Kirjoista ei olekaan keskusteltu pitkään aikaan, joten miten olis, siitä aiheesta tuskin riitaakaan saadaan aikaan.
Eli luetteko kesällä erilaista kirjallisuutta kuin talvella? Kevyempää, esim. dekkareita?
Itse kuulun juuri tuohon kevyemmän kirjallisuuden lukijoihin, dekkari on nytkin kesken.
Lehtiä lueskelen aurinkoa ottaessani silloin kun se harvoin paistaa ja lämmittää.
Kesäkirjat, onko niitä?
lukeva.toukka
26
<50
Vastaukset
- Heikunkeikku
Luen tasaisen tappavaa vauhtia ympäriämpäri vuoden. Mitään ns. lukupausseja en pidä, kuten esimerkiksi veljeni, joka sanoo lukevansa paljon, mutta ei kesäisin ollenkaan.
Dekkareita en lue koskaan. Enkä lue kesäisin erilaisempaa/kevyempää kirjallisuutta verrattuna talveen.
Mitään aikakausilehtiä en lue koskaan, vaikka äiteemuori niitä aina mulle tuputtaakin. Ainoastaan äitini Seura-lehdestä täyttelen hänen avukseen tai kanssaan ristikkoja.
Kirjaa luen vain ja ainoastaan juuri ennen silmäläpysköjen kiinniasettumista. Kirjoja siis luen vain vaakatasossa sängyssä. Hiton ihanaa lukea. Rakastan lukemista.
Runokirjoja puolestaan en koskaan lue sängyssä maaten, vaan vain ja ainoastaan aamuisin (en joka aamu) kahvikupposen kera ja istuma-asennossa ja yleensä ulkona. Siis talvellakin ulkona. Näin höppänä minä vaan olen, enkä muuta voi.
Harvemmin luen aivan täysin fiktiota. Ainakin totta toinen puoli tarttis olla. Mieluimmin kuitenkin ihan tosijuttuja luen. Riippuu nyt vähän monestakin asiasta, että minkä kirjan kaapasen silmien eteen.
Mitä paksumpi kirja, sen parempi. Niin ei tartte heti miettiä uutta kirjaa, jos ohut menee tosta noin vaan.- de-meter
Eikös sulla väsy kädet heikku, jos makuulla luet ? Pitelet vaikka jotakin 500-sivuista ? Kaksin asujalle ei vuoteessaluku oikein onnistu. Joskus yksin olen sitä kokeillut, mutta kädet tosiaan väsyy.
- Heikunkeikku
de-meter kirjoitti:
Eikös sulla väsy kädet heikku, jos makuulla luet ? Pitelet vaikka jotakin 500-sivuista ? Kaksin asujalle ei vuoteessaluku oikein onnistu. Joskus yksin olen sitä kokeillut, mutta kädet tosiaan väsyy.
Ei väsy, ei laisinkaan. En nimittäin käsillä kannattele kirjaa. Tällä hetkellä luen kirjaa, jossa on 550 sivua. Helposti käy lukeminen, kun ensteks makaan kyljellä, kaks tyynyä pään alla sopivasti tukien niskaa ja kaulaa. Kirjan tuen täkin mytyn päälle siten, että avonaisen kirjan alin kansi mojuu siinä täkissä ja toisella kädellä pidän kirjaa, ettei kaadu. Eli kirjaa pitelevä käsi ei kannattele, vaan vaan pitää sitä paikallaan. Helppoa ku mikä :) Melkein liian helppoa.
Oon lukenut yli 1000 sivuisia kirjoja ja yhtä helppoa on niitä lukea, kuin mitä tahansa ohuempaa.
Mitä tuohon kaksinasujan lukemiseen tulee, niin kyl´ käy sekin. Aviomieheni kans nukuin lusikassa. Tiiviisti olin hänen "sylissään", selkä lämpöisessä sylis :) Mieheni nukkui kuin pieni possu ja minä luin edellä mainituin tavoin ihan helposti.
Eri asia sitten tietysti se, että jos toinen osapuoli ei saa nukuttua, kun valo on päällä toisen lukiessa, niin sitten ei onnistu lukeminen. Minun mieheni olisi nukkunut vaikka kirkkaat valonheittimet olisivat sojottaneet naamaan. - de-meter
Heikunkeikku kirjoitti:
Ei väsy, ei laisinkaan. En nimittäin käsillä kannattele kirjaa. Tällä hetkellä luen kirjaa, jossa on 550 sivua. Helposti käy lukeminen, kun ensteks makaan kyljellä, kaks tyynyä pään alla sopivasti tukien niskaa ja kaulaa. Kirjan tuen täkin mytyn päälle siten, että avonaisen kirjan alin kansi mojuu siinä täkissä ja toisella kädellä pidän kirjaa, ettei kaadu. Eli kirjaa pitelevä käsi ei kannattele, vaan vaan pitää sitä paikallaan. Helppoa ku mikä :) Melkein liian helppoa.
Oon lukenut yli 1000 sivuisia kirjoja ja yhtä helppoa on niitä lukea, kuin mitä tahansa ohuempaa.
Mitä tuohon kaksinasujan lukemiseen tulee, niin kyl´ käy sekin. Aviomieheni kans nukuin lusikassa. Tiiviisti olin hänen "sylissään", selkä lämpöisessä sylis :) Mieheni nukkui kuin pieni possu ja minä luin edellä mainituin tavoin ihan helposti.
Eri asia sitten tietysti se, että jos toinen osapuoli ei saa nukuttua, kun valo on päällä toisen lukiessa, niin sitten ei onnistu lukeminen. Minun mieheni olisi nukkunut vaikka kirkkaat valonheittimet olisivat sojottaneet naamaan.Sulla on sitten ergonomia hanskassa, heikku. Täytyypä koneilla erilaisten viritysten avulla vaan se valo on kyllä isoin este. Ei me kumpikaan pystytä nukkumaan valossa, pimeän lapsia..))
- lukeva.toukka
Heikunkeikku kirjoitti:
Ei väsy, ei laisinkaan. En nimittäin käsillä kannattele kirjaa. Tällä hetkellä luen kirjaa, jossa on 550 sivua. Helposti käy lukeminen, kun ensteks makaan kyljellä, kaks tyynyä pään alla sopivasti tukien niskaa ja kaulaa. Kirjan tuen täkin mytyn päälle siten, että avonaisen kirjan alin kansi mojuu siinä täkissä ja toisella kädellä pidän kirjaa, ettei kaadu. Eli kirjaa pitelevä käsi ei kannattele, vaan vaan pitää sitä paikallaan. Helppoa ku mikä :) Melkein liian helppoa.
Oon lukenut yli 1000 sivuisia kirjoja ja yhtä helppoa on niitä lukea, kuin mitä tahansa ohuempaa.
Mitä tuohon kaksinasujan lukemiseen tulee, niin kyl´ käy sekin. Aviomieheni kans nukuin lusikassa. Tiiviisti olin hänen "sylissään", selkä lämpöisessä sylis :) Mieheni nukkui kuin pieni possu ja minä luin edellä mainituin tavoin ihan helposti.
Eri asia sitten tietysti se, että jos toinen osapuoli ei saa nukuttua, kun valo on päällä toisen lukiessa, niin sitten ei onnistu lukeminen. Minun mieheni olisi nukkunut vaikka kirkkaat valonheittimet olisivat sojottaneet naamaan.Olen huomannut sun heikunkeikku lukevan tosi paksuja kirjoja, mistä mahdat noin monisivuisia löytääkään. Tuo lusikka-asento on mullekin tuttu ja munkin mieheni nukkuu vaikka tuolissa urheiluselostajan huutaessa telkussa.
- Heikunkeikku
lukeva.toukka kirjoitti:
Olen huomannut sun heikunkeikku lukevan tosi paksuja kirjoja, mistä mahdat noin monisivuisia löytääkään. Tuo lusikka-asento on mullekin tuttu ja munkin mieheni nukkuu vaikka tuolissa urheiluselostajan huutaessa telkussa.
Kyllä niitä paksuja kirjoja löytää, kun kahtelee sillä silmällä. Ohuet kirjat on siitä epämukavia, että kun pääsee kunnolla kirjan "sisälle", niin sitten kirja jo loppuukin. Häviää liian äkkiä semmonen kirjan sisällä eläminen.
Ehdotan muutamia paksuja kirjoja, jotka ovat Tooooooooosi hyviä.
Jung Chang: Villijoutsenet sivuja 571
Gregory David Roberts: Shantaram sivuja 1040 (vieläpä hyvin pientä tekstiä)
Umberto Eco: Ruusun nimi sivuja 646
Onhan niitä paksuja kirjoja monia, joita oon silmiini imassut, mutta ovat lainastokirjoja, enkä sivumääriä tietenkään muista. Nämä kolme kirjaa ovat mun omia ja kaapasin ne kirjahyllystä esimerkkikirjoiksi ja siksi, että suosittelen niiden lukemista.
Pornaisten kulttuuri-pitäjä, maalais-raitteineen on nyt kuljettu läpi.
Tarkasti nuuskien.
Filmaten ja valo-kuvaten.
Aamu oli viileä, mutta sopivan valoton, jotta liian suuret kontrastit
valaistuksessa eivät päässeet yllättämään.
Mika Waltarin ja Regina Linnanheimon kylä-maisema.
Pöydällä on kirja nimeltä Polttava katse.
Perusteellista, sanoisin.
H.- Tässäpä-kesälukemista
Pallogrillin käyttöohjeet.
Grillimakkaran paisto-opas.
Kuinka avaan grillihiilipussin oikeaoppisesti.
Makkaratikun veisto-ohjeet.
Kuinka pukeudun oikein grillin äärelle.
Istuako vai seisoa makkara kädessä.- hämmästyttävää
Onko jokaisesta aiheesta kirja?
- ö-Öö
Kirjat jääneet vähälle yleensäkin.
Johtuu osittain netistä, osittain siitä, en ole vaivautunut ostamaan lukulaseja. Paperikirjaa lukiessa joko kädet väsyvät, tai niska tulee kipeäksi :D . Odotelen e-kirjojen yleistymistä ja valikoiman laajenemista, oletan.
Mutta noin periaatteessa vuodenajalla ei ole merkitystä mitä lukee. Yleensä koitan lukea kirjan mahdollisimman nopeasti, mieluiten kerralla. Joskus talvella ehkä helpompaa, kun vähemmän viitsii olla ulkona. Että kesäkirja kai lähinnä tarkoittaa ohuempaa kirjaa, koska kesällä ehkä vähemmän aikaa.
=DW=Viime aikoina olen lukenut pari kirjaa joissa molemmissa yli 500 sivua, vaikea kannatella kovin pitkää.
Näköni huononemisen vuoksi taidan pian siirtyä äänikirjoihin, niissäkin on jo mukavasti valikoimaa.
Tein äsken lyhyen nettitestin, kyseessä mitä kirjallisuuden hahmoa muistuttaa. Minun todettiin olevan Muumimamma ja palkkioksi saisin ladata yhden e-kirjan. Tietenkin ehdotettiin Tove Janssonin Muumi-kirjaa, mutta oli siellä muutama muukin vaihtoehto, Nykäsen Raid, Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike, ja Bridget Jones-aiheinen.- de-meter
Paapurix kirjoitti:
Viime aikoina olen lukenut pari kirjaa joissa molemmissa yli 500 sivua, vaikea kannatella kovin pitkää.
Näköni huononemisen vuoksi taidan pian siirtyä äänikirjoihin, niissäkin on jo mukavasti valikoimaa.
Tein äsken lyhyen nettitestin, kyseessä mitä kirjallisuuden hahmoa muistuttaa. Minun todettiin olevan Muumimamma ja palkkioksi saisin ladata yhden e-kirjan. Tietenkin ehdotettiin Tove Janssonin Muumi-kirjaa, mutta oli siellä muutama muukin vaihtoehto, Nykäsen Raid, Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike, ja Bridget Jones-aiheinen.Minä yritin yhtä äänikirjaa viime keväänä. Ei ollut mun juttuni. En oikein pystynyt keskittymään, vai oliko ajankohta huono.
Käly käyttää tablettia. En syty oikein sillekään. Mutta kuten joku sanoikin, lukeminen saattaa rasittaa paitsi silmiä, myös kroppaa. Pitäs tsekata ergonomia .. - ö-Öö
de-meter kirjoitti:
Minä yritin yhtä äänikirjaa viime keväänä. Ei ollut mun juttuni. En oikein pystynyt keskittymään, vai oliko ajankohta huono.
Käly käyttää tablettia. En syty oikein sillekään. Mutta kuten joku sanoikin, lukeminen saattaa rasittaa paitsi silmiä, myös kroppaa. Pitäs tsekata ergonomia ..Äänikirjoista.
Ajoin joskus paljon autolla, pitkiä matkoja. Ok, ajankuluksi radio ja soitin, kuuntelen aika paljon musaa, mikäpä siinä. Se vaan yksitoikkoista, pääätin hankkia äänikirjan kasettina. Sattui sopuhintaan silmiin jokin Jerry Gotton, jonka luki Ossi Ahlapuro. Sopiva autokirja, kevyttä ja viihdyttävää, oletin.
Ei toiminut. Olin lukenut joskus valtavan määrän Gottoneita, oli oma mielikuva ja omanlainen käsitys niistä. Ahlapurosta muutenkaan välitä, mutta sen lukeminen, vielä "eläytyen" oli aivan karmeaa kuunneltavaa. Se siitä ideasta.
E-kirjoja odottelen, tapletti kevyt ja kätevä, tekstin saa skaalattua sopivan kokoiseksi, eikä täyty kirjahyllyt yhtään enenpää.
=DW= de-meter kirjoitti:
Minä yritin yhtä äänikirjaa viime keväänä. Ei ollut mun juttuni. En oikein pystynyt keskittymään, vai oliko ajankohta huono.
Käly käyttää tablettia. En syty oikein sillekään. Mutta kuten joku sanoikin, lukeminen saattaa rasittaa paitsi silmiä, myös kroppaa. Pitäs tsekata ergonomia ..En ole yhtään äänikirjaa kuunnellut, voisin kokeilla, vaan löytyykö hiljaista hetkeä. Sittenhän sen tietäisi innostaako, lukeminen todellakin rasittaa silmiä ja nykyisin luenkin lyhyinä pätkinä.
Kroppaa rasittaa myös neljän tunnin perunamaalla kyyristely, tuon juuri huomasin.
Melkein jo unohdin tuon Tiklin, hyvä kun mainitsit sen, täytyy lainata kirjastosta. Minulla on hyllyssäni Jumalat juhlivat öisin, senkin voisin lukea uudelleen.- de-meter
Paapurix kirjoitti:
En ole yhtään äänikirjaa kuunnellut, voisin kokeilla, vaan löytyykö hiljaista hetkeä. Sittenhän sen tietäisi innostaako, lukeminen todellakin rasittaa silmiä ja nykyisin luenkin lyhyinä pätkinä.
Kroppaa rasittaa myös neljän tunnin perunamaalla kyyristely, tuon juuri huomasin.
Melkein jo unohdin tuon Tiklin, hyvä kun mainitsit sen, täytyy lainata kirjastosta. Minulla on hyllyssäni Jumalat juhlivat öisin, senkin voisin lukea uudelleen.On sulla pitkät rupeamat. Nuori jaksaa vielä..)) Kyllä vanharouvakin metsässä jaksaa, mutta pellolla on hankalampaa, niin tasaista...
- de-meter
ö-Öö kirjoitti:
Äänikirjoista.
Ajoin joskus paljon autolla, pitkiä matkoja. Ok, ajankuluksi radio ja soitin, kuuntelen aika paljon musaa, mikäpä siinä. Se vaan yksitoikkoista, pääätin hankkia äänikirjan kasettina. Sattui sopuhintaan silmiin jokin Jerry Gotton, jonka luki Ossi Ahlapuro. Sopiva autokirja, kevyttä ja viihdyttävää, oletin.
Ei toiminut. Olin lukenut joskus valtavan määrän Gottoneita, oli oma mielikuva ja omanlainen käsitys niistä. Ahlapurosta muutenkaan välitä, mutta sen lukeminen, vielä "eläytyen" oli aivan karmeaa kuunneltavaa. Se siitä ideasta.
E-kirjoja odottelen, tapletti kevyt ja kätevä, tekstin saa skaalattua sopivan kokoiseksi, eikä täyty kirjahyllyt yhtään enenpää.
=DW=Tuo kirjahyllyjen täyttyminen on hyvä pointti. Useimmat kirjat tulee luettua vain kertaalleen ja sitten jäävät hyllyyn pölyttymään. Olen kyllä ottanut tavaksi viedä ylimäärät kirjaston kiertohyllyyn, mutta projekti on vielä pahasti kesken..))
de-meter kirjoitti:
On sulla pitkät rupeamat. Nuori jaksaa vielä..)) Kyllä vanharouvakin metsässä jaksaa, mutta pellolla on hankalampaa, niin tasaista...
Sain homman hoidettua, vähän on selkä ja toinen takajalka jäykkinä. :)
Kirjoista puheenollen, mieleni tekee keskittyä siihen edesmenneeltä ystävältäni perimääni yli 1000 sivuiseen runokirjaan. Pian tulee kuluneeksi vuosi hänen kuolemastaan.
Minulla on nyt lukemisen alla Linda Olssonin kirja "Kun mustarastas laulaa", kolmas kirjoittamansa kirja jota luen.
- 1eero
Matkassa on kirja siltä varalta jos sattuisi, vähemmälle jääny sitten kun hyvä kirja se on pakkorako lukea vähäkuin netti. Netistä E-kirjoja sekin mahdollisuus hätä tilanteseen mutta ei nii hätä hätä on toisenlaista.
Olen entinen himolukija. Haaveilin ajasta, jolloin ei olisi muita velvoitteita kuin kotoiset askareet ja asiat.
Se aika tuli, ja suorastaan ahmin jokaisen kirjan, jonka käsiini sain. Olin kirjaston suurkuluttaja ja valisin entten-tentten-teelikamentten -menetelmällä luettavani. Tosin kesäaikaan kävin ahkerimmin dekkarien osastolla.
Jo onkin aikaa olen huomannut, että lukemiseni on nolla-pisteessä.
Miltei yksinomaan läppäristä luen luettavani ja vastailenkin silloin tällöin, kun sattuu mielenkiintoinen aihe.
Kuvaristikoita täytän suorastaan urakalla ja ihmettelen itsekseni mistä kaiken maailman etu- ja sukunimet tipahtavat kuin apteekin hyllyltä, vaikka ei ole harmainta aavistustakaan kua kyseinen henkilö on.
Telkkaria katselen valikoiden, mutta musiikin suhteen olen kaikkiruokainen. Sen kuunteleminenhan ei häiritse ristikoitten tekoa eikä ristikoitten ratkominen musiikin kuuntelua!
Joskus kirjoittelinkin, mutta nyt pisimmmät litaniani naputtelen nettiin. Onneksi jokaisella on oikeus valita lukeeko näitä vai ei.Tuossa edellä olisi vielä ollut tilaa yli 4000 merkille, mutta tapani mukaan rönsyilin alkuperäisestä aiheesta...
Piti tulla ilmoittamaan, etä kaikki omituiset sanat ovat ihan rehellisiä lyöntivirheitä eivätkä täkäläistä murretta.- de-meter
Kymmenisen vuotta sitten minulla oli lyhyt kausi, jolloin luin dekkareita. Se meni ohi. Nyt olen palannut kaunokirjallisuuteen. Siellä vain tuntuu olevan vallalla trendi, että kaunokirjan tulee olla vähintäin 500-sivuinen..))
Kaksi järkälettä sain keväällä luetuksi: Jussi Valtosen: "He eivät tiedä mitä he tekevät" ja Donna Tartin Tiklin. Seuraavaksi pitäisi tarttua Anni Kytömäen Kultarintaan. Vähän tuonnemmaksi on pakko siirtää Tartin esikoinen"Jumalat juhlivat öisin" ja Frank McCourtin
"Amerikan ihmemaassa". Just lopetin takavuosien suosikkini Herman Hessen Narkissos ja Kultasuu-kirjan.
Ai hitsi. Olikohan tässä tarkoitus keskustella lukuharrastuksesta yleensä ? No, tuli ainakin selväksi, että luen tällä hetkellä "vakavaa" kirjallisuutta. Maalla tuttu kantaa minulle aikakauslehtiä, on sitä mieltä, ettei muuta kannata lukea ja naapuri heittää aina Seura-lehtiä. En aikakauslehtiä mitenkään väheksy kuten en dekkareitakaan, kyllähän ne usein tiettyä ajankuvaa välittävät ja palvelevat hyvin, jos on vähän aikaa, ja tahtoo breikin, mutta ehkä niistä ei välttämättä jälkeä jää... - Viatonsivullinen
Mun ystävätär lukee kaikenaikaa dekkareita, pitäisikö kokeilla samaa, en ole ikinä lukenut dekkareita. Niistä kai saa sitten jotakin. Ystävätär lukee
ruotsinkielisiä ja englanninkielisiä. Minä olen pitänyt dekkareita ajantuhlauksena. Mikään
kirja ei kuitenkaan ole arvoton, jokainen kirja on suuren työn takana.
Minä olen kyllä ehdottomasti kirjaihminen, kirjakaupat on mulle ansoja,
en meinaa päästä niistä ulos. Tyttären kanssa kun mennään Helsingissä
Akateemiseen kirjakauppaan ollaan siellä koko päivä.- Murhamysteeri
Dekkarit ovat hyvää viihdettä, rakastan murhamysteereitä. Tänään tulee Hercule Poirot, joka on huippua. Kuka ei ole ikinä lukenut dekkareita, en muita edes lue. Joku tylsimys, joka koettaa olla niin fiiniä...
- Viatonsivullinen
Murhat ei kiinnosta mutta Herkule Poirot on loistava, olen siitä ukosta
aina tykännyt. Siinä murhat kuvataan niin fiinisti:)
- kesivä
Tuossa olis pinossa Tuomas Kyröä, Sofi Oksasta, Hämeen-Anttilaa yms. Kyröllä aloitan, Oksasen pistän pinon alimmaiseksi, hänen kirjoitustyylinsä ei oikein iske.
- Psykoterapeutitar
En nyt kesäisistä tiedä, mutta jonkinlainen nostalgiapläjäys on saanut lukemaan kirjoja ja katselemaan vanhoja kuvia Kallion puutalojen ajoista, sisar Ainosta ja Kekkosen miniästä. Tietysti kesäkirjoja ovat aina tunnelmalliset lastenkirjat, joita on muutamat vuodet tullut tarvittaessa luettua ja jotka antavat vahvan kesän tunteen vuodenajasta riippumatta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1233460- 122286
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371935Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin4141889Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211701Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681517Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?
Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?301423- 1241418
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul101281- 141236