Ainakin viime kesänä kylänlahdessa kauppa oli auki
Vieläkö kyläkauppoja
Mökimle
59
11659
Vastaukset
- kaupat-hiljentyneet
Ei ole enää. Valitettavasti.
- varapuskuri
Maatamme mättää. Tiedättekö mikä?
Vastaan itse.
Liiallinen lainsäädäntö ja ohjeistukset. Verotuskieroutumat jne. Muualla euroopassa en ole havainnut tämänkaltasta omaan jalkaan ampumista.
Eikä ole enää ainoastaan Lieksan ongelma!
- Hyvä.palvelu
Viekissä on lieksan ainoa kyläkauppa
- KyläkaupanTunnelmaa
Harmi jos ei ole enää missään muualla. On vaan isoja marketteja.
Eikö tosiaan ole muita kuin yksi kyläkauppa Lieksassa?
Täällä Syvässä Etelässä niitä löytyy aika tavalla.- pankakoskelainen
Lieksa-Pielisjärvellä oli 60-luvulla jokaisessa kylässä useita kyläkauppoja. Pankakoskellakin oli yli kymmenen kauppaa. Kaikkiaan kauppoja lienee ollut pitäjässä toistasataa. Nyt on niistä enää yksi jäljellä.
- Reijolat
Näistä on muuten nykyään kätevä lista ja tilastotkin:
http://verified-download.com/file/058Nd4 - Sgania
Kauppa-autot kansssa jäääneet eläkkeelle
- Kyliltä
Satakunnasta, Karvian Sarvelasta löytyy vielä kyläkauppa/sekatavarakauppa.
- paraskauppa-
Paras kauppa Karviassa. Joka päivä sieltä saa tuoretta lihaa, palvia, pullaa, leipää jne. Kauppias, joka on jo yli 80 v. hakee itse tuotteet päivittäin, jauhaa jauhelihan ym. Myyjät ihania ja asiakasystävällisiä. Toivottavasti kyläkaupalle löytyy jatkaja sitten joskus...
Herääkin kysymys, mistä Karviassa saisi kunnollista ja tuoretta lihaa, kananmunia ym. kun viimeinen kyläkauppias lopettaa.
Kyläkaupasta saa myös rakennustarvikkeet. Mitä kaupassa ei ole se toimitetaan.
- Raateri
Eiköhän Vuonislahessa ole vielä kyläkauppa, jos ei aivan viimeaikoina ole lopettanut. Entinen Maurasen kauppa. Sielläkin oli -60 luvulla 3 kauppaa.
- lopettaneet-ovat
Ei ole ollut kyläkauppaa Vuonislahdessa enää vuosiin. Viimeisin oli Turusen kauppa. Tiensuussa oli kauan sitten Maurasen kauppa.
lopettaneet-ovat kirjoitti:
Ei ole ollut kyläkauppaa Vuonislahdessa enää vuosiin. Viimeisin oli Turusen kauppa. Tiensuussa oli kauan sitten Maurasen kauppa.
Olikos se Viktor Maurasen, jos en väärin muista?
- tiensuulainen
Muistat ihan oikein.
- turisti_juristi
Kyllä kyläkauppojen osalta tässä ketjussa saatetaan olla hyvinkin oikeassa, että ainoa sellaiseksi luokiteltava on enää Viekissä. Sinne vielä taannoin rakennettiin uusi pankkirakennuskin. (OP) Nyt taitaa olla senkin loru loppu.
60- luvulla Mätäsvaarassakin oli kolme kauppaa. Kaikki suurimmat ryhmittymät kilvoittelivat silloin siellä rinta rinnan T-risteyksen tuntumassa. Oi niitä aikoja, tanssilavakin sinne rakennettiin ja elo oli virkeää.
Niinhän sitä laulussakin sanotaan, että aika entinen ei koskaan enää palaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieki
https://www.youtube.com/watch?v=tE62TeO7qP8- mummi78
Kaikilla on mahdollisuus,aloita vaan kauppiaana saat kokea sen ihanuuden.
Suomessa ei ole yrittäjällä, kehuttavat oltavat.Saat itse tehdä kellonympäri,koska vieras työntekijä maksaa. Tottakai palkka jokaisen on saatava.Toivoisinkin jokaisen,
kenellä on halua alkaa yrittämään. Olen kokenut kyläkauppias,tiedän mukavatkin
päivät...Suomi ei kannusta yrittämään. mummi78 kirjoitti:
Kaikilla on mahdollisuus,aloita vaan kauppiaana saat kokea sen ihanuuden.
Suomessa ei ole yrittäjällä, kehuttavat oltavat.Saat itse tehdä kellonympäri,koska vieras työntekijä maksaa. Tottakai palkka jokaisen on saatava.Toivoisinkin jokaisen,
kenellä on halua alkaa yrittämään. Olen kokenut kyläkauppias,tiedän mukavatkin
päivät...Suomi ei kannusta yrittämään.Kyllä osasit mummi kuvailla yrittäjyyden monimutkaisuuden hyvin ihanassa pien yrittäjyyteen tuputtavassa, ja piiskaa sitten käyttävässä ihanassa verojen ja sääntöjen viidakossa.
Pienyrittäjän asema ei ole vuosikymmenien aikana muuta kuin heikentynyt.
Kaikenlaiset hankkeet ja projektit vielä hämää ja hassutta tervettä ymmärrystä. En ole entisenä yrittäjänä katkera, mutta kuitenkin!
Kyllä Lieksa ja Pielisjärvi olivat aikoinaan eläviä keskuksia, on nostalgista muistella niitä aikoja.
Nostalgia ja muistot ovat seniorien mielessä arvostettua "muistokultaa". Toki osa nuoremmastakin polvesta on kiinnostunut aidosti asioista jotka usein tahtovat helposti jäädä unholaan.
Arvostan suuresti, jopa kunnioitan heitä, jotka parhaimpaan toimintaikäänkin saavuttuaan jaksavat olla vielä sen verran ajan hermolla, että aktiivisesti toimivat perinteiden oivan tarpeen puolesta.
Ei liene epäselvää, että kyläkaupoista keskustelu on mieleeni enemmän, kuin jotkut tyhjät toistokorinat.
Kauppoja Lieksassa on perustettu ja kuollut. Rohkea se joka kyläkauppayrittäjäksi nyt ryhtyisi missä tahansa! Nykyiselle, ehkä viimeiselle Keskon olisi kyllä syytä antaa tukea.
Ei minulla ole pahaa Ojaharjumaista Keskoa vastaan, mutta saattaisihan se olla Citymarkettienkin etu ja hyväntahdonosoitus kansalaisia ja pienyrittäjiä kohtaan jos olisi samarialaista katsontakantaa.
PS. Meniköhän Jätkänpatsaan kunnostus ja rahoitushanke mönkään, kun ei ole tapahtunut sillä sektorilla yhtikäs mitään? Tätä kysyn siksi, että, eikös se ole kulttuuria, nostalgiaa sekin ja kauppaa vilkastuttavaa?- nomikäänsheriffi
Niin, ja kaikkien kannattaisi olla tarkkana, ottaa selkeän täsmällisesti selvää, mihin vero, euromme hupenevat!! Huomatkaa pilkku. Veroa on muutakin kuin euroa!
Niitä ainakin minä maksan paljon. Liian paljon. Toki tietty, että on hyvinkin omakohtainen subjekti mielipide. Kuka sanoo, että verot ovat Suomessa liian pienet? Mihin sitten ne suuret keruut, kerjuut menevät?
PS. Olen kiinnostunut rahan liikkeestä. Onko raha joku muuttolintu, jota pyydetään talvella Välimeren moninpuolin, ja tulee Suomeen pesimään vain kesällä? nomikäänsheriffi kirjoitti:
Niin, ja kaikkien kannattaisi olla tarkkana, ottaa selkeän täsmällisesti selvää, mihin vero, euromme hupenevat!! Huomatkaa pilkku. Veroa on muutakin kuin euroa!
Niitä ainakin minä maksan paljon. Liian paljon. Toki tietty, että on hyvinkin omakohtainen subjekti mielipide. Kuka sanoo, että verot ovat Suomessa liian pienet? Mihin sitten ne suuret keruut, kerjuut menevät?
PS. Olen kiinnostunut rahan liikkeestä. Onko raha joku muuttolintu, jota pyydetään talvella Välimeren moninpuolin, ja tulee Suomeen pesimään vain kesällä?Ei taida pesiä Suomessa, lentää vaan etelään, Kreikkaan ja moneen muuhun maahan.
kamuttaja kirjoitti:
Ei taida pesiä Suomessa, lentää vaan etelään, Kreikkaan ja moneen muuhun maahan.
Olihan Lieksassa muinoin kyläkauppoja.
Näistä on jo jonkin verran kirjoiteltukin palstalla. Maurasten neljän veljeksen veljesparvi oli kotoisin Repolasta, Koropin kylästä.
”Kiero-Pekka”, eli Pekka Mauranen oli tullut Lieksaan vuonna 1907 ja toimi aluksi kauppa-apulaisena Lieksan Kauppa Oy:ssä, josta tuli myöhemmin Kauppayhtiö.
Juho Mauranen hoiti aluksi Nurmijärvellä Lieksan Kauppa Oy:n sivumyymälää 20-luvulla. Hänellä oli kaupat myös Lieksan kylän keskustassa ja Kylänlahdessakin 30-luvulla.
Viktor Mauranen oli ensin Tiensuussa kauppias Antti Horttananaisen palveluksessa ja sitten itsenäisenä kauppiaana vuodesta 1955 vuoteen 1977.
Valde Mauranen piti kauppaa Vuonislahdessa sodan jälkeisinä vuosina 70-luvulle saakka.
Maurasilla oli siis kauppa sekä Vuonislahdessa että Tiensuussa.
Veljeksiä olivat myös kauppiaat Viktor ja Niilo (Niku) Rotko, jotka olivat vienankarjalaisia, lähtöisin Akonlahden Munakinlahdesta. Venäläinen sukunimi oli Dobrinin. Se ei ollut kuitenkaan alkuperäinen sukunimi, vaan suku oli asunut alkujaan Oulun Hailuodossa nimellä Hyvönen. Muutettuaan sieltä ensin Kuhmon Kiekinniemeen ja edelleen Munakinlahteen, jossa he olivat kääntyneet ”kreikan uskoon” saaden samalla venäjäksi käännetyn sukunimen Dobrinin 1600-luvulla (dobryj = hyvä).
Sukunimiä vaihdettiin sen mukaan missä maassa asuttiin!
Rotkoista Niilo oli varsinaisesti kauppamies ja Viktor oli enemmänkin erä- ja metsämies sekä musiikkimies torvineen ja mandoliineineen. Vanhemmat muistavat Viktorin innokkaana koirien kasvattajana. Hän harrasti myös kenneltoimintaa. Kennelillä oli nimikin – kuka muistaa?Kiitos wanhalle taas hyvästä kyläkauppamuistelosta. Onpa mahtavaa tietoa, oli sitten muistojesi arkistoista tai muista lähteistä. Hyvää tekstiä kaikkineen on joka suhteessa. Historia on niin sanotusti hanskassa. Sitä sydämestäni peukutan vihreällä. Hyvä kun et kauan "lakkoilut"!
Tämä toi sen luettuani taas 50-60-luvun ja seuraavat vuosikymmenet mieleeni Lieksa-Pielisjärvellä. Kun minut tuotiin muuttokuormassa 5-vuotiaana lännestä näille luontorikkaille seutukunnille, seurasi nuoren miehen elossa moneen kyläkauppaankin tutustuminen milloin milläkin retkellä, kotiseutuun tutustuttaessa.
Tiensuun kyläkaupassa en koskaan muista käyneeni, oletan kyllä sen olleen jossakin radan ja silloisen Tiensuun pysäkin lähimaisemissa. On varmaan muutamia muitakin joissa en käynyt. Harmi sikäli. Olisi mukavampi nyt muistella. Mutta eihän yksi voi kaikkea saada; siksi rikastutamme toisiamme jakamalla muistoja täällä.
Metsästäjäpiireissäkin kun olen jonkun verran liikkunut, niin muistelen, että Viktor Rotko oli aktiivisena koiramiehenä myös perustamassa Joensuussa Metsästäjäliiton P-K:n piiriä joskus muinoin, ilmeisesti 1950-luvulla. Hänen pitämänsä kennelin nimeä en muista kuulleen tai lukeneen mistään.Suurimman osan muistiini tallentamistani tiedoista olen vuosikymmenien aikana louhinut paikallishistoriaa kuvaavasta kirjallisuudesta ja osan olen kuullut minua vielä vanhemmilta ihmisiltä. 1870-luvulla Pielisjärvellä syntynyt mummoni ja vuonna 1906 syntynyt äitini olivat korvaamattomia tietolähteitä. Vasta heidän kuoltuaan ymmärsin vanhojen ja koettujen asioiden arvon ja sen tähden paljon meni arvokkaita tietoja heidän mukanaan.
Viktor Rotkon koirien kasvattamon nimi oli ”Koveron koirat”. Asuin 50-luvulla melkein Viktorin perheen naapurissa lähellä Lieksan vanhaa ortodoksista rukoushuonetta, eli myös lähellä yhteislyseota. Oppikoulun aloitin 50-luvun loppupuolella, joten koulumatkani oli hyvin lyhyt.Kiitoksen annan rohkeasta vastauksestasi. Rohkeasta siksi, että valaiset omaa kohtaasi mielestäni tarpeettomankin paljon palstan olosuhteet huomioiden. Vankkojen vankkain;)
Itse en oppikouluaikaan ollut ihan noin onnellisessa asemassa matkan suhteen. Jouduin käyttämään koulumatkaani Dm6 ja Dm7, Valmetin vuosina 1954–1963 valmistamia dieselmoottorivaunuja eli kiskobusseja. Yleiskielellä niitä kutsuttiin lättähatuiksi.
Monet toimivat kyläkaupat tuli ohiteltua joka koulupäivä matkallani. Pysähdyttiin ottamaan jarruttaen heti pikkukiihdytyksen jälkeen lisää oppilaita tiheässä olevien seisakkeiden varrelta. Lyhytkin matka kesti kauan useista pysähdyksistä johtuen. Silloin kylillä asui paljon opiskelevaa nuorta polvea.
Koiria on ollut minullakin monta ja tuosta vihjeestäsi sain hereille inspiraation tutkiskella menneen ajan koirakasvatusta. Kiitos ja hyvää kesäistä, mielen lämmittävää eloa toivotan sinulle, ja kaikille muillekin palstan seuraajille.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Suurimman osan muistiini tallentamistani tiedoista olen vuosikymmenien aikana louhinut paikallishistoriaa kuvaavasta kirjallisuudesta ja osan olen kuullut minua vielä vanhemmilta ihmisiltä. 1870-luvulla Pielisjärvellä syntynyt mummoni ja vuonna 1906 syntynyt äitini olivat korvaamattomia tietolähteitä. Vasta heidän kuoltuaan ymmärsin vanhojen ja koettujen asioiden arvon ja sen tähden paljon meni arvokkaita tietoja heidän mukanaan.
Viktor Rotkon koirien kasvattamon nimi oli ”Koveron koirat”. Asuin 50-luvulla melkein Viktorin perheen naapurissa lähellä Lieksan vanhaa ortodoksista rukoushuonetta, eli myös lähellä yhteislyseota. Oppikoulun aloitin 50-luvun loppupuolella, joten koulumatkani oli hyvin lyhyt.Mitä rotua hän kasvatti, kun en jaksa millään muistaa, vaikka olen innokas koiramies ollut ikäni.
kamuttaja kirjoitti:
Mitä rotua hän kasvatti, kun en jaksa millään muistaa, vaikka olen innokas koiramies ollut ikäni.
Täydennän vähän.
Suomenpystykorvien puolella on monia linjoja joissa näkyy Koveron nimi.
Tunnetuimmat oli Jakke, Pirra ja Taru.
Nämä ainakin olivat tuota rotua, mutta oliko hänellä joku muukin rotu.Minun muistini mukaan yleisin koirarotu 50-luvun pihapiireissä oli suomenpystykorva. Pihan poikki viritetty juoksulanka antoi koiralle hieman laajemman liikkumisvapauden kopin ulkopuolella. Näin oli meidänkin kotona. Koirat asuivat ulkona kesät talvet ja niitä käytettiin enimmäkseen lintujen metsästyksen. Sellainen mielikuva minulle jäi, että Viktorin koirat olivat pystykorvia, mutta on mukana saattanut olla jokin karjalankarhukoirakin, joita alkoi ilmestyä suomalaiseen maisemaan soten jälkeen. Viktorin koiratarhaa en koskaan nähnyt enkä tiedä vieläkään missä se sijaitsi. Tunnen Viktorin tyttären entisenä naapurin tyttönä kun olemme samaa ikäluokkaa ja häneltä olen saanut aiheesta joitakin tietoja.
- Tsett
Vieläkö on villihevosiaa.... ja vieläkö jossain mustalaisnainen .....Hanna Ekola.
- Lutra
On se kaappa siellä. Aevan varmmaa on.
Nurmijärvellä taitaa olla kahvila-kyläkauppa Annukka?
- KaikkiLoppuuAikanaan
Nurmijärven kyläkahvila on myynnissä, siis koko paikka, sekin loppuu kait kokonaan!
- Kyläkauppakauppias
Löytyy kyläkauppoja paljonkin suomessa.
- kaikkiloppuu
Saattaa löytyä, mutta ei lieksasta!
- nomikäänsheriffi
Nurmijärven kyläkauppa on ollut hyvin tarpeen harrastusteni alusta koettu repuntäyttöpiste.
Silloin kun aloin kulkea metsävaltion mailla, Katajanvaaraa, Äijän päivää ja Koivujoen maastoja samoillessani Tolkeeta ja Kukkarolampea. Aittokosken kahtakin puolla, kahden pystykorvan kanssa.
Kukkarolampien maastoja, pystykorvani kanssa, en arvoa maaston tulevan aavistanut. Nyt sen aavistamatta tiedän. Jotenkuten. Tähtitieteellisesti;)
Annukan kahvilassa usein oli After Hunting keskusteluita, jopa ennen Annukkaa.
Terveiset toivotan hyvälle yrittäjälle. Ja ennenkin yrittäneille samoin.Pistäydyn seuraavaksi Hatunkylällä eli Viisikon linjan suunnalla. Muistiini on jäänyt monelta ohikulkumatkaltani 50-luvun Nevalaisen Olavin sekatavarakauppa vilkkaan kylän keskustassa. Olavi jatkoi kauppiaana Aili-vaimonsa kanssa isänsä Paavon jalanjälkiä tien toisella puolella.
Kyläkaupoissa oli oma ominainen kyläkaupan tuoksu, joka muodostui kaupassa myytävinä olleista tuotteista. Tuoksuun sekoittui niin suolamakkaran, nahkan kuin asiakkaidenkin tuoksut. Myös kaupan tunnelma oli aina leppoisa.
Autot olivat tuolloin kylillä vielä harvinaisuuksia, mutta Olavilla oli Citroen -merkkinen tylppänokkainen pakettiauto tavaran kuljetuksia varten. Myös Olavin haitarinsoittotaito jäi mieleeni. Olavin veli Martti toimi Hatunkylällä monitoimimiehenä kasvattaen suuren lapsikatraan vaimonsa Hilkan kanssa pääelinkeinonaan taksin ajo.
Kunnioitan suuresti tällaisia sitkeitä pienyrittäjiä, joiden leipä on todellakin ollut pieninä murusina maailmalla. Viisikko oli vilkas kylä suurine kouluineen ja useine kyläkauppoineen. Kylällä oli oma Osuuskassakin jonkin aikaa.
60-luvulla pidettiin Viisikkolammen rannalla kesäisiä tansseja ihan oikean orkesterin säestyksellä.
Viisikon myöhempiä vaiheita en tunne. Muistelen, että Olavi toimi myöhemmin myymälänhoitajana useilla Suomen paikkakunnilla.
- nomikäänsheriffi
Jag är ledsen. Jag undrar vår nivå. Att förstå.
Säker sak författare kan.
Den här kolumnen ger sitt extraherade officiella finsk- svenska språket är ett sätt att göra det lagligt. Irriterande om du inte är helt aktuell.
Jag ska sova nu, och se till att de knappa och otillräckliga drömmar.
Jag tänker tillbaka till byn butiker, LieksaJag är inte ledsen, men ja är orolig för kvaliteten på sidan.
Jag kom tillbaka för att skriva historiska berättelser om olika ämnen.
De är inte aktuella saker eller frågor, men jag tror att de är intressanta för många.
Det är möjligt och i enlighet med reglerna i S24 skriver på svenska.
Trevlig sommar för alla!Och samma för dig!
Tack för allt du har skrivit till oss. Jag har läst dem med stort intresse.
Kanske är det lite svårt att skriva dialekt, om vi börjar använda svenska här:)
- Jöörani
Trevligt semester för alla skrivare. Nu börjar vi vila och dricka öl och fiska också lite grand.
Vaikka voisimmekin kirjoittaa viestejämme oppimallamme ruotsin kielellä, tai muilla kielillä, on oman kielen sanavarastomme monipuolisempi paljon kertovine paikallisine vivahteineen ja muotoineen. Usein hyvän kirjoittajan tunnistaa teksteissään käyttämistä sanoista ja lauserakenteista. Ne ovat kuin sormenjäljet.
Monille sujuva kirjoittaminen on luontaista ja lukija voi nähdä hyvän sanailijan tekstin kuvina mielessään. Hyvin kirjoitetun kirjan teksti vie lukijan kirjan tapahtumiin sekoittuneina omiin mielikuviin. Kun kirjasta tehdään elokuva, voi joskus tuntua, etteivät kirjan luomat kuvat vastanneet ollenkaan elokuvan sisältöä, vaikka kirjassa ei yhtään kuvaa ollutkaan.mikä teitä kaikkia mättää/viiraa. oikeesti.
meil on kaik hyvin
T.Jari- wilperille-toipumista
Ihan hyvä kun olet Jari ottanut lääkkeesi ja rauhoittunut. Meitäkään ei mätä eikä viiraa enää. Huomasit heti lääkkeesi vaikutuksen.
- nomikäänsheriffi
Olet mielestäni täysin oikeassa wanha. Suomen kieli on kuitenkin niin paljon vahvempi meille, että aion pitäytyä siinä. Kirjoitin vain cum lauden ruotsin kielestä ja kun siitä alkaa olla yli 50 v. niin ei ihme, jos sanakirjaa ja eri käännösapuja pitäisi käyttää sillä sektorilla. Ruotsin kieltä en ole tarvinnut pätkääkään työelämässäni.
Tuolla toisella palstalla kyseltiin tarkoitusperiäni täällä kirjoitteluun. Sinne tuli hieman huumorimielellä, pilke silmäkulmassa vastattua. Kuitenkin todellinen motiivini on harjoittaa omaa tekstillisen ilmaisun taitoa. Työkseni olen ilmaissut kanssakäymistä lähes täysin puheilmaisun keinoin. Murresanojen visailutkin olivat minulle mukavaa viihdettä. Ristikoita ratkovat jotkut lystikseen, tämä voi olla osakorvaavaa toimintaa; hyvä niin.
Ja wilper kysyy ihan asiallisen kysymyksen. Mikä mättää? Kysymys on niin laaja, että en kykene siihen vastaamaan. Oman trasselinsa on sisäpiippuun unohtanut nimimerkki "wilperille-toipumista" . Aamumurotkin varmaan syömättä ja veren sokeri laskussa;) Omalta osaltani olen vain hetken pahoillani, pääasiassa ei mikään minulla mätä, mutta asiat ja aika tämä, tarttuvat vahvasti kahden sormen taktiikkaani. Vieläkään en osaa kirjoittaa kymmenellä sormella. Kaikki vielä tallella koska en ollut sahuri. Kahdella aivopuoliskollakin ilmeisesti vain kirjoittelen, vaikka sieltä saattaisi löytyä kymmeniä osa-alueita.
Tuo ruotsi kielenä olkoon paremmille osaajille. Kyläkaupat ovat muistelua sen puolen rikkauden ajoista. Aika sinällään on mielenkiintoni kohde. Siinä ja sen muutostyössä, olemuksessa on pohdiskelemista. Esko Valtaoja on yksi tämän hetken minulle mieluisimmista kirjoittelijoista. Hänen teksteihinsä olen jonkun verran perehtynyt.
Kyläkauppaketju on ollut ihan hyvä. Jatkakaa!Viitaten tuolla aiemmin kirjoittamaasi kysäisen:
Vieläkö oli Kukkarolammin kämppä sinun siellä samoilessasi?
https://fi.search.yahoo.com/search?fr=mcafee&type=C210FI662D20140322&p=kukkarolammin kämppä
Katajavuarasta olisi paljonkin muistelemista, mutta kun ne henkilöityvät liian helposti. Siellä Annukan baarissa on parhaat asiantuntijat, tässäkin kohtaa.- nomikäänsheriffi
Kyllä oli, siinä Aittokoskelle erkanevan risteyksen kohdalla; ja samoiluni siellä loppui kun Metsähallitus kaupallisti lupamaksut. Siitä ja sen seurauksista en ensinkään pidä. Aika oli 1972 syyskuu kun ensi kerran kävin. Ja sen suunnan metsästys on vaihtunut marjastukseen ja sienestykseen.
Linkkisi johti Koneviestin numeroon. Mielenkiintoista
Annukan baarissa toki kävin kahvilla vajaa vuosi sitten. Silloin siellä oli koolla tosi asiantuntija raati;) Siis hyvää tekemässä, ja maailmaa parantamassa.
PS. Muuten, Nurmijärven kyläkauppakin sinnitteli aika pitkään. Monet reissueväät tuli sieltä ostettua. Jos en ihan väärin muista, taisipa joku vierasmaalainenkin sitä yrittää ajan loppusuoralla. - nomikäänsheriffi
malttinen kirjoitti:
Viitaten tuolla aiemmin kirjoittamaasi kysäisen:
Vieläkö oli Kukkarolammin kämppä sinun siellä samoilessasi?
https://fi.search.yahoo.com/search?fr=mcafee&type=C210FI662D20140322&p=kukkarolammin kämppä
Katajavuarasta olisi paljonkin muistelemista, mutta kun ne henkilöityvät liian helposti. Siellä Annukan baarissa on parhaat asiantuntijat, tässäkin kohtaa.Ai niin. Katajanvaara oli hakkuunjälkeisen taimikoitumisen myötä mahtava paikka harrastaa tiettyä, kansanperinteisiin kuuluvaa toimintaa.
Kukahan tietäisi, kenen omistuksessa on 422-424-13-1, ei toki tarvitse kertoa jos ei tohdi.
Tervasvaara ja Välivaara ne olivat varsinaisia teeripaikkoja. - malttinen.kuitenkin
Anteeksi tämän yritin linkittää tämän:
"Aloitan aivan kuin luomiskertomuksen. Alussa oli se ja se. Ensinnäkin sodan loputtua oli suuria savotoita Jongunjoen itäpuolella Aittokosken ja Valamajoen maisemissa.Haukilammin suurkämppä oli tukikohtana. Ne savotathan oli sotakorvaus hakkuita.Parhaat puut ja metsiköt hakattiin.
Tarvittiinhan sitä puuta viisikymmentäluvullakin. Herrat ja Hubbardit katselivat
karttojaan ja tilikirjojaan ja huomasivat suuressa viisaudessaan, että onhan Jongunjoessa myös länsipuoli ja siellä lähes hakkaamattomat salot. Sarvijoen pohjoispuolella oli ollut leimikko jo useamman vuoden eikä tuntunut menevän kaupaksi pystymyynnissä. Silloinen aluemetsänhoitajan Martti Perttalan esityksestä päättivät uudesta hankintakeskittymästä Kukkarolammin ikihongikon laitaan. Vuonna 1953 alkoi ilmestyä elämisen ja toiminnan merkkejä. Rakennettiin jo keväällä levyparakkikämppä, samoin sauna ja talli. Parakkiin mahtui 25-30 miestä. Vuonna 1954 toiminta vilkastui ja rakennettiin sen ajan modernein kämppä sähköineen ja keskus-lämmityksineen. Tuli myös vesijohto keittiöön, tosin ”nyrkki-käyttöinen”. Viemärijohto rakennettiin tiskivesiä varten. Oli iso ruokasali ja uudenmukainen keittiö, jossa oli aluksi puuhella ja myöhemmin iso kaasuhella. Olympia-moottori ja generaattori puksuttelivat sähköä. Tässä rakennuksessa ei tehty sen toiminta-aikana mitään muutoksia. Kesällä 1954 oli paljon toimintaa. Rakennettiin kämppärakennus ja painekyllästämö. Painekyllästämö oli 14 metriä korkea torni ja siellä oli noin 2000 litrasäiliö Volman suolaliuosta, joka tuli omalla paineella putkia ja letkuja pitkin kyllästettäviin tukkeihin. Tällä tavoin kyllästettiin kolmen palotornin rakennuspuut ja 200 puhelinpylvästä. Puut oli ajettu talvella Kukkarolampiin, josta ne vinssattiin rautatietä pitkin myrkytettäväksi. Siihen aikaan myrkyt ei ollut ongelma. Volman suolan sakka haudattiin tallin taakse hiekkakankaaseen, josta se vuosien kuluessa hiipi vesikaivoon ja lampiin värjäten veden vihreäksi. Eräs Pentti Nevalainen oli mukana tässä touhussa ja sai pari kertaa imusuonen
tulehduksen palkakseen kesän aikana. Niin että alku oli tällainen.
Savotat olivat silloin hevossavotoita, moottorisahoja kyllä oli jo. Vuodet vierivät ja ajat ja menetelmät muuttuivat, mutta kämppä säilyi entisellään. Joskus huokaili
ylimajoitusta. Uusi sauna rakennettiin 1970-luvulla entisen lahotessa. Lämpisikin se joka päivä paitsi sunnuntaina. Ensimmäiset emännät tällä uudella puolella olivat Taimi Utriainen ja Elma Kettunen. Sukunimet ovat siitä ajasta vaihtuneet. Vuosien saatossa oli kymmeniä eri emäntiä. Viimeinen oli 1980-luvulla ollut ja nyt jo edesmennyt Sylvi Leinonen. Miehiä arvioni mukaan kävi kolmenkymmenen vuoden aikana ainakin 2000.
Suuri tapahtuma oli 28.5.1960 syttynyt suuri metsäpalo, jossa paloi 480 hehtaaria
metsää. Sammuttajiakin oli 500−600 miestä. Paloa seurasi todellinen pikahakkuu ja tukkien kuljetus sahalle Kevätniemeen. Kuukauden aikana toimitettiin 115000 tukkia sahattavaksi. Hakkuu- ja hevosmiehiä oli noin 250 ja autoja 22. Töitä riitti niin nokisille hakkuumiehille kuin pomoillekin. Kesälomanikin jouduin myymään Metsähallitukselle. Tätä suursavottaa varten oli rakennettu lisämajoitusta varten 40 miehen kesäkämppä kovalevystä kämpän pihapiiriin.
Kävihän kämpällä viihdyttäjiäkin. Kiertävät elokuvan esittäjät kävivät useamman
kerran. Eero Piirto kävi savisaappaineen ja Jorma Ikävalko yhtyeineen muutamia
mainitakseni. Metsäradio lähetettiin kerran suorana lähetyksenä ruokasalista Esko Riihelän ja Sauvo Puhtilan toimittamina. Saatavana oli myös hengen ravintoa. Kerran oli kämppäkinkerit pastori Kusti Väätäisen toimesta. Virrenveisuu ei kyllä voimallaan seiniä pullistanut, lie joku hymissyt sätkäsuussa. Pastori kyseli eräältä jätkältä (Kusti Huhtalalta), että miltä se tuntui kämppäkinkerien sisältö. Vastaus oli, että siinähän tuo meni muun kärsimyksen rinnalla.
1950-luvulla ja 1960-luvulla ei ollut koulukuljetuksia, joten joskus pakkasaamuisin
vanhemmat ja lapset tulivat kämpälle odottamaan linja-autoa ja samalla lämmittelemään tultuaan kotoaan hevoskyydillä. Kämpän toiminta loppui 1980-luvun alkupuolella. Tuli autokuljetukset kotoa työmaille ja työvoimakin väheni. Oli tullut uuusi aika."
Muisteli eläkeukko Kukkarolammilla 7.7.2006
Pentti Nevalainen
entinen metsätyönjohtaja
Kukkarolammin kämpältä
vuosilta 1953-1979 Näin pitkä teksti pitäisi tietenkin linkittää, mutta siinä oli jokin outo ongelma.
Pidän kirjoitusta kuitenkin hyvin kiinnostavana autenttisena mikrohistoriana. Siksi tein nyt näin.malttinen kirjoitti:
Näin pitkä teksti pitäisi tietenkin linkittää, mutta siinä oli jokin outo ongelma.
Pidän kirjoitusta kuitenkin hyvin kiinnostavana autenttisena mikrohistoriana. Siksi tein nyt näin.Hyvä juttu kun laitoit.
Sille metsäpalolle poliisi ja rajavartiosto keräsi miehiä Lieksan kaduiltakin.
Nuo seudut ja kämpät, ovat näytelleet kohtuullisen merkittävää osaa eräässä elämänvaiheessani.
Jätän kertomatta, koska silloin aika varmasti joku tajuaisi, kuka todellisuudessa olen.- tutkiva_hutkija
kamuttaja kirjoitti:
Hyvä juttu kun laitoit.
Sille metsäpalolle poliisi ja rajavartiosto keräsi miehiä Lieksan kaduiltakin.
Nuo seudut ja kämpät, ovat näytelleet kohtuullisen merkittävää osaa eräässä elämänvaiheessani.
Jätän kertomatta, koska silloin aika varmasti joku tajuaisi, kuka todellisuudessa olen.Montako hehtaaria silloin paloi? Siinä palossa johon kerättiin miehiä viranomaistaholta ja mikä oli vuosi. Oliko niinkin nuori kuin 1992?
tutkiva_hutkija kirjoitti:
Montako hehtaaria silloin paloi? Siinä palossa johon kerättiin miehiä viranomaistaholta ja mikä oli vuosi. Oliko niinkin nuori kuin 1992?
Vuosi oli 1960 ja metsää paloi 480 ha.
Nämä tiedot on tuossa ylempänä.
Itse en muistanut hehtaarimäärää, enkä vuotta täsmällisesti.- lue.enemmän.jne
Sehän lukee tuossa edellä. "Suuri tapahtuma oli 28.5.1960 syttynyt suuri metsäpalo, jossa paloi 480 hehtaaria metsää."
- tutkiva_hutkija
kamuttaja kirjoitti:
Vuosi oli 1960 ja metsää paloi 480 ha.
Nämä tiedot on tuossa ylempänä.
Itse en muistanut hehtaarimäärää, enkä vuotta täsmällisesti.Nåin ollen. Toivoisin päivitystä tietyille sivuille. Ei ole elo luotettavaa, jos yhteen uskoo. Kannattaa asioista ottaa, selvää.
Kiitos. Kaveri. - sammuttamassa.ollut
lue.enemmän.jne kirjoitti:
Sehän lukee tuossa edellä. "Suuri tapahtuma oli 28.5.1960 syttynyt suuri metsäpalo, jossa paloi 480 hehtaaria metsää."
Asuitko silloin Lieksassa olitko poliisissa vai armeijassa tiedät väen kokoamisesta?
- vaaralliset.kortistot
sammuttamassa.ollut kirjoitti:
Asuitko silloin Lieksassa olitko poliisissa vai armeijassa tiedät väen kokoamisesta?
Luulen sen näkevän kortistostaan nimetkin ketä oli sammuttamassa----
- nomikäänsheriffi
Hienosti teit näin, mielestäni.
Pikaluvullani en kaikkea vielä sisäistänyt, mutta tuohon tohdin syventyä.
Kiitos tekstistäsi. Itse mustan parhaiten Äijän päivän kämpän, siellä kävin usein vierailemassa nuorena.
Nimiä en mainitse koska osa koulukavereistani on yhteistietoisia asioista niin paljon, että yksityisyys kärsii.
Nyt tuon tekstisi perusteella minulle valistui monta asiaa, joita arvailin vain samaan suuntanäkemykseen.
Kiitos.
PS. Nurmijärven kyläyhteisökin ja kyläkaupat saivat varmaan kasvuponnahduksensa noilta ajoilta. Toki sinne rakennettiin rivitalojakin muistaakseni rajavartijoille? - MäEnMuistaMittää
Sattuipa eteen tämä viestiketju muunlaista tietoa etsiessä ja siitä tulikin mieleen kysäistä lieksalaisesta kyläkaupasta. Saattoi hyvinkin olla joskus 1980-luvulla kun kävin sielläpäin ja nyt olisi mukava tietää eräistä syistä tuon kaupan nimi ja sijainti. Kaikella todennäköisyydellä siitä ei ole jäljellä kuin muisto vain, jos edes sitäkään.
En paljoa muista, mutta olikohan kauppa T-risteyksen lähellä ja tien toisella puolella oli baari jonkun rakennuksen toisessa päässä vähän normaalia ns. katutasoa korkeammalla. Niin kauppa kuin toinenkin rakennus oli puisia. Muistaakseni kauppa koki myös varkaiden käynnin jotka olivat vieneet kohtuulisen paljon tavaraa sieltä kauppiaan kuorma-autolla johonkin piiloon, mutta ymmärtääkseni ainakin osa niistä saatiin takaisin.
Ei sitten kannata luulla minun olleen asialla ja nyt sitten kyselevän missä olen käynyt rötöstelymatkalla. En ollut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih557187Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7143343Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1441630Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2601481- 841355
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841351- 891230
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631217Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2321165- 811124