Linssin rakenne

Leican linssit piirtävät hyvin, mutta muutkin valmistajat osaavat suunnitella ja valmistaa loistavasti piirtäviä linssejä. Usein niiden salaisuus on erittäin pitkälle kehitetyssä päällystetekniikassa, jollaista tuskin edes löytyy nykyisistä Leican linsseistä. Sitä paitsi Leican linssejä valmistettiin merkin kulta-aikoina paljon aivan muualla kuin Saksassa, Kanadassa tai Espanjassa. Osan niistä valmisti nimittäin japanilainen Minolta.

Sonyn kaareva kenno on toistaiseksi tekninen kuriositeetti. Valitettavasti Sony on kerta toisensa jälkeen onnstunut pilaamaan nämä loistavat keksintönsä puskemalla markkinoille aivan ala-arvoisia tuotteita kuten naurettavan huonoja kittilinssejä.

Ei suurien linssimäärin käyttö rajoitu ainoastaan liukuobjektiiveihin. Viimeisen parin vuoden aikana on esitelty myös monia loistavia kiinteäpolttovälisiä objektiiveja. Niissä suureen elementtimäärään on päädytty siksi, että monissa loistavissa objektiiveissa käytetään nykyisin uskomattoman korkeataittoisia elementtejä, joihin liittyvien ongelmien eliminoimiseksi lisäelementtejä pääasiassa käytetään. Tämä ei kuitenkaan enää välttämättä tuota entisaikojen monilinssisiä objektiiveja vaivanneita hankalia ongelmia (sisäiset heijastukset), koska nykyaikaiset pinnoitusmenetelmät ovat aivan jotain muuta kuin aiemmat.
Suurella linssien lukumäärällä voidaan nykyisin välttää myös paksujen ja painavien elementtien käyttö. Lisäksi nuo elementit liikkuvat usein myös kiinteäpolttovälisissä objektiiveissa tarkennettaessa toisistaan riippumattomasti.

Linssin Lude kirjoitti:

Ei suurien linssimäärin käyttö rajoitu ainoastaan liukuobjektiiveihin. Viimeisen parin vuoden aikana on esitelty myös monia loistavia kiinteäpolttovälisiä objektiiveja. Niissä suureen elementtimäärään on päädytty siksi, että monissa loistavissa objektiiveissa käytetään nykyisin uskomattoman korkeataittoisia elementtejä, joihin liittyvien ongelmien eliminoimiseksi lisäelementtejä pääasiassa käytetään. Tämä ei kuitenkaan enää välttämättä tuota entisaikojen monilinssisiä objektiiveja vaivanneita hankalia ongelmia (sisäiset heijastukset), koska nykyaikaiset pinnoitusmenetelmät ovat aivan jotain muuta kuin aiemmat.
Suurella linssien lukumäärällä voidaan nykyisin välttää myös paksujen ja painavien elementtien käyttö. Lisäksi nuo elementit liikkuvat usein myös kiinteäpolttovälisissä objektiiveissa tarkennettaessa toisistaan riippumattomasti.

Lue lisää

Sisäinen tarkennus lisäsi linssien lisätarvetta.
Oli laatu mikä tahansa vie suuri linssimäärä valovoimaa.
Kun katselet valonläpäisytestejä huomaat, ettei mikään objektiivi ole nimellisvalovoimansa mukainen, vaan heikompi. 5,6 valovoimainen on usein f 6,7-7. Joskus asian huomaa ilman mittauksiakin ja himmentimen käyttäytyminen kertoo omaa kieltään.
Lasi sinänsä pinnoista ja heijastuksista huolimatta syö valoa, kuten ilmakin.

lkjgkwhgre kirjoitti:

Sisäinen tarkennus lisäsi linssien lisätarvetta.
Oli laatu mikä tahansa vie suuri linssimäärä valovoimaa.
Kun katselet valonläpäisytestejä huomaat, ettei mikään objektiivi ole nimellisvalovoimansa mukainen, vaan heikompi. 5,6 valovoimainen on usein f 6,7-7. Joskus asian huomaa ilman mittauksiakin ja himmentimen käyttäytyminen kertoo omaa kieltään.
Lasi sinänsä pinnoista ja heijastuksista huolimatta syö valoa, kuten ilmakin.

Lue lisää

"Oli laatu mikä tahansa vie suuri linssimäärä valovoimaa."

Totta, mutta nykyaikaisilla pinnoitusmenetelmillä tuo hävikki on siedettävän pieni. Uusimmat pinnoitteet ovat tässä suhteessa huomattavasti kehittyneempiä kuin vain muutama vuosi sitten käytetyt, ja tämä näkyy näitä pinnoitteita käyttävien uusien objektiivien hämmästyttävänä kontrastina. Itse käyttämälläni laajakulmalla otettuja kuvia on lähes pakko hieman rukata (eli kontrastia vähentää), jotta lopullinen kuva ei näyttäisi liian kovalta.