Ajettiin sitä ennenkin!

vm-5?

Viime kesänä palasin vanhan harrastukseni pariin liki kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Pyörän hankin niin myöhään syksyllä, että ajelut jäi aika vähiin, mutta ensi kesänä sitten "päräytetään" oikein kunnolla.
Tässä ajokautta odotellessa, palaa ajatus usein menneisiin "hyviin" aikoihin. Eli tuonne kultaisille 60- ja 70-luvuille, jolloin elin ensimmäisen "moottoripyöräelämäni".
Ensituntuman moottorikäyttöiseen "päältäajettavaan" sain vm-61 Solifer Export mopolla. Meillä oli kotona ko. mopedi ollut uudesta lähtien, mutta jossain vaiheessa siitä oli mennyt vetoakseli poikki. Isäni joka ei tajunnut koneitten päälle "pölläystäkään" sanoi kerran, että saat tuon mopon omaksi, jos saat vaihdettua siihen uuden vetoakselin. 10-vuotiaan päättäväisyydellä kävin työhön ja muistaakseni ei kestänyt montakaan viikkoa kun olin vaihtanut Soliferiin kaverilta saamani vetoakselin. "Solikalla" ajelin sitten monet kerrat "polliiseja pakkoon", alaikäinen kun olin.
Mutta, nälkähän kasvaa syödessä ja kun ikää alkoi olemaan jo hurjat 13, hankimme naapurin pojan kanssa kimppapyöräksi Unkarilaisen 350cc Pannonian. Riisutussa "Paniskossa" oli vaihteisto jumissa ja vaihde 3 jatkuvasti päällä. Mutta eihän se tietenkään vauhtia hidastanut, työntämällä käyntiin, kytkintä luistattamalla kiihdytys ja eiku baanalle. Rakkaat vanhemmat saivat tietysti "jonnin verran" palautetta naapureilta kun me huokaisimme Pannonialla pitkin kylän raittia pelkillä käyrillä. Siihen Pannoniaan liittyisi lukematon määrä sattumuksia ja seikkailuja, mutta siitä toisaalla.
Seuraavaksi sitten "hurahdin" jo oikein tosissani ja kaikki säästöni ja vähäisen omaisuuteni realisoimalla sain hankittua Suzuki K11 Sportin. Muistattehan tuon "Japsi-tykin". Mittarissa (joka kiersi vastapäivään) riitti lukemia aina 100km/h asti. Oli se vauhtia. Ikää oli allekirjoittaneella tuolloin tasan 15v ja kortista ei tietoakaan. Mutta tuurillahan ne seilaa valtamerilaivatkin, sanoivat ennen vanhemmat ihmiset. No, Suzuki tuli sitten myötyä kun hankin ensimmäisen autoni (vieläkin harmittaa se kauppa).
Autoilua kesti vuoden pari (nyt jo korttikin turvallisesti taskussa), kun jälleen tuntui, että joku 2-pyöräinen on saatava hankituksi. Tässä vaiheessa tuntui, että museopyörät olisi juuri se minun juttuni. Niinpä lehteen ilmoitus ja sitä kautta hankin vm-52 Jawa 350cc:n. Aika romu se kyllä oli ostaessa, mutta liki rekisterikuntoon sen ehdin kunnostaa ennenkuin väsähdin jatkuvaan osien metsästykseen ja möin koko läjän pois. Tosin ehdin käydä "tyypit" ottamassa silläkin ennen myyntiä.
Jep! Mutta nyt en ehdi enempää.... pomo pahalainen tulee häiritsemään.....
Ps. Olisi erittäin mielenkiintoista saada lukea teidän muidenkin motoristiuran ensi vuosista.

6

1269

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • herra 10V

      Veljeni piikkipyörällä ajoin eka kerran. Pyörä oli niin `"korkea", ettei ollut mahdollisuuttakaan pysäyttää sitä korokkeettomaan paikkaan. Niinpä ensimmäinen ajelu (olin toki kokeillut mopopyörää) moisella vekottimella kesti n.3x400m, ennekuin sain tähdättyä saunan portaille. Onnistuminen tässä puree vieläkin.

      Museopyöristä en jaksa innostua, koska veljeni simsonia sain lykätä käyntiin hikihatussa. (em.pyörä myyty kemin mp-museoon joskus seitkytluvul.) Itselläni oli sitten heinäladosta kasattu jawa 150cc. Suurin itkun aihe oli bensa ja vauhtipyöränkiila... huhhuh. Vei hohdon siis kokonaisuudessaan roplaamisesta ja rassaamisesta ja jnejne...

      Nykypyörät ovat sitten kivoja. Toki pojalleni olen saanut kasattua pyrkijä-mopon... kosto elää siis.

      HYVÄÄ UUTTAVUOTTA KAKILLE
      t.nykymotosti

      PS. veljelläni käydessä kaks ural-pyörää sivuvaunuineen kummittelee aina pihalla, joten on ihan kiva käydä ajattaan niillä omia kakaroitaan.

    • Melkeinpä samanlainen stoori kuin itellä.
      Ensimmäinen oma menopeli oli 55 mallinen jawa 125.
      Sillä sitten oli pakko päästä kruisailemaan vaikkei se ollut edes rekisterissä saatika sitten itellä ajolisenssiäkään, tämä joskus 60luvun lopulla.Jawasta otettiin kaikki ylimääräiset pellit ympäriltä pois ja siitä tuli lopuksi jäykkäperäinen kun hajonneiden takapumppujen tilalle laitettiin hetekanputkista pätkät vaan eipä se menoa haitannut.
      Laillisesti pääsin sitten ajelemaan kun isäukko osti 15 kesäselle käytetyn pappatunturin.
      Papan moottorin sielunelämään piti tietysti tutustua,saakos sen noinkin pieniin osiin,kysy isäukko.
      67 mallinen suzuki oli kova sana,se kulki just sataa,nailontakki vaan lepatti kun meikäpoika päästeli menemään,kypärän sentään olin saanut kaupanpäälle.Nepä oli aikoja ne.
      Sittenpä tulivat 500cb, 250 kawa,750 tuutti ja nytten pitkän tauon jälkeen 750vfr jota tuossa eilen juuri kävin herättelemässä.

    • Moto

      Kummastuttaa, mistä löydät Soliferista vetoakselin? Tarkoitako mahdollisesti kampiakselia?
      No itsellä eka mopo oli -61 Tunturi, sitten Solifer 4 Speed SM vm -74. Sitten kolmipyttyinen Kawa 500 malli mustaakseni -72. Välillä oli krossipyörää, kyykkyä, ym. vekottimia. Nykyisin Jammu XJ 900.

      • Mopo&Minä

        Ensimmäinen mopo oli KTM camping vm-68.Silloin oli semmonen kymmenvuotias pojankloppi.Siitä jatkui erilaisten tuntureiden aikakausi kunnes sain eka jawan,pyörää korjailtin kunnes se saatiin palamaan ja varaosiksi myöhemmin.Eka kunnollinen pärrä oli 550 GT suzuki lämpöongelmineen,sen jälkeen2T öljyt nurkkaan ja nykyisin on VT1100-85 joka ois myös myynnissä.


      • Vm5?

        Kyllä Solikasta vetoakseli löytyy. Vetoakseli on akseli jossa on etuhammasratas kiinni. Puhuuko joku toisioakselista?


    • Kri

      Minulla kipinä syttyi pikkuhiljaa kaksipyöräisiin kun seurailin sivusta vanhempien veljesten touhuja pappatunturien, Jawojen ja Tunturi Puch:ien kanssa joskus 60-luvulla.

      Ekan moponi ostin serkultani ”pahvilaatikossa” se oli Zyndap. Vaihteet eivät toimineet ollenkaan ja siksipä se olikin päätynyt pahvilaatikkoon osina. Olin tuolloin vasta 13 vee, mutta sen verran olin seurannut silmät ja korvat tarkkana veljesten remontteja, että muutaman viikon sisällä sain oman Zyndapin ”tulille”. Vanhempi veli ihmettelikin, että ihankos sie ite oot tuon kasannu? Minä tietysti ”rinta rottingilla” että iteppä hyvinnii!

      Muutaman kuukauden päästä myin Zyndappini eteenpäin. seuraavana ostin Solifer Speed:in, se oli hyvä peli, jolla ajelinkin 2 tai 3 vuotta.

      Sitten koittikin isompien pyörien aika. Keräilin epäkuntoisia 250 cc Simsoneja yhteensä kolme aihiota, joista kaksi sain liikenteeseen asti. Pyörä oli nelitahtinen keppivetoinen läheistä sukua BMW:lle. Toisen ajokuntoisen Simsonin viilailin aikalailla ja se kiersikin kuin pikkuhonda konsanaan. Kerran kokeiltiin kaverin kanssa soratiepätkällä, hänellä oli uudenkarhea Honda CB 350 T ja minulla viilattu Simsoni. Hän ei pärjännyt Hondallaan ollenkaan soralla vaan oli pelkkä vastaantulija.

      Olin jo siinä vaiheessa autokortti-ikäinen ja välillä minulla olikin pelkkä peltilaatikko. Mutta sitten tulin järkiini ja vaihdoin Hilman Imp:in päikseen Kawasaki 350:een siihen kolmemukiseen ”wartburiin”. Oli oikea ranteenvenyttäjä, ensimmäisiä vakiopyöriä jonka sai selälleen pelkällä kaasukapulalla.

      Seuraavaksi ostinkin jo uuden Honda CB 350 Four:in. Se oli aivan upea peli kaikin puolin. Sitten alkoivat parin vuoden päästä perhevelvollisuudet kutsumaan ja vaihdoin taas autoon.

      70-luvun loppupuolella vaihdoin taas auton pyörään Suzuki GT 550 , jolla ajelin pari kesää, kunnes entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo kysyi, että mitenkäs meinaat pestä vauvanpyykkiä tuolla moottoripyörälläsi. Asiaa aikani pohdittuani vaihdoin Suzukin (pitkin hampain) uusiin kodinkoneisiin. Niin muuten sama pesukone toimii meillä vielä tänäkin päivänä yli 25 vuoden jälkeen.

      Aloitin harrastuksen uudelleen viime syksynä, kun sain vakuutusyhtiöltä ostamani Yamaha XJ 900:n kuntoon ja liikenteeseen. Kylläpä ajo taas maistuukin hyvältä, keväällä vielä kertauskurssille ja sitten mutkabaanoille naatiskelemaan………..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      4850
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      20
      2255
    3. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      103
      1434
    4. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      88
      1352
    5. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      23
      1346
    6. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      130
      1141
    7. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1075
    8. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      261
      980
    9. Tulee ikävä

      Ja toivon että saan anteeksi ❤️
      Ikävä
      72
      967
    10. Jos saan sinut elämääni

      niin minun täytyy nukkua ihan ensimmäiseksi 2vk putkeen. Sopiiko se sinulle? Väsynyt olen ollut ja niin levollinen olo
      Ikävä
      75
      955
    Aihe