Kaipaan suurta rakkautta

Toivottavasti löydät.
Suurta etsin itsekkin. Eli minä 10cm ja 100kg.

Kautta aikoijen miehet on saaneet pitää rakastajattaria,jalkavaimoja ym.Naiset,niille ei sitä samaa sallita,heti on hutsu.Että tasa-arvoo peliin.Toisaalta,kun ei täällä elämässä halua tuottaa tuskaa,toisille,Ei varsinkaan rakastajalle jos sellainen olis,avoi/avopuolisothan ovat usein tietämättömiä näistä.Ei nää kaksoiselämän kiemurat mun käsittääkseni ole kovin hyvin pelittäneet.Se vaatii hitonmoista säätämistä,mitä oon kuullut.Siitähän voi joku seota,ajaa itsensä epätoivon partaalle!Ei tiedä mitä tehdä.Jokainenhan on itse kuitenki vastuussa omasta elämästä.Valintojahan tämä,sekä arjessa että isommissa asioissa.Niin makaa kuin petaa.Jäljet on itse siivottava.Siis jos jotain on päästänyt ikävää elämässään tapahtumaan.Näin sen yksinkertaisesti näen,

Ei eletä japanissakaan enää 1700-lukua. Muuta johonkin köyhään seksiturismimaahan, vasta sitten eronneena, jos sinusta "viisaammissa maissa" mies saa (lompakolla) jalkavaimoja , ja alistetun vaimon on vaan pakko antaa lupa, että ei tule nälkä, kun miehen takana on koko perheen leipä ja valtion laitkin puoltavat miehen etua.

En tiedä mut mulla on tullut vähän samanlainen fiilis

Voi kuule, sinä elät nyt niin keskellä suurta rakkautta, ettet näe sitä itse. Kaikki on liian hyvin, ja kaipaat draamaa sotkemaan tämän kuvion. Tyhmä, tyhmä mies.

No, menet ja ihastut. Entä sitten? Mikä siinä kutkuttaa? Se, että joutuu järjestelmään kaiken salassa, kuin leikkimään pikkupoikaa, joka huijaa vanhempiaan? Entä, kun ihastus menee ohi, mitä sitten? Uusi ihastus? Entäpä, jos ihastuksen kohteella herääkin suuria tunteita sinua kohtaan? Et voi kontrolloida tilannetta, vaan toisella osapuolella on myös osuutensa, mikä ei ehkä sinua miellytä.

Kukapa meistä ei rakkautta kaipaisi. Sinä taidat pikemminkin kaivata itsetuntosi buustausta, ihailua - minkä hinnan olet siitä valmis maksamaan? Minkä hinnan panet puolisosi maksettavaksi?

"Viisaammissa" maissa vaimolta ei kysytä lupaa. Kotejakin sotketaan: käytetään rahoja kakkosvaimon ja kakkosperheen elättämiseen ja tuodaan tauteja kotiin. Miehen toiminta vaikuttaa suhteeseen eikä mies sen paremmin kuin vaimokaan yleensä enää koe elävänsä "perusmukavassa liitossa".

Niin minäkin kaipaisin, tuntuu että elämä on vaan aina tätä samaa päivästä toiseen.

Olet joutunut eksyksiin kun olet lähtenyt vaeltelemaan pilvilinnojesi käytäville.
Juttu on niin, että olet vain ikävystynyt. Elät hyvää perhe-elämää, tasaista arkielämää joka itseasiassa on sitä kaikkein parasta elämää mitä vain voi olla. Sinä vain et ole sitä oivaltanut koska et ilmeisesti ole kokenut mitään kovia kolhuja. Sillä sellainen jota elämä on kolhinut, tajuaa että tasaista arkielämää parempaa ei ole.
Lääke tuohon pitkästyneenä olemiseen mielestäsi on siis suuri rakkaus. Kaipaat seikkailua, repäisyä, että voisit jättää tylsän perhe-elämän hetkeksi taaksesi. Juuri tuon ikäisiä miehiä ja myös naisia on paljon joilla on tuollaisia ajatuksia. Syynä on se että mielikuvitus alkaa lentää, tulee elämännälkä, haluaa kokea ''jotain uutta ja erilaista''. Alkaa fantasioiminen.
Oletteko kokeilleet vaimon kanssa mitään uutta ja erilaista? Uutta ympäristöä jollain reissulla? Oletko näyttänyt vaimolle romanttisen, rakkaudenälkäisen puolesi? Kuulostaa tylsältä. Mutta ota huomioon että vaimollasi saattaa olla samankaltaisia unelmia. Todennäköisesti onkin.

Ai että se suuri rakkaus on jalkavaimoissa kulkemista, no jaa.

Kukapa ei haluaisi sellaista ihanaa uuvuttavaa kioskikirjallisuuden rakkautta, jossa mies on komea, itsevarma ja rikas sekä nainen kaunotar, älykäs ja hurmaava. Olet jo sen verran iäkäs, että luulisi osaavan jo arvostaa perusmukavuutta ja sitä, että asiat sekä ihmissuhteet ovat jokseenkin kunnossa.

Jos nyt sitä suurta rakkautta kaipaat niin, niin mitäs jos antaisit sitä vaimollesi ja alkaisit leikkimään sitä suurta rakastajaa ja rakastavaa miestä, vai odotatko, että nainen saapuu valkoisella ratsulla sinut hakemaan?

Tee tempaus ja repäise! Osta uudet vaatteet ja lähde vaikka Helsinkiin vähän rilluttelemaan. Kyllä sieltä aina joku löytyy, eikä koskaan tiedä, vaikka se elämäsi suuri rakkaus odottaisi juuri sinua siellä jossain! Pidän peukkuja!

Joo mene rilluttelemaan, takuulla löytyy joku nainen, useampikin. Ja kun on haku päällä ja suuri kaipuu, rakastutkin todennäköisesti päätä pahkaa.
Sitten kun havahdut unestasi, heräät keskelle painajaista: Pettäminen on paljastunut, tavalla tai toisella, kauheat riidat, kodin rauha on mennyttä, elämä sekaisin. Sitten ette enää vaimon kanssa kestä tilannetta vaan päätätte erota. Sinä joudut muuttamaan pois kodistanne, vaimo jää lasten kanssa sinne asumaan ; tottakai, sinä olit se joka rikkoi avioliiton.
Sinä menet asumaan yksin jonnekin yksiöön. ''Helsingin rakkaasta'' ei enää mitään tietoa. Alat muistella mennyttä aikaa, lapsiperheen arkea, tyyntä kotielämää. Mielesi katkeroituu; miksi vaimo meni tekemään sellaisen tempun että otti eron?! Eihän se pettäminen mikään suuri juttu ollut, pientä huvittelua vain! Nyt sitten exä erotti isän lapsista, aivan kauhea ämmä!
Joo. Mene rilluttelemaan.

Suureen rakkauteen ei minun mielestäni kuulu jalkavaimot?? Suuri rakkaus juu löytyy siinä 40 korvilla kun ensin on tehty ne lapset sen nuoruuden ihastuksen kanssa ja eletty perhe-elämää. Sitten täytyy vaan osata päästää irti ja etsiä se kenen kanssa viettää loppuelämänsä. Onhan se helpompaa kun on jo aikaa keskittyä toiseen ilman perherumbaa. Yhteen ei silti kannata enään muuttaa sillä arki on se pahin suuren rakkauden vihollinen ja jos sitä ei kestä niin tapailee vaan ja väliajat haaveilee.

Aloittajalle sanoisin että jos elää perusmukavassa liitossa mutta kaipailee sitä suurta rakkautta, niin se kertoo että se tuttu ja turvallinen suhde siellä kotona on tullut kyllä tiensä päähän. Vaikka olisi kuin harmoonista ja muuten sen toisen kanssa pärjäisi, niin silti se unelmointi rakastumisesta tai että voisi vielä tuntea sitä, kertoo että se oma suhde on parempi päättää. Ja kuinka voi nauttia täysipainoisesti uudesta ja silti elää entisen kanssa. Siinä pettää niin itseään kuin sitä toista. Ja kannattaa ajatella myös miltä itsestä tuntuisi jos asia menisikin toistepäin? Ja mikäli tunteet ei kohtaa omassa arjessa, niin sitten pitää toimia. Ihminen on aina vapaa tekemään valintoja. Ja sinkkuna ja ei-vapaana jää sitten sitä aikaa todellakin sen suuren rakkauden etsimiseen. Ja huom! Kannattaa erottaa se rakkaus pelkästä seksin hakemisesta. Jos tarvii jalkavaimoja tai irtosuhteita niin silloin ei tarvi kyllä mitään parisuhdetta sellaisen kanssa joka vaan on tavan vuoksi. Eikä kyllä sitä suurta rakkauttakaan voi löytää jos ei ole valmis luopumaan entisestä. Mutta elämä opettaa :)

Kun kerran kaipaat suurta rakkautta, niin kunnioita sitten puolisoasi niin paljon, että otat hänestä eron, ennenkuin alat etsiä sitä suurta rakkautta.

Oma exäni löysi suuren rakkkauden, mutta sitten kun kärähti, olisinkin minä ollut hänelle se oikea. No, minäpä en hänestä enää huolinut, ja nyt tämä herra ex on menettänyt vaimonsa, suuren rakkautensa ja onnellisen perhe-elämän, ja on kaikinpuolin onneton, töissä menee huonosti ja kertakaikkiaan vituttaa kaikki. Myönsi ihme kyllä, että ihan itse sotki asiansa.

Ehkä voisit muuttaa hetkeksi muualle ja katsoa tuleeko ikävä? Jos ei, niin jotain ratkaisua hyvä miettiä loppuun kuluneeseen suhteeseen. Paljon on henkisesti yksinäisiä ja onnettomia joilla ei ole noin hyvää mahdollisuutta lopettaa jos tahtoo. Toinen nainen on huono ratkaisu. Miksi loukata toista ja itseään. Puhdas pöytä ja siitä huolimatta voi tulla erotessa ongelmia.