Suomen kieli on vaikea ulkomaalaiselle erikoisen kielioppinsa, ja laajan sanavarastonsa vuoksi.
Kuitenkin tämä on hyvin kaunis kieli.
Ollessani Amerikassa jouduin yliopistolla monien kansallisuuksien ja kielien kanssa tekemisiin.
Nämä ihmiset, käytännöllisesti katsoen poikkeuksetta, kuullessaan kieltämme, ihastelivat sen kauneutta.
He sanoivat sen olevan kuin laulua.
Joku jopa kysyi, onko kielessämme jonkinlainen nuotisto?
Esimerkiksi sanaa "illalla" he toistelivat ihastuksissaan, samoin sana "appelsiini" oli heistä hyvin kaunis sana.
Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon.
Siellä oli myös muita suomalaisia ja aina kun ihmiset kuulivat meidän puhuvan suomea, he kuuntelivat mielenkiinnolla.
Venäläiset sanoivat suoraan, että suomen kieli on hyvin kaunis, monen mielestä kaunein koskaan kuulemansa kieli.
On vahinko, että sitä ollaan hiljaa vierittämässä lainasanoilla "miehitetyksi", vaikka vastineita löytyisi, ja jos ei löydy jostain niin keksitään.
Samoin murteet ovat kielemme suuri rikkaus, jo yksin niiden valtavan sanvaraston vuoksi.
Kamuttaja suomen kielestä yhteenvetoa
71
99
Vastaukset
- finnofobia
Minusta Venäjä on kaunein kieli hienoine suhuäänteineen.
Pääsin vasta töissä ollessani opiskelemaan venäjää työtehtävieni takia muutaman vuoden ja venäjän kielen seitsemän ässää vaativat todellakin tarkkaavaista kielen kuuntelua ja sitkeää harjoittelua, jotta sai kunkin ässän kuulostamaan oikealta. Tulin tosin mielestäni aivan hyvin ymmärretyksi Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä suomalaisellakin soinnittomalla ja suhuttomalla ässällä.
Venäjän kielen opiskelua harkitseville kerron, että aakkosten oppimisen jälkeen suurin kynnys on voitettu. Aiemmin opituista kielistä on suuri apu sanoineen ja kielioppeineen. Venäjän kielessä on runsaasti saksalais- ja englantilaisperäisiä sanoja. Myös suomen kielessä on satoja venäjän kielestä muokattuja sanoja.
Jo pelkillä kirjainten osaamisella esimerkiksi turistimatkoilla pääsee hyvin ymmärtämään mitä teiden opaskilvissä tai kauppaliikkeiden logoissa lukee.- muroplasa
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Pääsin vasta töissä ollessani opiskelemaan venäjää työtehtävieni takia muutaman vuoden ja venäjän kielen seitsemän ässää vaativat todellakin tarkkaavaista kielen kuuntelua ja sitkeää harjoittelua, jotta sai kunkin ässän kuulostamaan oikealta. Tulin tosin mielestäni aivan hyvin ymmärretyksi Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä suomalaisellakin soinnittomalla ja suhuttomalla ässällä.
Venäjän kielen opiskelua harkitseville kerron, että aakkosten oppimisen jälkeen suurin kynnys on voitettu. Aiemmin opituista kielistä on suuri apu sanoineen ja kielioppeineen. Venäjän kielessä on runsaasti saksalais- ja englantilaisperäisiä sanoja. Myös suomen kielessä on satoja venäjän kielestä muokattuja sanoja.
Jo pelkillä kirjainten osaamisella esimerkiksi turistimatkoilla pääsee hyvin ymmärtämään mitä teiden opaskilvissä tai kauppaliikkeiden logoissa lukee.Te kakksikko.oletteko ryssän ttollitetaalta
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Pääsin vasta töissä ollessani opiskelemaan venäjää työtehtävieni takia muutaman vuoden ja venäjän kielen seitsemän ässää vaativat todellakin tarkkaavaista kielen kuuntelua ja sitkeää harjoittelua, jotta sai kunkin ässän kuulostamaan oikealta. Tulin tosin mielestäni aivan hyvin ymmärretyksi Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä suomalaisellakin soinnittomalla ja suhuttomalla ässällä.
Venäjän kielen opiskelua harkitseville kerron, että aakkosten oppimisen jälkeen suurin kynnys on voitettu. Aiemmin opituista kielistä on suuri apu sanoineen ja kielioppeineen. Venäjän kielessä on runsaasti saksalais- ja englantilaisperäisiä sanoja. Myös suomen kielessä on satoja venäjän kielestä muokattuja sanoja.
Jo pelkillä kirjainten osaamisella esimerkiksi turistimatkoilla pääsee hyvin ymmärtämään mitä teiden opaskilvissä tai kauppaliikkeiden logoissa lukee.Aikuisena minäkin sen kielen opiskelin.
- stadilain
Venäjä ja lieksa murre on yhtä kamalia
- Murre-koira
Mikä on "lieksa murre"? Olisikohan sinulla suomen kielen opiskelu paikallaan!
- muroplasa
Turpa kiini tai se turpoo kiini
- kuunteli
Niin se amerikkalaistenkin maku voi vaihdella, eikä ihme, onhan siellä muutama yksilö kokoontuneena:). Minä olen kuullut heidän ihmettelevän konsonanttien pauketta. Rumaksi eivät tietenkään ole sanoneet, eihän sellaista sanota.
- diftongi
Suomi on paljon englantia vokaalisempi hyvin paljon
- linkulta
Luultavimmin amerikkalaisten korvissa paukkuvat klusiilit k,p,t. Lisäksi meillä on paljon kaksoiskonsonantteja. Nekin voivat kuulosta hyvin kovilta.
Amerikkaan liittymättä:
Lapsuuteni murteesta Pielisjärveltä muistan joidenkin puhujien tavan lisätä sanan loppuun konsonantti. Tule(k), anna(k) -tyyliin. Se tulee helposti, koska noissa kohdin on glottaaliklusiini, jolloin äänihuulet sulkeutuvat ja ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy, vaikkei varsinaista äännettä olekaan tuotettavaksi.
Eräs kielenopettaja kertoi olleensa kansainvälisessä seminaarissa missä oli edustettuna kieli jos toinenkin. Kehui voittaneensa kaksi kisaa.
Tummin lause oli ollut: "Tuuti lasta tuonelahan, alle nurmen nukkumahan"
Kaunein lause oli ollut: "Aja hiljaa yli sillan"
En tiedä puhuiko ihan totta mutta ainakin yritti parhaansa. Eli kuten poliitikko sanoisi: "puhun niin totta kuin osaan". Kaunista suomea sekin.- Siperiassaa
Ei vedä vertoja Venäjälle ei mikään kieli
En yhtään ihmettele, että on voittanut.
Nuo sanat suomeksi äännettynä, ovat varmasti kauniita ulkomaisten mielestä.
Murteellisten sanojen merkityksiä on mukava muistella. Seuraavassa muutamia vuosikymmenien aikana kuulemiani paikallisia sanoja käännettäviksi nykykielelle:
piätypiäsyjjään, myötämöysin, täävelleen, väenväkkeen, sitätehen, käämäseltään, käännintieltä, vyötäsoleta, huntturissa, koprasotalla, konttitolokulla, piälläpäsmäri, vänkärakonen.
Huomaamme, että murresanojen täsmällistä merkitystä on monissa tapauksissa lähes mahdotonta ilmaista yhdellä nykykielen sanalla, vaan selitykseen vaaditaan useampi sana. Monille nuoremmille vanhat murresanat ovat jo täysin vieraita eikä niille enää löydy minkäänlaista merkitystä.
"Laettooten sekkaan, ottooten poes!"kamuttaja kirjoitti:
Piätypiäsyjjään oli minulle uusi sana.
Ymmärsin vanhempieni puheesta piätypiäsyjjään tarkoittaneen halua päästä lopulisesti eroon jostakin asiasta. "Se on ollut jo pitkään piätypiäsyjjään eukostaan".
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ymmärsin vanhempieni puheesta piätypiäsyjjään tarkoittaneen halua päästä lopulisesti eroon jostakin asiasta. "Se on ollut jo pitkään piätypiäsyjjään eukostaan".
Toinen, ehkä tutumpi muoto on "pyrkypiäsyjjään", joka tarkoittaa myös eroon pyrkimistä jostakin.
- ylösulos
Tunnen erään iranilaisen jolle tuottaa vaikeuksia sanojen ulos ja ylös ero. Ei oikein kunnolla kykene niitä lausumaan.
- y-on-vaikea-tapaus
Monista kielistä puuttuu kirjain y. Kun sitä ei ole, ei sitä osata lausuakaan. YKSI on siis UKSI. Esimerkiksi venäjän kielessä on y, mutta se lausutaan kuten u. Sana Yrjö kirjoitetaan venäjäksi Юрьё (Jurjo). Ensimmäinen kirjain on Ю (juu), jolla korvataan Y.
Pielisjärven seudun murteessa on valtava määrä sanoja, joita ei juuri muualta löydy.
Hyvän murteella puhujan tarinointia on oikein mukava kuunnella.
Olen ollut tekemisissä vähään joka puolelta Suomea tulleiden ihmisten kanssa, ja siinnä on muotoutunut mielipiteeni murteestamme.
En pidä huonona mitään murretta, mutta jotkut ovat vain vieläkin mukavampia kuunnella, ja ilmaisurikkaampia kuin toiset.- en.oo.markku
Ei ooo pohojaalaasen murtehen voittanutta
- apaattinen
Katso kysymys aloituksesta puhut.suomal.
- rajalle
savokarjala ja venäjä ovat ylivoemasesti mualiman kaaniimmat kielet lukekkee vaekka simpaattaja
- MielipiteetOnKuinPReikä
kamuttaja kirjoitti:
Venäjän kauneudesta olen täysin eri mieltä.
en pidä venäjää kauniina kielenä. Kauniilta kuulostavat; ranska, portugali ja ylläri pylläri ruotsi, siis riikinruotsi!!
- selvästi.erilainen
Miksi itä ja länsi murteissa on erilainen kielioppi
- kiinnostunutmurteista
Tarkentaisitko hiemen lisää, mitä ajattelet.
- selvästi.erilainen
kiinnostunutmurteista kirjoitti:
Tarkentaisitko hiemen lisää, mitä ajattelet.
Länsi ja etelä sanoo, mennään kattoon tai tule hakeen kun itä sanoo mennään katsomaan tai tule hakemaan.
selvästi.erilainen kirjoitti:
Länsi ja etelä sanoo, mennään kattoon tai tule hakeen kun itä sanoo mennään katsomaan tai tule hakemaan.
Siinnä läntisessä on vain kyse pahasta kieliopillisesta virheestä
Syytä en tiedä miksi.
- rotestimökinpoika
Pätkä Tuntemattomasta: Riitaojan itku sai Lehdon suunniltaan. Hän potkaisi tätä ja kähisi katkonaisesti: -Jäsen ampuumaan, saatana!
Mitähän Linna tarkoitti tuolla sanonnalla, ei aukene minulle vielä tämän päiväkahvin
voimalla. Kertokaa viisaammat, olen monesti miettinyt tuota.- kiinnostunutmurteista
Olisiko jäsen joko käsi tai tarkemmin tuossa etusormi.
Toinen vaihtoehto on konekiväärin tai muun aseen osat (=jäsenet useissa murteissa) liikkumaan.
Lehdolta en usko tulleen sitä siinä merkityksessä, että Riitaoja kuului joukkoon oli komppanian jäsen, joka myös olisi mahdollinen. - juuuju
kiinnostunutmurteista kirjoitti:
Olisiko jäsen joko käsi tai tarkemmin tuossa etusormi.
Toinen vaihtoehto on konekiväärin tai muun aseen osat (=jäsenet useissa murteissa) liikkumaan.
Lehdolta en usko tulleen sitä siinä merkityksessä, että Riitaoja kuului joukkoon oli komppanian jäsen, joka myös olisi mahdollinen.Ei sinne päinkään
- ihan-palstalle-toit
juuuju kirjoitti:
Ei sinne päinkään
Jopas oli valaiseva kommentti! Miten oikein keksitkin tuollaisen?
- Lisätietona
kiinnostunutmurteista kirjoitti:
Olisiko jäsen joko käsi tai tarkemmin tuossa etusormi.
Toinen vaihtoehto on konekiväärin tai muun aseen osat (=jäsenet useissa murteissa) liikkumaan.
Lehdolta en usko tulleen sitä siinä merkityksessä, että Riitaoja kuului joukkoon oli komppanian jäsen, joka myös olisi mahdollinen.Mistä päin Lehto olikaan kotoisin, kun en muista?
- luutnantti-Turunen
Lisätietona kirjoitti:
Mistä päin Lehto olikaan kotoisin, kun en muista?
Roolihenkilö Lehto oli tamperelaisia kuten Linnakin.
- rotestimökinpoika
Lisätietona kirjoitti:
Mistä päin Lehto olikaan kotoisin, kun en muista?
Lehto oli Tampereen seuduilta kotoisin ja autonapumies.
Muuta hänestä ei irti saatukaan. - kiinnostunutmurteista
Löydätkö vaivattomasti, millä sivulla tuo alkuperäinen lauseesi on? Minulla on vain Sotaromaani, mutta löydän sen sitten lähialueelta. Kontekstista ehkä tarkentuu tuon lauseen merkitys.
- tässäseon
Löysin itse sivu 193.
- rotestimökinpoika
Seura lehden itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos 1977 kirja sivu 217.
- Jäsenampuumaan
Tarkoittiko lehto sanoessaan,,jää siihen ampumaan saatana,, eli tarkoittiko että jos toiset lähtee eri paikkaan, niin riitaojan pitäisi jäädä paikalleen, koska häntä ei lehto haluaisi mukaan?
- kiinnstunutmurteista
Tässä pätkä gradusta samasta kohtauksesta. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf?sequence=1
"Lehto suivaantuu Riitaojaan ajan myötä niin perusteellisesti, että vaatii tämän vaihtoa, johon ei kuitenkaan suostuta (TS, 161). Myöhemmin rykmentin suorittaessa
suokoukkausta Lehto hurjistuu Riitaojaan totaalisesti, kun hän ei saa kehotuksistaan
huolimatta itkevää Riitaojaa nousemaan maasta, johon tämä on täysin uupuneena
lyyhistynyt. Kertojan mukaan Lehto menettää Riitaojan itkun takia täysin malttinsa ja
Riitaojaa potkaisten raivoaa:
– Jäsen ampumaan, saatana! Sinä olet semmonen risti, että minä antasin mitä
hyvänsä, kun ryssä minut päästäs sinusta. Mutta kun sinä saatana et tule edes
niin lähelle tulta. (TS, 176.)
Vastauksessaan Riitaoja hätääntyneenä teitittelee Lehtoa: ”En jaksa enää…älkää
lyökö…voi…voi…” (TS, 176). Myöhemmin Lehto saa Riitaojan ylös ja jopa
liikkeelle vahvoilla uhkauksillaan: ”Jos vielä rupeet makaamaan niin minä otan kepin
ja vetelen pitkin selkääs niin ettäs sen ikäs muistat. Kaikkia saatanoita minä saan
perässäni vetää.” (TS, 177.) Voidaan ajatella, että Lehtoa ärsyttää Riitaoja senkin
takia, että Riitaojassa Lehto näkee ne inhimilliset tunteet, jotka hän itse on joutunut
sysäämään itsestään tai patouttamaan syystä, joka romaanissa ei oikein konkretisoidu; kertoja vain ohimennen viittaa Lehdon oletettuun karuun lapsuuteen (TS, 13 ja 181).
Mutta miksi sitten Riitaoja on asetettu Tuntemattomassa sotilaassa
nimenomaan Lehdon ryhmään? Sekin on yksi teoksessa runsaasti esiintyvistä
antiteettisista asetelmista. Siinäkin toteutuu se tässä tutkielmassani jo aiemmin esitetty Myllykosken näkemys, että Tuntemattomassa sotilaassa ”Linna taitavalla dialogillaan ja muulla kerronnallaan pääsee sellaiseen keskikohtaan, jossa ääripäät kumoavat toisemsa." (Myllykoski 2004) Vielä yksi erikoisuus kielessämme, tai sen käytössä.
Jostain kumman syystä siinä on paljon yhtäläisyyksiä seemiläisten kielten kanssa, kuten toisto sanonnan vahvistamiseksi.
Näitä yhtäläisyyksiä on muitakin, mutta tässä ehkä erikoisin.
Jos oikein muistan niin joskus tänne kirjoitellut nimimerkki "Laila.Lingvisti" mainitsi jossain tästä seemiläisyyden yhteydestä.
Tämä Laila oli aivan selvästi joku kielten tutkija.- seem.haam
Tuo seemiläisyys onkin mielenkiintoinen seikka
- rotestimökinpoika
Minun kirjassani lukee "Jäsen ampuumaan" eikä ampumaan.
- kiinnostunutmurteista
Puhekielen kielioppi on kuvaileva. Siinä tuodaan esille erilaisia tapoja puhua, ei normeja. Meillä on 12 vuotta vanha hieno Iso suomen kielioppi, joka on juuri kuvaileva. Se löytyy Kotuksen sivuilta. Puhutussa kielessä ei ole kielioppivirheitä.
Kuten kaikki varmasti muistamme kirjakieli perustui aluksi länsimurteisiin. Varhaisnykysuomen kaudella 1820-1870 murteiden taistelussa siihen otettiin itämurteiden piirteitä. Niinpä kirjakieltä enemmän mukailevaa puhetta löytyy tapauskohtaisesti niin idästä kuin lännestäkin.- mieti.nyt
Et sitten ymmärtänyt yhtään selvää asiaa
- sivustaseurannut
"Siinnä läntisessä on vain kyse pahasta kieliopillisesta virheestä
Syytä en tiedä miksi."
taisi olla vastauksena tähän väärässä paikassa. Sori että sotkeudun. - subjekti
Onhan se virhe miltä kantilta katsookin jos pitää mennä jotain tekemään kuten katsomaan niin mennään johonkin osaan huoneesta kuten kattoon. mikä siinä virhe muodossa on mikäkin lauseenjäsen ja sanaluokka.
- Mansen-pronomiini
subjekti kirjoitti:
Onhan se virhe miltä kantilta katsookin jos pitää mennä jotain tekemään kuten katsomaan niin mennään johonkin osaan huoneesta kuten kattoon. mikä siinä virhe muodossa on mikäkin lauseenjäsen ja sanaluokka.
Tampereella opiskellessani en tottunut lieksalaisena joihinkin paikallisiin sanontoihin. Pronominin ”kuka” asemesta käytettiin pronominia ”ketä”. Kun henkilö sai osuman vaikkapa lumipallosta, hän kysyi ”ketä” heitti. Minusta oli sanomattakin selvää, että kysyjää heitettiin. Meillä osuman saanut kysyy ”kuka” heitti.
Mansen-pronomiini kirjoitti:
Tampereella opiskellessani en tottunut lieksalaisena joihinkin paikallisiin sanontoihin. Pronominin ”kuka” asemesta käytettiin pronominia ”ketä”. Kun henkilö sai osuman vaikkapa lumipallosta, hän kysyi ”ketä” heitti. Minusta oli sanomattakin selvää, että kysyjää heitettiin. Meillä osuman saanut kysyy ”kuka” heitti.
Tampereella on muutenkin taitaa aivan oma kielensä.
Minäkin opiskelin siellä pienen osan opinnoistani.
Opintoja rahoitin sekalisilla hommilla, kuten järjestyksenvalvojana ja näyttelemällä televisiossa.
- smurkki
Suomen kieli on kun rauhallisesti virtaava joki. Sen keskellä on paljon isoja pyöreitä kivia. Suomen kielella puhuminen on yhtä sama kun laulaminen. Siitä nautitaan.
terv. venäläinen - turkanen-sentään
Kyllä pistää vihaksi nämä Lieksan palstan häiriköt. Käypikö niille älälle, kun palstalle kirjoitetaan asiallisiakin aloituksia häiriöviestien sekaan?
- rotestimökinpoika
Minusta tuntuu että häirikkö on joku onneton reppana joka ei kotonaan eukon edessä uskalla aukaista suutaan muulle kuin ruualle.
- rotestimökinpoika
Päätaloa siteerasin.
- kieliasiantuntija
Suomi ei ole itsenäinen kieli van alalahko suuremmista kielistä. Venäjä on emokieli.
- semantikko
kamuttaja jossain mainitsit yhteyttä seemiläisiin kieliin, annatko esimerkin.
- juuuka
Ei se mitään tiedä se on ihan selvä
- rotestimökinpoika
Hänhän ei käytä alkoholia niin kuin en minäkään.
Seemiläisissä kielissä on tärkeissä kohdissa vahvistava sana.
Esimerkkejä.
Juomalla joi, lyömällä löi, hakemalla haki.
Tätä piirrettä on kielessämme, ja se on seemiläisissä kielissä käytössä.- enooähläm
kamuttaja kirjoitti:
Seemiläisissä kielissä on tärkeissä kohdissa vahvistava sana.
Esimerkkejä.
Juomalla joi, lyömällä löi, hakemalla haki.
Tätä piirrettä on kielessämme, ja se on seemiläisissä kielissä käytössä.Kamu, ollaanko myö ählämeitä?
enooähläm kirjoitti:
Kamu, ollaanko myö ählämeitä?
Ei olla eikä he ei ole meitä.
Tämä yhtäläisyys koskee enemmänkin hepreaa, ja muita kaanaan kieliä, kuin arabiaa.kamuttaja kirjoitti:
Ei olla eikä he ei ole meitä.
Tämä yhtäläisyys koskee enemmänkin hepreaa, ja muita kaanaan kieliä, kuin arabiaa.Jäi sanomatta mitä ovat muut kaanaankielet.
Moab, Edom, Ammon heprean lisäksi.- Isaskarin.pojat
kamuttaja kirjoitti:
Ei olla eikä he ei ole meitä.
Tämä yhtäläisyys koskee enemmänkin hepreaa, ja muita kaanaan kieliä, kuin arabiaa.Mitä sanot kamuttaja, ollaanko me kadonnut heimo, varmaan käsität mitä meinaa
tampereen murre on ainakin ihan perseestä(!)
- HablaHöblä
Suomen kielen oppii jos haluaa ! - pitää lopettaa oman kielen puhuminen /
ja siten saatava median kautta - korvat kuulolle !
unohtaa ensiksi suomen kuten teki Uuno TURHAPURO - kun opiskeli espanjaa !Kerron tositapauksen Pohjois-Karjalasta.
Eräs hiljainen täysin kielitaidoton nuorimies, oli muutaman kuukauden työkomennuksella Meksikossa.
Tullessaan hän toi sieltä tuliaisina vaimon.
Ei hän oikein itsekkään tiennyt, miten oli joutunut naimisiin samalla työmaalla olleen meksikolaisen tytön kanssa.
Tyttö oli myös kielitaidoton, mutta erittäin kekseliäs.
Hän seurasi parin viikon, ajan missä kylän naiset kokoontuvat, ja mitä heillä on mukanaan kokoontumiseen mennessään.
Sitten hän meni itse kylän naisten perässä kyseiseen taloon.
Mukaansa otti kankaita ja, joitain keittiövälineitä ja erilaisia Meksikosta tuomiaan mausteita.
Näin hän tutustui kylän naisiin, ja oppi kieltä kuuntelemalla ja puhumalla.
Nyt hän on asunut siellä jo kymmeniä vuosia, ja lapsenlapsiakin on.
Mummeli puhuu kuulemma aika hyvää Suomea, ja hoitaa virastoasiatkin miehensä puolesta, kun mies ei tahdo saada sanaa suustaan.- syrjäkylällä
kamuttaja kirjoitti:
Kerron tositapauksen Pohjois-Karjalasta.
Eräs hiljainen täysin kielitaidoton nuorimies, oli muutaman kuukauden työkomennuksella Meksikossa.
Tullessaan hän toi sieltä tuliaisina vaimon.
Ei hän oikein itsekkään tiennyt, miten oli joutunut naimisiin samalla työmaalla olleen meksikolaisen tytön kanssa.
Tyttö oli myös kielitaidoton, mutta erittäin kekseliäs.
Hän seurasi parin viikon, ajan missä kylän naiset kokoontuvat, ja mitä heillä on mukanaan kokoontumiseen mennessään.
Sitten hän meni itse kylän naisten perässä kyseiseen taloon.
Mukaansa otti kankaita ja, joitain keittiövälineitä ja erilaisia Meksikosta tuomiaan mausteita.
Näin hän tutustui kylän naisiin, ja oppi kieltä kuuntelemalla ja puhumalla.
Nyt hän on asunut siellä jo kymmeniä vuosia, ja lapsenlapsiakin on.
Mummeli puhuu kuulemma aika hyvää Suomea, ja hoitaa virastoasiatkin miehensä puolesta, kun mies ei tahdo saada sanaa suustaan.Onko tapaus Joensuun läheltä, siellä on näes tuollainen tapaus.
syrjäkylällä kirjoitti:
Onko tapaus Joensuun läheltä, siellä on näes tuollainen tapaus.
Kyllä se sieltä on.
Taidat tietää, tai olet kuullut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih577310Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7393577Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.3651937Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1641805- 861449
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841391- 911290
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2621251Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631247- 811154