MURTEISTA !

KaidePuu

Näillä palstoillakin jotkut kirjoittavat omalla kotiseudun murteella.
Minäkin vielä joskus kirjoittaessani laitan ainakin joitakin ilmaisuja
kun koen tuon pari vuosituhatta sitten tapahtuneen kun Simon Johanneksenpoika
vastasi hiilivalkealla:
- Totisesti, en tunne sitä miestä!
- Kielimurteesikin ilmaisee sinut...

Käytätkö sinä omaa kotiseutusi murretta?

38

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jjoutava

      Kaidetusti käytän silloin tällöin, mutta vain muutaman sanan per viesti yritän kirjoittaa ilmaistakseni ominta itseäni. Toivottavasti sinä nipottajana et siitä pahastu.

    • Miemäämä

      Todella mieluusti puhun omaa murrettani aina ja kaikkialla, PAITSI en täällä.

      • kaid

        niinpä tietennii


      • RAJAaidat.vai.ymmärrystä

        KIVA se on pitää raja-aidat eri heimojen välssä pystyssä!


      • Miemäämä

        Sitä kun on oppinna...hups, anteeksi...siis oppint...no voihan hitot...siis oppinunna...ei tuu mittään...hups, siis mitään...paras on olla hiljoo, ei ku siis...mään poikkeen nyt...

        tai no, sitähän vuan, siis vaan, että on oppinut (johan män, meni, oikke) suojelemhaan itteesä...no ny mä kyll häippäsen! Se on nääs silleen, jotta vestiikia terrent.


    • Em miä itte, mut meitin näkymätön alivuakralainen Puskasuleima ei vissii suamee osaakka..
      Ei se vissii tiärä eres sitä, et yksikön kolomas persoona on HÄN. Se vaa sanoo SE.
      Et simmottist se murre o.

    • Pilmari

      Paavo Suojasen murrepakinoita Uudestakaupungista sattui käteeni kun tämä murrejuttu jälleen pramille nousi. Tämän alueen murre tuli aikoinaan nuoren kirjailijattaren esiintyessä "Mille on lupa nauraa" tapahtumassa.
      - Totinen ku Lapuan tapuli
      ei tuo oikeutta lapualaiiisille kun pitäjässä on useita selkeästi toisistaan poikkeavaa murrealuetta. Kauhajärvi kuuluu jo savolaismurrealueeseen jota alussa mainitun poika prof.. Matti K. Suojanen tutki.
      Mattokylässä kudottiin vielä taannoin neljässäkymmenessä talossa okulimattoja
      aseella, soholoolla, kangaspuilla.
      Lapset halusivat kauppareissulla,,,

      • jakolasku

        Kauhajärvi olikin Lappajärveä ennen ja murteet muuttuu, näin arvelen minä erilaiseksi kunnan laidoilla. Minä puhuin keski Lapuaa, olen kasvanut keskustan kupeessa. Kun kerran mainitsit Lapuan tapulin niin vanha kirkko oli emäntäkoulun alueella ja minä pienenä hävinneen kirkon päällä nukkumassa, siis asuimme hävinneen kirkon päällä.


      • kairoosta

        Toiset Vasumäkelääsiä ja taisi olla oikeeta NOKIOTTAASIA joukon jatkona
        Heikki-säveltäjä oli Klemettilän poikia Alanurmoosta ja Kosoolan Vihtorin juuret Härmän Kosoolas
        jonne pääsöö Kairoon kujaa. Eivät saneet siltaa ja tietä Kauhavalle


      • jakolasku

        Kosola oli täysin perseestä oleva Lapuan liikkeen nokkamies, litki viinaa ja elätti itsensä makkaratehtaalla nuorempana. Nai itselleen suursuku Lahdensuolaisista vauraan muijan.


      • tupajäärä

        Kosola sai paljon "perässähiihtäviä perseennuolijoita" ihan syrjäkylilläkin.
        Lagerstetit/Lahdensuot jatkaa edelleen sukuperinteitä. Olipa eräs Kansallisteatterin johtajanakin pitkään. Eivät piilota kynttiläänsä vakan alle.
        Voisiko jakolasku tuoda esiin samanlaisia tapauksia nykypäivänä?
        ÄÄNTENKALASTAJIA
        löytynee joka lähtöön. Pahin/paraskohan kotikaupungissani esiintyy kaupunkilehtemme etusivulla kuvineen jossa mies sopii juuri ja juuri
        sivulle kiireestä kantapäähän täysin estottomasti laukoen...! !
        Onkohan lukenut SETÄ TUOMON TUPA kirjan?


      • jakolasku

        Kenestä sinä kirjoitat, kuka retostelee ja missä?


      • mökitön

        Näkyy ja kuuluu.
        Ministerinä ensi kuussa?


    • Hölöveäminen-on-ihan-tut

      Hölöveäminen on ihan tuttua, mutta sillä on vähän kielteinen kaeku, kaenuulaiste sanastoo.

      • mummelii

        Meilläkkii karjalaisilla on murre sekasotkuu savolaesta ja etelä-karjalloo. Tiällä pohjososissa enemmän savolaesta.
        Asuimme yli kymmenen vuotta kainuussa ja palattuamme takaisin tänne karjalaan, oli kulttuurisokki murteessa. Nyt kyllä taas paikallinen murre jo viäntyy!


      • kylymee..ilimoo

        Onko teitillä siellä vielä Suhumurassa Kaenuusa kylymee ilimoo?

        "En ruvenna Elliä rienoommaa,
        pois matkustin kihilojja tienoommaa,
        samalla matkalla sielä on viel
        toise eukkona Elli on siel..."


      • tietäjäolen

        Suhmura ei ole Kaenuussa se onpi Joinsuusta etelään päen n 10- 15 kilomeetteriä


      • 0395867
        kylymee..ilimoo kirjoitti:

        Onko teitillä siellä vielä Suhumurassa Kaenuusa kylymee ilimoo?

        "En ruvenna Elliä rienoommaa,
        pois matkustin kihilojja tienoommaa,
        samalla matkalla sielä on viel
        toise eukkona Elli on siel..."

        se pittää olla
        kylemää ilemaa

        jos pohjoiskarjalaisittain sannoopi.


      • kaenuuta
        tietäjäolen kirjoitti:

        Suhmura ei ole Kaenuussa se onpi Joinsuusta etelään päen n 10- 15 kilomeetteriä

        "kylymee..ilimoo "
        Kaenuulaesittaen: kylymeä.. ilimoa

        "Onko teitillä siellä vielä Suhumurassa Kaenuusa kylymee ilimoo?"
        Kaenuulaesittaen: Onko teillä siellä Suhmurassa Kaenuussa kylymeä ilimoa?

        "Suhmura ei ole Kaenuussa se onpi Joinsuusta etelään päen n 10- 15 kilomeetteriä"
        Kaenuulaesittaen: Suhmura ei oo Kaenuussa se on Joensuusta etelään päen n. 10 - 15 kilometrie


      • muistelen
        tietäjäolen kirjoitti:

        Suhmura ei ole Kaenuussa se onpi Joinsuusta etelään päen n 10- 15 kilomeetteriä

        Eikö siinä laulussa lähetä Suatolle Su-uhmuraan?


    • Tanokas-kappeli

      Murteen kirjottaminen ov vaikeeta. Siinä o´ kaikemmaailmal loppusointuja ja suhauksia ja änk-äänteitä. Mää puhu kyl murretta muk kyl kirjakiäli o mukavampi kirjottaa. Muk kirjakiälen puhumine o hölmöö.

      • MIKSI..oi...miksi

        Totta turiset, murteen kirjoittaminen on vaikeata,

        miltei mahdotonta.

        Miksi ei voisi puhuakin kaunista oikeata suomen kieltä!

        Miksi vääntää se solmuun?


      • KIELI_on_ymmärtämiseksi
        MIKSI..oi...miksi kirjoitti:

        Totta turiset, murteen kirjoittaminen on vaikeata,

        miltei mahdotonta.

        Miksi ei voisi puhuakin kaunista oikeata suomen kieltä!

        Miksi vääntää se solmuun?

        I agree!


      • YHDYN_edelliseen

        Yhdyn _KIELI_on_ymmärtämiseksi_-viestijään,

        anteeksi viestiin.


      • MITÄoikeinTAPAHTUI

        Ihan jo toivo heräsi!


    • määsääsämä

      Mulla ei ole kotiseudun murretta, olen ollut tekemisissä niin monenlaisten ihmisten kanssa, että kielenkäyttö on ihan omaani. En myöskään ole ihastunut murteisiin kirjoitettuna. Hauska on kuunnella, kun joku oikein osaava puhuu.

      • sinisirkku

        En osaa puhua enkä kirjoittaa kuin molemmilla kotimaisillamme. Pidän niitä kauneimpana kuin murteet, niin puhdistettuina epämääräisistä taivutuksista.
        No, arkikielellä on Helsingin lyhenteet varmaan käytössäni. Silti voin korvakuullolta hieman matkia ja leikkiä murteilla, hauskojahan ne sinänsä ovat, ja aidoimmillaan puhuttuna ymmärrettäviä, muutamaa paikallisvääntöä lukuunottamatta.


    • myötyöhyö

      Miu murtein on Viipurist ja mie puhun kolmee kieltä: Suomee, savvoo ja tätä kieltä. Mutta Helsingissä syntyneenä ja kasvaneena en ole itse puhunut Viipurin murretta. Lisäksi olen käynyt ruotsinkielistä koulua ja pakotettu lukemaan pakkosuomea. Siis murteiden sekamelska: på svenska, stadia ja karjalaa sekaisin

    • yksineläjä

      Munkii mielest pitäs kirjottaa kirjakielell. Mutta sitä en ymmärrä miksi elokuvissa ja lastenleffoissakin puhutaan kirjakieltä? Eihän kukaan puhu kirjakieltä siis käytä sanoja menemme, tulemme jne

    • Kyl tämä turunmurre on ihan kamala, lukekas tämä Rario Saran runokilpailun voittajaruno, jonk on tehny Harri Kumpulainen joskus muinoin.

      Turkulaise arkiveisu

      Mää. Mää. Määmää.
      (Älä tuppa, et sää).

      Mää.
      Kyl mää ossa, mää kyl tiärä!
      Mää kyl pysty. Mää en siärä.

      Sää ei mikkä, see ei kukka,
      en mää viitti teijä mukka.

      En mää viitti, en mää jaksa,
      en mää tahro. Mää en maksa.

      En mää kanna, en mää tykkä.
      Mää en tyännä enkä lykkä.

      Saik sää? Kui sää?
      Mulki kuuluis.

      Määki tartte. Muljaa, muljaa.
      Kuiei mulkukka koskamittä?

      Kui?

    • puhheentapa

      Ko minä oon kansa tätä maata vajeltanu ristiin rastiin, on niitä sanoja muistaki murteista völijyyn lähteny aina muuttaisa.
      Mikä se siinä onki ko se murre on nii lujasa että ei unehu muijen murteitten sekkaan. Mulle se on ollukki ijät ja ajat sama sannooko ne minua maalaiseksi puhheeni tahi ryntteitteni pohojalta, sannoo ne kumminki. Mikä häpijä se on ku puhhuu sitä mitä ossaa, kieli se on äijinkieliki vaikkei se ny aivan kirijakieltä oiskaan. Meijän kojossa oliki pelekkiä murteella puhujia, mitä ne kulukukauppijaat joskus harvon poikkes ja olipa se melekosta arvuuttelua se niitten puhe. Oliko nuo sitte niitä laukkuryssiä joista varoteltiin ettei kukkaan lähtis niitten kelekkaan.
      Mulla on niin likkeistä tämä murre etten taija ikkään muuta puhuakkaan.
      Soppii se murre kaikkein suuhun vaan ko eivät oo oppineet. Äitinmaijosa minnoon sen ihteeni imeny.

    • sinisirkku

      Paikallisuus ja eristäytynyneisyys loi ennen nuo murteet. Ei niitä enää synny samoin edellytyksin, liikkuvuus, koulu ja television yleiskieli on aikaa sitten tasannut kielimuurit äidinkielessämme.
      Ei aika ole pysähtynyt meidän maassamme, en tiedä sitten aloittajan katsahdusta taakspäin, lähi-idän pysähtyneisyyteen tänäpäivänä.
      Tuskin sentään, joskaan lukutaito ei lähi-idän maissa ole verrattavissa meillä läntisiin tai pohjoismaihin.
      Jäännehän se on perittynäkin, kotoinen monille, yhtälailla outo taas urbanisoiduille useamman polven kaupunkilaiselle. Murteiden tuomia mietteitä aamuaikaiseen.

      • Melko pelkistetysti kirjoittelin aamun ajatuksiani aiheesta. Jäi kovin paljon mielenkiintoani askarruttavaa kertomatta. Kieleen ja sen syntyperään kun vaikuttaa muualtakin tulleet vaikutteet, on usein murteissa juuri alkuperäisinä säilyneitä sanoja, jotka saattavat aueta maamme rajojen ulkopuolellekin.
        'Aikanaan käydessäni kansakoulua Helsingissä, oli ajan henki karsia kaikki ruotsinkielen jättämät "rotvelskat" kielestämme. Enpä sitä osaa paheksuakaan, olihan se aikanaan tarpeenkin. Nykyään pitää osata maan toista kieltä ymmärtäkseen wanhaa Rauman kieltä , jota pidän ihan hauskana aivovoimisteluna:D
        En toivoisi murteiden katoavan, korvissani syntyy toki joskus sekamelskaa ennen jyvällepääsyä, mutta silloin murteet saa hyvälle tuulelle useimmiten:D Karjalan kieli on minusta hyvin kaunista,,...Savon yllättävän hupaisaa, Pohjanmaan melko mahtipontista, ja Turun ja Porin murre nopean lystikästä. Helsingin slangista en pidä ollenkaan, tylsää sekakieltä, suomenruotsin murteista en niin pidä väliäkään:D


    • mielipide-

      Näkemys murteista on,
      en pidä murteella kirjoitetuista teksteistä, en lue niitä ollenkaa,
      joskus olen yrittäny, mutta kaikenlainen vängerrys on vastenmielistä luettavaa,
      ylläpidon pitäisi vaatika kaikilta suomen yleikielen käyttöä,
      eli suhkot puhuttua kirjakieltä

      • Murteen ominaisuus on se, ettei sillä ole kirjoitusasua. Moni murre vaatii nuotin, jolla murretta puhutaan. Sanat lausutaan yhteen, ja jos ne kirjoitetaan paperille, on vaikea päättää, onko sanapari kirjoitettava yhdessä vai erikseen, kuten kieliopillisesti kuuluisi.
        Murteen kirjoittaminen on todella vaikeaa, ja jos lukee pitkiä murretekstejä, on pakko polottaa ne ääneen, että ymmärtäisi.
        Hjalmari Nortamo kirjoitti ansiokkaasti rauman murttel jaarituksi ja laati monia laulujakin, joita itsekin muistan uusimaalaisessa kansakoulussakin laulaneeni laulutunnilla: "Meripoikki meit varjelkkon daevas..."
        Mutta kuten sanottu, jaarituksia pitää lukea kotona yksin ollessa, sillä eihän kukaan jaksa kuunnella kuin syntyperäisen murteen taitajan ääneen lukua. Ja sellainen en minä ole.


      • Totta_puhut_

        Edes omaa lapsuudessa kuultua murtteta en jaksaisi yrittää lukea.

        Joskus sitä kuunnellessani ja katsellessani henkilön ilmeitä ja eleitä pidän siitä,
        sillä se tuo mieleeni muistoja vanhoista ajoista.
        Harvoin, aniharvoin näin enää tapahtuu.


      • YHDYN.edelliseenVIESTIIN

        Kirjoitusvirheet ymmärrän hyvin, joskus niitä tekstiin pujahtelee,
        kun en juurikaan ehdi oikolukea omia viestejäni,
        mutta se on väärin, että vaatisi toisia oman murteensa osaajiksi.

        Yleiskieltä kannattaa kirjoittaa, se hyväksytään virheineenkin.


      • KIRJOITUSvirheet

        Niitä sattuu kaikillekin joskus, ei niistä kannata välittää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      177
      4854
    2. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      13
      3463
    3. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      40
      2233
    4. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      26
      2014
    5. Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?

      Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?
      Ikävä
      47
      1956
    6. Se oli siinä sitten

      Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo
      NATO
      682
      1921
    7. Mikä sinua ja kaivattuasi

      Yhdistää?
      Ikävä
      118
      1855
    8. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      138
      1767
    9. Ajelen varmaan siellä suunnalla

      taas yöllä, vahingossa käyn sun pihalla. 😏 m
      Ikävä
      45
      1525
    10. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      10
      1441
    Aihe