Katso tarkkaan mihin astut, kehen rakastut :)

Kannattaa säästää hehkutus ja tulkinnat luonteesta tai sopivuudesta aviomieheksi siihen asti kunnes olette olleet yhdessä miehen lähtömaassa. Siellä ne todelliset arvot paljastuu, mitä oikeasti ajattelee kotitöistä, rooleista yms. Kokemuksesta voin sanoa ettei ne fyysiset ominaisuudet tai vetovoimakaan riitä pitkälle, kun ollaan oikeasti avioliitossa.

Kovin mielelläni kertoisin chom chomille suhteistani ulkolaisiin naisiin, mutta valitettavasti minulla ei sellaisia ole.
Nykyisestä käytännöstä poiketen minulle ovat riittäneet suomalaiset naiset vaikka omaankin vaativan maun.

Luterilaisen työetiikan mukaan suomalainen nainen ei ole materialisti aasialaisen, afrikkalaisen tai itäeurooppalaisen ämmän tavoin. Suomalainen nainen osaa arvostoo itseään pukeutumalla vaatimattomasti. Kymmenen sentin korkokengät tekee naisesta itäeurooppalaisen huorahtavan. Siinäpä ne kaksi puolta miksi pohjoismainen on paras. Nöyryys, ahkeruus ja vaatimattomuus puuttuvat kaikki itäeurooppalaiselta, aasialaiselta, afrikkalaiselta ja eteläeurooppalaiselta.

Aloituksessa pyydettiin olemaan vertailematta, niin josko säästettäis johonkin toiseen paikkaan nää vertailut.

Ihastuin avoimuuteen, rehellisyyteen ja huolehtivaisuuteen miehessäni. Hän myös näytti alusta asti ihastumisensa minuun suoraan ja avoimesti halusi halata ja pussata keskellä kaupunkia.

Hän myös käyttäytyy aina kuin herrasmies ja on aina selvinpäin ilman päihteitä. Hän pitää kodin siistinä ja kokkaa. Tunnen itseni aina kuningattareksi hänen seurassaan.

Kiva aloitus :-)
Aika samoilla linjoilla olen minakin, eli ihastuin juuri tuohon positiiviseen elamanasenteeseen, rohkeuteen, itsevarmuuteen ja ennenkaikkea siihen kohteliaisuuteen ja reiluuteen, mita han aina osoittaa muita kohtaan.

Vaikka tuosta ensitapaamisestamme onkin kulunut jo reilusti yli 10 vuotta, muistan tuon tilanteen kuin eilisen päivän.

Olin paikallisessa myymälässä ja yritin kieliongelmista huolimatta selittää asiaani kaupan kiinalaiselle myyjälle kun viereeni pyyhkäisi nainen joka oli enemmän kuin edes päiväunissa olisi osannut uneksia.
Täydellinen vartalo, kauniit kasvot ja seksikäs ääni ja hän tarjoutui tulkiksi selvittämään asiaa.

Mielessäni takoi vain "WAU mikä nainen" ja yritin tehdä vaikka tikusta asiaa ettei tuo seireeni häviäisi yhtä nopeasti kuin oli viereeni tullutkin.
Sitten keksin ehdottaa hänelle että tarjoan hänelle ruuan palkinnoksi avusta ja onneksi hän suostui :).
Ravintolassa sain vielä suostuteltua hänet minulle oppaaksi kaupungille joten näistä ensihetkistä kaikki alkoi.

Lopullinen "WAU" tuli siitä kun huomasin että hän oli myös loistavan huumorintajuinen, ystävällinen ja vahvan itsetunnon omaava nainen, joten se oli menoa heti ensi hetkestä lähtien.

Sanokoot muut mitä tahansa niin ainakin minulla juuri vaimoni ylivertainen kauneus oli se tekijä mikä alun alkaen vaikutti suhteen alkamiseen ja jatkossa hänen luonteensa muut ominaisuutensa aiheuttivat sittemmin rakastumiseen ja edelleen avioliittoon.

Hän tuli sattumalta elämääni ja oli tukenani vaikeina aikoina, joten tiesin luotettavaksi ja kohteliaisuuden yms. ominaisuudet. Lopulta sovimme treffeistä ja silloin iskivät ulkoiset ominaisuudet ihastukseen lisäkipinää, (siihen asti olin uskotellut itselleni ettei meistä tulisi "ystäviä kummempaa"), veikeä hymy, tuikkivat silmät ja sopivan lihaksikas. ehkä nämä riittävät, ettei mene luetteloksi ;)
Pian 10v.mittarissa meillä, mutta tuo päivä on myös minulla kirkkaana mielessä.

Noh varmaa ensimmäiseksi kiinnoistuin siitä että hän pyysi dokaamaan. Siitä se lähti en silloin pahemmin kiinnittänyt huomiota ulkonäköön, sillä eihän se ole kaikki kaikessa. Jotenki se vaan kehitty siitä vaikka ei suhde tullut aluksi mieleenkään.

Yhteinen vapaa-ajan toiminta yhdisti meidät. Tapasimme vapaaehtoistyössämme. Ensitapaamisella kiinnitin huomiota mieheni ulkonäköön. Hän oli komea. Hänellä on mahtava, valloittava hymy. Hän sai minut myös nauramaan. Hän oli kohtelias ja ahkera. Hän on oikea sosiaalinen perhonen. Järjestimme yhdessä pienen iltatapahtuman vapaaehtoisryhmällemme, jonka järjestelyissä vietimme paljon aikaa. Tämän jälkeen podin flunssaa, jonka aikana hän toi ovelleni suklaata, jaffaa yms. Lopullinen hurmaus tapahtui kun mieheni tarjoitui tiskaamaan, voivoteltuani kun en kuumeeltani jaksa itse! Hyvä vinkki sinkku miehille! ;) Parannuttuani menimme ensimmäisille virallisille treffeille ja siitä alkoi yhteiselo.