mitä yliopistossa 3-vuotisia tutkintoja

opiskelijaksi

Onko yliopistossa muita aloja kuin farmasia, sosiaalityö, lastentarhanopettaja? Joissa kolmevuotinen opiskelu ja saa ammatin!

11

210

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tietäjä.

      Kaikilla aloilla voi suorittaa kandidaatin tutkinnon. Se on saman arvoinen esim. AMK-tutkintojen kanssa.

    • kandi1

      Ammattiahan sillä ei tosin saa.

      • Että tälleen

        Harvasta yliopistotutkinnosta nyt suoraan saa ammatin. Tietysti auktorisoidut ammatit kuten lääkärit, juristit ja arkkitehdit ovat poikkeuksia.


    • 712

      Sosiaalityö vie kylläkin sen 5-6 vuotta minkä muutkin

    • Helppo homma

      Oikis tai kauppis menee kolmessa vuodessa kevyesti.

      • 1920

        Kevyesti? Miksihän sitten valmistuvat ovat usein 25-v. tai yli...


      • Helppo homma
        1920 kirjoitti:

        Kevyesti? Miksihän sitten valmistuvat ovat usein 25-v. tai yli...

        Sisäänpääsy kestää kolme vuotta.


    • fasdfadsfk

      Suomessa nyt ei oikein arvosteta tuota kandintutkintoa. Ulkomailla näkee paljonkin näitä kandilla töihin lähteviä, mutta Suomessa se vain on vakiintunut, että hommat hoidetaan maisteriin asti. Jos ei maisterin papereita löydy niin kielii enemmänkin intohimottumuudesta alaa kohtaan. Eli en suosittele suorittamaan yliopistossa mitään, mikäli vain 3-vuotta aiot olla, mielummin vuosi lisää ja amkkiin.

      • Wanhempi opiskelija

        Suomessa koulutetaan kansainvälisesti ihan hel-ve-tisti korkeakouluissa/ yliopistoissa väkeä. Miksi kaikkien pitää olla ni-in korkeakoulutettuja? Tarvitaanko esimerkiksi amkk -jatkotutkintoja? - Jos joku haluaa ylemmän korkeakoulututkinnon menköön yliopistoon ja jos halua, ei ja haluaa alemman korkeakoulututkinnon niin sitten ammattikorkeakouluun Mutta voisiko nämä kaksi suuntaa jotenkin joskus yhdistää, paremin kuin nyt, jolloin kinataan siitä, että mikä ylipäätään amkk:n tehtävä. On typerää väittää, että yliopistot kouluttaisi teoreetikot ja ammattikorkea-koulut käytännön osaajat. Tai sitten tässä maassa koulutetaan aikas monta kauppateoreetikkoa, insinööri-teoreetikkooa, sosiaalityön-teoreetikkoa vain muutaman mainitakseni


      • dipdii
        Wanhempi opiskelija kirjoitti:

        Suomessa koulutetaan kansainvälisesti ihan hel-ve-tisti korkeakouluissa/ yliopistoissa väkeä. Miksi kaikkien pitää olla ni-in korkeakoulutettuja? Tarvitaanko esimerkiksi amkk -jatkotutkintoja? - Jos joku haluaa ylemmän korkeakoulututkinnon menköön yliopistoon ja jos halua, ei ja haluaa alemman korkeakoulututkinnon niin sitten ammattikorkeakouluun Mutta voisiko nämä kaksi suuntaa jotenkin joskus yhdistää, paremin kuin nyt, jolloin kinataan siitä, että mikä ylipäätään amkk:n tehtävä. On typerää väittää, että yliopistot kouluttaisi teoreetikot ja ammattikorkea-koulut käytännön osaajat. Tai sitten tässä maassa koulutetaan aikas monta kauppateoreetikkoa, insinööri-teoreetikkooa, sosiaalityön-teoreetikkoa vain muutaman mainitakseni

        Typerä systeemihän tämä on. Aivan liikaa maisteritason ihmisiä, jotka sitten valmistuvatkin työttömiksi. Kovin yleistä on myös se, ettei työllistytä omaa koulutusta vastaavaan työhön, kun valmistuneita on liikaa tai sitten ne hommat ei alunperinkään kiinnosta, mutta yliopistoon "täytyi" päästä.
        Lisäksi AMK on halunnut kokoajan lähestyä yliopistoa jonkinlaisista statussyistä. On vaihdettu nimi korkeakouluksi ja muutettu tutkintoja enemmän yliopiston suuntaan. Täysin typerää.

        Wanhemman opiskelijan kanssa olen siitä hiukan eri mieltä, että kyllähän suuri osa yliopistotutkinnoista nimenomaan johtaa jonkinlaiseen teoreettiseen osaamiseen. Annetaan eväät opetella sitä omaa alaa jatkossakin, tehdä tutkimusta jne. AMK tähtää enemmän siihen, että on suoraan valmis tekemään sitä omaa, kohtuullisen kapeaa alaa. Toki silti yliopistosta valmistutaan käytännön ammatteihinkin, joskin osaamistasolta vaaditaan usein hiukan AMK-koulutusta enenmmän. Poikkeuksia tietysti on.


    • Wanhempi opiskelija

      Kiitos palautteestasi dipidi. En tainnut osata ilmaistani kantaani tarpeeksi selkeästi. En missään nimessä väitä, etteikö yliopistokoulutus nimenomaisesti johtaisi, jonkinlaiseen teoreettiseen osaamiseen. Tai ammattikorkea -koulutus johtaisi "kohtuullisen kapeaan" tai kuten kirjoitin käytännön osaamiseen. - Aika monta hommaa voi tehdä verraten hyvällä menestyksellä, ilman kovinkaan syvällistä asian teoreettista osaamista. Usein saattaa olla, että osaa alansa viimeisimmät tuulet. (sovellukset). Ei niidenkään osaaminen ja hallitseminen ole aina mikään pikkujuttu. Mutta yliopistoissa valmistuneen tulisi usein hallita myös paitsi nykyiset virtaukset, niin usein myös hieman tietää ja osata, myös se miten nykyiseen on tultu. Sekä, myös kuinka saattaisi "teoriassa" tietää, miten rakentaa ja/ tai luoda uutta. Ymmärtää ja oivaltaa se, että hyvin harvassa asiassa on vain yksi totuus.
      Siten, jos on, saavutettu "totuus asiasta", niin se on altis epäilylle ja joukolle lisä- kysymyksiä, joille sitten haetaan tutkimuksen ja teoretisoinnin kautta vastauksia ja pyritään "ravistelemaan" tuota totuutta. Sen sijaan, että ajateltaisiin, että tältä kohtaa maailma olisi nyt valmis, lopullisesti. Tietysti se, että haetaan vastausta teoreettisesti ja tutkimuksen kautta ei sulje pois, vaihtoehtoa siltä, etteikö myös muita tapoja olisi löytää ja saavuttaa parempi ratkaisu; uusi kilpaileva totuus ja/ tai tulkinta.
      Lopuksi se, mitä kritiosin. - korjaan yritin kritisoida on se, että uskottelemme yliopiston "valmistavan" vain teoreetikkoja ja ammattikorkeakoulujen käytäänön osaajia. - teoreettinen osaaminen tulisi nähdä enempi, yös käytäntöä palvelevaksi. Ei niin, että teoria olisi, jotenkin kilpaileva asia käytännölle. "puhtaita" teoreetikkoja tarvitsemme aikas vähän. Koska käytännön hommat on hoidettava ja tehtävä. - Toisaalta elämme, niin monimutkaisessa maailmassa, ettei käytännön osaajan kannata ajatella, että hän "käytännössä" voisi toimia ja tehdä asiat samalla tavalla seuraavat vuosisadat, tai edes kymmenet. - Koska (mm.) nykyinen kehitys mahdollistaa ja on mahdollistanut aiemmin vain teoreettisina pidettyjä asioita.
      Edellä esitetyn ja luultavasti kiireessä hieman sekavan vuodatukseni jälkeen olen sitä mieltä, että on mielestäni järjetöntä, kun koulutamme nykyisin niin paljon ns. korkeakouluissa ja yliopistoissa väkeä. Ajatellen että jako olisi 50% ja 50% Ammattikorkeakoulu "suppeat käytännön tekijät ja osaajat". Yliopistot "pohdiskelijajat ja teoreetikot" (- jotka eivät saattaisi toimia käytännön toimissa).

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      191
      1264
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      122
      1108
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      48
      834
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      830
    5. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      770
    6. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      50
      705
    7. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      33
      682
    8. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      60
      669
    9. Nainen, mitä ajattelet minusta?

      Mitä tuntemuksia saan aikaan sinussa? :/
      Ikävä
      52
      637
    10. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      50
      635
    Aihe