin. Jotkut ovat lukeneet päivän lehteä lenkillä. Kun tämän koordinaation oppii ensin hieman tasaisemmalla alustalla, jalostuu se kyllä aika nopeasti myös metsäsä toimivaksi.- Anonyymi
Harjoittelemalla sitä rutiinia väitellen tuli ja kun kolme kesää myöhemmin menin samoille rastiväleille, muistin ne oikein hyvin ja ihmettelin miksen silloin ollut kartasta huomannut tuota, tai tätä.
Nyt iän myötä olen joutunut erilaisten piilareitten ja luuppien käyttöön ja totutellut ajatukseen ettei se taidollisesti optimisuoritus ole mikään välttämättömyys. Aikaa ja matkaa sinne metsään on ruvennut hupenemaan. MUTTA. Käytän nykyisin sykevyötä ja ompahan komian näköisiä ne sykekäyrät. Suunnilleen niin, että vauhdilla ja kovalla sykkeellä "hukkaan". Sitten hetki kartanlukua ja syke alas. Ja sama taas uudestaan. Ja kulkeepahan juoksu mahtavasti. Pelkällä hölkällä ei pienintäkään mahdollisuutta "piiskata" itseäni vastaavaan kuntoon.
Eksyilkää rohkeasti vaan ja nauttikaa syksyllä huippukunnosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1911284Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221128- 70850
- 48844
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53780Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50715- 33682
- 60679
- 50655
- 52647