Kaksivuotiaana päiväunet

Väsyäiti

Tai niiden vaikeus. Tyttö on nyt 1v10kk ja päikkäreiltä nukahtaminen on tappelua. Niin kyllä myös yöunille nukahtaminen. Jätettiin tutti pois reilu kuukausi sitten ja sen jälkeen tää on ollut ihan perseestä. Yöllä nukkuu n. Klo 21-07, joten mun laskujen mukaan tartteisi päivällä unet. Lisäksi on kyllä tosi väsynyt, kun päikkärit on paristi jätetty ihan pois. Ja autoon ja liikkuviin rattaisiin nukahtaa kyllä.
Rutiinit on käytössä niin päivällä kuin illallakin, oon kokeillut vaan antaa vänistä (väsynyttä itkua, huutelua), oon kokeillut käydä aina kaatamassa takaisin, silitellyt, istunut huoneessa, maannut itse vieressä... Ollaan kokeiltu eri aikoja päikkäreille. Nukahtaa kyllä, mutta esim. nyt oon tässä taistellut lapsen kanssa 1,5 tuntia.

Aika turhauttavaa. Onko vinkkejä vielä?

12

233

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Miksi se tutti jätettiin pois? MITEN se tapahtui? Voi hyvin olla ettei rauhoittuminen
      ilman tuttia onnistu lapseltasi?

      • Väsyäiti

        Tutti jätettiin siksi, että oli mun mielestä hyvä aika. Kaksivuotta lähestyi ja syksy tulee taas, lapsi menee hoitoon ja mä töihin. Lapsi siis itse vei tutit oravavauvoille, vaihdokkina "tytöille luetaan iltasatu, vauvat syö tuttia". Kyllä mä tavallaan ymmärrän, että on varmasti jokin kausi, jolloin tutista luopuminen on helpointa, mutta näin tehtiin reilu kuukausi sitten eikä tuttiin enää palata, se on varmaa.

        Voi olla, että tää luopuminen ottaa nyt tavallista kovemmille, en tiedä.


      • Tutinkaipuu
        Väsyäiti kirjoitti:

        Tutti jätettiin siksi, että oli mun mielestä hyvä aika. Kaksivuotta lähestyi ja syksy tulee taas, lapsi menee hoitoon ja mä töihin. Lapsi siis itse vei tutit oravavauvoille, vaihdokkina "tytöille luetaan iltasatu, vauvat syö tuttia". Kyllä mä tavallaan ymmärrän, että on varmasti jokin kausi, jolloin tutista luopuminen on helpointa, mutta näin tehtiin reilu kuukausi sitten eikä tuttiin enää palata, se on varmaa.

        Voi olla, että tää luopuminen ottaa nyt tavallista kovemmille, en tiedä.

        Todennäköisesti se on juuri niin, että ei ollut hyvä aika luopua tutista. Eihän se mitään olisi haitannut syödä tuttia vielä hoidon aloittamisen yli, kun lapsi kuitenkin on noin pieni. Jos tutti on käytössä vain päikkäreillä tms., ei siitä ole purennalle sen kummempaa haittaa, vaikka lapsi yli kaksivuotias olisikin. Eipä tuossa nyt taida muu auttaa kuin odotella, että lapsi sopeutuu tilanteeseen.


      • ...
        Väsyäiti kirjoitti:

        Tutti jätettiin siksi, että oli mun mielestä hyvä aika. Kaksivuotta lähestyi ja syksy tulee taas, lapsi menee hoitoon ja mä töihin. Lapsi siis itse vei tutit oravavauvoille, vaihdokkina "tytöille luetaan iltasatu, vauvat syö tuttia". Kyllä mä tavallaan ymmärrän, että on varmasti jokin kausi, jolloin tutista luopuminen on helpointa, mutta näin tehtiin reilu kuukausi sitten eikä tuttiin enää palata, se on varmaa.

        Voi olla, että tää luopuminen ottaa nyt tavallista kovemmille, en tiedä.

        Tutin poisjättäminen oli Sinun päätös, tuskin tyttäresi. Totta on että kasvaminen merkitsee vauvajuttujen taakse jättämistä mutta tilalle tulisi tarjota jotain muuta jonka avulla lapsesi pystyisi itseään rauhoittamaan, kuten aikaisemmin tutin avulla. iltasati om varmasti kiva asia mutta sillä ei samaa merkitystä. Tässä iässä usein unilelun käyttöönotosta ollut suurta apua. Voisit hankkia ihan erityisen pehmolelun lapsellesi ja kertoa että nukahtaminen tämän avulla helpompaa kun tuttia ei enää ole. Unilelun svulla lapsi siis ITSE pystyy rauhoittumaan.


      • Tutitjuu
        ... kirjoitti:

        Tutin poisjättäminen oli Sinun päätös, tuskin tyttäresi. Totta on että kasvaminen merkitsee vauvajuttujen taakse jättämistä mutta tilalle tulisi tarjota jotain muuta jonka avulla lapsesi pystyisi itseään rauhoittamaan, kuten aikaisemmin tutin avulla. iltasati om varmasti kiva asia mutta sillä ei samaa merkitystä. Tässä iässä usein unilelun käyttöönotosta ollut suurta apua. Voisit hankkia ihan erityisen pehmolelun lapsellesi ja kertoa että nukahtaminen tämän avulla helpompaa kun tuttia ei enää ole. Unilelun svulla lapsi siis ITSE pystyy rauhoittumaan.

        Oletko kuullut monestikin, että tutin poisjättäminen on täysin lapsen päätös? Mun kokemuksen mukaan se on aina aikuisen päätös, samoin kuin tutin syömisen aloittaminenkin.


      • ...
        Tutitjuu kirjoitti:

        Oletko kuullut monestikin, että tutin poisjättäminen on täysin lapsen päätös? Mun kokemuksen mukaan se on aina aikuisen päätös, samoin kuin tutin syömisen aloittaminenkin.

        Ei ollut tarkoitus kritiikkinä, vain asian toteaminen joka auttaa ehkä ymmärtämään miten vaikea juttu pienelle. Lapsen sopiva turhauttaminen todella vie kehitystä eteenpäin:). Pointtini oli että lapsesi tarvitsee jotain joka auttaa ja tämä unilelu usein juuri oikea apu tässä kohtaan.Kuulisin mielelläni kommenttisi tähän.


      • Väsyäiti
        ... kirjoitti:

        Ei ollut tarkoitus kritiikkinä, vain asian toteaminen joka auttaa ehkä ymmärtämään miten vaikea juttu pienelle. Lapsen sopiva turhauttaminen todella vie kehitystä eteenpäin:). Pointtini oli että lapsesi tarvitsee jotain joka auttaa ja tämä unilelu usein juuri oikea apu tässä kohtaan.Kuulisin mielelläni kommenttisi tähän.

        Moikka! Siis tuo edellinen ei ollut minun kommenttini. Mutta joo, tiedän että päätös oli minun, niin kirjoitin tuossa ekassa viestissäni. Ja ilmeisen väärään aikaan.

        Lapsella on kyllä unikaveri, ollut vauvasta lähtien ja se on tärkeä. Hän tulee (eli haen) vaikeimpina öinä viereen nukkumaan, ja tyttö kyllä huolehtii, että koira seuraa mukana.


    • Tutitjuu

      No, onhan tää nyt ihan hölmöä kommentoida tuota tuttiasiaa, kun ei siihen enää kannata palata. Tehty mikä tehty ja eteenpäin. Nobel sille äidille, joka onnistuu kasvattamaan lapsensa ilman itkua tai taistelua. Tai oikeastaan ei, koska sitten on kyllä aika psyykkisesti rikki oleva lapsi lopputuloksena.

      Voi olla, että tyttö kapinoi harvinaisen pitkään tutin menetystä vastaan, voi olla että kärsii helteistä, valoisasta, uhmaikä puskee päälle, jolloin pompottaa juuri noin vanhempia eikä tiedä itsekään mitä haluaa. Kyllä taas jossain vaiheessa helpottaa, kun vain olette turvallisia ja johdonmukaisia. :) Sitten tulee taas uusi vaihe tilalle. ;)

    • k6iddsn

      Minä itse kokeilisin ehkä viedä lapsen unileluostoksille ja hän saisi valita parhaan unikaverin minkä tahtoo itselleen (meillä se olisi varmaan joku niistä pienimmistä öttiäisistä). Ja tähän unikaveriin kun liitetään vielä vähän satua ja leikkiä, alkaa turva olla taattua. Voittehan iltaisin miettiä missä tämä lelu on seikkaillut, mistä se tykkää, missä se on hyvä, minkä värinen/kokoinen jne. Sitten lapsi saa jäädä itse sitä tutkimaan (jos siis on tottunu nukahtamaan yksin). Vaikuttaa sille, että hän on jäänyt kaipaamaan jotain rauhoittavaa turvaa, joten joku unirätti tai lelu voisi olla paikallaan. Tykkäisikö hän näpertää sellaista rättiä, johon ompelisit nauhanpätkiä, lenkkejä, solmuja, muovirinkuloita yms. reunoihin. Toiset tykkää nyperrellä jotain nukahtaessaan.

      • Väsyäiti

        Unilelu siis löytyy, se on ollut kaverina pitkään. :)


      • ...
        Väsyäiti kirjoitti:

        Unilelu siis löytyy, se on ollut kaverina pitkään. :)

        Hei vielä väsyäiti! Tilannetta saattaa myös hankaloittaa lapsen ikä. 18kk on juuri se aika kehityksellisesti jolloin lapsi tuntee itsensä erityisen turvattomaksi koska alkaa käsittää ettei äidin apu olekaan aina itsestään selvä. Tämä on se ikä jolloin lapsi usein erityisen huolissaan siitä missä äiti on ja ettei jätä. Tämäkin vaihe menee kyllä ohi, vaikka saattaakin tuntua loputtomalta :) !


      • Väsyäiti
        ... kirjoitti:

        Hei vielä väsyäiti! Tilannetta saattaa myös hankaloittaa lapsen ikä. 18kk on juuri se aika kehityksellisesti jolloin lapsi tuntee itsensä erityisen turvattomaksi koska alkaa käsittää ettei äidin apu olekaan aina itsestään selvä. Tämä on se ikä jolloin lapsi usein erityisen huolissaan siitä missä äiti on ja ettei jätä. Tämäkin vaihe menee kyllä ohi, vaikka saattaakin tuntua loputtomalta :) !

        Kiitos tsempeistä! Näin varmasti onkin. Ja kaikki liittyy kaikkeen, vaikkei sitä aina muista. Meillä on nyt sellainen äitiäitiäiti-vaihe menossa, isi "kelpaa" vähän huijaamalla, esim. "näytitkö isille sen uuden kirjan jo" ja sitten suihkuun. Ja siihenkin väsyy.

        Nyt kun avauduin tänne, niin alkoi ihan uusi vaihe päikkäreissä! Hetken tyttö kyllä huutelee pinnasängystä, mutta kun olen itse tyyni, ei vaihdeta paikka (ulos, sisälle tms.), niin rauhoittuu lopulta. Tänään vein sänkyyn, kolmesti huhuili äitiä ja nukahti. Ah!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      214
      1789
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      143
      1493
    3. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      78
      1398
    4. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      57
      1226
    5. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      9
      1210
    6. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      74
      1105
    7. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      109
      1029
    8. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      55
      990
    9. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      890
    10. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      55
      882
    Aihe