Venäjän kyky yllätyshyökkäyksiin

Venäjän kyky yllätyshyökkäyksiin

Reuters välitti 16.1.2015 Adrian Croftin kirjoituksen, jossa tuodaan esille USAn Euroopassa olevien asevoimien komentajan kenraaliluutnantti Ben Hodgesin näkemys, jonka mukaan Venäjällä olisi 4-5 vuoden kuluttua kyky tehdä kolme eri yllätyshyökkäystä samanaikaisesti ilman näkyvää liikekannallepanoa, mikä juuri mahdollistaisi yllätyksen. Kirjoituksen otsikko onkin ”Russia Could Soon Run Multiple Ukraine-Sized Operations” eli ”Venäjä voisi pian suorittaa useita Ukrainan kokoisia operaatioita”.

Asiasta kirjoitti Atlantic Council, v. 1961 perustettu ajatushautomo, jonka päämaja on Washingtonissa. Tässä linkki: http://www.atlanticcouncil.org/blogs/natosource/russia-could-soon-run-multiple-ukraine-sized-operations-us-general .

Kirjoittajan mukaan Venäjä keskittyy tällä hetkellä Ukrainaan, mutta Venäjän asevoimien jatkuva vahvistaminen antaa sille muutaman vuoden kuluttua mahdollisuuden voimakkaisiin ja hyvin nopeisiin yllätyshyökkäyksiin esim. Georgiaa ja Baltian maita vastaan. Kun aikaa vievää mobilisaatiota ei tehdä, länsi ei ehdi reagoida aluksi mitenkään ennen kuin Venäjän armeija on jo miehittänyt naapurivaltioita.

Jouko Pihon kommentti:

Uskon tai oikeastaan tiedän, että juuri näin käy. Monet eri profetiat vahvistavat sotilasasiantuntijoiden arvioita, joiden mukaan Venäjä tulee aloittamaan yllätyshyökkäyksillä Kolmannen maailmansodan.

Minulla ei ole russofobiaa eikä minulla ole mitään venäläisiä vastaan. Minä pidän venäläisistä ja tiedän, että Suomi ja Venäjä tulevat olemaan vielä hyviä ystäviä tulevaisuudessa.

Kyse ei ole myöskään lännen propagandasta. Toki länsi voi liioitella ja värittää asioita, kuten Venäjäkin tekee, mutta Venäjä ei hyökkää länteen sen takia, että NATO ja lännen mediat provosoivat Venäjää. Venäjä hyökkää länteen omien intressiensä takia. Tämä mahdollisuus olisi hyvä suomalaisten Venäjän ystävienkin tunnustaa.

Aluksi Venäjä miehittää NATO-pelossaan osan Suomesta eli Itä- ja Pohjois-Suomen hyökätäkseen sen jälkeen Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan pohjoisten merialueiden ja Muurmanskin sotilastukikohdan turvaamiseksi. Tähän suunnitelmaan liittyy venäläisen prikaatin siirto 13.1.2015 Rovaniemen korkeudella sijaitsevaan Alakurttiin, 60 km:n päähän Suomen rajasta.

Sen jälkeen Venäjä tekee kolmeen eri suuntaan Euroopassa nopean yllätyshyökkäyksen. Jossain vaiheessa Venäjän hyökkäys laajenee USAta vastaan, jonka kaupunkeja tuhotaan ydinpommeilla ja joka miehitetään osittain.

Viimeksi Venäjä hyökkää liittolaisineen Israelin kimppuun, mutta se sotaretki päättyy venäläisten täydelliseen tappioon, koska Israelin suojelija, itse Jumala, Herra Sebaot, liittyy taisteluun ja tuhoaa Venäjän armeijan Israelin vuorilla.

Samaan aikaan Venäjä kokee tappioita kaikilla muillakin rintamilla, mikä johtaa Venäjän totaaliseen häviöön. Surkeutta täydentää vielä se, että Kiina hyökkää Venäjän kimppuun ja anastaa koko Siperian itselleen. Myös Suomessa olevat venäläiset sotilaat palaavat takaisin Venäjälle, ja Suomi vapautuu miehityksestä.

Ikään kuin tämä ei jo riittäisi, käy niin, että Venäjällä syttyy vielä sisällissota ja kauhea syyttely ja kiivas väittely siitä, kenen syytä tämä kaikki on: sodan aloittaminen ja sen häviäminen.

Katkeran sisällissodan voittaa sellainen osapuoli, jonka johdossa on Jumalaan uskova hurskas mies. Venäjästä tulee viimeinkin Pyhä Venäjä.

Venäjän uusi hallinto on suopea Suomea kohtaan, koska Suomi ei lähtenyt taistelemaan Venäjää vastaan sodan aikana, vaan salli Venäjän armeijan kauttakulun Suomen läpi.

Uusi hallinto haluaa myös hyvittää Suomelle historian aikana tehdyt vääryydet. Niinpä Venäjä antaa viime sodissa menetetyt alueet Suomelle takaisin eli Petsamon, Salla-Kuusamon, Karjalan ja neljä Suomenlahden saarta.

Sen lisäksi Venäjä luovuttaa Suomelle vielä Kalevalan heimo- ja laulumaat eli Aunuksen ja Vienan Karjalan sekä Kuolan niemimaan.

Silloin Suur-Suomi vihdoinkin toteutuu, Suur-Suomi, jota jo Lenin ja Stalin lupasivat Suomelle ja jota Akateeminen Karjala-Seura yritti toteuttaa, mutta jonka aika ei sittenkään vielä ollut.

Mutta silloin on aika kypsä: vapaa Pohjolan valon valtakunta, suuri Suomi, Jumalaa kunnioittava ja vanhurskas Suomi, nousee esikuvaksi ja johtotähdeksi koko maailmalle.