Olen 40-vuotias nainen, tapaillut vajaan vuoden hieman alle 20 vuotta itseäni vanhempaa miestä. Olen muutaman kerran itse sanonut miehelle rakastavani häntä, johon hän on vastannut, ettei voi sanoa minulle samoin. Muuten kyllä on ihana ja huomio minua monin tavoin. Onko turhaa odotella miehen tunteiden heräämistä vai kannattaako suosiolla unohtaa koko juttu? Mielipiteitä?
Rakkaudentunnustus ja sen puuttuminen
Rakkauden_kerjäläinen
31
676
Vastaukset
- kedsu
No itse en suostuisi tuollaisessa suhteessa olemaan, varsinkaan kun sinun iässäsi vielä voi löytää hyvän miehen ettei tarvitse tyytyä tuollaisiin tunnevammaisiin jäterippeisiin jotka ei ole muille kelvanneet.
- kokeile-myös-uuttaM
Olette tapailleet toisianne jo niin kauan, että voidaan varmuudella sanoa, ettei mies rakastu. Mutta on muitakin seikkoja.
Jos haluat perustaa perheen, saatat vielä iän puolesta keritä, jos vaihdat miestä. Miehen vaihtaminen ei käy noin vain, sillä sinun on löydettävä uusi ja se ei ole helppoa.
Useimmat ihmiset haluavat perustaa hyvin kiinteän ihmissuhteen, mutteivät kaikki. Seurustelet nyt sellaisen miehen kanssa, jolle tilanne on mieluinen. Toisaalta vittusi on hänen käytettävissään, hän voi nauttia sinun seurastasi niin paljon kuin tahtoo, mutta hänellä on myös riittävästi yksityisaikaa.
Sinä taas toivoisit enemmän, mutta hänen kanssaan se on mahdotonta. Sinun ei tarvitse pyytää keneltäkään lupaa, ei häneltäkään, eikä hänen tarvitse edes tietää, mutta liiku siellä, missä muita miehiä liikkuu. Se tekee asian helpommaksi, ettette asu yhdessä.
Jos tapaat jonkin miellyttävän, anna hänelle heti vittua, jotta hän ei kerkiäisi sitä odottaessaan menettää kiinnostustansa sinuun. Sinä tapaat nyt toistaiseksi kahta miestä ja voit verrata. Jos uusi mies on parempi, sinun on PALJON HELPOMPI jättää entinen, kuin jos jäisit tyhjän päälle. Jos taas entinen on parempi, valitse hänet toistaiseksi ja aloita uudestaan tunnustelu.
Olimme vaimoni kanssa isäntäväkenä, kun eräs sisko kokeili toista miestä. Hän todella kokeili, mutta tuli siihen tulokseen, että entinen oli parempi ja valitsi hänet.
Täytyy olla valmis myös kompromissiin. Jos et löydä uutta, tai hän on kehnompi, on parempi tyytyä puutteelliseenkin mieheen kuin jättäytyä vanhaksipiiaksi. Se ei todellakaan ole herkkua. Siis toimeen. Ei ole enää aika mietiskellä pikkutyttömäisyyksiä siitä, mikä on sopivaa. On kyse elämästäsi. Tsemppiä! :) - dunja_
Tuossa on kyse vain siitä mitä sinä haluat, millainen mies sinulle sopii? Olette "tapaillut" lähes vuoden. Ette siis ole edes seurustelusuhteessa? Onko suhteenne luonteesta koskaan puhuttu mitään? Ellette vielä tuossa vaiheessa ole puhuneet, mies todennäköisesti odottaa suhteeltanne jotain aivan muuta kuin sinä.
Miksi olet tapaillut noin paljon vanhempaa miestä? Suosittelen vaihtoa nuorempaan... - 2355u74ktuktu
Jos vajaan vuoden on tapaillut eikä rakastunut, niin ei tule rakastumaankaan. On joko tunnevammainen, tai sitten olevinaan. Ainoa milloin saattaisi sitten sanoa niin, olisi kun jätät sen ja se haluaa omaisuutensa takaisin. No, saattaahan se olla ymmärryskin, mutta todennäköisesti peliä. Jos tuon ikäinen (tai siis ylipäätään yli 35-vuotias aikuinen) mies on tuommoinen, niin se ei takuulla muutu, eikä muutu sen tunteetkaan. Itse en todellakaan katselisi, enkä jäisi tuohon roikkumaan, muutenkaan. Ei aikuiset enää muutu, ellei niille käy joku tragedia tms.
On vaikeaa myöntää pettyneensä ja etenkin, että joku ei rakastakaan. Me kaipaamme niin hirveästi sitä, että meitä joku rakastaa ja se satuttaa ja tuntuu hylätyksi tulemiselta, jos emme saa vastausta tunteisiimme. Mutta ei se välttämättä sitä ole. Voi olla ettei toinen vaan kykene tai että sinua odottaa se oikeasti oikea, joka ei voi astua elämääsi jos toinen on tiellä. Voi olla tietenkin että ei, mutta rakkaudettomaan suhteeseen en silti itse jäisi. Koska itse voin pitää elämääni yllä, kivana ja välittää itsestäni. On ystäviä jne. mutta rakkaudeton suhde tuhoaa, koska se muistuttaa joka päivä siitä, miten roikun koska minua ei rakasta kukaan. Yksinolo on tavallaan enemmän usko itseensä ja rakkauteen kun rakkaudettomassa suhteessa roikkuminen.
Toisaalta, en tunne teitä. Sanot että hän kohtelee sinua hyvin: siis niinkuin seksisuhteessa olevaa kumppania? Maksaako hän huomionosoituksillaan vai teettekö te mitään kivaa yhdessä? Onko hän vaan hidas rakastumaan, mutta tekee rakkauden tekoja: menette yhdessä, keskustelette mielenkiintoisia keskusteluja, jaatte saman huumorin tajun, onko teillä kaikkea muuta? Sanot että hän on ihana ja huomioi, siis kehuu sinua? Tekee joskus aamupalan? Tai jotain, siis sinun pitää tietää, ei minun. Mutta jos hän on vaan mies joka silittää seksin jälkeen ja ostaa koruja, hän maksaa seksistä ja silittämiseen pystyy kuka tahansa. Maksullisiakin pidetään hyvänä. Eli suhteessa pitää olla enemmän - jos enempää kaipaa! Tietenkin jos et kaipaa muuta kuin sitä mitä teillä on nyt, niin älä kysele muilta. Lakkaat odottamasta rakkauden tunnustuksia, etkä esitä niitä, vaan elät vaan elämäänne tyytyväisenä. Kyllä sinä senkin saat valita.- tun.ne
Miten se, että sanoo toiselle, etten voi sanoa tuntevani sinua kohtaan samoin (rakastavani sinua) mielestäsi viittaa tunnevammaisuuteen? En ymmärrä. Ei se tee kenestäkään tunnevammaista, ettei rakastu kaikkiin seksikumppaneihinsa.
- epokåklåpe
No nyt kyllä on aika kovia väitteitä... Minä ja mieheni olimme tapailleet noin vuoden, kunnes sanoin rakastavani häntä. Mies sanoi sen minulle 1,5 vuoden deittailun jälkeen, koska ei aiemmin vielä ollut ihan varma.
Yhdessä on eletty sittemmin 8 vuotta, ja rakastamme sydämen pohjasta saakka. Olemme todella sitoutuneita, rakastuneita ja onnellisia.
Itseä ihmetyttää se, että miten edes jonkun muutaman kuukauden tapailun perusteella voisi tuntea toisen niin hyvin, että olisi edes teoriassa mahdollista rakastaa? Vaikuttaa siltä, että ihmiset puhuvat rakastamisesta, vaikka oikeastaan kyse on vasta ihastumisesta. Se on väärin, hyvin väärin. Johtaa harhaan.
Aloittajan kannattaa miettiä, onko suhde muuten hyvä, menettekö hiljalleen samaan suuntaan, onko haaveet tulaveisuudesta samansuuntaisia... Jos on, niin jatka pois. Sen rakastamisen aika on myöhemmin.
- rehellisyyskunniaan
Miehelle suhteenne on nähtävästi enemmän seksi- ja ystävyyssuhde, joten kysymys kuuluu, riittääkö tälläinen käytännöllisempi suhde sinulle. Mielestäni hän toimii reilusti kertoessaan, ettei omaa sinua kohtaan suurempia tunteita. Voisihan hän helposti valehdella, jolloin joutuisit menettämään luottamuksesi paljon pahemmin, jos hän rakastuu johonkin toiseen.
Itse toimisin varmasti niin, että koettaisin jäähdytellä omia tunteitani ja katsella muitakin ja pitää tätä miestä mukavana seuralaisena siihen asti. Ehkäpä hän toimii juuri niin eikä se mielestäni ole sinua kohtaan pahasti tehty, kun hän kerran on rehellinen. On, mies haluaa ystävän ei naimisiin. Älä ole ääliö.
Siis ei voi sanoa, koska ei rakasta, vai ei voi sanoa koska hänelle on vierasta ilmaista tunteita sanoilla? Entä haluaako hän yhteisen tulevaisuuden kanssasi? Osoittaako hän välittämistä ja hoivaamista teoillaan?
2355u74ktuktu esitti hyviä kysymyksiä.Lisäys: ikäeronne on valtavan suuri. Oletko itse varma, että haluat sitoutua ikääntyneeseen mieheen (Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan yli 55-vuotias on ikääntynyt, itse et vielä ole edes ikääntyVÄ heidän luokituksensa mukaan)? Mies jää muutaman vuoden sisällä eläkkeelle, sinulla on työelämää vielä jopa 27 vuotta, varovaistenkin arvioiden mukaan yli 20 vuotta. Ja vaikka hän pitäisi hyvää huolta terveydestään, ikääntyminen alkaa näkyä ja tuntua.
- tun.ne
helka kirjoitti:
Lisäys: ikäeronne on valtavan suuri. Oletko itse varma, että haluat sitoutua ikääntyneeseen mieheen (Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan yli 55-vuotias on ikääntynyt, itse et vielä ole edes ikääntyVÄ heidän luokituksensa mukaan)? Mies jää muutaman vuoden sisällä eläkkeelle, sinulla on työelämää vielä jopa 27 vuotta, varovaistenkin arvioiden mukaan yli 20 vuotta. Ja vaikka hän pitäisi hyvää huolta terveydestään, ikääntyminen alkaa näkyä ja tuntua.
Minusta mies on sanonut varsin selvästi, että hän ei tunne samoin ei tunne rakkauden tunnetta, mikä ei tee hänestä tunnevammaista, vaan päinvastoin hän pyrkii toimimaan rehellisesti naista kohtaan.
Yksi tekijä voi olla ikäerokin. Melkein 20 vuotta nuoremman kanssa voi olla vaikea löytää yhteistä säveltä, kun ollaan niin eri ikäpolvea, joten mies voi nähdä, ettei suhteesta kuitenkaan tulisi mitään eikä halua antaa turhia toiveita.
Eikö teistä keskustelijoista ole kukaan ollut suhteessa, jota pitää mukavana ja hyvänä ilman suurempia rakkauden tunteita, kun asia yritetään vääntää jopa luonneviaksi, osaamattomuudeksi puhua tunteista tms.?
Totta kai asiasta kannattaa vielä keskustella sen miehen kanssa, jos jokin on jäänyt epäselväksi. - gghdfgd
Puhut asiaa tun.ne. Mies on tosiaan mieluummin ihanan rehellinen kuin tunnevammainen.
Mutta mietin ap:tä. Miksi hän on "muutaman kerran" sanonut rakastavansa, vaikka mies on vastannut, ettei rakasta. Odottaako ap, että hänen rakkaudentunnustuksensa saisivat miehen rakkauden heräämään? Jos niin miksi? Onko ap kysynyt itseltään sitäkin, miksi rakastaa itseään 20 vuotta vanhempaa miestä? Siinä tulee väistämättä ongelmia. Mikä miehessä oikein viehättää ap:tä? Raha?
- nainen48vuotias
Jotkut ihmiset esim. minä, ei yksinkertaisesti tiedä, millaista on kun rakastaa toista. Siksi sitä ei tule sanottua kellekään, kun ei tiedä, mikä tunne se on joka sielua jäytää. Onko se pelkästään ihastumista vai oikeaa rakastumista. Joidenkin mielestä se on tunnevammaisuutta, itse en koe sitä niin. Mä luulen, etten tähänkään ikään mennessä yksinkertaisesti ole kokenut sitä kaiken voittavaa rakkauden tunnetta ketään kohtaan. Lapsiani rakastan, mutta se tunne lienee erilainen kuin pariskunnan välinen rakkaus.
Voi olla myös, että mies on sitä ikäluokkaa, joka ei ole tottunut rakkaudesta lurittamaan vaan näyttää välittämisensä teoilla. Nykyiset kuuskyt plussat on kasvatettu erilailla kuin nelikymppiset etenkin tunteiden näyttämisen suhteen. Oletko ajatellut, miten omat vanhempasi käyttäytyvät? Kertovatko rakastavansa toisiaan vai osoittavatko rakkautensa mieluummin teoilla? Seuraahan heitä niin voit ehkä oppia ymmärtämään miestäsikin paremmin. Oletan, että mies käyttäytyy hyvin samoin kuin lähes samanikäiset vanhempasikin.
Ihmettelen kovasti, miksi nelikymppisenä olet alkanut suhteeseen noin paljon vanhemman miehen kanssa?- gghdfgd
"etten tähänkään ikään mennessä yksinkertaisesti ole kokenut sitä kaiken voittavaa rakkauden tunnetta ketään kohtaan."
Kaiken voittavaa rakkautta? Mitä sellaisella tarkoitetaan? Minulle tulee tuosta mieleen lähinnä läheisriippuvuus. Sillä riippuvuus on aina suurempi kuin rakkaus.
Itse olen elämäni aikana rakastanut, kaikilla tavoin, myös kohtalokkaasti... Voisi sanoa kuin Pariisin varpunen Edit Piaf "Luoja kuinka olenkaan rakastanut". Mutta mikään rakkaus ei voita kaikkea, koska aina täytyy muistaa myös rakastaa itseään. Rakkaus on vaikeinta silloin, kun tietää alusta alkaen, ettei ikinä voi/pysty saamaan rakkauden kohteen kanssa sellaista parisuhdetta kuin tarvitsee/haluaa.
- Marga-Reeta
Mies, joka ei vastaa naisensa rakkauden tunnustukseen yhtä lailla hellyydellä, vaan kieltää rakkautensa naiseen, on käytöksessään typerä saivartelija. Minkä ihmeen vuoksi mies sitten on kanssasi lähes vuoden, ellei hän kiinny ja rakasta sinua!
Kirjoitat, että mies huomioi sinua ja on ihana.
Millä tavoin hän ihanuutensa osoittaa, ellei parisuhteen suurimmassa asiassa kuin rakkaus, ole valmis sitä tunnustamaan.
Ikäeronne on aika suuri, ja jos siihen liittyy miehessä tällainen tunteissaan nuukailija, filosofinen saivartelija, ei oikein Marga-Reetassa herätä se kovin valoisia ennustuksia tulevaisuudellenne.
Sinä toki tunnet hänet paremmin. Ilmeisen epävarma olet, kun kirjoitit asiasta. Miehen tunteet eivät enää mitenkään "herää", eivät varsinkaan kuusikymppisen, jotka alkavat jo siinä vaiheessa enempi ukottua, tulee kaikenlaista miehen vaivaa alaosastoon. Riippuu toki miehestä, näitä nuorekkaitakin on, jotka rakastuvat reippaasti ja reilusti ja ottavat huomioon naisen erotiikassa kuin hieno kavaljeeri konsanaan.- ljkd
Pari on tuntenut vasta vajaan vuoden... Älä siis ala täällä väittämään, että jos mies ei vielä puhu rakkaudesta, niin on typerä saivartelija. Hohhoijaa. Mikä ihmeen pikasuoritus rakastamisen pitäisi olla?
- tun.ne
Jos toiset eivät reagoi rakkausasioissa niin kuin minä itse, niin silloin he ovat häiriintyneitä, vai mitä? Aika helposti täällä netissä annetaan toisesta ihmisestä häiriintyneen luokitus.
- Marga-Reeta
ljkd kirjoitti:
Pari on tuntenut vasta vajaan vuoden... Älä siis ala täällä väittämään, että jos mies ei vielä puhu rakkaudesta, niin on typerä saivartelija. Hohhoijaa. Mikä ihmeen pikasuoritus rakastamisen pitäisi olla?
Rakastaminen ei ole suoritus. Kahden suhteessa, ja oletan että on oltu intiimisti yhdessä, olla missään kliinisessä tunnemaailmassa. Tapaillaan, mies huomioi, on "ihana", niin ihana että on herättänyt toisen tunteet rakkauteen asti.
Kuinka mies saattaakaan, tuossa ihanuudessaan ja huomionosoituksessaan, naisen tunnustaessa rakkautta, huomauttaa että "en tunne samoin sinua kohtaan, että voisin sanoa rakastavani sinua".
MIKÄ on tällainen mies! Liehakoi lähes vuoden ja sitten... nöyryyttää naisen noin herkässä tilanteessa. Sanon: jo kohteliaisuudesta miehen kuuluisi sanoa, rakastani myös minä sinua.
Koskapa on liehakoinut ihanuuttaan naisen ympärille.
Kylmää vettä on kyseinen mies kaatanut naisen niskaan häväisten tämän. Loukaten tätä.
Rakastaminen ei ole mikään ylijalo tunne, että siitä pitäisi tehdä sellainen asia, jota ei voi tunnustaa.
Jos on saanut ukkopaha 40 vuotiaan eli melko nuorehkon naisen ihailemaan itseään, niin toden totta... laskekoon tyttösen menemään. On niitä nuorempia sulhasia, jotka uskaltavat sanoa rakastavansa, eivätkä loukkaa naisen kunniaa, eivätkä etikettiä.
Ilkeyttä on harrastanut kyseinen mies ja saanut naisen hyvin epävarmaksi. Ehkä pappa-paha tällä kompensoi omaa ikäänsä, kun saattaa nuoren henkilön epävarmaksi... ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille.
terv. Marga-Reeta - kehoitatsiisvalheeseen
Marga-Reeta kirjoitti:
Rakastaminen ei ole suoritus. Kahden suhteessa, ja oletan että on oltu intiimisti yhdessä, olla missään kliinisessä tunnemaailmassa. Tapaillaan, mies huomioi, on "ihana", niin ihana että on herättänyt toisen tunteet rakkauteen asti.
Kuinka mies saattaakaan, tuossa ihanuudessaan ja huomionosoituksessaan, naisen tunnustaessa rakkautta, huomauttaa että "en tunne samoin sinua kohtaan, että voisin sanoa rakastavani sinua".
MIKÄ on tällainen mies! Liehakoi lähes vuoden ja sitten... nöyryyttää naisen noin herkässä tilanteessa. Sanon: jo kohteliaisuudesta miehen kuuluisi sanoa, rakastani myös minä sinua.
Koskapa on liehakoinut ihanuuttaan naisen ympärille.
Kylmää vettä on kyseinen mies kaatanut naisen niskaan häväisten tämän. Loukaten tätä.
Rakastaminen ei ole mikään ylijalo tunne, että siitä pitäisi tehdä sellainen asia, jota ei voi tunnustaa.
Jos on saanut ukkopaha 40 vuotiaan eli melko nuorehkon naisen ihailemaan itseään, niin toden totta... laskekoon tyttösen menemään. On niitä nuorempia sulhasia, jotka uskaltavat sanoa rakastavansa, eivätkä loukkaa naisen kunniaa, eivätkä etikettiä.
Ilkeyttä on harrastanut kyseinen mies ja saanut naisen hyvin epävarmaksi. Ehkä pappa-paha tällä kompensoi omaa ikäänsä, kun saattaa nuoren henkilön epävarmaksi... ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille.
terv. Marga-ReetaMiehenkö pitäisi valehdella rakastavansa, ettei ap pahoita mieltään? Ihan kohteliaisuudestako toista kohtaa pitää kertoa tuntevansa jotain mitä ei oikeasti tunne? Mikä logiikka tuossa on? Sillähän pitää toisen vaan luulossa, että kyllä se mua rakastaa niinkuin mäkin rakastan sitä.
Mies on rehellinen. Jos ei se ap:n pirtaan sovi, niin mies vaihtoon. Ottakoon sellaisen, joka jo ensi tapaamisella rakastaa. Sitten valitetaan, että mitä se jo nyt tuollaisia puhuu... - afrodite.com
Aikuisten oikeasti hei Marga-Reeta! Ihan piti lukea kirjoituksesi pariin otteeseen, koska en uskonut lukemaani! Eihän nyt hyvänen aika kenenkään ole pakko rakastaa! Vielä vähemmän tunnustaa rakkauttaan, jota ei tunne! Ei siinä ole kyse saivartelusta, vaan pikemmin rehtiydestä! Kyllä rakkaus on jotain ihan muuta kuin pelkkiä "oikein" sanottuja ja lausuttuja vuorosanoja. Jos tunnustaa rakkautensa, niin siinä on aina se riski, ettei toinen tunne samoin. Tai vaikka tuntisi kiintymystä, läheisyyttä ja kaikkea hyviä tunteita toista kohtaan, niin ei sittenkään välttämättä ajattele, että kyse on rakkaudesta. Aivan sama riski kuin rakkaudentunnustuksessa on tunnustaa, ettei tunne rakkautta.
Parisuhdehan riippuu täysin sen molemmista osapuolista, eikä rakkaudentunnustuksesta. Itseasiassa rakkauskaan ei riipu rakkaudentunnustuksesta. Moni hokee rakkauttaan, muttei näytä sitä mitenkään. Jotkut sanovat rakastavansa, vaikka pahoinpitelevät puolisoaan tämän tästä. Jotkut käsittävät pahan läheisriippuvuutensa rakkaudeksi. Sitten on ne, jotka vain rakastavat, mutta eivät puhu siitä. Tai edes ajattele lämmintä tunnettaan rakkaudeksi. Sen sijaan tämän lämpimän tunteen kohde voi tuntea rakkautta toisen taholta, vaikka tämä ei siitä kerro, tai jopa kieltää sitä tuntevansa.
Hyvin usein romantiikan nälkäisillä nuorilla tytöillä rakkaus ja seksi kulkee käsikädessä (rakkaus=seksi). Ilman tytön rakkautta poikaan jää molemmat ilman seksiä :/. Tässä vaiheessa monet pojat valehtelevatkin rakkauttaan tytölle, jotta saisivat seksiä. Mutta miksi ihmeessä vielä 60 vuotiaan miehen pitäisi valehdella? - afrodite.com
Marga-Reeta kirjoitti:
Rakastaminen ei ole suoritus. Kahden suhteessa, ja oletan että on oltu intiimisti yhdessä, olla missään kliinisessä tunnemaailmassa. Tapaillaan, mies huomioi, on "ihana", niin ihana että on herättänyt toisen tunteet rakkauteen asti.
Kuinka mies saattaakaan, tuossa ihanuudessaan ja huomionosoituksessaan, naisen tunnustaessa rakkautta, huomauttaa että "en tunne samoin sinua kohtaan, että voisin sanoa rakastavani sinua".
MIKÄ on tällainen mies! Liehakoi lähes vuoden ja sitten... nöyryyttää naisen noin herkässä tilanteessa. Sanon: jo kohteliaisuudesta miehen kuuluisi sanoa, rakastani myös minä sinua.
Koskapa on liehakoinut ihanuuttaan naisen ympärille.
Kylmää vettä on kyseinen mies kaatanut naisen niskaan häväisten tämän. Loukaten tätä.
Rakastaminen ei ole mikään ylijalo tunne, että siitä pitäisi tehdä sellainen asia, jota ei voi tunnustaa.
Jos on saanut ukkopaha 40 vuotiaan eli melko nuorehkon naisen ihailemaan itseään, niin toden totta... laskekoon tyttösen menemään. On niitä nuorempia sulhasia, jotka uskaltavat sanoa rakastavansa, eivätkä loukkaa naisen kunniaa, eivätkä etikettiä.
Ilkeyttä on harrastanut kyseinen mies ja saanut naisen hyvin epävarmaksi. Ehkä pappa-paha tällä kompensoi omaa ikäänsä, kun saattaa nuoren henkilön epävarmaksi... ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille.
terv. Marga-ReetaMikä ihmeen nöyryytys se naiselle on, jos mies puhuu totta, ei valehtele? Rakkauden tunnustamisessa ei ole mitään nöyryyttävää, eikä myöskään siinä, ellei toinen tunne samoin.
- jghjgfjd
Marga-Reeta kirjoitti:
Rakastaminen ei ole suoritus. Kahden suhteessa, ja oletan että on oltu intiimisti yhdessä, olla missään kliinisessä tunnemaailmassa. Tapaillaan, mies huomioi, on "ihana", niin ihana että on herättänyt toisen tunteet rakkauteen asti.
Kuinka mies saattaakaan, tuossa ihanuudessaan ja huomionosoituksessaan, naisen tunnustaessa rakkautta, huomauttaa että "en tunne samoin sinua kohtaan, että voisin sanoa rakastavani sinua".
MIKÄ on tällainen mies! Liehakoi lähes vuoden ja sitten... nöyryyttää naisen noin herkässä tilanteessa. Sanon: jo kohteliaisuudesta miehen kuuluisi sanoa, rakastani myös minä sinua.
Koskapa on liehakoinut ihanuuttaan naisen ympärille.
Kylmää vettä on kyseinen mies kaatanut naisen niskaan häväisten tämän. Loukaten tätä.
Rakastaminen ei ole mikään ylijalo tunne, että siitä pitäisi tehdä sellainen asia, jota ei voi tunnustaa.
Jos on saanut ukkopaha 40 vuotiaan eli melko nuorehkon naisen ihailemaan itseään, niin toden totta... laskekoon tyttösen menemään. On niitä nuorempia sulhasia, jotka uskaltavat sanoa rakastavansa, eivätkä loukkaa naisen kunniaa, eivätkä etikettiä.
Ilkeyttä on harrastanut kyseinen mies ja saanut naisen hyvin epävarmaksi. Ehkä pappa-paha tällä kompensoi omaa ikäänsä, kun saattaa nuoren henkilön epävarmaksi... ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille.
terv. Marga-ReetaRakastaminen on tunne, joka käsitetään hyvin monella eri tavalla, tai sitä ei tunnusteta ollenkaan. Jokaisella on vapaus käsittää se miten mielii. Mutta sitä vaan en ymmärrä miksi etiketin vuoksi pitäisi valehdella rakkautta, ellei sellaista kerran tunne. Omasta mielestäni myös toisen kunniaa loukkaa pahiten valehtelemalla. Pienet valkoiset valheet ovat tietysti erikseen, mutta rakkaus on niin suuri asia, ettei siitä pidä lähteä juksaamaan. Ei muodon, etiketin eikä minkään muunkaan asian vuoksi.
- eilipeviäpelimiehiä
Marga-Reeta kirjoitti:
Rakastaminen ei ole suoritus. Kahden suhteessa, ja oletan että on oltu intiimisti yhdessä, olla missään kliinisessä tunnemaailmassa. Tapaillaan, mies huomioi, on "ihana", niin ihana että on herättänyt toisen tunteet rakkauteen asti.
Kuinka mies saattaakaan, tuossa ihanuudessaan ja huomionosoituksessaan, naisen tunnustaessa rakkautta, huomauttaa että "en tunne samoin sinua kohtaan, että voisin sanoa rakastavani sinua".
MIKÄ on tällainen mies! Liehakoi lähes vuoden ja sitten... nöyryyttää naisen noin herkässä tilanteessa. Sanon: jo kohteliaisuudesta miehen kuuluisi sanoa, rakastani myös minä sinua.
Koskapa on liehakoinut ihanuuttaan naisen ympärille.
Kylmää vettä on kyseinen mies kaatanut naisen niskaan häväisten tämän. Loukaten tätä.
Rakastaminen ei ole mikään ylijalo tunne, että siitä pitäisi tehdä sellainen asia, jota ei voi tunnustaa.
Jos on saanut ukkopaha 40 vuotiaan eli melko nuorehkon naisen ihailemaan itseään, niin toden totta... laskekoon tyttösen menemään. On niitä nuorempia sulhasia, jotka uskaltavat sanoa rakastavansa, eivätkä loukkaa naisen kunniaa, eivätkä etikettiä.
Ilkeyttä on harrastanut kyseinen mies ja saanut naisen hyvin epävarmaksi. Ehkä pappa-paha tällä kompensoi omaa ikäänsä, kun saattaa nuoren henkilön epävarmaksi... ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille.
terv. Marga-ReetaTuo ajatusmaailmahan on kuin 50-luvun mustavalkoisesta suomalaisesta elokuvasta. Naiselle pitää valehdella rakastavansa, jotta hänen kanssaan voi harrastaa seksiä ja olla suhteessa. Oi voi. Itse en ainakaan tuollaista lipevää kavaljeeria kaipaa, sillä suhteita voi olla hyviäkin ilman suurta rakkauden paloakin. Iän myötä arvostaa hyvää kumppanuutta, seuraa ja seksiä yhtä korkealle kuin leimuavia tunteitakin.
No, ehkäpä ap sai tästä ajattelemisenaihetta, sillä alkuperäinen kysymyshän kuului, että voivatko miehen tunteet vielä herätä. Hänelle vastattiin, että voivat hyvinkin, koska kaikki eivät rakastu helposti. - oonaT_
Marga-Reeta kirjoitti:
Rakastaminen ei ole suoritus. Kahden suhteessa, ja oletan että on oltu intiimisti yhdessä, olla missään kliinisessä tunnemaailmassa. Tapaillaan, mies huomioi, on "ihana", niin ihana että on herättänyt toisen tunteet rakkauteen asti.
Kuinka mies saattaakaan, tuossa ihanuudessaan ja huomionosoituksessaan, naisen tunnustaessa rakkautta, huomauttaa että "en tunne samoin sinua kohtaan, että voisin sanoa rakastavani sinua".
MIKÄ on tällainen mies! Liehakoi lähes vuoden ja sitten... nöyryyttää naisen noin herkässä tilanteessa. Sanon: jo kohteliaisuudesta miehen kuuluisi sanoa, rakastani myös minä sinua.
Koskapa on liehakoinut ihanuuttaan naisen ympärille.
Kylmää vettä on kyseinen mies kaatanut naisen niskaan häväisten tämän. Loukaten tätä.
Rakastaminen ei ole mikään ylijalo tunne, että siitä pitäisi tehdä sellainen asia, jota ei voi tunnustaa.
Jos on saanut ukkopaha 40 vuotiaan eli melko nuorehkon naisen ihailemaan itseään, niin toden totta... laskekoon tyttösen menemään. On niitä nuorempia sulhasia, jotka uskaltavat sanoa rakastavansa, eivätkä loukkaa naisen kunniaa, eivätkä etikettiä.
Ilkeyttä on harrastanut kyseinen mies ja saanut naisen hyvin epävarmaksi. Ehkä pappa-paha tällä kompensoi omaa ikäänsä, kun saattaa nuoren henkilön epävarmaksi... ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille.
terv. Marga-ReetaHaloo Marga-Reeta, millä planeetalla oikein elät? Viime vuosituhannen alussako? Enkä saanut ap:n kirjoituksesta mitenkään sellaista käsitystä, että hän olisi menettämässä itsetuntoaan, tuntisi olonsa lyödyksi ja epävarmaksi.
Sinulla on muuten kovin kielteinen, vähän sairaalloinenkin ihmiskäsitys miehistä. Tässäkin mies olisi ihan ap:n kanssa vain kiusatakseen tätä.
" ettei luulisi nainen itsestään liikoja, noinhan tuo setähenkilö ajattelee... tallaan henkisesti heikoksi ja epävarmaksi, ei uskalla etsiä ikäistään seuraa, kun on itsetunto lyöty nollille."
Tuo oli niin paksua, että sille voi vain nauraa. Vähän kyllä sääliksi käy sinun ihmistuntemuksen puute. - tun.ne
afrodite.com kirjoitti:
Mikä ihmeen nöyryytys se naiselle on, jos mies puhuu totta, ei valehtele? Rakkauden tunnustamisessa ei ole mitään nöyryyttävää, eikä myöskään siinä, ellei toinen tunne samoin.
Todellakin, rakkauden tunnustamisessa ei ole mitään nöyryytävää eikä hävettävää eikä myöskään torjutuksi tulemisessa. Jokainen vähänkin pitempään elänyt saa kokemusta molemmista.
Samaten kokemusta kertyy monille siitäkin, että valehdellaan rakastavansa saadakseen jollain tavalla hyötyä toisesta osapuolesta. Ihanko todella toivoisit Marga-Reeta itsellesi valehdeltavan tuolla tavalla? Se juuri on nöyryyttävää, loukkaavaa ja traumoja aiheuttavaa, että valehdellaan rakkaudesta - totuuden kertomalla osoittaa arvostavansa ja kunnioittavansa toista osapuolta niin, ettei anna tälle väärää käsitystä ja vihjettä kiintyä syvemmin.
Rakkauden torjuminen on todellakin kylmä suihku, joka myös auttaa toista osapuolta tekemään omat ratkaisunsa tosiasioiden pohjalta - irrottautumaan suhteesta juuri niin kuin ap pohtiikin tekevänsä. - vainrakkaus
afrodite.com kirjoitti:
Aikuisten oikeasti hei Marga-Reeta! Ihan piti lukea kirjoituksesi pariin otteeseen, koska en uskonut lukemaani! Eihän nyt hyvänen aika kenenkään ole pakko rakastaa! Vielä vähemmän tunnustaa rakkauttaan, jota ei tunne! Ei siinä ole kyse saivartelusta, vaan pikemmin rehtiydestä! Kyllä rakkaus on jotain ihan muuta kuin pelkkiä "oikein" sanottuja ja lausuttuja vuorosanoja. Jos tunnustaa rakkautensa, niin siinä on aina se riski, ettei toinen tunne samoin. Tai vaikka tuntisi kiintymystä, läheisyyttä ja kaikkea hyviä tunteita toista kohtaan, niin ei sittenkään välttämättä ajattele, että kyse on rakkaudesta. Aivan sama riski kuin rakkaudentunnustuksessa on tunnustaa, ettei tunne rakkautta.
Parisuhdehan riippuu täysin sen molemmista osapuolista, eikä rakkaudentunnustuksesta. Itseasiassa rakkauskaan ei riipu rakkaudentunnustuksesta. Moni hokee rakkauttaan, muttei näytä sitä mitenkään. Jotkut sanovat rakastavansa, vaikka pahoinpitelevät puolisoaan tämän tästä. Jotkut käsittävät pahan läheisriippuvuutensa rakkaudeksi. Sitten on ne, jotka vain rakastavat, mutta eivät puhu siitä. Tai edes ajattele lämmintä tunnettaan rakkaudeksi. Sen sijaan tämän lämpimän tunteen kohde voi tuntea rakkautta toisen taholta, vaikka tämä ei siitä kerro, tai jopa kieltää sitä tuntevansa.
Hyvin usein romantiikan nälkäisillä nuorilla tytöillä rakkaus ja seksi kulkee käsikädessä (rakkaus=seksi). Ilman tytön rakkautta poikaan jää molemmat ilman seksiä :/. Tässä vaiheessa monet pojat valehtelevatkin rakkauttaan tytölle, jotta saisivat seksiä. Mutta miksi ihmeessä vielä 60 vuotiaan miehen pitäisi valehdella?"Itseasiassa rakkauskaan ei riipu rakkaudentunnustuksesta. "
Juuri noin kuin sanoit. Ihminen voi rakastaa, vaikkei sitä sano tai myönnä. Ei ole varmaan mitään muuta tunnetta kuin rakkaus, josta jokaisella on täysin oma käsityksensä. Usein ihminen itsekään ei ole selvillä mitä pitää rakkautena ja miksi. Tällöin myös toiselta odotetaan jotain utopistista.
Ap:lle sanoisin: kannattaa miettiä kumpi sinulle on tärkeämpää, mukava yhteiselo vai pelkkä rakkauden tunnustus. Omasta kokemuksesta kerron sen verran, että itselläni on mennyt rakkausasiat aina pieleen, kun mies on ollut minuun rakastunut, ja ilmaissut sen sanoin muutaman kuukauden sisällä tutustumisesta. Mitä nopeammin niin sanoo, sitä epäluuloisemmaksi tulen.
Ellei ole vielä kunnolla edes tutustuttu, tai päätetty seurustella, niin rakkaudentunnustus tuntuu ainoastaan tyhjältä. Olen varmaan aikoinaan kuunnellut liikaa Siberian biisiä ”Älä sano että rakastat mua, tiedän sen muutenkin”. Jos en tunne toisen rakkautta, ja hän sanoo rakastavansa, uskon, ettei hänen rakkautensa - mitä ikinä hän sillä tarkoittaakin - ole minulle sopivaa. - vainrakkaus
tun.ne kirjoitti:
Todellakin, rakkauden tunnustamisessa ei ole mitään nöyryytävää eikä hävettävää eikä myöskään torjutuksi tulemisessa. Jokainen vähänkin pitempään elänyt saa kokemusta molemmista.
Samaten kokemusta kertyy monille siitäkin, että valehdellaan rakastavansa saadakseen jollain tavalla hyötyä toisesta osapuolesta. Ihanko todella toivoisit Marga-Reeta itsellesi valehdeltavan tuolla tavalla? Se juuri on nöyryyttävää, loukkaavaa ja traumoja aiheuttavaa, että valehdellaan rakkaudesta - totuuden kertomalla osoittaa arvostavansa ja kunnioittavansa toista osapuolta niin, ettei anna tälle väärää käsitystä ja vihjettä kiintyä syvemmin.
Rakkauden torjuminen on todellakin kylmä suihku, joka myös auttaa toista osapuolta tekemään omat ratkaisunsa tosiasioiden pohjalta - irrottautumaan suhteesta juuri niin kuin ap pohtiikin tekevänsä.Hmm. "Rakkauden torjuminen", mitä silläkin nyt sitten tarkoitetaan? Itse olen elämäni aikana kerran tunnustanut rakkauteni miehelle, erittäin rakkaalle pitkäaikaiselle ystävälle, vaikka tiesin jo etukäteen, ettei hän rakasta ketään, ei edes lapsiaan. Tuntee omien sanojensa mukaan vain suurta kiintymystä ja sen sellaista, mutta ei rakkautta. Mies on persoonaltaan sellainen, etten ole ikinä edes ajatellut parisuhdetta hänen kanssaan. Minulle oli kuitenkin jostain syystä hyvin tärkeää kertoa rakkaudestani häneen (vaikka toki hänkin sen kertomattakin tiesi). Episodi - tunnustukseni hänen muistutus ettei rakasta ketään, kuitenkin lähensi meitä entisestään. Siksi en mitenkään koe tulleeni torjutuksi.
- Marga-Reeta
Mitä kohteliain perusteluni kaikkiin ylläoleviin ihmettelyihin, kuinka voin olla sitä mieltä, että miehen olisi vastattava myönteisesti naisen rakkaudentunnustukseen on se, että kielteisen vastauksenkin mies voi esittää naiselleen monimuotoisemmin kuin " en voi sanoa samaa".
JOS mies tapailee vuoden verran melko intiimillä huomionosoituksella ja vastaus on rakkaudentunnustukseen on ei, niin aloittajan kannattaa unohtaa tuollainen rakkaudeton mies. Ilman muuta.
Meillä on kuitenkin rikas sanavarasto käytettävissämme ja rakkausasian voi ilmaista eri asteikolla ja muodoilla tyrmäämättä naista. Kun nainen kirjoittaa hämmentyneenä keskustelupalstalle ja miettii, kannattaako suhde unohtaa, on mies epäonnistunut ilmauksessaan. Miehen toiminnassa on silloin paha ristiriita ja se ei ole rehellisyyttä.
Täällä on puolustettu miestä kertoen, että mieshän on toiminut rehellisesti eikä ketään ole pakko rakastaa.
Onko mies toiminut rehellisesti? Ei. Mies on toiminut valheellisesti herättäessään vuoden tapailun jälkeen naisen rakkaudentunteet. Mies siis tietää, että nainen rakastaa häntä ja mies ANTAA suhteen jatkua, vaikka ei itse oman ilmaisunsa jälkeen rakasta naista. Vieläpä kertoen naiselle tämän.
Naisen vastuulle jää siis suhteen lopettaminen. Naisen vastuulla on rakastaminen. Mies ei mitä ilmeisemmin ole lopettamassa suhdetta, koskapa nainen täällä itse kyselee, lopettaako suhteen.
Onko herrasmiesmäistä toimintaa moinen? Ei. Eikä rehtiä.
Rakkauden voi ilmaista ja pitääkin ilmaista ennen kaikkea teoilla. Sanojen ja toiminnan pitää olla yhteneväiset. Jos ne eivät ole, niin silloin ollaan ristiriidassa. Ristiriita ilmentää aina valheellisuutta.
Nainen on ollut rehellinen. Hän ilmaisee sanoillaan ja teoillaan rakkautta. Hän on seurustellut miehen kanssa, koska rakastaa tätä. Mies on seurustellut naisen kanssa, eikä rakasta tätä. Meidän länsimaisessa kulttuurissamme seurusteluun kuuluvat rakkaus ja hellyys sanoin ja teoin.
On myös kulttuureja, joissa "seurustellaan" ilman rakkautta eli vanhempien järjestämät avioliitot, jolloin motiivit seurusteluun liittyvät statukseen ja talouteen sekä uskontoon.- xym
Hyvä Marga-Reetta! Mies oli möläyttelijä, ei ole tottunut kaunopuheeseen. Ehkä hänen sydämensä on jäänyt jollekulle eks-kumppanille, jota edelleen haikailee, tai tosiaankin vanhuuden kyynistyminen on näivettänyt tunneskaalan. Asiasta olisi hyvä jutella laajemmin, esim. rakastaako hän jotakuta toista, tai onko minussa sellainen vika joka estää rakkauden tms.
Omakohtaisesti lähellekäyvä tilanne.. - sex-69
Tuskinpa vain mies on rakkaudeton, vaikkei tunnustanutkaan rakkauttaan. Rakkaudentunnustukset eivät edes sovi kaikkien luonteeseen. Toisaalta kuten tuossa edellä on sanottu, mitä merkitystä on rakkauden tunnustuksella, jos se on sanottu vain muodon vuoksi?
Ap - aloitit
"Olen 40-vuotias nainen, tapaillut vajaan vuoden..."
Siis sanoit itsekin vain tapailleesi miestä. Mistään parisuhteesta, seurustelusta ei siis ole sovittu? Tai suhteenne laadusta ylipäänsä? Molempien toiveista? Silloin ei ole tosiaan ole ihme, että mies vastasi noin rakkaudentunnustukseesi. Te olette alun perin halunneet aivan eri asioita suhteeltanne. Sinä kaipaat vakiintumista, rakkaudentunnustuksia. Mies vain "tapailua", yhdessä olemista. Vaikka tapailisi vuosia, niin se ei ole seurustelua, ellei niin ole sovittu.
Rakkaus. Siihen kuuluu olennaisesti se, ettei ripustaudu toiseen, eikä anna toisen ripustautua itseen. Voisiko olla niin, että sinä yrität ripustautua mieheen? Tai hän käsittää rakkautesi ripustautumisyrityksenä? Miettii mitä kaikkea vaatimuksia hänelle esitetään, jos hän sanoisi rakastavansa. Tässäkin on vähän niin, että pitäisi keskustella mitä kumpainenkin rakkaudella tarkoittaa. - fsfsdfsaf
Voihan Marga-Reeta, sinulla on melko erikoiset näkemykset tästä tilanteesta. Siinä olemme kyllä samaa mieltä, että nyt kun mies on ollut rehellinen omista tunteistaan, suhteen jatkaminen tai jatkamatta jättäminen on tämän naisen vastuulla. Tietenkin, kuinkas muuten? Eihän toinen osapuoli voi ruveta esittämään rakastunutta toisen mieliksi. Päinvastoin, harvinaisen rehti mies kun ei lähde tieten tahtoen toista kusettamaan omaksi hyödykseen. Rakkaudessa ei aina mene marjat tasan ja jokaisen on otettava vastuu omasta elämästään. Mies on avoimesti kertonut mitä hän voi tarjota suhteeseen, naisen on tehtävä päätös siitä riittääkö se hänelle ja jos ei riitä, hänen on lähdettävä suhteesta vaikka se rakastuneena tiettävästi kipeää voi tehdäkin. Rakkaudesta ei voi ottaa vastuuta, se tulee ja menee omia aikojaan. Vastuun voi ottaa vain siitä, että on rehellinen tunteistaan sekä itselleen että toiselle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih517016Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7033101Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831310Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.981291- 841285
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631187- 891170
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2361136Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2181086- 721022