Ihan varmasti maksat turhasta. Ja nimenomaan tietoisesti ja vapaaehtoisesti, joskus ihan kuola suupielestä valuen. Sinä maksat eniten ja kaikkein mieluiten turhasta, kaikesta sellaisesta, joka on sinulle kaikkein arvottominta.
Että mitäkö minä tarkoitan? Tarkoitan koruja, hajuvesiä, vuosikertaviinejä, taideteoksia ja muuta sellaista.
Mitä ovatkaan timantit? Suuressa paineessa kiteytynyttä hiiltä. Ilman painetta, se olisi poltettavaa ja tuottaisi lämpöä - edes jotain hyödyllistä. Vaan silloin sinä nyrpistäisit sille nenääsi!
Mikä tekee arvottomuudesta arvokasta? Millä perusteilla sinä määrittelet omistamasi korut arvokkaiksi?
Miksi maksat turhasta - tietoisesti?
Seppojuhani
30
2394
Vastaukset
Heippa Seppojuhani. En osaa tähän vastata, miksi näin tehdään. Minulla ei ole taideteoksia, vuosikertaviinejä eikä timantteja. Ei ole varaa niitä hankkia eikä ole tarpeenkaan. Hajuvesiä on ja ihan siitä syystä että haluan tuoksua hyvälle. Mutta toiset huomioon ottaen, ihan miedosti vaan.
Vähän turhamainen saatan olla kun ajattelen että kun lainat on maksettu, saatanpa koruja ostaakin ja niillä itseäni koristella.- Seppojuhani
Eli sinä(kin) olet valmis maksamaan turhasta, ostamaan koruja. Siis: turhuutta kauneuden tähden.
Vaan miksi haluaisit koristella itseäsi? Kauneus tulee ihmisestä, ei koristeista. Ei silloinkaan, kun korut yksilöinä ovat kauniita.
- sini
Arvottomasta tekee arvokkaan vaikka koivu pahka,(eihän sekään kyllä arvoton ole, mutta ei maksa mitään) jonka otat talteen, jotta muistaisit jonkun tapahtuman. Oli se sitten hyvä tai paha. Itselläni on tapana sellaisia muistoja kerätä. Sitten joskus otan muiston esiin ja samalla muistelen asioita mitkä esineeseen liittyy.
En ole koskaan ollut materialisti. Kyllä mietin aika tarkkaan kun jotain ostan, tarvitsenko sitä.
Eiköhän se ihmisen onni ole kiinni ihan jostain muusta kuin maallisesta mammonasta.
Mutta tuo viinipuoli on kyllä vähän mun heikkouteni. Ja nimenomaan punkku. Siihen olen valmis satsaamaan. Mutta onhan se funktionaalinen elintarvike :=))
Korut mulla on vain korvissa, ja ne pitää olla Kalevalaa. Niitä onkin sitten paljon. Tosin pronssisia. Hajuvettä yks pullo, joka kestääkin aina melko kauan. Mutta toki varmaan jokainen joskus ostaa ihan turhaa rihkamaa. Mutta mehän olemme vain ihmisiä :=)))- Seppojuhani
Perustelet turhuutta sanomalla ”mehän olemme ihmisiä”. Totta, me kaikki olemme ihmisiä. Mutta miksi hyväksyt Alkon hinnoittelijan käsityksen viinien paremmuudesta? Paitsi järjestyksestä, myös absoluuttisesta hinnasta.
Mikä saa sinut ajattelemaan, että on hienoa nauttia 50 euron viiniä? Vai onko?
--------------
Punkku – kuten kaikki alkoholi - on orgaaninen liuotin. Muuan kemisti totesi kerran, että Kossu on parasta, koska se on kaikkein puhtainta. Mitä enemmän väriä viinaksissa on, sitä enemmän hiukkasia jää aivoihin.
Vaan Don Mendo viime lauantailta oli ihan hyvä tuttavuus. Minäkin olen ihminen – enkä suinkaan mikään koira.
- ihmettelix
tulee ostettua ja maksettua ihan turhasta ja arvottomasta, se on ihan totta. Mutta mikä sitten on sitä turhaa? Toiselle kallis taulu tai taideteoksen ostaminen on turhuutta ja tuhlausta, toinen taas näkee siinä arvokkaan sijoituskohteen jonka arvo nousee vuosien myötä. Se vain että sijoitus mielessä hankkimisen perusteena on teoksen tekijän nimi, ei se miltä se näyttää tai miellyttääkö se muuten.
Samoin aidot korut, se että niissä on tunnearvoa, (saadut korut tai oman mallin mukaan teetetyt), niillä on myös rahallista arvoa, myös niihin voi sijoittaa.
Kaikkea ei voi mitata rahassa, se on vain väline jolla voi ostaa, mitä vain. Kun itse hankin jotain "turhaa", tunneihmisenä perusteena ei ole pelkkä rahallinen arvo vaan se, mitä se minussa itsessäni saa aikaan, esim. tauluista tunne, miltä minusta tuntuu kun katselen taulua. Hajuvesistä, koruista, tunne naisellisuudestani...etc, silloin ne ovat minua itseäni ja sillä perusteella arvokasta.
Sitä turhaakin tavaraa kerääntyy vuosien myötä, mutta tunteella mitattuna, mittaamattoman arvokasta tulee säilytettyä, ne on niitä menneitten vuosien muistojen helmiä, joiden arvoa ei voi rahassa mitata.- Seppojuhani
Mikä on turhaa, on kieltämättä hyvä kysymys. Turhaa on sellainen, jolla ostostasi perustelut, mutta joka ei ole totta. Yhdessä vastauksessa listasin Rolexin ominaisuudet, joista tärkeintä, statusarvoa, harva ilkeää ääneen ostoperusteeksi myöntää. Näkyy rantaversioitten, fasaadien, suosiossa.
”Eikö se riitä, että pidän siitä” on arkipäivän elämässä yleistä. Se on kuitenkin erittäin huono peruste, sillä sen avulla voidaan perustella mitä tahansa. Vaikka rolexien ostamista.
Onko sinun naisellisuutesi tosiaan kiinni hajuvesistä tai koruista tms sellaisesta? Aihetta jatkaen: pitääkö miehellä olla kivääri seinällä, jotta olisi mies?
-----------
Totta on tämäkin, yhden markan setelistä tehty seinätaulu nyttemmin jo suljetun ravintolan baarissa:
”Raha on kuin sonta. Hyödyllistä ainoastaan levitettynä” - soNNanlevittäjä
Seppojuhani kirjoitti:
Mikä on turhaa, on kieltämättä hyvä kysymys. Turhaa on sellainen, jolla ostostasi perustelut, mutta joka ei ole totta. Yhdessä vastauksessa listasin Rolexin ominaisuudet, joista tärkeintä, statusarvoa, harva ilkeää ääneen ostoperusteeksi myöntää. Näkyy rantaversioitten, fasaadien, suosiossa.
”Eikö se riitä, että pidän siitä” on arkipäivän elämässä yleistä. Se on kuitenkin erittäin huono peruste, sillä sen avulla voidaan perustella mitä tahansa. Vaikka rolexien ostamista.
Onko sinun naisellisuutesi tosiaan kiinni hajuvesistä tai koruista tms sellaisesta? Aihetta jatkaen: pitääkö miehellä olla kivääri seinällä, jotta olisi mies?
-----------
Totta on tämäkin, yhden markan setelistä tehty seinätaulu nyttemmin jo suljetun ravintolan baarissa:
”Raha on kuin sonta. Hyödyllistä ainoastaan levitettynä”.. kukin taaplaa tyylillään. Ihan vaan tämän keskustelun provosoimana tein pikaisen laskutoimituksen. Tulos: Jos Seppojuhani kävelet minua tuolla kaupungilla pakkaspäivänä vastaan niin vastaasi kävelee varovaisesti arvioiden n. 12000 € edestä turhuuksia, ja siinä ei ole edes hajuvesi ja vaatteet mukana, turkkia lukuunottamatta. Ihan vaan välttämättömimmät, pari sormusta, kello, laukku.. (ilman sisältöä). Ja jos kuvittelet että näytän joltain joulukuuselta niin erehdyt, kantamieni esineitten arvo avautuu vain asiantuntijalle eli toiselle samanlaiselle. Joten soisit nyt vaan, hampaita kiristelemättä, pikkuvaimollesi hieman näitä elämän turhuuksia, ne on meille naisille tärkeitä mielihyvän lähteitä. Ja risti samalla kätesi kyynärpäitä myöten, kiitollisena siitä etten minä ole sinun vaimosi. Minulla muuten ei ole aviomiestä.. *räps räps*
- sini
Seppojuhani kirjoitti:
Mikä on turhaa, on kieltämättä hyvä kysymys. Turhaa on sellainen, jolla ostostasi perustelut, mutta joka ei ole totta. Yhdessä vastauksessa listasin Rolexin ominaisuudet, joista tärkeintä, statusarvoa, harva ilkeää ääneen ostoperusteeksi myöntää. Näkyy rantaversioitten, fasaadien, suosiossa.
”Eikö se riitä, että pidän siitä” on arkipäivän elämässä yleistä. Se on kuitenkin erittäin huono peruste, sillä sen avulla voidaan perustella mitä tahansa. Vaikka rolexien ostamista.
Onko sinun naisellisuutesi tosiaan kiinni hajuvesistä tai koruista tms sellaisesta? Aihetta jatkaen: pitääkö miehellä olla kivääri seinällä, jotta olisi mies?
-----------
Totta on tämäkin, yhden markan setelistä tehty seinätaulu nyttemmin jo suljetun ravintolan baarissa:
”Raha on kuin sonta. Hyödyllistä ainoastaan levitettynä”Aika hauskasti Sj kirjoitat. Mitäs me rahalla. Kun sillä ruoan ostamme, niin sonnaksihan se siinä tapauksessa muuttuu muutaman tunnin päästä :=)))
Mutta ajatteles sitä, kun me naiset käytämme hajuvettä, vähän koruja, ja meikkejä. Pukeudutaan kauniisti. Eikö siinä miehenkin silmä lepää? Sinäkin varmaan Sj katsot mieluummin huoliteltua naista, kuin sellaista joka ei yhtään välitä ulkonäöstään? Oles nyt ihan rehellinen :=)) - ihmettelix
Seppojuhani kirjoitti:
Mikä on turhaa, on kieltämättä hyvä kysymys. Turhaa on sellainen, jolla ostostasi perustelut, mutta joka ei ole totta. Yhdessä vastauksessa listasin Rolexin ominaisuudet, joista tärkeintä, statusarvoa, harva ilkeää ääneen ostoperusteeksi myöntää. Näkyy rantaversioitten, fasaadien, suosiossa.
”Eikö se riitä, että pidän siitä” on arkipäivän elämässä yleistä. Se on kuitenkin erittäin huono peruste, sillä sen avulla voidaan perustella mitä tahansa. Vaikka rolexien ostamista.
Onko sinun naisellisuutesi tosiaan kiinni hajuvesistä tai koruista tms sellaisesta? Aihetta jatkaen: pitääkö miehellä olla kivääri seinällä, jotta olisi mies?
-----------
Totta on tämäkin, yhden markan setelistä tehty seinätaulu nyttemmin jo suljetun ravintolan baarissa:
”Raha on kuin sonta. Hyödyllistä ainoastaan levitettynä”voi määritellä turhaksi, niin halutessaan ja vieläpä perustellen, mutta onko siinäkään mitään järkeä? Vaikkakin elämän arvot ovat itselläni jotain muuta kuin omistamisissa, rahassa tai tavarassa.
Rolexeista, jonkun kädessä en pidä sitä minään ihmeenä, toisella taas sellaisen tietää katsomattakin kadulta ostetuksi rantakappaleeksi. Se jolla on aito ei välttämättä hae sillä statusarvoa, jota taas sen rantaRolexin ostanut hakee, ehkä ajattelen asiaa hieman nurinkurisesti, mutta näin sen näkisin.
Ostoperusteeksi joillekkin riittää että pitää jostakin, mielestäni ostoperuste pitäisi olla myös tarvitseeko ko. asiaa tai esinettä, vaikka sitten sitä Rolexia.
Naisellisuus tai miehekkyys on ominaisuus jota toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän, se ei ole riippuvainen hajuvesistä tai koruista tai miehillä kivääristä seinällä. Vaikka kyllä se kivääri siellä seinällä kertoo miehestä jotain, varsinkin jos se ei ole siellä pelkästään koristeena. - Seppojuhani
soNNanlevittäjä kirjoitti:
.. kukin taaplaa tyylillään. Ihan vaan tämän keskustelun provosoimana tein pikaisen laskutoimituksen. Tulos: Jos Seppojuhani kävelet minua tuolla kaupungilla pakkaspäivänä vastaan niin vastaasi kävelee varovaisesti arvioiden n. 12000 € edestä turhuuksia, ja siinä ei ole edes hajuvesi ja vaatteet mukana, turkkia lukuunottamatta. Ihan vaan välttämättömimmät, pari sormusta, kello, laukku.. (ilman sisältöä). Ja jos kuvittelet että näytän joltain joulukuuselta niin erehdyt, kantamieni esineitten arvo avautuu vain asiantuntijalle eli toiselle samanlaiselle. Joten soisit nyt vaan, hampaita kiristelemättä, pikkuvaimollesi hieman näitä elämän turhuuksia, ne on meille naisille tärkeitä mielihyvän lähteitä. Ja risti samalla kätesi kyynärpäitä myöten, kiitollisena siitä etten minä ole sinun vaimosi. Minulla muuten ei ole aviomiestä.. *räps räps*
Jokaisella on toki oikeus elää haluamallaan tavalla. En halua sormella osoittaa ainoaa oikeaa enkä väärää tapaa. Sen sijaan haluan saada ihmisiä ajattelemaan ja jopa laittamaan sen perusteella itse omia arvojaan järjestykseen.
Nokian ex-eettinen teki oman ratkaisunsa joka muutoin on ok, mutta tavaton julkisuus hieman tökkii. Vaan sehän ei ole hänen vikansa.
Se minun kysymykseni on ehkä hieman hautautunut. Katsotko saavasi hyötyä 12.000 euron edestä? Silloin kyse ei ole turkin antamasta lämmöstä vaan jostain muusta. Ja onko se ”muu” sellainen, että sillä on oikeasti arvoa? Pelkkä mielihyvän tunneko? - Seppojuhani
sini kirjoitti:
Aika hauskasti Sj kirjoitat. Mitäs me rahalla. Kun sillä ruoan ostamme, niin sonnaksihan se siinä tapauksessa muuttuu muutaman tunnin päästä :=)))
Mutta ajatteles sitä, kun me naiset käytämme hajuvettä, vähän koruja, ja meikkejä. Pukeudutaan kauniisti. Eikö siinä miehenkin silmä lepää? Sinäkin varmaan Sj katsot mieluummin huoliteltua naista, kuin sellaista joka ei yhtään välitä ulkonäöstään? Oles nyt ihan rehellinen :=))Toki minä katson mielelläni viehättävää naista, mutta sillä on hyvin vähän tekemistä ”TURHUUS” käsitteen kanssa.
Kaikki on toki suhteellista, on olemassa turhuutta ja TURHUUTTA.
Turhaa on ostaa timantti, jos aikoo käyttää sitä kerran vuodessa ja säilyttää sitä muu aika pankin kassaholvissa. Turhaa on ostaa 38 kpl sormuksia, kun ne eivät sormiin mahdu. Ja jos mahtuvat, niin vielä turhempaa.
Turhaa on ostaa kengät siksi, että saa uudet kengät. Tai siksi, että ne ovat nyt muotia. - Seppojuhani
ihmettelix kirjoitti:
voi määritellä turhaksi, niin halutessaan ja vieläpä perustellen, mutta onko siinäkään mitään järkeä? Vaikkakin elämän arvot ovat itselläni jotain muuta kuin omistamisissa, rahassa tai tavarassa.
Rolexeista, jonkun kädessä en pidä sitä minään ihmeenä, toisella taas sellaisen tietää katsomattakin kadulta ostetuksi rantakappaleeksi. Se jolla on aito ei välttämättä hae sillä statusarvoa, jota taas sen rantaRolexin ostanut hakee, ehkä ajattelen asiaa hieman nurinkurisesti, mutta näin sen näkisin.
Ostoperusteeksi joillekkin riittää että pitää jostakin, mielestäni ostoperuste pitäisi olla myös tarvitseeko ko. asiaa tai esinettä, vaikka sitten sitä Rolexia.
Naisellisuus tai miehekkyys on ominaisuus jota toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän, se ei ole riippuvainen hajuvesistä tai koruista tai miehillä kivääristä seinällä. Vaikka kyllä se kivääri siellä seinällä kertoo miehestä jotain, varsinkin jos se ei ole siellä pelkästään koristeena.Turhan ja tarpeellisen väli on veteen piirretty viiva. Myönnetään.
Tuo oivalluksesi rantarolexin statusarvosta on erinomaisen hyvä. Eräs tuttavani esitteli 20 v takaperin kerran omaa Rolexiaan ja painotti, että sekuntiviisarin käynnistä tunnista yleensä aidon. Silloin minäkin vielä tavallaan ihastelin Rolexia, nyt se tuntuu ennemminkin säälittävältä. Kaverini on lahjakas, mutta teki jo silloin hyväpalkkaista mutta henkisesti köyhää työtä. Elämän arvoja joutuu oikein etsimällä etsimään.
Tarpeellisen määritelmä(kö?): Minä haluan sitä ja se on hyödyllinen. Lisäisin siihen vielä, että hinta ei saa olla ”tolkuton”, miten sen sitten määritteleekään. Eli jos tuote on kaksi kertaa kalliimpi kuin kaverilla, niin siitä tulee saada kaksinkertainen hyöty. Kaksinkertainen käyttöikä on erinomainen peruste.
En tarkoita tällä alennusten tinkimistä tai kaupasta kauppaan juoksemista, vaan sitä ”terveen järjen käyttöä”.
Että kivääriä pitää käyttää. Jaa'a. Minulla kun ei ole kivääriä, ei edes pistoolia. No, ilmakivääri sentään, 35 v sitten viimeeksi käytetty. Mutta koriste sekään ei ole: se on kellarin kanakopissa. Siis: voinko minä olla miehekäs?
- Jermu
Ihminen on aina määrittänyt erilaisia arvoja tavaroille ja toiminnoille. Toisilla tavaroilla on ainoastaan käyttöarvo, toisilla on sekä käyttöarvo ja keräilyarvo (statusarvo). Ei se siis ole mikään nykyajan ihmisen keksintö. Turhamaisuutta tai ei, mutta pidän uusista autoista niiden toimintavarmuuden takia (lisäksi niissä on takuu, jos eivät toimi).
Pidän naisista, jotka ovat huolitellun näköisiä.Liiaksi pakkeloidut kääntävät katseen tehokkaasti taivaalle..Olkoon vaikka 1000 euron Max-factorit naamassa.
Kirjoittelitte mm. kelloista ja koruista. Mulla ei koruja ole ja kellokin on ihan tavallinen, mutta jos joku haluaapi laittaa tuhansia euroja niihin, niin siitä vaan. Eipä ne ole minun rahoista poissa.- Seppojuhani
Hyvä että joku mieskin osallistuu, alkoi jo mennä tyttö-poika keskusteluksi. Vastapalvelukseksi lupaan riidellä sinun kanssasi jossain ketjussa oikein kunnolla.
Minun lapsuudessani auto oli statussymboli, nyt enää satunnaisesti. Uusissa autoissa on runsaasti rationaalisia piirteitä aina saasteiden vähyydestä ja polttoaineen kulutuksesta lähtien. Kyllä minäkin joudun jossain vaiheessa rakkaimmastani luopumaan ja vm 88 Volvo saa siirtyä Imatran terästehtaalle uudestisyntymää varten. Nyyh. Tunteet ne on meillä miehilläkin – jos vain ihmettelix minut enää sellaiseksi määrittelee.
Liika on liikaa, mutta missä rima kulkee, on yksilöllistä. Jos näkee, että naama on paklattu, niin tulee väkisinkin mieleen oman kämppäni remontti. Minä täytin pakkelilla elämästä tulleet kuopat ja muut epätasaisuudet. Ja on silläkin eroa, että koskettaako omilla huulillaan jotain kemikaalia, vaiko aitoa ihoa.
Ei toisen ihmisen ”turhuus” ole minun pussistani pois. En missään mielssä pyri syyllistämään ihmistä hänen omien rahojensa käytön takia.
Vaan olen ihan oikeasti sitä mieltä, että eettiset arvot - ja terve järki - on hyvä pitää mielessä ostosmatkalla. Pitkässä juoksussa kun on kuitenkin kyse ihmisen omasta, rationaalisesta edusta. Etenkin, jos sinulla on lapsia. - sini
Seppojuhani kirjoitti:
Hyvä että joku mieskin osallistuu, alkoi jo mennä tyttö-poika keskusteluksi. Vastapalvelukseksi lupaan riidellä sinun kanssasi jossain ketjussa oikein kunnolla.
Minun lapsuudessani auto oli statussymboli, nyt enää satunnaisesti. Uusissa autoissa on runsaasti rationaalisia piirteitä aina saasteiden vähyydestä ja polttoaineen kulutuksesta lähtien. Kyllä minäkin joudun jossain vaiheessa rakkaimmastani luopumaan ja vm 88 Volvo saa siirtyä Imatran terästehtaalle uudestisyntymää varten. Nyyh. Tunteet ne on meillä miehilläkin – jos vain ihmettelix minut enää sellaiseksi määrittelee.
Liika on liikaa, mutta missä rima kulkee, on yksilöllistä. Jos näkee, että naama on paklattu, niin tulee väkisinkin mieleen oman kämppäni remontti. Minä täytin pakkelilla elämästä tulleet kuopat ja muut epätasaisuudet. Ja on silläkin eroa, että koskettaako omilla huulillaan jotain kemikaalia, vaiko aitoa ihoa.
Ei toisen ihmisen ”turhuus” ole minun pussistani pois. En missään mielssä pyri syyllistämään ihmistä hänen omien rahojensa käytön takia.
Vaan olen ihan oikeasti sitä mieltä, että eettiset arvot - ja terve järki - on hyvä pitää mielessä ostosmatkalla. Pitkässä juoksussa kun on kuitenkin kyse ihmisen omasta, rationaalisesta edusta. Etenkin, jos sinulla on lapsia.SeppoJuhani sulle, että nyt pyrit kyllä ens kaudella eduskuntaan. Sinussa olis ainesta kansanedustajaksi.
Selityksen maailmanmestari olet :=))))
Huuhaalla voisit ainakin menestyä hyvin :=)) - Seppojuhani
sini kirjoitti:
SeppoJuhani sulle, että nyt pyrit kyllä ens kaudella eduskuntaan. Sinussa olis ainesta kansanedustajaksi.
Selityksen maailmanmestari olet :=))))
Huuhaalla voisit ainakin menestyä hyvin :=))Taito se on paskanpuhumisenkin taito.
Vaan eduskuntaan pääsemiseksi on osattava puhua paljon sanomatta yhtään mitään ja lisäksi on oltava samaa mieltä kaikkien kanssa. Hyhhyh.
Minulla on kokemusta paskan vääntämisestä - edellisessä elämässäni touhusin kompostoreitten kanssa. Sitä ihtiään, sano. - sini
Seppojuhani kirjoitti:
Taito se on paskanpuhumisenkin taito.
Vaan eduskuntaan pääsemiseksi on osattava puhua paljon sanomatta yhtään mitään ja lisäksi on oltava samaa mieltä kaikkien kanssa. Hyhhyh.
Minulla on kokemusta paskan vääntämisestä - edellisessä elämässäni touhusin kompostoreitten kanssa. Sitä ihtiään, sano.Puhut kyllä paljon sanomatta mitään, mutta et ole kaikkien kans samaa mieltä. Siinä ero :=))
Onkos sulla ollut edellinenkin elämä niin karmea.
Kuinka nuorena viimeks kuolit, kun kompostoreitten kans olet touhunnut?
Ei liene kovin vanha keksintö?
Mutta sinulla on ollut jo monta elämää. Yks niistä kokemus Berhandilaisena :=)))) - Jermu
Seppojuhani kirjoitti:
Hyvä että joku mieskin osallistuu, alkoi jo mennä tyttö-poika keskusteluksi. Vastapalvelukseksi lupaan riidellä sinun kanssasi jossain ketjussa oikein kunnolla.
Minun lapsuudessani auto oli statussymboli, nyt enää satunnaisesti. Uusissa autoissa on runsaasti rationaalisia piirteitä aina saasteiden vähyydestä ja polttoaineen kulutuksesta lähtien. Kyllä minäkin joudun jossain vaiheessa rakkaimmastani luopumaan ja vm 88 Volvo saa siirtyä Imatran terästehtaalle uudestisyntymää varten. Nyyh. Tunteet ne on meillä miehilläkin – jos vain ihmettelix minut enää sellaiseksi määrittelee.
Liika on liikaa, mutta missä rima kulkee, on yksilöllistä. Jos näkee, että naama on paklattu, niin tulee väkisinkin mieleen oman kämppäni remontti. Minä täytin pakkelilla elämästä tulleet kuopat ja muut epätasaisuudet. Ja on silläkin eroa, että koskettaako omilla huulillaan jotain kemikaalia, vaiko aitoa ihoa.
Ei toisen ihmisen ”turhuus” ole minun pussistani pois. En missään mielssä pyri syyllistämään ihmistä hänen omien rahojensa käytön takia.
Vaan olen ihan oikeasti sitä mieltä, että eettiset arvot - ja terve järki - on hyvä pitää mielessä ostosmatkalla. Pitkässä juoksussa kun on kuitenkin kyse ihmisen omasta, rationaalisesta edusta. Etenkin, jos sinulla on lapsia.Mutta laitan tähän pikkuisen viestiä alkuun.
Niin, kyllä mulle tuo rahan arvo on selvinnyt kantapään kautta. Paljon töitä minimipalkalla ja kaikki on pitänyt itse maksaa..Sitten kävi elämässä pikkuinen onni ja tilanne vaihtui minulle edulliseksi...Työt jatkuu ja sitä rataa, mutta..Niin siinä on se mutta..Nyt on taloudellisesti varaa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat joskus tarpeellisia, joskus tarpeettomia.
Viimeisin tarpeellinen juttu oli osallistuminen noihin keräyksiin ja tein sen sellaisella mielellä, että minulla on ollut onnea ja jos autan muita, niin se ei sitä onnea vähennä.
- ~X~
Niinpä. Täällä olemme turhuuden roviolla tai ainakin niin minä ajattelen. Nykyään kun on erilaisia trendejä, joista yksi on mm. vuoden turhakkeesta äänestäminen, niin yksi sellainen on mielestäni nämä palstat.
Kukaan ei tänne ilmaiseksi kirjoita. Maksatte kustannukset kuitenkin muodossa jos jossain. Jos joku kehtaa väittää että nämä keskustelut luovat jotain pysyvää saatikka kansantaloudellisesti jotain hyödyllistä, niin erittäin hyvin perusteltua mielipidettä otetaan vastaan.
Hyvä Seppojuhani. Laita koordinaatit ensi kerralla omaan karttaasi jotta vältyt bitti-Sepen kuopilta.
Oivaltaja korkeamman tahon armosta
~X~- Seppojuhani
Morjens, äxä.
En mene ihan takuuseen, että ymmärsinkö ihan kaikkea sanomaasi, mutta ainakin osan. Oletan sinun halunneen sanoa, että
1. palstoille kirjoittaminen (minun, sinun, muiden) on turhaa
2. minä pitäisin palstoja ilmaisina, enkä ymmärrä olevani todellisuudessa maksaja
3. että Seppojuhani olisi ns sortunut omaan näppäryyteensä
Ilmeisesti et ole lukenut ainakaan kaikkia vastauksiani, koska niistä avautuu kyllä minun näkökulmani asiaan.
Yhdessä kommentissa totesin, että on olemassa turhaa ja TURHAA ja että jälkimmäisten kohdalla kannattaa pysähtyä ajattelemaan. Jokainen ihminen määrittelee oman turhansa henkilökohtaisesti, ja että naapurilla on oikeus omiin valintoihinsa.
Siis: kaksi täysin erilaista valintaa voivat molemmat olla yhtä aikaa oikeassa. Se filosofiasta.
1. palstakirjoittamisen turhuus
Valtaosa on ajanvietettä, joka sinällään ei ole turhaa. Jokaisen ihmisen aika kuluu johonkin. Runsaasti sosiaalisia kontakteja omaavalle palstakirjoittaminen merkitsee rauhoittumista, vähän kontakteja omaaville tämä on kontaktien rakentamista. Parhaimmillaan tämä on henkisesti kasvattavaa aivojen treenaamista ja näkökulmien saamista. Siis: parhaimmillaan. Ei yleensä.
Toki liika on liikaa kaikessa. Palstariippuvuus ei ole vitsi sen paremmin kuin mikään muukaan haittaava riippuvuus.
----------
Vakavampiakin hyötyjä tästä voi olla. Suomi on yksi itsemurhien kärkimaita Japanin ja Unkarin kanssa. Pahimmillaan on tehty 1500 itsemurhaa vuodessa, mutta nyt määrä on pudonnut lähelle tuhatta.
En tunne alan tutkimuksia, mutta sen verran on ymmärrystä asiaan, että pidän palstakeskusteluja – ja kaikkia kontakteja lisääviä seikkoja – yhtenä tekijänä itsemurhien määrän vähenemisessä. Tämä on senverran laaja asia, että siitä voisi tehdä oman avauksesna.
2. ilmaispalvelut
Joskus pari vuosikymmentä takaperin kuulin viisauden: ”On olemassa kyllä maksuttomia lounaita, mutta ei ilmaisia. Joku maksaa aina sen lounaan. Ja jos olet asiakas, niin maksat sen itse.” - Olen ollut yrittäjä 25 vuotta.
3. sortunut omaan näppäryyteen(kö) ?
No, ulkopuoliset päätelkööt.
----------
J.K. Mikä se sinun oivalluksesi oikeasti oli?
- perhantilainen
ovat puhtaasti gastronomisella puolella.
Onnekseni minulla on suuri naisten ihailijajoukko, joka on puolestani valmis lähes mihin tahansa.
Jo muutaman kuukauden hemmottelun tuloksena en suostu enää syömään mitään arkipäiväisiä kotiruokia, vaan typykät käyttävät tällähetkellä kaiken liikenevän rahan minun erikoisherkkuihin.
Juomapuolella sijoituskohteenani ovat toinen toistaan maukkaammat HäränVeriJuomat, tosin ne ovat hyvin lyhytaikaisia sijoituksia, koska tuppaavat tulla juoduksi ennen kuin pääsevät enempää vanhenemaan. - RuusuSuu
Miksi ei saisi nauttia kauniista vaatteista, hajuvesistä, koruista ym, jos haluaa hyvän mielen itselle tai toiselle.
Et voi sanoa ja tarkoittaa, että tulisi olla kuin *ei nauttivat toiset*, jotka eivät halua ostaa itselleen mitään *ylimääräistä*, nautittavasta ruuasta lisukkeineen puhumattakaan.
Mielestäni on eri asia, jos pitää *velaksi* ostaa, silloin tulee kuvioon kärsimys, kun ne täytyy kuitenkin maksaa ja monessa erässä.
Kukapa todellinen nainen ei pitäisi koruista, hajuvesistä. Korujen ei aina tarvitse olla niitä *sijoituskoruja*, vaan vaatimattomatkin tuovat hyvää mieltä.
Nainen saa näyttää ja tuoksua naiselta!- Seppojuhani
Metkaa, että niin moni ottaa minun avaukseni jyrkän luterilaisena moraalisaarnana. Kannattaa muistaa Martti Lutherin sanat: ”Mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta.”
Minä kuulutin harkinnan perään; en vaatinut tekemään maailmasta ilotonta.
Eikä tuo turhuuden käsite missään tapauksessa rajaudu naisiin. Kyllä miesten autoharrastukset ja muu vekotinhulluus kuuluu ihan samaan sarjaan.
- MillaN
...maksa turhasta.:D
Maksoin reilut 40 euroa ystävälleni, joka laittoi tämän minun koneeni kuntoon, että pääsen taas "kiusaamaan" sinua ja muita.:D
*huokaa*...että osasi olla ikävä kaikkia.
Jaa, että koruja, rakastan koruja...minulle ne ovat arvokkaita...lahjoja rakkailtani ja osa itse ostettuja...jokaisella korulla on oma tarinansa, tunnearvonsa.
Silloin tunnen maksaneeni turhasta...jälkiviisasti, siis vasta sitten kassan jälkeen...kun lähden vaikkapa rihvelikaupasta joku joutava koriste-esine laukussani.:D- Seppojuhani
Avauksellani halusin havahduttaa ihmisiä ajattelemaan, että mikä on TURHAA. En sitä, että kieltäisin turhan. Tuota LiinuÄkkisylkkyä ihan kehoittelin ostamaan joskus jotain turhaa.
Jos korulla on arvoa, niin onko se silloin TURHA. Vaikkapa se olisikin turha. Vaan harvassa ovat ne muistot, jotka tarvitsevat kultaa säilyäkseen. Silloinhan ne – itse asiassa – ovat aika vaatimattomia muistoja...
Mutta, kuten olen jo useampaan kertaan todennut, jokain määrittelee omat turhuutensa itse. Eikä kukaan ole niistä vapaa. - MillaN
Seppojuhani kirjoitti:
Avauksellani halusin havahduttaa ihmisiä ajattelemaan, että mikä on TURHAA. En sitä, että kieltäisin turhan. Tuota LiinuÄkkisylkkyä ihan kehoittelin ostamaan joskus jotain turhaa.
Jos korulla on arvoa, niin onko se silloin TURHA. Vaikkapa se olisikin turha. Vaan harvassa ovat ne muistot, jotka tarvitsevat kultaa säilyäkseen. Silloinhan ne – itse asiassa – ovat aika vaatimattomia muistoja...
Mutta, kuten olen jo useampaan kertaan todennut, jokain määrittelee omat turhuutensa itse. Eikä kukaan ole niistä vapaa....perusteilla sinä määrittelet omistamasi korut arvokkaiksi? "
Vastasin kysymykseesi...korut saattavat olla turhia, mutta arvokkaita...joillekin kultaiset muistot ovat rakkaita, vaikka muistot olisivat vaatimattomia...ja arvokkaita.
Niin...kiva tulla taas sinua "härnäämään".:D
- Iron-Mike
Korut ovat moniselitteinen juttu. Korun antajalle se tuottaa ilman muuta mielihyvää ja myös sen saajalle, joten jos miehellä on varaa ostaa ja antaa niitä naiselleen, niin asia on aivan ok.
Mikä sitten on elämässä turhaa? Periaatteessa siis lähes kaikki maallinen, jos näin kyynisesti haluaa ajatella.
Elämä on lyhyt ja kuolinpaidassa ei ole taskuja. Siksi pitää ottaa kaikki ilo irti elämästä, jos siihen on mahdollisuus. Eri ihmisillä on eri tavat ottaa ilo irti elämästä.
Raha ei tee onnelliseksi, mutta se kyllä tunnetusti rauhoittaa. Kun ihmisellä on liian paljon rahaa, niin hän tuskin osaa nauttia niistä pienistä asioista, joista köyhä taas pystyy nauttimaan.
Tämä tulee selvimmin esiin jouluna, kun miettii mitä ostat sellaiselle ihmiselle, jolla on jo kaikkea. Tuttu tilanne aika monille. Köyhälle on jokainen lahja on arvokas.
Kun olet kiertänyt maailman ympäri ja tehnyt kaikkea mitä mieleesi on juolahtanut, ostanut kaiken mitä olet ikinä halunnut, niin sinulla ei ole enää mitään muuta tavoiteltavaa kuin ihmissuhteet, jotka ovat saattaneet jo mennä rahan perässä juostessasi. Siksi liiallista rikkautta ei ole mitään syytä kadehtia.
Mieluisin lahja jonka olen koskaan saanut, on naapurin sedän minulle tekemä puinen kuorma-auto. Se ei ollut kallis, mutta tiedät, että se tehty vaivalla, taidolla ja vain minulle. Olin sen saadessani 7- vuotias.- Seppojuhani
Nautinto elämässä on sallittua, jopa suositeltavaa. Muuan vauhdikas konsultti käytti yrittäjille suunnatussa koulutustilaisuudessa ilmaisua ”Hauskaa pitää olla ja rahaa pitää tulla”.
Raha pankkitilillä ei sinällään ole turhaa. Sen käyttö voi olla sitä. Yksi lyhytnäköisyyden tunnusmerkeistä on ajatella vain itseään tai aivan lähimpiään – ja ostohetkeä pelkästään. ”Minä haluan tuon, maksoi mitä maksoi!” Aivan riippumatta omista resursseista.
Arvokkain asia ihmiselämässä lienee aika. Sitä et voi ostaa lisää etkä saa menetettyä takaisin. Sen hukkaaminen on todella TURHAA. Ja erityisen TURHAA, jos vielä maksat siitä.
TURHASTA saa hyviä ajatuksia vierailemalla Ämmässuon kaatopaikalla asiantuntevan oppaan kanssa. Sitä reissua – korniudestaan huolimatta – voin suositella jokaiselle. Ilman sarvia ja hampaita.
- merliNella
suklaati on turhuuksien turhuus ja luultavasti siksi niin syntisen hyvää..;)
Oikeastaan siinä onkin suurin turhuuteni.Viinit saavat pään kipunoimaan.Taidetta ei tarvitse ostaa;)Koruja..hmm, muutama hopeinen ja roll on muuttuu hujuhajuksi uskon voimalla.
Avauksesi...:)varmaan vain meille naisille tarkoitettu..:DD
Pieni liekki näyttää viihtyvän kintereilläsi...:)Mainio tuo sinun huomio "Pieni liekki näyttää viihtyvän kintereilläsi...:)". Liekit ei näköjään jätä Seppojuhania millään rauhaan.
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih577250Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7243418Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1581719Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.3181682- 841375
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841361- 911260
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631227Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2491217- 811144