perinteistä kirjeystävää vailla?

Lukiessani runoa ja tuo lukemani ei oikein rimmaa, siinä tökkii jokin. Samoilla sanoilla toisin aseteltuna siitä voisi tulla ehompi. Mutta ainahan toki on niin että tekijä tietää ja pukee sanat omiksi ilmaistessaan jotain. Kuitenkin, vaikka nykysuunta onkin vapaa ja saa ajoittain lukea erinäisiä outouksia joita ei parhaalla tahdoillakaan voi runoksi kutsua, niitä vain tuputetaan näkyviin.
Runon pitäisi olla kuin kaksi jalkaa jotta kävely sujuu, jos toinen puuttuu menee tökkimiseksi ja siksi nykyrunous onkin yksijalkaisten sanomaa jotka tökkii pahasti.

Lukemani pätkä jonka oheistanut mukaan ei töki pahasti mutta tökkii kuitenkin, sanavalinnat ei rimmaa keskenään ja loppuu kesken tai kuin seinään. Siitä tulee usein tuotos joka ei anna mitään ja minä en ainakaan saanut runostasi mitään, ei sytytä niin että lukemani maistuu. Siitä puuttuu jotakin, mutta kun kyseessä on harrastelija omaksi ilokseen sen ymmärtää hyvin. Mutta ajatus tuokin.

Sää sitä runöillä jös hälyää. Ei öle päkkö tykätä jös ei häluä.

No jopas nyt on...

Kyllähän sitä jokainen runoilla saa omalla tyylillään, enkä mie oikein tiedäkään onko tuo sitä *oikeaa* runoilua, millaista on oikea runoilu, ainakin siitä tulee hyvä mieli kun jotain saa paperille

Suuntasi on jo oikea kun saat paperille tekstiä. Hyvä runo minun mielestä ja muista et ole ainoa!

ADHD ihmiset ovat yleensä erittäin selkeästi luovasti lahjakkaita. Se on heidän ominaisuutensa. Siitä pitää siis olla myös ylpeä. Mietin vain tuossa olisiko se sinun johtotähtesi, tehdä jotain luovaa ja omaperäistä. Nyt kun nämä ns. perinteiset ammatit häviävät tämän rakennemuutokseen syövereihin niin eikö juuri se luovuus ole ihan in. Tulevaisuudessa ei voi enää tehdä suorittavia rutiinihommia vaan innovatiivisuus tulee kartalle ja jokaisen jolla on luovuutta kannattaisi pistää se myös töihin.